Lätkän MM-kisat tulivat ja menivät taas kerran ilman mitalia. Eipä ollut ensimmäinen kerta. Ero entisaikoihin vain on siinä, että nykyään mitalin makuun on totuttu. Tiedoksi nuoremmille lukijoille, että Suomi sijoittui jääkiekon arvokisoissa yksitoista kertaa - luitte oikein, yksitoista kertaa - neljänneksi ennen ensimmäistä mitalia. Eivätkä ne suinkaan olleet ainoita kertoja, kun mitali oli oikeasti lähellä.
MM 1953 Sveitsi
Suomi ei ollut edes mukana, silti mitali oli lähellä. Jääkiekkoliitto päätti suuressa viisaudessaan olla lähettämättä joukkuetta. USA ja Kanada jäivät myös pois. Sen sijaan Neuvostoliiton piti tehdä ensiesiintymisensä MM-tasolla. Se jäi kuitenkin pois ykköspelaaja Vsevolod Bobrovin sairastuttua ja ilmestyi kisoihin mukaan vasta seuraavana vuonna, jolloin voitti heti mestaruuden. A-sarjaan ilmoittautui lopulta vain neljä joukkuetta. Niistäkin Tsekkoslovakia matkasi kotiin neljän ottelun jälkeen maan presidentin Klement Gottwaldowin kuoltua. Jäljelle jäivät ylivoimainen Ruotsi sekä Sveitsi ja Länsi-Saksa. Edellisenä vuonna Suomi oli olympialaisissa kukistanut Länsi-Saksan, eli pronssi oli tarjolla.
MM 1957 Moskova (neljäs)
Kanada ja USA jättävät kisat politiikan takia väliin. Jäljelle jää kolme suurta eli NL, Tsekkoslovakia ja Ruotsi. A-sarjaan nostetaan heittopussit Itävalta ja Japani. Suomelle saattaisi riittää mitaliin yksi yllätysvoitto, mutta toisin käy. Muut neljä otteluaan Suomi voittaa, ero kolmeen mahtimaahan on vielä liian iso. Viimeisessä ottelussa tsekit voittavat 3-0, voitto siitä ottelusta olisi tiennyt pronssia.
MM 1962 USA (neljäs)
Viiden vuoden takainen tilanne toistuu käänteisenä; Neuvostoliitto ja Tsekkoslovakia eivät lähde kisoihin, koska itäsaksalaisille ei myönnetä viisumeja. Samalla siis lähes Suomen tasoinen Itä-Saksa on pois pelistä ja ennakkoon kovemmista läsnä ovat vain Kanada ja Ruotsi; USA on samaa tasoa. Kolmen poisjääneen tilalle nostetaan B-sarjasta mm. Iso-Britannia, jonka kiekkoilijat ovat pääosin nelikymppisiä pari vuotta aiemmin romahtaneen ammattilaisliigan jäänteitä. Koko maassa ei ole minkäänlaista kiekkoliigaa! Ja mitä tekee Suomi? Johtaa brittejä vastaan 4 - 2 ja häviää 5 - 7! Seurauksena edelleen urheilutietokilpailukysymysten klassikko: mille maalle Suomi on hävinnyt kaikki sitä vastaan pelaamansa jääkiekkomaaottelut? Se toinen matsi pelattiin vuoden 1951 MM-kisoissa ja sen Suomi hävisi Iso-Britannialle 6 - 3. Oli onni, että Suomi hävisi myös USA:lle 6 - 3, muuten v-käyrä mitalin menetyksestä olisi kohonnut sfääreihin.
MM 1970 Ruotsi (neljäs)
Kisat on myönnetty Kanadalle - ensi kertaa. Kanada suostuu järjestämään kisat sillä ehdolla, että saa käyttää yhdeksää ei-NHL -ammattilaista. Näin luvataan, mutta IIHF tekee lehmänkäännöksen ja peruu lupauksen. Kanada puolestaan peruu kisat ja jää seitsemäksi vuodeksi kokonaan pois MM- ja olympiajääkiekosta. Edellinen MM-kisaisäntä Ruotsi järjestää kisat lyhyellä varoitusajalla. Suomella on kaikkien aikojen tilaisuus: kaksinkertainen kuuden joukkueen sarja. Itä-Saksa ja Puola kun pidetään kurissa ja voitetaan pari kertaa jotkin kolmesta suuresta, niin... Ja niin käy! Suomi kaataa sekä Ruotsin että Tsekkoslovakian. Mutta. Kolmanneksi viimeinen ottelu ja vastaan asettuu toista kertaa Ruotsi. Suomi johtaa jo 3 - 1, mutta häviää 3 - 4. Toiseksi viimeinen ottelu ja Suomi kompastuu Itä-Saksaan 3 - 4. Numerot toisinpäin, ja Suomi olisi saanut pronssia. Tosin tsekkivoitto tuli vasta viimeisessä, panoksettomassa ottelussa. Jos pronssi olisi ollut vaakalaudalla, tsekeiltä olisi voinut tulla kylmää kyytiä. Silti Suomen nousu huippumaaksi on tosiasia: Neuvostoliitto voitti ensimmäisen pelin vain 2 - 1 ja kaikki maalit tulivat viimeisessä erässä, lopussa tasoituskin oli lähellä. Tosin suoritusten epätasaisuus vaivasi yhä; toisen pelin NL vei 16 - 1...
MM 1971 Sveitsi (neljäs)
Sama sarjasysteemi kuin viimeksi, mutta tällä kertaa Suomi saa "kääpiöiltä" eli Länsi-Saksalta ja USA:lta täydet pisteet. Toiseksi viimeisellä kierroksella vastaan tulee Ruotsi ja tilanne on selvä: voitto toisi Suomelle lähes varmasti pronssia, koska viimeisellä pelikierroksella Ruotsin olisi siinä tapauksessa pakko lyödä Neuvostoliitto. Lisäksi Suomen pitäisi hävitä tsekeille. Tasapelin sattuessa Suomelle riittäisi tsekeiltä piste, kunhan Ruotsi häviää neukuille. Peli on 1 - 1, Leuka Mononen pyörähtää ympäri ja huitaisee puolivahingossa Thommie Bergmania (ensimmäinen sittemmin NHL:ssä täyden kauden pelannut ruotsalainen). Bergman levittää tupakkamällin hampaisiinsa ja irvistelee punanaamaisena tuomarille, joka määrää Monoselle vitosen. Suomi kestää jäähystä 4:24, mutta sitten Ruotsi tekee maalin - selvästä paitsiosta! Lopputulos 2 - 1 eikä viimeisellä pelillä ole enää käytännön merkitystä.
OK 1972 Japani (viides)
Suomi kaataa Ruotsin viimeisessä ottelussa 4 - 3. Normaalisti tämä tietäisi pronssia. Valitettavasti Suomi on hävinnyt edellisessä ottelussa koulupoika-USA:lle (mukana mm. 16-vuotias Mark Howe).
MM 1972 Tsekkoslovakia (neljäs)
Suomi on neljäs eikä mitali ole edes kovin lähellä. Ruotsi voitetaan kerran, toinen voitto olisi tuonut mitalin. Sen vastapainoksi tulee takkiin B-sarjasta nousseelle ja takaisin putoavalle Sveitsille, joka ottaa ainoat pisteensä Suomen kustannuksella. Kaikki muut pelinsä se häviää vähintään kolmella maalilla, neukuille luvuin 14 - 0 ja 19 - 1.
MM 1973 Neuvostoliitto (neljäs)
Selvää kamaa; Suomi on neljäs seitsemällä pistellä, pronssin vie Tsekkoslovakia kolmellatoista. Suomi häviää kaikki kuusi otteluaan suurille ja menettää lisäksi pisteen Puolalle.
MM 1974 Suomi (neljäs)
36 vuotta aikaa ja tästä turnauksesta puhutaan vieläkin joka kevät. Viimeistä kertaa Suomella on MM-kisoissa mukana paras miehistönsä; näiden kisojen jälkeen alkaa kiekkosiirtolaisuus rapakon taakse. Suomi kompastuu tasapeliin Puolan kanssa, mutta sitten: Ruotsi johtaa 3 - 1 ja Suomi tulee 3 - 3 tasapeliin! Ja seuraavassa pelissä kaatuu Tsekkoslovakia! Mutta sitten tulee Stig Wetzellin surullisenkuuluisa doping-näyte ja Suomi tuomitaan hävinneeksi. Wetzell suljetaan kisoista ja Suomen ainoaksi maalivahdiksi jää Jorma Valtonen, koska Antti Leppänen on loukkaantunut. Lopuissa peleissä yksi kenttäpelaajista on vuorollaan pukeutunut varamaalivahdiksi. Todellisuudessa Suomen huoltajan piti Valtosen mahdollisesti loukkaantuessa heittää ämpärillinen kiekkoja jäälle, jotta syntyisi hässäkkä. Sen aikana Pekka Marjamäen, joka oli ainoa jonkinlaista maalivahtikokemusta omannut kenttäpelaaja, piti kiireesti vaihtaa molarin romppeet päälle. Marjamäkeä kun ei joukkueen parhaana puolustajana voinut istuttaa vaihtoaitiossa valmiina torjuntatamineissa. Onneksi Valtonen ei loukkaantunut. Turnauksen lopputulema oli se, että ilman doping-hylkäystä Suomi olisi ottanut pronssia. Pelaajayhdistys vaati jääkiekkoliitolta vaihtoehtoisen sarjataulukon ja bonukset maksettiin pronssisuorituksen mukaisesti. "Puupronssi" varmistui Tsekkoslovakian kaaduttua viimeisessä pelissä, viralliseen sarjataulukkoon ottelulla ei ollut merkitystä.
MM 1975 Saksa (neljäs)
Viimeistä kertaa kuuden joukkueen kaksinkertainen sarja. Viimeistä edellisessä ottelussa Suomi kohtaa Ruotsin. Viimeisessä ottelussa vastaan on tulossa Suomelle Tsekkoslovakia ja Ruotsille Neuvostoliitto. Asetelma on selvä: Ruotsi todennäköisesti häviää NL:lle (kuten hävisikin, NL voitti kaikki kymmenen peliään). Jos Suomi voittaa Ruotsin yhdellä maalilla ja ottaa edes pisteen tsekeiltä, tulee pronssia. Jos tulee vähintään kahden maalin voitto Ruotsista, pronssi on varma vaikka Suomi häviäisi viimeisen pelinsä, kunhan Ruotsi häviää neukuille. Tällöin Suomi olisi Ruotsin kanssa tasapisteissä, jolloin ratkaisevat keskinäiset ottelut. Ensimmäisen ottelun oli Ruotsi voittanut 1 - 0. Yhden maalin voitolla Ruotsista keskinäisten ottelujen maalit olisivat tasan, jolloin ratkaisisi kaikkien ottelujen maaliero, mikä taas on Ruotsilla parempi. Suomi voittaa 2 - 1. No, ei se mitään. Piste tsekeiltä ja se on siinä. Valitettavasti Suomi häviää 5 - 1.
OK 1976 Itävalta (neljäs)
Pohjoismaisten huippujen muutto NHL:ään ja WHA:han on alkanut. Tästä suivaantuneena Ruotsi päättää jäädä pois olympialaisista. No nyt! Eihän siellä ole kuin NL ja tsekit, koska Kanada on edelleen poissa. A-ryhmän ensimmäisessä pelissä tulee tappio tsekeille, mutta vain 2 - 1. Lupaavaa. Seuraavaksi kaatuu Länsi-Saksa. Mutta sitten. USA:n koulupojat tulevat taas ja pistävät Suomelle 5 - 4 päihin. Suolaa haavoihin: ottelun viime hetkillä kiekko kimpoaa USA:n maalivahdin torjunnasta Hannu Kapasen rintaan ja maaliin. Erotuomari hylkää maalin - potkumaalina! Edes savolaisten anatomia ei ole niin kieroa että jalka kasvaisi keskellä rintaa. Sitten hävitään Neuvostoliitolle, viimeisessä matsissa kaatuu Puola. Lopputilanne: NL kultaa, tsekit hopeaa, seuraavina Suomi, Länsi-Saksa ja USA tasapisteissä niin sarjataulukossa (4 pistettä) kuin keskinäisissä otteluissakin (2 pistettä). Suomen maaliero on +1, Länsi-Saksan -3 ja USA:n -6. Jos lasketaan vain keskinäiset ottelut, Suomen maaliero on +1, Länsi-Saksan myös +1 ja USA:n -2. Suomen epäonneksi keskinäiset ottelut ratkaisevat. Vaan eipä hätää mitään: Suomi on tehnyt keskinäisissä otteluissa yhdeksän maalia ja Länsi-Saksa vain seitsemän. Mutta, mutta. Olympialaisten sääntöjen mukaan ratkaiseva tekijä ei olekaan maalien määrä, vaan kaiken maalaisjärjen vastaisesti maalisuhde. Koska sekä Länsi-Saksalla että Suomella maaliero on positiivinen, maalisuhde on parempi sillä maalla, joka on tehnyt vähemmän maaleja! Pronssia Länsi-Saksalle.
MM 1978 Tsekkoslovakia (seitsemäs)
Ammatti-Kanada on palannut takaisin kehiin edellisenä vuonna ja on Suomen ensimmäisen ottelun vastustaja. Kanada johti 3 - 0 ja Suomen kavennuksen jälkeen ehti vielä uudestaan 4 - 1 -johtoon ennen ensimmäistä erätaukoa. Sitten tuli Suomi ja voitti 6 - 4! Toisessa ottelussa Suomi kohtasi isäntämaa Tsekkoslovakian. Toisen erän alussa Suomi siirtyi jo 4 - 1 -johtoon. Seurasi edellinen ottelu kääntäen: tsekit voittivat 6 - 4. Kolmannessa ottelussa Suomi johti neukkuja vastaan 2 - 0 mutta hävisi 6 - 3. Siihen katkesi Suomen selkäranka: tappiot Ruotsille, molemmille Saksoille ja tasapeli USA:ta vastaan. Suomi joutui alempaan loppusarjaan ja välttyi putoamiselta vasta, kun Itä-Saksa kaatui viimeisessä pelissä.
OK 1980 USA (neljäs)
Ensimmäinen ottelu ja Suomi häviää Puolalle 5 - 4. Seuraavissa peleissä nähdään uudesti syntynyt Suomi: Kanadan kaataminen ratkaisee pääsyn alkulohkosta neljän parhaan loppusarjaan, koska maat päätyvät tasapisteisiin toiseksi ja kolmanneksi keskinäisen ottelun ratkaistessa. Huikeinta alkusarjassa oli Neuvostoliitto-peli. Suomi johti 2 - 1 vielä viisi minuuttia ennen loppua. Peli päättyi 4 - 2 tappioon. Tulos jää voimaan loppusarjaan, jonka ensimmäisessä ottelussa vastaan tulee Ruotsi. Koska Ruotsi kohtaa viimeisessä pelissä Neuvostoliiton ja todennäköisesti häviää, voitto riittäisi mitaliin. Tasapeli 3 - 3. Ruotsi häviää Neuvostoliitolle. Viimeisessä pelissä Suomi kohtaa USA:n. Voitto tietäisi hopeaa, tasapeli pronssia. Ennen viimeistä erää Suomi johtaa 2 - 1. Loppulukemat ovat 4 - 2 USA:lle. Suomi on neljäs ja USA:n Miracle on Ice on tosiasia.
MM 1982 Suomi (viides)
Edmonton Oilers tippui pudotuspeleissä, joten Jari Kurri liittyi Suomen joukkueeseen! Samalla Kanadan riveihin tuli Wayne Gretzky ensimmäisiin ja ainoiksi jääneisiin MM-kisoihinsa. Suomen ensimmäinen vastus oli - Kanada. Kun ensimmäisessä erässä pelikello näytti 9.46, Kanada johti 6 - 0. Se siitä, lopputulos 9 - 2. Sen jälkeen kahdeksan joukkueen yksinkertainen alkusarja eteni normaaliin tapaan: isoille hävittiin, pienet voitettiin. Viimeisessä ottelussa vastaan luisteli Ruotsi. Voitto olisi tiennyt paikkaa neljän joukkueen loppusarjaan, tasapeli ei olisi riittänyt. Alkusarjan pisteet laskettaisiin yksinkertaiseen sarjaan mukaan ja jos Suomi voittaisi, lähtötilanne olisi NL 14, Tsekkoslovakia 9, Kanada 8, Suomi 8. Ruotsi meni kolmesti johtoon ja kolmesti Suomi - tai oikeastaan Jari Kurri, saldo 2 + 1 - tuli tasoihin. Lopputulos 3 - 3 ja Suomen kisat päättyivät siihen. Sarjajärjestelmä jäi älyttömyydessään ainutkertaiseksi kokeiluksi - NL varmisti mestaruuden jo kolmanneksi viimeisessä pelissä ja viimeisessä ottelussa se koki ainoan pistemenetyksensä tsekeille tuloksella 0 - 0. Kuinka ollakaan, tsekit tarvitsivat juuri tuon yhden pisteen voittaakseen hopeaa kanadalaisten nenän edestä.
MM 1985 Tsekkoslovakia (viides)
Yksinkertainen kahdeksan joukkueen alkusarja. Häviöt muille suurille paitsi Ruotsille ja tasapelit molempia Saksoja vastaan. Viimeisessä ottelussa Ruotsi kaatui peräti 5 - 0, mutta jatkosarjapaikka oli hävitty ristiinpelaamisten takia jo aiemmin vain kolmesta häviöstä huolimatta. Edes voitot Saksoista eivät olisi riittäneet. Alemmassa loppusarjassa Ruotsi kaatui historiallisesti toisen kerran samoissa kisoissa selvin numeroin 6 - 1. Tärkeämpi oli silti voitto Itä-Saksasta, ainakin parille nimeltä mainitsemattomalle jääkiekkovaikuttajalle. Vuoden 1983 MM-kisoissa Suomi oli näet hävinnyt alkusarjan viimeisen ottelun DDR:lle, jolloin nämä hyväkkäät olivat ilmoittaneet etteivät juo viinaksia ennen kuin Suomi voittaa harppi-Saksan. Täysin tietoisina siitä että alemman loppusarjan ensimmäinen peli oli samaa heittopussiporukkaa vastaan. Vaan kuinkas kävi, vitutusjuopotteluun sortunut Suomen joukkue otti takkiinsa 6 - 2. Seuraavan vuoden olympialaisissa itäsaksalaiset eivät olleet mukana, joten kuiva kausi venyi kaksivuotiseksi. Se taas on keskivertojääkiekkoihmiselle hirmuinen aika, sillä normijääkiekkoilijan ja kamelin ero on siinä, että kameli voi olla kaksi viikkoa juomatta. Alkusarjan ottelussa kaverit olivat varmaan jo käsi korkilla vääntöasennossa, vaan tasapeli tuli. Alemman loppusarjan kohtaamisessa heput olivat paska jäykkänä, sillä DDR oli lähdössä B-sarjaan, kävi Suomi-matsissa miten tahansa. Seuraava kohtaaminen olisi ties milloin. Suomi voitti 6 - 2, mikä oli kaverusten onni. Kyseessä oli nimittäin viimeinen kerta, kun Suomi pelasi Itä-Saksaa vastaan - koskaan. Raittiuslupauksen pitäminen hautaan asti olisi ottanut aika koville...
MM 1986 Neuvostoliitto (neljäs)
Alkusarja vanhalla systeemillä ja Suomi jyrää! Suomen menestyksen ehdoton avainhahmo on valmentaja Alpo Suhonen. Kolmissa arvokisoissa Suomea luotsannut (sijoitukset 7, 6 ja 5, niin huono menestys että Suomi jätetään ainoan kerran historiassa rannalle Kanada-cupista) Suhonen älyää erota juuri ennen turnausta ja hätiin kutsutaan Rauno Korpi. Ainoa tappio kärsitään isäntämaalle, lisäksi tasurit Tsekkoslovakiaa ja Ruotsia vastaan. Tilanne alkusarjan jälkeen Neuvostoliitto 14, Ruotsi 11, Suomi 10, Kanada 6. Harmi vain, että vuodesta 1983 lähtien alkusarjan pisteitä ei laskettu mukaan mitalisarjaan vaan lähdettiin nollilta. Ensimmäisessä pelissä NL vie Suomea 8 - 0. Koska Ruotsi on voittanut Kanadan ja kohtaa viimeisessä pelissä kotikentällään ylivoimaisesti esiintyneen NL:n, on ilmeistä että Suomen voitto toisi mitalin. Viimeisen minuutin alkaessa Suomi johtaa 4 - 2. Sitten tulee Masken Carlsson. Mutta eipä hätää: viimeisessä ottelussa Kanadaa vastaan Suomelle riittää tasapeli pronssiin. Ajassa 57.26 Tony Tanti niittaa loppunumerot 4 - 3...
MM 1987 Itävalta (viides)
Suomen kone yskähtelee: niukka voitto Sveitsistä, tappio tsekeille. Sitten Länsi-Saksaa vastaan 1 - 3 häviö. Suomella oli kuitenkin virolaisvahvistus takataskussa: jääkiekon tilastomies Tom Ratschunas huomasi, että saksalaisten riveissä pelasi Miroslav Sikora, joka oli muuttanut vähän toistakymmentä vuotta aiemmin nuorukaisena Puolasta Länsi-Saksaan. Siirtolaiskiekkoilijoita oli kyllä kisoissa ennenkin ollut pilvin pimein etenkin Italian joukkueessa, mutta tuonaikainen sääntö oli edustusoikeuden suhteen tiukka. Yksikin ottelu missä tahansa maajoukkueessa, niin kiekkoilija oli ikuisesti edustuskelvoton toisen maan joukkueessa. Ratschunas huomasi, että Sikora oli ehtinyt aikoinaan pelaamaan Puolan riveissä nuorten MM-kisoissa. Suomi, Kanada, USA ja Sveitsi tekivät protestin ja IIHF pikapäätöksen. Sikora edustuskelvottomaksi, Suomen ja Kanadan Länsi-Saksalle kärsimät tappiot 5 - 0 -voitoiksi (ja siinä sivussa Ruotsin 3 - 0 voitto myös 5 - 0 -voitoksi, Neuvostoliiton 7 - 0 sentään säilyi ennallaan). Ruotsi protestoi direktoraattiin, koska se hävisi Suomelle, olisi pudonnut mitalisarjasta ja Suomi noussut sen tilalle. Härkäpäiset kiekkojohtajat, Suomen Kummola ja Ruotsin Berglund ottivat yhteen eikä sanoja säästelty. Kaksi egosaurusta samassa kaupungissa, tanner tömisee! Samaan aikaan saksalaiset valittivat Wienin alioikeuteen, joka kumosi IIHF:n päätöksen ja uhkasi heittää liiton johtoportaan vankilaan, mikäli päätöstä ei noudateta. Direktoraatti otti lusikan kauniisti käteen ja pudotti Suomen mitalisarjasta. Sen verran IIHF:llä oli selkärankaa, että liitto pakkasi kimpsunsa ja muutti päämajansa Itävallasta Sveitsiin.
Ja sitten lopulta. Calgaryn olympialaiset 1988. Avausottelu Suomi - Sveitsi ja Sveitsi voittaa 2 - 1. Tuhkasta nousee taisteleva Suomi, joka varmistaa mitalin jo ennen viimeistä ottelua. Siinä kaatuu Neuvostoliitto ensi kertaa arvokisoissa ja mitalin väri on hopeinen.
Tuskien taival on ohi. Mutta missä viipyy MM-mitali? Kestää vielä neljä vuotta, mutta lopulta Suomi raivaa hajoavassa Tsekkoslovakiassa 1992 tiensä loppuotteluun ja hopealle.
Pronssia haluttiin, nyt on kaksi hopeaa. Ensimmäinen arvokisapronssi tulee vuonna 1994 Lillehammerin olympialaisista. Tosin vuoden 1991 Kanada-cupista on tullut epävirallinen kolmas sija, mutta pohjoisamerikkalaiseen tyyliin vain voittajat palkitaan. Vuonna 1995 tulee maailmanmestaruus. Tuskin kukaan enää muistaa, että ikuisuuden ajan toivottiin MM-pronssia, enemmästä ei osattu edes haaveilla. Siksi onkin kohtalon ivaa, että ennen ensimmäistä MM-pronssia Suomi ehtii saada kolme olympiamitalia, maailmanmestaruuden ja neljä MM-hopeaa. Pronssikirous päättyy lopulta Venäjällä 2000 - sopivasti, sillä ensimmäinen neljäs sija tuli samassa maassa 1957.
Odottamaton pelko
13 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti