Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 17. marraskuuta 2018

Uusinta: Oikaisuvaatimus

Lukijalle: Makuja on monia, mutta omasta vinkkelistäni katsoen tämä pakina on yksi parhaita tekstejäni, mikä tietenkään ei ole kovin paljon:

HORNANKUUSEN KUNTA

KAAVOITUSINSINÖÖRIN VIRKA

Arvoisa hallintojohtaja ja tekninen lautakunta

Esitän oikaisuvaatimuksen koskien Hornankuusen kunnan kaavoitusinsinöörin viran täyttämistä. Vaatimus perustuu Suomen perustuslain pykälään §125.2, jonka mukaan yleiset valintaperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Valinnan perusteluina on mainittu valitun "pitkä työkokemus kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä, sen lisäksi hänellä on nykyajan vaatimusten mukainen vankka sosiaalisen median ja tietotekniikan osaaminen."

Oma työkokemukseni kaavoitusasioissa on melkein kymmenen vuoden mittainen. Valitulla ei voi olla pidempi, koska hän on alle 30-vuotias. Tietääkseni hän on hoitanut vt. kaavoitusinsinöörinä virkaa vuoden ajan. Sen lisäksi hän on ollut mittakeppipoikana insinööriksi opiskellessaan. Tästä tosin kertyy melkein kymmenen vuotta kesätöitä, opinnot kun kestivät.

Minulla on lisäksi yksityiseltä puolelta melkein kymmenen vuoden kokemus insinööritehtävistä. Mikäli takaraivonne ei alkaisi suoraan kulmakarvoista, olisitte nämäkin kyenneet laskemaan hakupapereista. Valitettavasti en tiennyt tarpeeksi yksitavuisia sanoja ilmaistakseni asian tavalla, jolla se olisi uponnut paksuihin kalloihinne. Valitulla ainoa yksityisen puolen kokemus on kuulemani mukaan työharjoittelijana paikallisessa yrityksessä Sekatavaraliike A. Mukunen. Sekin päättyi alle viikossa, kun hän ei oppinut vastaamaan liikkeen puhelimeen mitenkään muuten kuin "Kauppias A.Mukusella!"

Nettihaku paljasti, että tehtävään valitun henkilön ainoa tietotekninen saavutus on se, että hän on osannut luoda itselleen Facebook-profiilin. Päivitysajat puolestaan paljastavat, että hänellä on selvästi liikaa joutoaikaa työssään. Ymmärrän kyllä, että kunnassanne Facebookiin kirjoittamista pidetään tietotekniikan osaamisen huippuna. Ei mikään ihme paikkakunnalta, jonne aikamerkkikin tuodaan kerran viikossa koiravaljakolla.

Valinnan perusteluina ei ole käytetty (1) saavutettuja tuloksia, (2) luottamustehtäviä tai (3) tieteellistä julkaisutoimintaa, kuten ei myöskään (4) tutkinnon laatua ja arvosanoja.

1) Olen työskennellyt vuosituhannen molemmin puolin Takahikiän kunnan kaavoitusinsinöörinä. Tuona aikana laadin kuntaan yleiskaavan sekä useita asemakaavoja. Osin niiden ansiosta aiempi muuttotappiokunta muuttui muuttovoittoiseksi. Sitä ennen sekä sen jälkeen työskentelin yksityisellä puolella rakennustekniikan suunnitteluinsinöörinä. Kuulemani mukaan virkaan valitun ainoa työtehtävä kaavoituspuolella on hänen väliaikaisesti virkaa hoitaessaan ollut kunnan uuden urheilukentän suunnittelu. Onneksi urheiluseurat ehtivät nähdä suunnitelman ennen sen hyväksymistä ja selittää suunnittelijalle, että 400 metrin mittainen juoksurata tarkoittaa sisä- eikä ulkoreunaa pitkin mitaten. Tämän pikkuvirheen kyllä antaisi urheilusta mitään ymmärtämättömälle anteeksi, mutta että ympyrän muotoiset rata ja futiskenttä? Kieltämättä hänen suunnitelmalle antamansa nimi "Colosseum" oli kyllä iskevä, mutta ei muotoa olisi tarvinnut kopioida esikuvasta.

2) Olen ollut Tekniikan Akateemisten Liiton valtakunnallisen hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen. Tämän lisäksi minulla on harrastustoimintaan liittyviä luottamustehtäviä. Valitun ainoa linkki luottamustehtäviin on se, että hänen setänsä on kunnanvaltuuston jäsen. Valinta kuulostaa jo tällä perusteella sisäpiirisuhteilla sovitulta. Onhan kuntanne muualla Suomessa tunnettu siitä, että siellä katsotaan kieroon kaikkia niitä, jotka eivät ole vähintään viidennessä peräkkäisessä sukupolvessa serkkunsa kanssa naimisissa. Jos Hornankuusesta löytyy sellainen harvinainen yksilö jolla on tasan kymmenen sormea, aika varmaa on että niitä ei kuitenkaan ole yhtä montaa molemmissa käsissä.

3) Olen ollut Rakennustekniikka -lehden kuukausittainen kolumnisti yli kymmenen vuotta. Minulla on useita ammattialaani liittyviä patentteja. Tämäkin olisi teille käynyt ilmi, koska ne mainittiin työtodistuksissani. Valitettavasti hallintojohtaja ei vaivautunut lukemaan niitä. Luulin, että tämä oli ilmeisesti merkki siitä, että työtodistuksilla ei ole merkitystä, koska valinta on selvä ansioiden ja haastattelun perusteella. Lähinnä se olikin merkki siitä, että hallintojohtaja on, kuten ylivoimainen enemmistö kuntanne asukkaista, ilmiselvästi lukutaidoton. Koko haku- ja haastatteluprosessi oli pelkkää pelleilyä ja viattomien sivullisten ajan haaskaamista. Tosin tämähän on kuntanne virkamiehille tuttua, koko virkamiehistönne olemassaoloa voi luonnehtia ihmiskunnan yhteisen hapen tuhlaamiseksi.

4) Olen koulutukseltani diplomi-insinööri erinomaisin arvosanoin. Se ensimmäinen kirjain tuossa oppiarvossa on pehmeä t, mikäli ette sitä tunnistaneet. Virkaan valittu on AMK-insinööri, joka saa arvosanoistaan päätellen kiittää oppiarvostaan kokeiden tarkastajien seniliteettiä, armollisuutta ja pelkoa siitä, että jos sitä ei päästä nyt läpi, niin tuo imbesilli tulee tälle kurssille vielä neljännen kerran. Mikäli ette tiedä mitä AMK tarkoittaa, niin se tarkoittaa Aina Minä Kohellan. Ja jos ette tiedä, mitä eroa on diplomi-insinöörillä ja AMK-insinöörillä, niin ero on aika tarkkaan sama kuin nussimisella ja runkkaamisella. Oletan että löydätte kunnastanne jonkun, joka osaa kertoa teille miltä nussiminen tuntuu. Lampaita ei lasketa.

Tiedän kyllä, että virkavalinnasta tehdyn oikaisuvaatimuksen läpi saaminen on vaikeampaa kuin tunkea keitetty spagetti villikissan perseeseen, koska virhettänne te ette myönnä. Eikä sillä loppujen lopuksi ole niin väliä. En minä idioottien kanssa olisi halunnutkaan työskennellä ja se, ettette minua valinneet, on selvä merkki siitä että olette idiootteja. Niinpä toivotan onnea tuoreelle kaavoitusinsinöörillenne, pitäähän valinta hänet ainakin poissa kaduille kuolaamasta. Jos hän jostain syystä tietää kummin päin kynää pidetään kädessä, kehotan ensimmäisenä kaavoitusurakkana piirtämään kuntaan ohitustien. Sen toteuttamisen jälkeen kunnastanne olisi edes yksi positiivinen asia kerrottavaksi.

Päätöksen saatuani olen yrittänyt tavoittaa puhelimitse sekä hallintojohtajaa että kunnan teknistä johtajaa. Kumpikaan ei ole vastannut puheluihini eikä soittopyyntöihini. Ilmeisesti puhelimessa on liian monta liikkuvaa osaa, jotta osaisitte sitä käyttää. Toisaalta onhan kunnassanne osattu ennenkin ratkoa teknisiä ongelmia. Tietääkseni Hornankuusessa ymmärrettiin siirtyä käyttämään valuuttana rahaa heti, kun huomattiin oravannahkojen tukkivan kirkonkylän baarin pajatson.

Kaiken huippu oli se, että viran tullessa auki otin yhteyttä hallintojohtajaan. Kysyin, onko virka ihan oikeasti auki vai onko siihen katsottu joku valmiiksi. Jos on, niin en viitsi vaivautua hakemaan. Se limanuljaskan reinkarnaatio kehtasi väittää, että ei tässä mitään ole koplattu.

Mikäli olisitte fyysiseltä kooltanne yhtä suuria kuin moraaliltanne, teidän pitäisi nousta varpaillenne kyetäksenne nuolemaan mäyräkoiran palleja.

Kunnioittavasti Teidän

(allekirjoitus)

8 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tää juttu menee kyllä kieltämättä Jaskan juttujen TOP-viitoseen. Erityisesti tuo koiravaljakolla kerran viikossa tuotava aikamerkki on eeppinen. Mutta noin vakavasti ajatellen julkinen sektori voisi olla hieman hakijaystävällisempi. Yleensähän julkisen sektorin virkaan/toimeen on jo etukäteen päätetty se, kuka valitaan mutta hakumenettely on silti protokollan mukaan tehtävä. Olen ennenkin todennut että kyseisissä hauissa hakuilmoitukseen kannattaisi laittaa muutama tanskalainen ääkkönen ja öökkönen että kävisi ilmi että älkää nähkö turhaa vaivaa. Ei teitä valita kumminkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä tuollainen, tosin hieman lievempänä, on mahdollista. Ratkaisuja tehdään tunteella. Pidän sääntönä, että hakijoista nuorempi ja vähemmän näyttöjä omaava ajaa muiden edelle. Muunlainen ratkaisu on poikkeus ja yllätys.

acc

Qroquius Kad kirjoitti...

Saattaa se julkisen sektorinkin haku tuottaa keljuja yllätyksiä. Eräässä työpaikkaterroria käsitelleessä ajankohtaisohjelmassa, en taaskaan muista tuliko se viime vuosituhannen lopulla vai tämän alussa, eräs uhri kertoi tarinansa.

Tämä keski-ikäinen mies oli hakenut ja saanut eräästä maalaiskunnasta (en muista mainittiinko se nimeä) esimiestehtävän. Vastaanotto oli ollut hyvin sydämellinen, jälkeenpäin ajatellen aivan liiankin, mutta mistäpä sen olisi silloin aavistanut.
Ensimmäinen merkki siitä, etteivät asiat ole kunnossa oli, kun alaiset alkoivat kehotella häntä ottamaan kunnan omaisuutta kotiinsa itselleen.
Kun pää oli saatu auki, terrori alkoi jalostua huipentuen siihen, että alainen pahoinpiteli hänet julkisesti.

En muista, erosiko hän jo tuolloin, mutta muutti toisaalle käynnistäen asianmukaiset prosessit kuntaa vastaan. Ne taisivat olla ohjelman tekovaiheessa vielä kesken, eikä niiden lopputuloksesta tainnut olla kovin suurta toivoa:
mies kertoi pahoinpitelyn jälkeen alkaneensa ottaa selvää, mikä tuota kuntaa oikein vaivaa ja sai huomata, ettei ollutkaan ensimmäinen. Hänellä oli ollut lukuisia edeltäjiä, joille kaikille oli tarjoiltu sama terrori samalla kaavalla.

Joten tuolle pakinan hakijalle taisi käydä lopultakin hyvin, ettei häntä valittu?

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Tuo olisi lämpimästi kannatettava ehdotus.

acc: Jos nuorempi ja vähemmän näyttöjä omaava ajaa edelle, se on poikkeuksetta merkki heikosta johtajasta, joka pelkää asemansa puolesta.

Qroquius Kad: Näinhän tässä jutussa taisi käydä, että vakka kantensa valitsi.

Anonyymi kirjoitti...

Jaskalle offtopikkia: https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/3f5f262c-35f2-4bec-aa3c-7887e80a88b3

Voimistelun kohuvalmentajan entinen pari kertoo, miksi yhteistyö päättyi: Lapsi runnottiin tajuttomaksi pakkovenytyksessä - ”Mietin jo, että onko tässä joku kuollut”

Tuo aihepiirihän(esim erityyliset valmennusmetodit/miten eri lajien valmennuskulttuuri eroaa toisistaan jne) voisi olla hyvä blogijutun aihe vai kuinka? Mielenkiintoista olisi tietää sinun mietteitäsi.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Jep, olen lukenut tuon jutun Urheilulehdestä. Kuulosti tyypilliseltä monen totuuden tarinalta.
En valitettavasti osaa ottaa kantaa valmennuskulttuuriin eri lajeissa, kun ei ole riittävää asiantuntemusta.
Noin yleisluonteisena havaintona voin kuitenkin todeta, että joukkuevoimistelun kaltaisissa arvostelulajeissa jutun kuvaama tilanne pääsee syntymään helpommin. Ei ole olemassa absoluuttista mittaria ja tytöt ovat herkempiä taivuteltavia hakiessaan sosiaalista hyväksyntää. Yksilölajeissa epätodennäköisempää. Tosin kaikessa urheilussa - etenkin yksilölajeissa - tosiasia on se, että huipulle ei ole mitään asiaa jos konstit eivät ole kovat. Ja etenkin lajeissa joissa kovin pohjatyö on tehtävä nuorena (eli käytännössä kaikki muut kuin kestävyyslajit joissa nuorena ei vielä harjoitella täysillä) psykologinen ohjaus kovallakin kädellä on välttämätöntä ja siinä mennään helposti yli rajan. Mikä se raja sitten on, on kokonaan toinen juttu.

Becker kirjoitti...

Joo tämä on kyllä pirun hauska. Ehdottomasti yksi parhaistasi. Sinänsä aivan käyttökelpoinen pienin muutoksin oikeassa elämässä. Harmi vaan että minun ei tarvitse enään paljoa töitä haeskella. Täytynee pistää kiertoon.

Jaska Brown kirjoitti...

Becker: Kiitoksia. Olisi kiva tietää mitä seuraisi jos tätä mukailevan oikaisuvaatimuksen pistäisi vetämään...