Tämä kirjoitus on jatko-osa reilu vuosi sitten väsätylle viikkojutulle kuvitteellisista yhdysnimistä. Vuosia sitten Hesarin kuukausiliite julkaisi jutun Suomen eri kuntien yleisimmistä sukunimistä. Siinä kaikista kunnista oli lueteltu kolmekymmentä kyseisen kunnan yleisintä sukunimeä. Juttu oli onneksi tehty ennen suurta kuntaliitosmullistusta, joka tuhosi melkoisen määrän omaleimaisuutta. Kirjoitin tästä kaksiosaisen analyysin, jossa kävin läpi Suomen eri kuntien sukunimiin liittyviä erikoisuuksia.
Sain idean yhdistää nämä kaksi aihetta eli eri kuntien erikoiset nimet ja älyttömät yhdysnimet. Idea oli, että katsoisin vaikka Huitsinnevadan kunnan 30 yleisimmän nimen luettelosta kaksi nimeä, jotka yhdessä muodostavat huvittavan yhdistelmän. Sellaisen yhdysnimen syntyminen kun olisi varsin todennäköistä. Valitettavasti näistä ei saanut aikaan riittävää määrää hassuja yhdistelmiä. Ne kun olivat lähinnä tyyliä Pohjoiskangas-Eteläkari (Kyyjärven 10. ja 12. yleisimmät nimet), Rantakangas-Peltokangas (Alajärvi 7-9) tai Rantasuo-Rantasuomela (Hailuoto 9-21). Tosin yksi potin räjäyttäjäkin oli joukossa. Kannuksessa on 30 yleisimmän joukossa peräti neljä jo valmiiksi kaksiosaista nimeä. Miltä kuulostaisivat yhdysnimet Niemi-Korpi-Mäki-Petäjä tai Ranta-Nilkku-Mäki-Leppilampi?
Varmistin edellisen jutun tapaan Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, että kaikkien seuraavassa esitettävien yhdysnimien perusosat ovat todella olemassa. En uskaltanut tarkistaa, onko joku mielikuvitukseton todellakin ottanut yhdysnimekseen jonkin mainituista yhdysnimistä. Näin ollen sanoudun irti vastuusta, jos joku mielensä pahoittaa. Kaikki yhteydet olemassaoleviin henkilöihin ovat puhdasta sattumaa.
Ensinnäkin voi tarkastella ristiriitoja. Eli yhdysnimiä, joissa toinen osa kumoaa toisen. Maantieteellisesti mielenkiintoisen ristiriidan esittäisi rouva Alanko-Vuoristo, kuin myös Tasanko-Rinne (molemmat Karijoen yleisimpiä nimiä). Suorastaan skitsofreeniseksi heittäytyvät Mieto-Väkevä ja Alastalo-Ylöstalo.
Mielenkiintoista paikallisväriä esittäisi Hämäläinen-Karjalainen. Väitetään, että savolaiset syntyivät vilkkaan karjalaispojan höpsöteltyä ujon hämäläistytön paksuksi, joten tämän liiton hedelmä varmaan vääntäisi aetoo savvoo. Maaotteluhenkiseksi voisi puolestaan luonnehtia nimeä Suomi-Ruotsi.
Näinä sukupuolineutraalin avioliiton aikoina yhdistelmässä Kananen-Kukkonen olisi kieltämättä tyyliä. Olisivatko lapset Tipusia?
Simon kunnassa kuudenneksi ja kymmenenneksi yleisimmän sukunimen kantajien mennessä naimisiin olisi mahdollista ottaa sukunimeksi Alakärppä-Ylikärppä.
Tietyssä mielessä ristiriitainen olisi myös yhdistelmä Rämä-Kesti. Toisaalta, jos kerran yhdysnimensä on itse valinnut, on se myös kestettävä. Mitä naureskeluun tulee, niin jo nimellään stoalaisesta suhtautumisesta asiaan viestisi rouva Antas-Tulla. Mutta jos joku Juntti-Rontti ärsyyntyy, niin seuraa rangaistus. Eikä se ole mitään Nurkka-Selin -tyyppiä, vaan Sakko-Linnaa. Niinpä ei auta muu kuin pitää pää kylmänä, kuten Pellossa yleisten nimien omistajien naimisiin mennessä syntyvä Lakkapää-Kallo varmaan tekisi.
Ristiriitaisuuksien lisäksi yhdysnimillä saa aikaan tuplavahvistuksia. Esimerkiksi Reunanen-Laitanen, tai siis kavereiden kesken Marginaali. Tosi kovan mimmin maineeseen voisi päästä nimellä Rautanen-Rauta.
Myös ammattiaan voi mainostaa, jos nimensä valitsee oikein. Maatalon emännälle sopisi hyvin Multanen-Peltonen. Muusikolle naulan kantaan osuisi Käyrä-Torvi. Raivausurakoitsija voisi napata nimen Pura-Vanhatalo. Tällöin kyseessä voisi jo nimensä puolesta olla Vankka-Yritys. Suurta hartautta osoittaisi Pappi-Lukkari. Valitettavasti rimpsu ei täydenny, sillä vaikka Talonpoika onkin melko yleinen nimi, ei Kuppareita löydy yhtäkään.
Puusepälle puolestaan sopisi Vasara-Pakki ja leipurille Mansikka-Hillo. Naisten päästyä armeijaan sissitoimintaan erikoistuneen naissotilaan nimeksi kävisi hyvin Suontakanen-Partio. Kolan sisarukset voisivat valita ammattinsa ja puolisonsa tarkoin. Veljestä voisi tulla aurausurakoitsija ja siskosta virvoitusjuomatehtailija. Veljen vaimoksi sopisi tällöin Lumi-Kola ja sisko puolestaan naimisiin mennessään ottaisi yhdysnimen Kola-Pullo. Tosin ammatin mukaan nimeä valittaessa pitäisi olla tarkkana, ettei käy kuten Posti-Telelle, jonka olisi pitänyt välillä muuttaa nimensä Itellaksi ja sitten takaisin Postiksi. Vielä huonompi kohtalo olisi sillä taksikuskilla, jonka nimeksi voisi tulla Sarja-Kolari. Tai kampaajalla, jonka nimi olisi Takku-Turkki.
Avioliitossa tuppaa joskus olevan vaikeaa, vaikka nimenä olisi Kuningas-Hovi. Toisaalta ratkaisuja löytyisi ainakin siltä vaimolta, jonka sukunimi olisi Keino-Konsti. Kovaa menisi avioliitossa, jossa olisi rouva Pulkka-Mäki.
Eliömaailmasta löytyy vinhoja yhdistelmiä. Suorastaan punahilkkamaista menoa esittäisi Susi-Hukkanen eikä paljon jälkeen jäisi Ritari-Perhonen. Alavieskassa yleisistä nimistä tulisi yhdysnimi Takkunen-Saukko. Kasveista saisi yhdistelmän Koivu-Kääpä. Tai Kauhajoella yleisimmän ja kolmanneksi yleisimmän nimen yhdistelmä, Koivisto-Kuusisto. Jos nämä tosiaan menisivät keskenään naimisiin ja huumorintaju riittäisi, he voisivat ottaa uudeksi yhteiseksi nimekseen Sekametsä, sellaista kun ei vielä ole käytössä.
Etnisiin vähemmistöihin sekaantuville esitin jutun ykkösosassa nimeä Puukko-Hagert, mutta Pitsi-Blomerus ja Ravi-Grönfors jäivät tuolloin keksimättä. Jälkimmäinen sopisi kuin naulan kantaan, edellisen kerran kaupungissa käydessä kävelin torin läpi ja paikallisen vähemmistön toriparlamentti siellä puhui äänellä, joka kantoi kevyesti toiselle laidalle: "Älä sie höpäjä, se oli kaksivuotiaiden lähtö eikä kolmivuotiaiden!" Uudemmalle vähemmistölle sopivia olisivat esimerkiksi Kela-Ahmed ja Tuki-Abdullah. Ne saisivat pottunokkaisen nimeltä Perus-Suomalainen haukkomaan henkeään. Tosin hänkin varmaan naurahtasi itsekseen kuullessaan yhdysnimen Sikala-Muhammad.
Mutta sitten voivat alaikäiset lopettaa lukemisen, suvaitsevaisia ei enää olekaan jäljellä heidän saatua sydärin edellisessä kappaleessa. Nyt nimittäin mennään K-18 -alueelle.
Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajaksi voi ilmoittautua ottamalla nimeksi Tasa-Arvonen. Vielä pidemmälle pääsisi nimellä Suvimies-Jormanainen, jossa ei todellakaan tiedä kumpi on kumpi ja onko naisella jorma vaiko Jormalla nainen. Mutta jos perinteisempää avioliittoa haetaan, niin voiko nuorikko miehelleen kauniimpaa lupausta antaa kuin ottamalla yhdysnimen Sulonen-Puska? Enemmän pervompaan suuntaan viittaisi puolestaan Tiukka-Kakkonen. Puhumattakaan siitä, jos seksin hiipumiseen avioliitossa varautuisi ottamalla jo valmiiksi nimekseen Rung-Kari. Suomenniemen kunnassa puolestaan lienee taipumusta syrjähyppyihin, ainakin jos siellä kaksi yleisen sukunimen haltijaa menee naimisiin tuloksena nimi Väärä-Punkka.
Ja edellisen jutun tapaan lopuksi sananmuunnoshuumori. Sukunimellä Pippuri-Tissari varustettu nainen ei varmaan houkuttelisi miehiä syrjähyppyihin - isot pojat ovat kertoneet, että sananmuunnoksen kuvaama toiminto on auts-auts. Täysin päinvastainen vaikutus olisi nimellä Huttu-Viera. Vastaava yhdysnimi miehelle olisi Penna-Jänis. Erikoisemmista harrastuksista taas kertoisi Tervo-Pekonen. Miesparin mennessä naimisiin voisi rohkeasti osoittaa sateenkaariylpeyttään ottamalla yhdysnimen Säntti-Hilli.
GENITAALIHIEKKAA TILAUKSESSA
11 tuntia sitten
12 kommenttia:
Tämä on tietysti kovin ennakkoluuloinen asenne, mutta aina kun naisella on kaksiosainen sukunimi, niin suhtaudun ko. henkilöön aika varauksellisesti.
Johtuu varmaan siitä, että täysin epävirallisen arvion mukaan iso osa kaikkein sekopäisimmistä ferministeistä. ym. muunlaisista nais-hörhöistä omaa kaksiosaisen sukunimen.
Se sitten tästä synkeästä pitkäperjantaista. Nauroin taas niin, että a.mies sohvalta huusi: "Riittää jo!"
Kiitos jälleen kerran. :)
Entä etuniminäkin olevat sukunimet? Kari-Tapio, Jukka-Markus jne.
Seuraavaksi etunimet mukaan? Ilmi-Riitta Puukko-Junkkari?
Marja Kiisseli?
Luin tuon edellisen, linkkaamasi jutun ihan muistia virkistääkseni, ja olin kirjoittanut, kuinka anoppini sanoi, että hän ei kyllä vaihtais nimeään. Kuulin juuri eilen, että hän oli kuin olikin naimisiin mentyään vaihtanut nimensä...
Rinta-Möykky on näyttäytynyt TV:ssäkin.
Tunnetusti on olemassa ihmiset sukunimeltään Kuuskoski-Vikatmaa ja Isohookana-Asunmaa. Jos tuollaiset menisivät avio/homoliittoon ja ottaisivat yhteisen nimen, niin voisiko se olla Kuuskoski-Vikatmaa-Isohookana-Asunmaa?
Sama sukunimi Kuuskoski-Vikatmaa-Isohookana-Asunmaa olisi tietty lapsenkin nimi. Entäs jos lapsi menisi naimisiin jonkun yhtä pitkänimisen kanssa ja ottaisi yhteisen sukunimen?
Voiko yhteinen sukunimi pidentyä rajattomasti?
>> yhteisen nimen, niin voisiko se olla Kuuskoski-Vikatmaa-Isohookana-Asunmaa?>> No ei käy Suomen lakien mukaan. Kumpikin pitää oman nimensä tai toinen ottaa toisen nimen lisäksi (eli yhdellä hlöllä voi olla tuo neliosainen sukunimi) tai valitsevat jomman kumman nimen yhteiseksi nimeksi. AnoII
Ekku: Varsin samanlaiset kokemukset. On jotenkin kummallista, että feministit eivät yleensä pidä omaa - siis isänsä - nimeä, vaan ottavat yhdysnimen. Varmaan pitää jotenkin mainostaa, että on päässyt naimisiin feminismistä huolimatta.
Nollavaimo: Pahoittelen pääsiäisrauhan rikkomista...
Kumitonttu: Taina-Tapio tai Eeva-Ilmari olisivat tietysti tyylikkäitä.
-sanoi: Etunimi on ihmiselle annettu ja sen kanssa on elettävä tai sitten marssittava maistraattiin. Yhdysnimi on oma valinta ja siksi vapaata riistaa.
Anonyymit: Nimilaki sanoo seuraavaa: "Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.
Eli selkokielellä: Olkoon henkilö syntyjään Korhonen. (Tähän lisähuomautus, että yhdysnimi ei periydy lapselle, laki kieltää tämän.) Hän menee naimisiin Virtasen kanssa ja ottaa nimekseen Korhonen-Virtanen. Sittemmin avioliitto päättyy, mutta hän säilyttää nimensä. Kun Korhonen-Virtanen menee sitten Mäkisen kanssa naimisiin, hänen mahdolliset nimensä avioliiton solmimisen jälkeen ovat:
1) Mäkinen
2) Korhonen-Mäkinen
3) Korhonen-Virtanen.
Korhonen-Virtanen-Mäkinen ei siis ole mahdollinen. Tarkalleen ottaen lain kirjaimen mukaan ei myöskään pelkkä Korhonen, mutta tästä en ole varma, voi olla että lakia tulkitaan siten että myös Korhonen on mahdollinen.
Samaten on ilmeisesti mahdotonta, että yhdysnimeksi tulisi Korhonen-Korhonen, koska laissa puhutaan nimen muuttumisesta.
Pohjalaisia nimiä ovat esim. Ala-Harja, Rinta-Möykky ja Latva-Laturi.
Satun muuten tietämään rouva Etunimi Valkosen, omaa sukua Musta. Tavallaan harmi että sukunimen suhteen kyseinen henkilö oli perinteisellä linjalla.
Sitten on vielä tilanne, jossa nainen ottaa avioeron jälkeen takaisin tyttönimensä. Tämä kertoo, että ero on ollut katkera ja että suhde exään mitataan Richterin avoimella asteikolla.
No eikös tässäkin ollut kysymys ihan oman mielen mukaan yhdistetyistä olemassaolevista nimistä, eikä kenenkään oikeista? Yhtä lailla etunimiä voisi yhdistellä huvin vuoksi.
Lähetä kommentti