Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 18. syyskuuta 2021

Uusinta: Kaukaiset naapurit


Lukijalle: Katsotaanpa uusintana, kuinka kaukana mahtavat saarivaltiot naapureistaan olla:

Useimmilla maailman valtioilla on muutamia rajanaapureita, tyypillisesti 3-5 kappaletta. Kuten Suomella Venäjä, Norja ja Ruotsi. Eniten on Kiinalla ja Venäjällä, molemmilla neljätoista. Saarivaltiot ovat tapaus sinänsä, koska niillä ei yleensä ole rajanaapureita. Tässä kirjoituksessa on mitattu Google Mapsista, kuinka kaukana minkäkin maan lähin naapuri on. Eli on selvitetty lyhin mahdollinen etäisyys valtiolle X kuuluvasta maa-alueesta lähimpään jollekin muulle maalle kuuluvaan alueeseen. Täysin virheettömiä mittaukset tuskin ovat, on mahdollista että on jokin pieni kärpäsenkakka kartalla jäänyt huomioitta. Korjauksia otetaan vastaan.

On olemassa peräti kahdeksan saarivaltiota, joilla on maaraja toisen maan kanssa. Näiden lisäksi on myös kaksi - hmmm - rajatapausta.

Dominikaaninen tasavalta (1) ja Haiti (2) jakavat Hispaniolan saaren keskenään. Vaikka ilmasto- ja muut olosuhteet ovat käytännössä samat, on maiden välinen raja melkoinen elintasokuilu.


Dominikaanisen tasavallan BKT on noin seitsenkertainen Haitiin nähden. Tunnettu selitys köyhyydelle on aina siirtomaavalta. Haiti oli siirtomaa vuoteen 1804 asti, jolloin se itsenäistyi. Olisi ollut siis yli kaksisataa vuotta aikaa vaurastua. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi 1844 ja on pärjännyt huomattavasti paremmin. Ai niin, se muuten itsenäistyi oltuaan neljäkymmentä vuotta Haitin vallan alla. Merkittäviä eroja olosuhteissa maiden välillä ei ole, paitsi että toisessa puhutaan ranskaa ja toisessa espanjaa. Tämä lieneekin sitten se selittävä tekijä elintasoeroon, koska se toinen ero eli toisessa maassa on 90 % afrikkalaisia ja toisessa 10 %, ei voi olla mitenkään syy.

Irlannilla (3) ja Iso-Britannialla (4) on yhteinen maaraja Irlannin saarella Iso-Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin takia.

Uuden-Guinean saarella on Indonesian (5) ja Papua-Uusi-Guinean (6) maaraja. Indonesialle kuuluu myös osa Timorin saaresta, jolla on Itä-Timorin (7) valtio. Indonesialle kuuluu myös osa Borneon saaresta, jolla sijaitsee Brunei (8). Bruneilla ei kuitenkaan ole yhteistä rajaa Indonesian kanssa, vaan Bruneita rajaa Malesia. Tämä onkin ainoa tapaus, jossa saarivaltiolla on raja mantereella sijaitsevan valtion kanssa.

Lisäksi on olemassa kaksi keinotekoista tapausta. Singaporesta johtaa silta Malesiaan ja Bahrainista pengertie Saudi-Arabiaan. Näitä ei ihmisen rakentamina ole kuitenkaan laskettu mukaan. Tavallaan tähän voidaan Kanaalitunnelin takia laskea myös Iso-Britannia.

Eräänlainen erikoistapaus on myös Australia, joka sijaitsee mantereella mutta jolla ei ole lainkaan maarajaa minkään muun valtion kanssa.

Valtiot, joilla ei ole maarajaa muun valtion kanssa. Etäisyys on lyhin matka ko. maan alueelta jonkin toisen maan alueelle:


MaaEtäisyys km
1Uusi-Seelanti681
2Kap Verde570
3Tuvalu316
4Marshallsaaret290
5Mikronesia290
6Nauru287
7Islanti284
8Palau275
9Tonga248
10Fidzi245
11Vanuatu243
12Kiribati223
13Sao Tome ja Principe214
14Mauritius171
15Seychellit161
16Barbados144
17Jamaika137
18Madagaskar133
19Malediivit129
20Malta81
21Kypros68
22Komorit60
23Samoa56
24Kuuba53
25Bahama53
26Saint Lucia31
27Dominica25
28Antigua ja Barbuda19
29Saint Kitts ja Nevis12
30Trinidad ja Tobago10
31Sri Lanka9
32Filippiinit8
33Japani5
34Salomonsaaret3
35Australia3
36Taiwan1
37Bahrain1
30Grenada0,7
39Saint Vincent ja Grenadiinit0,7
40Singapore0,5

Oseanian maat ovat odotetusti kärjessä. Kärkitusinaan kiilaavat muista maanosista ainoastaan hopealle yltävä Kap Verde ja seitsemänneksi sijoittuva Islanti. Amerikan valtioista korkeimmalla on muusta Länsi-Intian saariketjusta hieman erillään sijaitseva Barbados, jonka lyhin etäisyys Saint Lucialle on 144 km. Aasian maista korkeimmalla on Malediivit, jonka pohjoisimmalta saarelta on matkaa Intiaan kuuluville Lakkadiiveille 129 km.

Selkeä listaykkönen on Uusi-Seelanti. Sen pohjoiskärjen luoteispuolella vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevat asumattomat Kolmen Kuninkaan Saaret. Vajaan viiden neliökilometrin kokoisen saariryhmän läntisimmiltä saarilta on lyhimmillään 684 km Australialle kuuluvalle parintuhannen asukkaan Norfolkinsaarelle - tai oikeastaan siitä seitsemän kilometriä etelään sijaitsevalle Phillipinsaarelle.

Jonkinmoinen yllätys on varmaan se, että Australiasta on lyhimmillään vain kolme kilometriä Papua-Uusi-Guineaan. Tämä selittyy sillä, että maiden välisen Torresinsalmen saaret kuuluvat enimmäkseen Australialle ja osa niistä on aivan Uuden-Guinean rannikolla.

Muitakin yllättävän lyhyitä etäisyyksiä listalta löytyy.

Sri Lankan ja Intian välinen Palkinsalmi on kapeimmillaankin 64 km leveä, mutta silti maiden välinen etäisyys on vain yhdeksän kilometriä. Salmessa on nimittäin Aataminsillaksi kutsuttu, osittain merenpinnan yläpuolella oleva matalikko, vain muutamia metrejä merenpinnan alapuolella. Itse asiassa matalikko oli ilmeisesti ainakin laskuveden aikaan kulkukelpoinen aina vuoteen 1480 asti, jolloin hirmumyrsky upotti sen.

Japanista on vain viisi kilometriä matkaa lähimmälle Kuriilien saarelle, joka kuuluu Venäjälle. Tosin Japani on tästä eri mieltä. Itse asiassa Japanilla ja Venäjällä (Neuvostoliitolla) oli maaraja 1905-1945. Venäjän-Japanin sodan seurauksena Japani sai haltuunsa Sahalinin saaren eteläosan, jota se kutsui nimellä Karafuto. Vuonna 1945 Neuvostoliitto hyökkäsi rajan yli ilman sodanjulistusta ja pakotti Japanin antautumaan. Ainakin neuvostovenäläisen historiankirjoituksen mukaan. Taantumuksellisemmat historioitsijat tosin väittävät antautumisella olleen jotain tekemistä pari päivää aiemmin pudotettujen atomipommien kanssa. Joka tapauksessa Karafuton noin neljäsataatuhatta japanilaista sai pakata kamansa ja häipyä saarelta.

Taiwanin ja Kiinan välimatka on lyhimmillään vain reilu kilometri. Taiwanin pääsaarelta on tosin Kiinan alueelle matkaa melkein kaksisataa kilometriä, mutta Taiwanille kuuluvat myös aivan Kiinan rannikolla sijaitsevat Matsusaaret sekä Kinmenin saari lähisaarineen. Kinmenin pääsaarella on yli satatuhatta asukasta ja se sijaitsee vain seitsemän kilometrin päässä Kiinan mannermaasta. Lyhin matka kahdelle eri Kiinalle kuuluvan saaren välillä on vain reilu kilometri.

Bahrain sijaitsee Saudi-Arabian rannikolla ja sitä yhdistää mantereeseen 25 km pitkä pengertie. Lyhin luonnollinen etäisyys Bahrainista ei kuitenkaan ole Saudi-Arabiaan vaan Qatariin. Bahrainille kuuluu Qatarin rannikolla sijaitseva Hawarinsaaristo, josta on lyhimmillään vain hieman yli kilometri Qatarin rannikolle.

Saint Vincent ja Grenada näyttävät sijaitsevan yhtä eristettynä kuin muutkin Länsi-Intian pikkuvaltiot. Kuitenkin niiden välillä sijaitseva Grenadiinien saariryhmä (Saint Vincentin koko nimi on Saint Vincent ja Grenadiinit) on maiden jakama siten, että Petite Martinique- ja Petit Saint Vincent -saarten välimatka on vain noin 700 metriä. Tätä pienemmäksi jää vain Singaporen lyhin etäisyys Malesiaan, joka on noin 500 metriä.

Lisähuomautuksena on mainittava, että missään näistä mittauksista ei ole huomioitu Spratlysaarten omistuskiistaa, koska se on vielä selvittämättä ja luultavasti pysyykin, koska soppaan ovat tyrkkineet lusikkansa Vietnam, Kiina, Taiwan, Filippiinit, Malesia ja Brunei. Lisäksi on vähintäänkin kyseenalaista mikä on saari ja mikä ei, sillä joitakin kohtia miehittävien sotilaiden varustus on laskuveden aikaan kumisaappaat ja nousuveden aikaan snorkkeli:


Ja lopuksi vielä listaus siitä, kuinka pitkä matka lyhimmiltään on mistäkin saarivaltiosta lähimmälle mantereelle:


MaaEtäisyys km
1Samoa3802
2Tuvalu3227
3Tonga3227
4Kiribati3082
5Marshallsaaret3052
6Nauru2859
7Fidzi2628
8Mikronesia1878
9Mauritius1851
10Uusi-Seelanti1806
11Vanuatu1793
12Palau1573
13Salomonsaaret1388
14Seychellit1210
15Brunei976
16Islanti958
17Saint Kitts ja Nevis703
18Antigua ja Barbuda687
19Jamaika623
20Kap Verde570
21Dominikaaninen tasavalta558
22Haiti557
23Filippiinit533
24Itä-Timor504
25Dominica499
26Malediivit425
27Madagaskar416
28Irlanti414
29Barbados356
30Saint Lucia344
31Komorit292
32Malta243
33Sao Tome ja Principe214
34Kuuba205
35Saint Vincent ja Grenadiinit205
36Papua-Uusi-Guinea150
37Grenada138
38Bahama82
39Kypros68
40Japani50
41Sri Lanka40
42Iso-Britannia32
43Indonesia16
44Trinidad ja Tobago14
45Taiwan6
46Bahrain1
47Singapore0,5

Tätä listaa hallitsee ylivoimaiseen tapaan Oseania. Vasta sijalla 9 tulee joku muu eli Afrikan ykkönen Mauritius. Aasian ykkönen on Brunei sijalla 15, Euroopan voittaja Islanti on sijalla 16 ja Amerikan paras Saint Kitts ja Nevis sijalla 17.

Listalla on peräti 17 maata, joiden etäisyys mantereeseen on suurempi kuin edellisen listan - etäisyys lähimpään muuhun maahan - voittajalla Uudella-Seelannilla. Tällä listalla Uusi-Seelanti on vasta kymmenentenä, koska Australia on sen verran lähellä.

Sijalla 20 olevan Kap Verden etäisyys mantereeseen on sama kuin sen lyhin etäisyys johonkin muuhun maahan. Koska rannikoilla on yleensä saaria, tämä on harvinainen tilanne. Vastaavat tapaukset ovat ainoastaan Kyproksella, Bahrainilla ja Singaporella.

Ennätystä pitää siis hallussaan Samoa, jonka Australian rannikkoa lähimmästä pisteestä on sinne matkaa 3802 kilometriä. Se on todellakin ennätys, sillä aiemmin itsenäisen Havaijin etäisyys Amerikan rannikolle on toistasataa kilometriä lyhyempi.

5 kommenttia:

Juha R kirjoitti...

Mielenkiintoista tietoa taas. Ei suoranaisesti liity tähän, mutta Alankomailla ja Ranskalla on yhteinen maaraja, vaikka sitä ei äkikseltään tule ajatelleeksikaan. Onkohan muita vastaavia tapauksia?

Kunta Kinte kirjoitti...

Haitin puolustamiseksi: Haitilaiset maksoivat ranskalaisille hieman toistasataa vuotta korvauksia plantaasien ja orjien omistajien kärsimistä taloudellisista menetyksistä. Hakukone kertoo lisää.

Nääh... ei lopputulos olisi toinen vaikka velkaa ei olisi jouduttu maksamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Taas hieman ohi aiheen, mutta mikäpä on Jaskan näkemys energiantuotannosta, noin teknokraattioletettuna (?, oma arvaus)?

Itseäni on nääs jo kauan kummastuttanut (muidenkin kuin virheiden) hysteerinen suhtautuminen ydinenergiaan; No mitä se on? Lähinnä veden keittämistä. Kehittymättömän kehitysmaan käsissä se voi toki olla vaarallistakin, mutta meilläpäin asiat lienevät jo lähtökohdin melkolailla ookoo. Sekä Olkiluoto että Loviisa (Hui, iiik, njeuvostovalmisteinen painevesireaktori, jopa kaksin kappalein!!) ovat toimineet vallan moitteettomasti jopa nyt nämä nelkytwee ilman sen suurempia ongelmia. Ja kuten jossain aiemmassa kommentissani jo totesinkin, vaikka teollisuuden aiheuttamasta (ja mielestäni ainakin jollain tasolla olemassaolevasta) ilmastonmuutoksesta vähät välittäisikin, on ydinenergia silti se fiksumpi tapa tuottaa sähköä, kuin tupruttaa suut silmät kivihiilipaskoja täyteen. Noin omasta mielestä.

-J.Edgar-

QroquiusKad kirjoitti...

Hippivirheiden suhtautumisessa ydinenergiaan saattaa hyvinkin olla pääongelmana se, että he eivät kerta kaikkiaan tajua sen olevan veden keittämistä.

He saattavat aivan tosissaan kuvitella prosessin menevän jotenkin tähän tapaan:

ensin imetään luonnonvettä reaktoriin, jossa sen sisältämästä uraanista, plutoniumista ja sataniumista hiotaan veden virtauksella ydinenergiaa. Sen jälkeen hirvittävästi säteilysaastunut vesi pumpataan takaisin vesistöön!
Se energia annetaan jotenkin miehille, jotka sitten jotenkin siirtävät sen naisten pistorasioihin vahvistaen näin taas kerran patriarkaalista hegemoniaa ja fallosentristä paradigmaa!

Näin ei saisi olla eikä pidäkään olla, sillä hiilivoimalla saadaan Virheiden Naisten tuottamaa energiaa suoraan naisten pistorasioihin persvakomiesten tarvitsematta tulla siihen kuvittelemaan itsestään yhtään mitään!

Jaska Brown kirjoitti...

Juha R: Ei ihan vastaavia tapauksia taida olla, mutta esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välille on ilmestynyt ylimääräinen maaraja maankohoamisen takia. Rajan kulku merellä oli määritelty ja siihen ilmestyi sitten Suomen puolella olleelle saarelle jatke. Vähän pohjoisempana on pari muutakin pienempää vastaavaa toisinpäin tapahtuneena.

Kunta Kinte: Niin, jos korvausten maksaminen olisi selitys köyhyydelle niin mitenhän kehnosti Suomelle olisi käynyt sotien jälkeen?

J.Edgar ja Qroquius Kad: Ydinvoima on ympäristöystävällisyydessään täysin ylivoimainen. Jos kaikki sujuu kuten pitää, ympäristölle ei aiheudu mitään haittaa. Jos kaikki menee pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen, syntyy hemmetin hieno luonnonsuojelualue (ks. Tsernobylin sulkuvyöhyke). Asiahan on niin, että ydinvoimala tappaa huonosti toimiessaan ihmisiä yhtä paljon kuin hiilivoimala hyvin toimiessaan.
Vihreiden logiikkaa kuvaa ehdottomasti parhaiten sähköautohullutus. Logiikka ei riitä ymmärtämään sitä, että ei se sähkö itsestään autoon hyppää. Jokainen polttomoottoriauto on pienoisvoimalaitos itsessään siinä missä sähköauto kulkee samalla tavalla tuotetulla energialla, johon on vain lisätty pari välivaihetta.