Kyllä nimi naisen pahentaa II

Tämä kirjoitus on jatko-osa reilu vuosi sitten väsätylle viikkojutulle kuvitteellisista yhdysnimistä. Vuosia sitten Hesarin kuukausiliite julkaisi jutun Suomen eri kuntien yleisimmistä sukunimistä. Siinä kaikista kunnista oli lueteltu kolmekymmentä kyseisen kunnan yleisintä sukunimeä. Juttu oli onneksi tehty ennen suurta kuntaliitosmullistusta, joka tuhosi melkoisen määrän omaleimaisuutta. Kirjoitin tästä kaksiosaisen analyysin, jossa kävin läpi Suomen eri kuntien sukunimiin liittyviä erikoisuuksia.

Sain idean yhdistää nämä kaksi aihetta eli eri kuntien erikoiset nimet ja älyttömät yhdysnimet. Idea oli, että katsoisin vaikka Huitsinnevadan kunnan 30 yleisimmän nimen luettelosta kaksi nimeä, jotka yhdessä muodostavat huvittavan yhdistelmän. Sellaisen yhdysnimen syntyminen kun olisi varsin todennäköistä. Valitettavasti näistä ei saanut aikaan riittävää määrää hassuja yhdistelmiä. Ne kun olivat lähinnä tyyliä Pohjoiskangas-Eteläkari (Kyyjärven 10. ja 12. yleisimmät nimet), Rantakangas-Peltokangas (Alajärvi 7-9) tai Rantasuo-Rantasuomela (Hailuoto 9-21). Tosin yksi potin räjäyttäjäkin oli joukossa. Kannuksessa on 30 yleisimmän joukossa peräti neljä jo valmiiksi kaksiosaista nimeä. Miltä kuulostaisivat yhdysnimet Niemi-Korpi-Mäki-Petäjä tai Ranta-Nilkku-Mäki-Leppilampi?

Varmistin edellisen jutun tapaan Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, että kaikkien seuraavassa esitettävien yhdysnimien perusosat ovat todella olemassa. En uskaltanut tarkistaa, onko joku mielikuvitukseton todellakin ottanut yhdysnimekseen jonkin mainituista yhdysnimistä. Näin ollen sanoudun irti vastuusta, jos joku mielensä pahoittaa. Kaikki yhteydet olemassaoleviin henkilöihin ovat puhdasta sattumaa.

Ensinnäkin voi tarkastella ristiriitoja. Eli yhdysnimiä, joissa toinen osa kumoaa toisen. Maantieteellisesti mielenkiintoisen ristiriidan esittäisi rouva Alanko-Vuoristo, kuin myös Tasanko-Rinne (molemmat Karijoen yleisimpiä nimiä). Suorastaan skitsofreeniseksi heittäytyvät Mieto-Väkevä ja Alastalo-Ylöstalo.
Mielenkiintoista paikallisväriä esittäisi Hämäläinen-Karjalainen. Väitetään, että savolaiset syntyivät vilkkaan karjalaispojan höpsöteltyä ujon hämäläistytön paksuksi, joten tämän liiton hedelmä varmaan vääntäisi aetoo savvoo. Maaotteluhenkiseksi voisi puolestaan luonnehtia nimeä Suomi-Ruotsi.
Näinä sukupuolineutraalin avioliiton aikoina yhdistelmässä Kananen-Kukkonen olisi kieltämättä tyyliä. Olisivatko lapset Tipusia?
Simon kunnassa kuudenneksi ja kymmenenneksi yleisimmän sukunimen kantajien mennessä naimisiin olisi mahdollista ottaa sukunimeksi Alakärppä-Ylikärppä.

Tietyssä mielessä ristiriitainen olisi myös yhdistelmä Rämä-Kesti. Toisaalta, jos kerran yhdysnimensä on itse valinnut, on se myös kestettävä. Mitä naureskeluun tulee, niin jo nimellään stoalaisesta suhtautumisesta asiaan viestisi rouva Antas-Tulla. Mutta jos joku Juntti-Rontti ärsyyntyy, niin seuraa rangaistus. Eikä se ole mitään Nurkka-Selin -tyyppiä, vaan Sakko-Linnaa. Niinpä ei auta muu kuin pitää pää kylmänä, kuten Pellossa yleisten nimien omistajien naimisiin mennessä syntyvä Lakkapää-Kallo varmaan tekisi.

Ristiriitaisuuksien lisäksi yhdysnimillä saa aikaan tuplavahvistuksia. Esimerkiksi Reunanen-Laitanen, tai siis kavereiden kesken Marginaali. Tosi kovan mimmin maineeseen voisi päästä nimellä Rautanen-Rauta.

Myös ammattiaan voi mainostaa, jos nimensä valitsee oikein. Maatalon emännälle sopisi hyvin Multanen-Peltonen. Muusikolle naulan kantaan osuisi Käyrä-Torvi. Raivausurakoitsija voisi napata nimen Pura-Vanhatalo. Tällöin kyseessä voisi jo nimensä puolesta olla Vankka-Yritys. Suurta hartautta osoittaisi Pappi-Lukkari. Valitettavasti rimpsu ei täydenny, sillä vaikka Talonpoika onkin melko yleinen nimi, ei Kuppareita löydy yhtäkään.

Puusepälle puolestaan sopisi Vasara-Pakki ja leipurille Mansikka-Hillo. Naisten päästyä armeijaan sissitoimintaan erikoistuneen naissotilaan nimeksi kävisi hyvin Suontakanen-Partio. Kolan sisarukset voisivat valita ammattinsa ja puolisonsa tarkoin. Veljestä voisi tulla aurausurakoitsija ja siskosta virvoitusjuomatehtailija. Veljen vaimoksi sopisi tällöin Lumi-Kola ja sisko puolestaan naimisiin mennessään ottaisi yhdysnimen Kola-Pullo. Tosin ammatin mukaan nimeä valittaessa pitäisi olla tarkkana, ettei käy kuten Posti-Telelle, jonka olisi pitänyt välillä muuttaa nimensä Itellaksi ja sitten takaisin Postiksi. Vielä huonompi kohtalo olisi sillä taksikuskilla, jonka nimeksi voisi tulla Sarja-Kolari. Tai kampaajalla, jonka nimi olisi Takku-Turkki.

Avioliitossa tuppaa joskus olevan vaikeaa, vaikka nimenä olisi Kuningas-Hovi. Toisaalta ratkaisuja löytyisi ainakin siltä vaimolta, jonka sukunimi olisi Keino-Konsti. Kovaa menisi avioliitossa, jossa olisi rouva Pulkka-Mäki.

Eliömaailmasta löytyy vinhoja yhdistelmiä. Suorastaan punahilkkamaista menoa esittäisi Susi-Hukkanen eikä paljon jälkeen jäisi Ritari-Perhonen. Alavieskassa yleisistä nimistä tulisi yhdysnimi Takkunen-Saukko. Kasveista saisi yhdistelmän Koivu-Kääpä. Tai Kauhajoella yleisimmän ja kolmanneksi yleisimmän nimen yhdistelmä, Koivisto-Kuusisto. Jos nämä tosiaan menisivät keskenään naimisiin ja huumorintaju riittäisi, he voisivat ottaa uudeksi yhteiseksi nimekseen Sekametsä, sellaista kun ei vielä ole käytössä.

Etnisiin vähemmistöihin sekaantuville esitin jutun ykkösosassa nimeä Puukko-Hagert, mutta Pitsi-Blomerus ja Ravi-Grönfors jäivät tuolloin keksimättä. Jälkimmäinen sopisi kuin naulan kantaan, edellisen kerran kaupungissa käydessä kävelin torin läpi ja paikallisen vähemmistön toriparlamentti siellä puhui äänellä, joka kantoi kevyesti toiselle laidalle: "Älä sie höpäjä, se oli kaksivuotiaiden lähtö eikä kolmivuotiaiden!" Uudemmalle vähemmistölle sopivia olisivat esimerkiksi Kela-Ahmed ja Tuki-Abdullah. Ne saisivat pottunokkaisen nimeltä Perus-Suomalainen haukkomaan henkeään. Tosin hänkin varmaan naurahtasi itsekseen kuullessaan yhdysnimen Sikala-Muhammad.

Mutta sitten voivat alaikäiset lopettaa lukemisen, suvaitsevaisia ei enää olekaan jäljellä heidän saatua sydärin edellisessä kappaleessa. Nyt nimittäin mennään K-18 -alueelle.

Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajaksi voi ilmoittautua ottamalla nimeksi Tasa-Arvonen. Vielä pidemmälle pääsisi nimellä Suvimies-Jormanainen, jossa ei todellakaan tiedä kumpi on kumpi ja onko naisella jorma vaiko Jormalla nainen. Mutta jos perinteisempää avioliittoa haetaan, niin voiko nuorikko miehelleen kauniimpaa lupausta antaa kuin ottamalla yhdysnimen Sulonen-Puska? Enemmän pervompaan suuntaan viittaisi puolestaan Tiukka-Kakkonen. Puhumattakaan siitä, jos seksin hiipumiseen avioliitossa varautuisi ottamalla jo valmiiksi nimekseen Rung-Kari. Suomenniemen kunnassa puolestaan lienee taipumusta syrjähyppyihin, ainakin jos siellä kaksi yleisen sukunimen haltijaa menee naimisiin tuloksena nimi Väärä-Punkka.

Ja edellisen jutun tapaan lopuksi sananmuunnoshuumori. Sukunimellä Pippuri-Tissari varustettu nainen ei varmaan houkuttelisi miehiä syrjähyppyihin - isot pojat ovat kertoneet, että sananmuunnoksen kuvaama toiminto on auts-auts. Täysin päinvastainen vaikutus olisi nimellä Huttu-Viera. Vastaava yhdysnimi miehelle olisi Penna-Jänis. Erikoisemmista harrastuksista taas kertoisi Tervo-Pekonen. Miesparin mennessä naimisiin voisi rohkeasti osoittaa sateenkaariylpeyttään ottamalla yhdysnimen Säntti-Hilli.