Uusinta: Minä, kriminaali

Lukijalle: Ikuinen puheenaihe on liikennevalvonta. Huomasin seuraavaa uusintaa etsiessä tämän tarinan kuuden vuoden takaa ja sitä lukiessa havaitsin muutaman asian päivittyneen vuosien aikana. Niinpä päätin, että pistetäänpä kameratolppa pystyyn:

KIRJALLINEN HUOMAUTUS

Poliisi suorittaa liikenteenvalvontaa myös automaattisia valvontalaitteita käyttäen, joilla voidaan mitata ajonopeuksia. Valvontalaite on havainnut lievän ylinopeuden ajoneuvolla, jonka omistaja/haltija/tilapäinen käyttäjä te olette.

TAPAHTUMA: Liikennerikkomus
Ajoneuvo: Hyrysysy

Rekisteritunnus XXX-000
Aika: 30.2.2011 klo 25:70
Paikka: Maantie
Sallittu nopeus: 80 km/h
Todettu nopeus: 85 km/h

Te olette ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja/haltija/tilapäinen käyttäjä.

Rikesakkomenettelystä annetun lain 2a luvun 13j §:n 1 momentin mukaan, milloin nopeusrajoitusrikkomus on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voi poliisimies muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa kirjallisen huomautuksen. Lain mukaan huomautus voidaan lähettää ajoneuvorekisteristä ilmenevään osoitteeseen.

Tämä huomautus ei aiheuta muita seuraamuksia eikä teidän tarvitse ottaa asian vuoksi yhteyttä poliisiin. Poliisi kehottaa tapahtumahetkellä kyseistä autoa kuljettanutta henkilöä noudattamaan nopeusrajoituksia, koska vähäinenkin ylinopeus on liikenneturvallisuusriski.

Konsta Aapeli Pollari
KESKI-IKÄINEN KONSTAAPELI

(Edellä lihavoidut kohdat muutettu todellisuutta vastaamattomiksi.)

Lähtipä maalaisjuntti käymään maalikylillä. Ajelin kaikessa rauhassa letkassa tiellä, missä näkyi siellä täällä olevan noita kapeaharteisia poliiseja. Yhdessä kohtaa välähti. Eikä välähdys tapahtunut kuskin korvien välissä, turha sellaista ihmettä toivoa. En ensin tajunnut, että mitä ihmettä. Ajattelin, että eihän tämä nyt pyhä jysäys voinut mitenkään minusta kuvaa ottaa, kun tässä on menty letkassa useampi kilometri, aikaisempien kohdalla ei välähtänyt ja nopeusmittarikin näyttää pikaisesti vilkaisten olevan alle yhdeksänkympin ja eiköhän tässä ole kasikympin alue. Kuten olikin.

Vaan eikö mitä, oli ilmeisesti käynyt siten, että edellä menevien nopeus oli luultavasti juuri sen kilometrin-kaksi/h alhaisempi kuin minulla. Ehkä olivat jopa paikallisia ja tiesivät hiljentää oikealla kohdalla. Etenkin kun tultiin alamäkeen ja pönttö oli sen lopussa. Olin itsekin nähnyt kamerapylvään, mutta en ollut vaivautunut edes vilkaisemaan nopeusmittaria. Oltiinhan siinä tultu jo kilometritolkulla samassa jonossa neulan ollessa siinä kasiviiden kantturoissa enkä tuntenut sen merkittävästi muuttuneen.

En silti vieläkään uskonut tapahtunutta todeksi. Tiesin, että missään tapauksessa vauhti ei ollut yli 90, kyllä minä Hyrysysyni tunnen. Kun sitten viikkoa myöhemmin laatikkoon kolahti huomautus, alkoi jo naurattaa. Minä, liikenneturvallisuusriski. Maantiellä (kilometrejä kertyy vuodessa 20-30K) ei ole ikinä peltivaurioita tullut, muutaman kerran peruutuskolarissa kyllä, niistä kaksi on ollut oma vikani. Okei, myönnetään että olen hurjassa nuoruudessani vuonna Koivisto saanut kahdet ylinopeussakot ajettuani about satasta kasikympin alueella valtatiellä kesäkelissä hyvällä näkyvyydellä olemattomassa liikenteessä.
(Lisäys 22.4.2017: Jihuu, olen badass! Kirjoittamisen jälkeen olen saanut elämäni ensimmäiset pysäköintisakot (kerran kisareissulla ruokailu kesti odotettua pidempään ja parkkiaika meni umpeen) sekä taas uudet ylinopeussakot pari vuotta sitten. Kuinkas muuten kuin kisareissulla. Vakionopeussäädin oli asetettu 85:een, mutta edellä oleva kääntyi sivutielle jolloin jouduin kytkemään sen pois ja hidastamaan kävelyvauhtiin. Siitä sitten lähdin kiihdyttämään reippaasti, kun takanakin oli tulijoita. Ennen kuin ehdin kytkeä säätimen uudelleen päälle, nopeus olikin noussut yli yhdeksänkympin - ja sen sadan metrin aikana jolloin ajoin liian kovaa oli tietysti kameratolppa. Huomasin sen liian myöhään, tie kun oli vieras.)

Tuli autuaallinen turvallisuuden tunne. Ei maassa asiat voi kovin huonosti olla. Poliisilla ei ole kädet täynnä töitä selvittämättömien raiskausten, laittomien siirtolaisten, talousrikollisten, pimeän työvoiman ja huumekaupan kanssa. Mitä se puhe resurssipulasta on, kun poliisilaitoksella ehditään printata Jaskalle huomautus viiden kilometrin ylinopeudesta alamäessä hyvässä kelissä. Siellä on joku tiiraillut suurennuslasilla rekkaria, havainnut tiedostoista Jaskan omistajaksi ja katsonut kuvasta, että taitaa se Jaska siinä itse körötellä, tuskin sillä ainakaan noin rumaa vaimoa on. Sitten on tulostettu valmiilta pohjalta huomautus, tyrkätty kirjekuoreen, nuolaistu kiinni ja postitettu. Ja yhteiskunta on jälleen pykälää kauempana anarkiasta. Sitten poliisi on huokaissut syvään, heittänyt jalat pöydälle ja todennut että uusien rikosten puutteessa pitänee seuraavaksi taas selailla tuota Kyllikki Saaren kansiota, josko siitä vaikka löytyisi tällä kertaa aikaisempien 57 vuoden aikana havaitsematta jäänyt vihje.

No niin. Sitten kytketään sarkasmi pois päältä.

Oikeasti peltipoliisit ovat hiton hyvä asia. Maantiellä liikkuu sellaisia kamikazeja, että amiraali Yamamotokin kalpenisi. Jos niillä saadaan menoa rauhoitettua, hyvä niin. Valitettavasti täytyy vain todeta, että tutulla tieosuudella voi moni hurjastella entiseen malliin, kunhan muistaa jarrutella teinicorollaa oikeissa paikoissa. Rikkaammilla GPS muistuttaa, missä kohdassa pitää siirtää oikeaa jalkaa kymmenen senttiä vasemmalle muuttamatta jalkaterän etäisyyttä bemarin konehuoneesta. Eivät peltipoliiseihin jää kiinni muut kuin hölmöt, kiivaat ja hajamieliset.
(Lisäys 22.4.2017: Onko kukaan muu lukija havainnut liikenneturvallisuuden huonontuneen viime vuosina, kun liikenteeseen on ilmestynyt auton rattiin entistä enemmän sellaisia joiden pitäisi Suomessa auton ajamisen sijaan kuskata Ählämistänissä kamelia? On nimittäin muutaman kerran ollut liikenteessä monikulttuurinen vaaratilanne, vaikka en liiemmin etnisesti rikastuneilla alueilla ajelekaan.)

Tilannetta toki parantaa se, että Kissala Boys valvoo liikennettä myös livenä. Mutta siis oikeesti, jos suoran päässä vastaan tulevaa autoa ei tunnista poliisiksi ennen tutkan mittausalueelle joutumista, on syytä varata aika optikolta. Mitä hittoa on tapahtunut poliisin siviiliautoille, joita ainakin omassa nuoruudessa liikennevalvonnassa käytettiin? Okei, tutkimukset kuulemma osoittavat näkyvän valvonnan parantavan liikenneturvallisuutta piilovalvontaa paremmin. Mutta silti, eikö joskus voisi yllättää? Viimeisen kymmenen vuoden ajan olen tasan yhden kerran nähnyt poliisipartion vanhaan hyvään malliin tutkan kanssa piknikillä.
(Päivitys 22.4.2017: No nyt on tämä toiminta lisääntynyt. Tunnukseton paku huomaamattomasti parkkiin ja pysäyttäjät sopivan matkan päähän. Ja paku on yleensä ollut ihan järkevässä paikassa eikä missään ns. "sakkorysäkohdassa".)

Joskus on käynyt mielessä radikaali ajatus. Mitäs jos ulkoistettaisiin liikenteen perusvalvonta? Annettaisiin yksityisille firmoille oikeus suorittaa nopeusvalvontaa. Liikenneväijy Oy pistäisi peltipoliisit pystyyn parhaaksi katsomiinsa paikkoihin (eivät ne sen älyttömämmin voisi olla kuin muutama nykyinenkään) ja laittaisi valvontapartioita sinne tänne satunnaisesti. Sakkoja saisivat antaa vain minimissään 10 km/h ylityksistä, ei mistään muusta. Ja kaikki jälkikäteen postitettuina, niin ei tulisi mahdollisesti vaarallisia asiakaskontakteja. Mikäli havaitsisivat hurjastelijan tai todennäköisen rattijuopon/huumekuskin, niin yhteys poliisiin kuten kuka tahansa tunnollinen kansalainenkin tekisi. Koko homma rahoitettaisiin sillä, että firma saisi sakoista vaikka 20 % osuuden. Minä ainakin voisin ruveta tuolla osuudella freelancaamaan...

Toki poliisi valvoisi edelleen liikennettä, mutta tämä vapauttaisi resursseja muuhun toimintaan. Ja ehkä vähän hyödyllisempäänkin, myös liikenteessä. Olen ajanut satojatuhansia kilometrejä, mutta puhallusratsiaan olen joutunut tasan yhden kerran. Suomeksi sanottuna tämä merkitsee sitä, että jos olisin kaikki ajokilometrini ajanut pienessä tuiterissa, olisin jäänyt kiinni kerran (edes niillä kahdella kerralla, kun olen istunut poliisiauton takapenkillä ylinopeussakkoja saamassa, minua ei puhallutettu). Jos taas olisin ajanut kaikki ajokilometrini selvää ylinopeutta, olisin (varovainen arvio) saanut noin 2000 ylinopeussakkoa.

Resurssien kohdentamisesta voidaan päätellä, että on noin 2000 kertaa vaarallisempaa ajaa 20 km/h ylinopeutta selvin päin kuin sallittua nopeutta 1,0 promillen humalassa.
(Lisäys 22.4.2017: Minulla oli alkuperäisen jutun kommenteista päätellen käynyt kummallinen tuuri, sillä kyllä muut olivat enemmän puhallelleet. Tätä epäilystä vahvistaa se, että olen joutunut tämän jutun kirjoittamisen jälkeen puhaltamaan ainakin viidesti. Kerran jopa kymmenen minuutin välein, kun sinivuokoilla oli kaksisuuntainen ratsia ja kävin vain hoitamassa asian ratsian toisella puolella. Toista kertaa puhaltaessa sanoin poliisille, että nyt jos kävisi käry niin olisin kyllä maailman typerin rattijuoppo.)

Ei voi mitään sille, että välillä tuntuu nykyisen systeemin - huomautuksia, kohta luultavasti sakkoja viiden kilometrin nopeusrajoitusylityksistä, E10-kuran myyminen muka-bensana (hankkikaa diesel!), polttoaineverot, päästömaksut - tarkoitus olevan henkilöautoliikenteen ajaminen alas ja ihmisten pakottaminen joukkoliikenteeseen. Mieluiten siten, että kaikki muuttaisivat sinne syrjäiseen rannikkokaupunkiin, jossa metro toimii kuulemma kätevästi.
(Lisäys 22.4.2017: Tämä ei tietenkään ole poliisien syytä. Tässä yhteydessä haluankin esittää nöyrimmät kiitokseni vaativaa ja arvokasta työtä tekeville rivipoliiseille: teidän kanssanne on aina ollut hyvä asioida.)

Kannatan lämpimästi joukkoliikennettä. Tilanne on vain se, että meillä Huitsinnevadassa asuville se ei ole järjellisesti toimiva vaihtoehto. Käytän joukkoliikennettä aina kun mahdollista, olen viime viikon aikana kulkenut sekä linja-autolla että junalla. Tilanne on vain vähän erilainen kuin cityvihreällä, jolla bussipysäkki sijaitsee Smash Asem -kivenheiton päässä ja paikallisjunan asemalle on puoli kilometriä. Hyvähän siinä on. Kyllä minäkin myin autoni pois ja olin jalkamiehenä silloin, kun olin muuttanut opiskelupaikkakunnalle. Autonhankinta tuli pakolliseksi vasta sitten, kun pääsi kaupungista pois. Huitsinnevadan kunnan alueella ei ole rautatietä ja viimeksi kun kävelin lähimmälle bussipysäkille, tuli tallattua neljättä kilometriä. Sivumennen sanoen, mikä on se raitiovaunu, josta paljon puhutaan?
(Lisäys 22.4.2017: Heh, tässä suhteessa tilanne on sattuneesta syystä päivittynyt. Nykyään pysäkille tarvitsee kävellä vain noin puoli kilometriä.)