Tulin ostaneeksi viikonlopun Ilta-Sanomat ihan muista syistä, mutta sieltä pomppasi mielenkiintoinen artikkeli eteen. Kirjoitin aika tarkkaan olympiadi sitten jutun poliitikkojen koulumenestyksestä. Silloinkin kiitos kuului Ilta-Sanomille, joka oli tehnyt tutkivaa journalismia kaivamalla esiin silloisen hallituksen ja muutaman muun huippupoliitikon lukion päästötodistukset ja YO-todistukset. Nyt lehdessä oli tilastollisesti suppeampi otanta, seitsemän todennäköisintä pääministerin paikasta kilvoittelijaa ja heiltä pelkät YO-todistukset.
Silloin neljä vuotta sitten julkaistun kirjoitukseni kantava teema oli tutkia, kuinka hyvin lukion päästötodistuksen arvosana piti kutinsa YO-kokeessa. Tulos oli pelottava. 24 ylioppilaasta kymmenen menestyi YO-kokeessa keskimäärin vähintään puoli arvosanaa huonommin kuin lukiossa muuten. Ylivoimaisesti pahin floppaaja tuolloin oli väistyvä pääministeri Jyrki Katainen, jonka YO-todistuksen keskiarvo oli peräti 1,5 arvosanaa heikompi kuin päästötodistuksen. Lopuista neljästätoista yksikään ei nostanut tasoaan merkittävästi eli olisi pärjännyt vähintään puoli arvosanaa paremmin YO-kokeessa kuin lukiossa. Tasoaan nosti vain kolme ja heistäkin paras vain 0,17 pykälää.
Tämä tarkoittaa sitä, että huippupoliitikoissamme on valtava enemmistö henkilöitä, jotka eivät
a) kestä menestyspaineita kovassa tilanteessa
b) kykene hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia
Tilannetta voisi luonnehtia huolestuttavaksi, ellei se olisi jo valmiiksi katastrofaalinen. Järkyttävintä oli se, että vain yhdeksällä 24:stä oli fysiikasta edes arvosana. Esimerkiksi ydinvoimaratkaisuja tehdään seitinohuella luonnontieteellisellä ymmärryksellä.
Mutta takaisin viikonlopun Iltikseen. Teepä, arvoisa lukijani, testi ja kokeile osaatko yhdistää poliitikon ja hänen YO-todistuksensa oikein, eli yhdistä numero oikeaan kirjaimeen.
Ensin poliitikot numeroituna aakkosjärjestyksessä ja sitten YO-todistukset. Iltiksen tietoja olen muuttanut siten, että Stubb ei paljastu heti, koska hänen äidinkielenään oli ruotsi. Tässä äidinkieli on ilman lisähuomautusta ja "ruotsin" (Stubbin tapauksessa "suomen") kohdalla lukee toinen kotimainen. Matematiikasta poistin oppimäärämerkinnän, koska kaikki kuusi matematiikan kirjoittanutta oli suorittanut sen pitkänä. Tämä oli lievä yllätys, sillä tuossa neljän vuoden takaisessa otoksessa - joista tässä mukana olevista puuttuivat Rinne ja Sipilä - vain puolet 24:stä oli suorittanut pitkän matikan. Kyseessä lienee tilastollinen sattuma. Kielissä kaikilla englanti oli pitkä kieli, muut kielet ovat lyhyitä.
1. Jyrki Katainen
2. Antti Rinne
3. Paula Risikko
4. Juha Sipilä
5. Timo Soini
6. Alexander Stubb
7. Jan Vapaavuori
A. Äidinkieli M, toinen kotimainen B, englanti B, reaali M, ranska A, yleisarvosana C
B. Äidinkieli M, toinen kotimainen L, englanti L, matematiikka A, reaali i, saksa B, yleisarvosana M
C. Äidinkieli L, toinen kotimainen L, englanti M, matematiikka M, reaali L, saksa M, yleisarvosana L
D. Äidinkieli L, toinen kotimainen M, englanti M, matematiikka C, reaali L, yleisarvosana L
E. Äidinkieli M, toinen kotimainen C, englanti B, matematiikka M, reaali L, saksa B, yleisarvosana M
F. Äidinkieli L, toinen kotimainen C, englanti M, matematiikka L, reaali L, saksa C, yleisarvosana L
G. Äidinkieli C, toinen kotimainen C, englanti B, matematiikka B, reaali B, saksa i, yleisarvosana B
Anna mennä. Yhdistä oikea numero oikeaan kirjaimeen. Oikeat vastaukset muutaman rivin päässä alempana.
...
...
...
...
...
No niin. Tunnistin oikein Kataisen, Sipilän ja Stubbin. Vapaavuori ja Soini menivät keskenään ristiin, samoin Rinne ja Risikko. Oikea rivi on 1-A, 2-E, 3-G, 4-F, 5-D, 6-B, 7-C.
Katainen oli tietysti helppo. Kaikki muut olivat kirjoittaneet matematiikan. On yleisesti tiedossa, että pääministerin lyhyen matematiikan arvosana oli 6. Katainen on itse sanonut haastettelussa, että se ei häntä haittaa, koska talouspolitiikka ei ole matematiikkaa. Niinhän hän luulee ja tulokset näkyvät. Katainen vielä jatkoi, että arvosana ei harmita, koska hän ei parempaan pystynyt. Ymmärrän kyllä, jos joku on laiska ja kapinoi nuorena eikä pärjää siksi. Mutta että ei pysty lyhyestä matikasta kuutosta parempaan! Sanotaan nyt vaikka näin, että jos tietäisin Jyrki Kataisen solmineen kengännauhani, en uskaltaisi lähteä juoksemaan.
Oli yllätys, että Vapaavuori oli pärjännyt noin hyvin. Muistin hänen syyllistyneen nuorena pahoinpitelyyn ja arvelin koulun menneen vähän heikommin. Soinia taas pidin lasku- ja kielitaitoisempana näistä kahdesta, siksi miehet menivät keskenään sekaisin. Erot heidän todistuksissaan (jotka siis olivat hyviä) ovat kuitenkin vähäisiä - Vapaavuori oli pykälän parempi ruotsissa ja matikassa ja kirjoittanut lisäksi lyhyen saksan hyvällä arvosanalla.
Sipilä oli myös suhteellisen helppo tunnistaa. Miljonäärit ovat yleensä fiksuja ja laiskoja. Kuten Ironmistress kirjoitti lainaten omaa kirjoitustani, fiksuilla ja laiskoilla pitkän matematiikan arvosana on lähes aina parempi kuin muut arvosanat keskimäärin. Niin Sipilälläkin - ällät tulivat matikasta, äikästä ja reaalista. Ainoastaan vieraat kielet - joita oli kolme, kun ruotsikin lasketaan - olivat jotain muuta.
Vastaavasti Stubb asettuu kategoriaan "fiksu ja ahkera". Varmat tuntomerkit Ironmistressin mukaan ovat hyvä todistus (ällät toisesta kotimaisesta ja enkusta, äikkäkin meni hyvin) ja matematiikan muita arvosanoja heikompi menestys. Stubbin tapaus oli päivänselvä, koska pitkästä matikasta oli tullut vain A. Sitäkin hämmästyttävämpää oli reaalin i, siis hylätty. Reaalikokeesta pitäisi jokaisen yleissivistyneenä itseään pitävän ihmisen kirjoittaa vähintään B vaikka samalta istumalta. Tosin Stubb oli kirjoittanut reaalin ylimääräisenä, joten hän on mahdollisesti lyönyt sen läskiksi tahallaan, mikä suotakoon anteeksi. Joka tapauksessa Stubb oli helppo tunnistaa, koska äidinkieleksi oli merkitty ruotsi. Mutta epäilen, että ilman tätäkin tietoa olisin miehen bongannut enkun ja matikan epäsuhdasta.
Rinne ja Risikko menivät sekasin, koska olin arvioinut Risikon "kympin tytöksi", joka sitten kirjoituksissa vähän hermoilee eikä hallitse tarvittavia suuria kokonaisuuksia flopaten siksi arvosanaa-paria normitasoa heikommaksi. Vastaavasti olin arvioinut Rinteen sluibailijaksi, joka pärjää kirjoituksissa mitenkuten. Erityisesti lyhyen saksan i sai minut lyömään veikkauksen Rinteen puolesta - Risikko ei takuulla mokaisi sitä. Vaan niin sitä erehtyy. Tosin matikka ja reaali olivat herättäneet hieman epäilyksiä, ne kun olivat Rinteellä (jota siis veikkasin Risikoksi) M ja L, kaksi parasta arvosanaa. Risikolla ne taas olivat molemmat B, huonoimmat arvosanat lyhyttä saksaa lukuun ottamatta.
Mitä nämä suoritukset sitten pääministeriehdokkaistamme kertovat? Nykypäivän osaamisesta eivät käytännössä yhtään mitään - poislukien tietysti Kataisen matematiikan suoritus, joka kertoo hänen älyllisestä kapasiteetistaan enemmän kuin ikinä haluaisimme tietää. Nyt he ovat keskimäärin kolmisenkymmentä vuotta vanhempia. Anteeksiannettakoon nuoruuden synnit - he ovat voineet kehittyä ja oppia, toisaalta myös unohtaa oppimansa. Mutta se, mistä todistukset kertovat, on juuri tuo von Mansteinin matriisi eli nelikenttäjako akseleina fiksu/tyhmä - laiska/ahkera.
Koko jutun pointti voidaan tiivistää seuraavaan: minulle tulee seitsemän tuoretta ylioppilasta työnhakuun, aseenaan tutkintopaperi. Kenet palkkaisin? (Oletetaan, että tehtävä vaatii itsenäistä ajattelua ja valinta on tehtävä pelkästään todistuksen perusteella, pärstäkerrointa en näe.) Kun nyt satun kohtuullisen hyvin tietämään, miten omat tuon seitsikon ikähaarukkaan osuvat tutut ovat sittemmin elämässään pärjänneet suhteessa siihen, miten he menestyivät koulussa.
Kataisen ja Stubbin hakupaperit lentäisivät roskakoriin alta aikayksikön. Kataisen suoritukset eivät ole kummoisia ja ennen kaikkea kuudella muulla on näyttöä ällistä, eli pitkä matikka on suoritettu. Stubb taas on papereiden perusteella pelkkää muotoa ilman substanssia - kielet ovat menneet hyvin, samoin ilmaisukykyä mittaava äidinkieli, pitkästä matikasta on säälittävä A, joka voidaan pistää vaikka tilapäisen vahingon piikkiin, mutta että reaalin i? Sehän on suomennettuna aivovauriodiagnoosi.
Jatkotarkastelussa Soinin ja Risikon hakemukset siirretään seuraavaksi syrjään. Risikon paperit ovat luvattoman huonot, tosin hän saattaisi olla hyvä työntekijä. Mutta nyt ei voi tutkia pärstäkerrointa. Soinin ongelma on matematiikan heikompi arvosana muihin suorituksiin nähden - se herättää epäilyksiä siitä, että muotoa on enemmän kuin substanssia. Voisin palkata kyllä kumman tahansa muuten, mutta nyt on parempiakin hakijoita.
Jäljelle jäävät Vapaavuori, Rinne ja Sipilä. Voisin valita kenet tahansa heistä. Päätyisin kuitenkin luultavimmin Sipilään, koska hänen indikaattorinsa matematiikka/reaali vs muut aineet on kuitenkin suhteeltaan parempi. Vanhojen kokemusten nojalla sopii epäillä, että siinä on näistä kolmesta todennäköisimmin kaveri joka tulee pääsemään pitkälle. No, todellisuudessa Sipilä onkin monimiljonääri siinä missä poliitikot yleensä kahlaavat syvällä henkilökohtaisissa veloissa - komeista palkoista huolimatta. Arvoisa äänestäjä, kumman Sinä haluaisit päättävän maamme taloudesta, tyhjästä miljoonaomaisuuden luoneen vai isoissa veloissa olevan?
Onko Ylen toimittaja narsisti?
14 tuntia sitten
13 kommenttia:
Jotain Katainen kuitenkin osaa, vai mitä pitäisi ajatella siitä, että hän on voittanut monet vaalit peräkkäin, myös tämän päivät eurovaalit? Hän selvästi osaa hankkia kokoomukselle äänestäjiä. Hän on menestynein kokoomusjohtaja aikoihin. Varmasti tulee puolueen uskollisilla sotureilla vielä ikävä, sillä tuskin kokoomus näin hyvin tulee jatkossa pärjäämään.
Jäin miettimään täydellisyyden vuoksi sitä vaihtoehtoa, että kirjoituksissa ei voi menestyä paremmin kuin yo-todistuksessa, kun molempien arvosanat ovat tapissaan. Fiksuja ja ahkeria vai joku muu ryhmä?
Olli: Kaikkien yhteiskuntien merkittävin ongelma on se, että kyvykkyys valtaan pääsemisessä ja kyvykkyys viisaiden päätösten tekemiseen eivät välttämättä korreloi kovin vahvasti keskenään.
Sledge Hammer: Jos näin käy, niin kovin vahvoja johtopäätöksiä ei voi tehdä. Siinä viimekertaisessa tutkimuksessa Päivi Räsänen, Paula Lehtomäki ja Tuija Brax olivat lähes täysin "kympin tyttöjä" ja menestyivät samoin myös kirjoituksissa. Tosin Brax oli suorittanut vain lyhyen matikan, minkä kyllä logiikasta huomaakin. Mutta Räsäsestä ja Lehtomäestä ei voi päätellä todistusten valossa yhtään mitään. Sen sijaan myös arvosanoissa kymppilinjaa vetäneet Paavo Väyrynen ja Jutta Urpilainen floppasivat, mistä voi vetää tiettyjä johtopäätöksiä.
Entä jos ei olis käynyt ylioppilaksi, vaan peruskoulun ja ammatillisenkouun jäynyt, mihin kategoriaan sellanen kuuluis ?
-jpt-
Jep, todistuksen perusteella Sipilä... mutta jos Vapaavuori ajaisi vain ja ainoastaa Suomen etua, niin sitten Vapaavuori.
Politiikassa tarvitaan röyhkeyttä ja tietynlaista 'hurjuutta'. Vapaavuoren nuoruuden tappelut on siinä eduksi, jos ko. 'kokemus' saataisiin käännetyksi Suomen eduksi neuvottelupöydissä.
Sipilä on löysä, hajuton ja mauton.
- buuri johannesbuurista -
Näiden häiskien L:t ovat tulleet sluiba-L.n aikakaudella jolloin ei ollut E:tä. Joten tulokset eivät ole nykyiseen vertailukelpoisia.
Ylioppilastodistuksen lisäksi pitäisi arvioida sitä mitä töitä hän on tehnyt työelämässä ennen kuin siirtyi valtiolliseen politiikkaan. Muutenkin olen sitä mieltä että jos haluaa mukaan kokopäiväiseen valtiolliseen politiikkaan, on paras odottaa sitä että lapset ovat ensin muuttaneet pois kotoa ja asuntolaina on maksettu pois. Lisäksi on hyvä olla b-suunnitelma sille varalle jos poliittinen ura päättyy yllättäen. Mielestäni on hyvä jos poliitikko osaa tehdä sitä siviilityötä mitä teki ennen kuin valittiin Eduskuntaan.
Arvostaisin eniten sellaista joka on kirjoitanut hyvällä tai erinomaisella arvosanalla sekä pitkän matematiikan, pitkän englannin että pitkän saksan. Tuossa on pitkä saksa siksi koska se teettää työtä eri lailla kuin pitkä englanti vaikka olisi aloittanut ne penskana suunnilleen samoihin aikoihin. Reaalista olisi sitten hyvä tai erinomainen arvosana joko pitkästä fysiikasta tai historiasta. Valitettavasti en ole itse tuollainen. Minkälainen oppimisprofiili tällaisella on? Mihin tuommoinen sijoittuu nelikentässä, onko hän älykäs ja ahkera vai älykäs ja laiska? Mitä Jaska arvelee tällaisen henkilön tavoista hahmottaa asioita, tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä?
Tietynlaiset luonteenpiirteet ja ominaisuudet ovat tarpeellisia jos haluaa pärjätä politiikassa. Tehtävästä riippuen jotkin piirteen painottuvat enemmän kuin toiset. Pelkkä tietämys ja ymmärrys jostain hallinnonalasta ei riitä. Pelkällä tietämyksellä ja ymmärryksellä pärjää paremmin neuvonantajana joka pysyisi taustalla piilossa. Totesin Ykän blogissa Ykän blogissa esimerkkinä, että paras ulkoministeri olisi mafiapomo, huonoin olisi intellektuelli.
Olen täsmälleen samaa mieltä vieraan poliitikko/luonteenpiirre analyysistä. Mafiapomo hyvän ulkoministerin oiva vertaus.
- buuri johannesbuurista -
Ilta-Sanomien mukaan Stubb kirjoitti:
Äidinkieli (ruotsi) M
Suomi L
Englanti L
Matematiikka (laaja) A
Saksa B
Reaali (vapaaehtoinen) i
Yleisarvosana: M
5 ainetta, yleisarvosanaan M tarvitaan 4.5x5=22.5 pistettä mutta Stubb sai 6+6+5+2+3=22 pistettä
sen mukaan Stubbin yleisarvosana olisi C vai laskinko väärin ?
jpt: No, niitäpä ei voi tällä kategorisoinnilla luokitella. Noin nyrkkisääntönä sanoisin, että ammatissa työskentelevillä on yleensä jalat maassa ja realistinen käsitys ruohonjuuritason asioista.
Ari: Justiinsa noin. Vapaavuori on kriminaali, mutta jos Suomi olisi hänen mafiansa, niin hyvä että tyyppi on teltan sisäpuolella kusemassa ulos eikä ulkopuolella kusemassa sisään.
Vieras: Kyllä, arvostan samoja asioita oppimisessa. Samoin olisi tärkeää, että politiikkaan mentäisiin vasta sitten kun on karriääri tehty jossain muualla. En ole koskaan äänestänyt broileria, jos on muita vaihtoehtoja ollut tarjolla.
Anonyymi 1: Ei ole häiskien vika, jos heidän aikanaan ei ollut eximiaa. Kiitettävä on kova suoritus missä tahansa aineessa (paitsi lyhyessä matikassa), vaikka se olisi sluiba-l tai eximia.
Anonyymi 2: Muistelen hämärästi, että ainakin itselläni systeemi meni jotenkin siten että ensin laskettiin tiettyjen "perusaineiden" kautta saatujen puoltoäänten määrä ja katsottiin yleisarvosana. Sitten lisättiin vapaaehtoinen aine ja katsottiin uudesta taulukosta vaihtoehtoinen yleisarvosana ja niin edelleen, kunnes kaikki aineet oli käyty läpi. Sitten valittiin näistä vaihtoehtoisista yleisarvosanoista paras, joka jäi voimaan. Tai jotenkin tuolla tavalla. Eli tässä tapauksessa Stubbin lyhyen saksan B ei varmaan olisi vaikuttanut ja yleisarvosana on siksi (niukasti?) M.
Sledge Hammer mainitsi Räsäsen ja Lehtomäen. Heistä ei voi päätellä mitään, koska mitta-asteikko on heidän kohdallaan väärä. He ovat kuin Mestiksessä pelaavia liigatason kiekkoilijoita, eli heidän todellista osaamistaan pitäisi mitata astetta vaativammalla testillä kuin yo-kirjoitukset.
Yo-kirjoituksissa pärjäämättömyys suhteessa päättötodistuksen arvosanoihin kertoo tässä melko yksioikoisesti kehnosta paineensietokyvystä.
Paineen sietoa voi kuitenkin kehittää, ja itse väitän, että kilpaurheilu kehittää sitä ja opettaa keskittymään. Kilpaurheilu opettaa työnteon merkityksen ja myös sen, että lahjakkuuden puutetta ei voi täysin kompensoida kovalla työnteolla.
"Kaikkien yhteiskuntien merkittävin ongelma on se, että kyvykkyys valtaan pääsemisessä ja kyvykkyys viisaiden päätösten tekemiseen eivät välttämättä korreloi kovin vahvasti keskenään."
Nykymaailmassa kyky esiintyä luontevasti ja uskottavasti televisiossa on yksi poliitikon tärkeimmistä menestysresepteistä. Katainen on tyypillinen tv-poliitikko. Kepulainen ex-pääministeri Esko Aho oli myös tällainen.
Tv-esiintymisen lisäksi tarvitaan myös sosiaalisia taitoja neuvottelutilanteissa. Ongelmanratkaisukykyä ei juuri tarvita. Aina voidaan luottaa asiantuntijoihin.
Eräs ukko sanoi minulle, että John F. Kennedy voitti 1960 presidentinvaalit koska hän osasi esiintyä televisiossa paremmin kuin Richard Nixon. Sitä vastoin Nixon osasi esiintyä radiossa paremmin kuin Kennedy. Nixon hallitsi radiossa asiakysymykset ja osasi käsitellä ja kommentoida niitä paremmin kuin Kennedy.
Kennedy voitti siis tv:n ansiosta mutta voitto oli äänien perusteella niukka. Jos olisi ollut pelkät radiot, niin Nixon olisi voittanut. Tv-esiintymisessä on helpompaa hurmata tai saada aikaan inhotusta, kun näkyy ja kuuluu. Sitä vastoin radiossa se ei ole niin ilmeistä koska sieltä tulee pelkkä ääntä.
Vasarahammer: Aivan noin. Räsänen ja Lehtomäki ovat riittävän fiksuja siihen, että pärjäsivät koulussa täydellisesti ja riittävän paineensietokykyisiä suoriutumaan sen mukaisesti. Heidän todellisista rajoistaan ei voi siksi päätellä mitään niillä tiedoilla.
Kilpaurheilusta olen ehdottomasti samalla kannalla.
Ilmankos minulla on Ahosta huomattavasti paljon positiivisempi kuva kuin Kataisesta, koska Ahon aikana katsoin vielä telkkaria.
Vieras: Tuo pitää paikkansa, väittävät. Tosin vastakkaisiakin näkemyksiä on esitetty. Poliitikoille pätee sama kuin naislaulajille: on sekä televisiolaulajia että radiolaulajia...
Lähetä kommentti