Esitän tässä tyhmän idean. Jos joku asiantuntija sattuu sen lukemaan, niin olkoon hyvä ja kertokoon miksi olen väärässä.
Suomenmaahan on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana rakennettu valtava määrä kiertoliittymiä. Hyvä asia sinänsä, onhan se liikenneturvallisuuden kannalta ylivertainen verrattuna normaaliin risteykseen. Kolarit ovat harvinaisempia ja ennen kaikkea yleensä pelkkiä peltivaurioita.
Yksi valitettava haitta niissä kuitenkin on. Joka kerta liittymään tullessa vauhtia pitää hidastaa ja joka kerran sieltä lähtiessä kiihdyttää. Tämä kuluttaa polttoainetta, kun jarrutusenergian talteenotto ei ainakaan vielä ole yleistynyt.
Entäpä jos kiertoliittymä rakennettaisiin ympäröivää maanpintaa ylemmäksi? Tällöin kiertoliittymään ei tarvitsisi jarruttaa niin paljon, kun pieni vastamäki hidastaisi vauhtia. Lisäksi liukkaalla kelillä vauhti hidastuisi varmemmin siinäkin tapauksessa, että ajaisi vahingossa liian kovaa. Ja ennen muuta se kiihdytys. Kun liikenneympyrästä poistuttaisiin alamäkeen, potentiaalienergia kuittaisi osan kiihdytykseen tarvittavasta energiasta.
Oletetaan esimerkiksi, että kiertoliittymään olisi metrin korkeusero. Tällöin on saavutetusta potentiaalienergiasta, polttoaineen lämpöarvosta, tiheydestä ja moottorin hyötysuhteesta helppo laskea, että liittymästä poistuessa polttoaineen säästö on 1-2 millilitran luokkaa, riippuen tietysti ajoneuvosta. Jos kiertoliittymässä kulkee noin 5000 - 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (tätä suuremmilla ajoneuvomäärillä liittymän korotus ei luultavasti olisi niin kannattavaa, koska autot joutuvat niillä liikennemäärillä todennäköisemmin jonottamaan liittymään pääsyä eli korotetun liittymän tapauksessa pysähtymään ylämäkeen), polttoainetta säästyy kymmenen litraa päivässä. Eli vuositasolla semmoinen 3000-4000 litraa. Olisiko tämä jo niin suuri määrä, että liittymää kannattaisi korottaa, ainakin jos lasketaan lisäksi parantunut liikenneturvallisuus?
Jos yksittäinen autoilija ajaa keskimäärin viisi kertaa päivässä kiertoliittymään, hän säästää korotetuissa liittymissä polttoainetta 2-3 litraa vuodessa.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
13 tuntia sitten
8 kommenttia:
Huonoja puolia:
-näkyvyys heikkenee liittymää lähestyttäessä
-kun tie nostetaan ylemmäs, liikenteen melu kantautuu kauemmas
-maanpintaa pitäisi luiskata, jolloin liittymä vaatii enemmän tilaa
-jos joudut pysähtymään jonoon, tulee mäkilähtö
Idea on sinänsä hieno, mutta epäilen että laskennallisista vaikutuksista kulutukseen ei siirtyisi kuin murto-osa todellisuuteen. Se suurin vaikuttaja auton kulutusarvoihin on kuitenkin siinä ratin ja penkin välissä.
Minun on todella vaikea löytää sisältäni sitä uskoa siihen että ihmiset oppisivat ajamaan liikenneympyröissä esittämälläsi taloudellisella tavalla. Tuntuu ettei 95% kansasta osaa edes niitä perustemppuja kuten moottorijarrutusta ja ennakointia...
Kaikki liikenneympyrät ovat kiertoliittymiä, mutta kaikki kiertoliittymät eivät ole liikenneympyröitä. Ts. sanat eivät ole synonyymejä.
Huomasin Italiassa käydessäni, että siellä liikenneympyrät ovat varsinainen trendi. Lisäksi italiaanot olivat keksineet nokkelan niksin miten vilkkua ympyröissä tulee käyttää. Vilkkua esitellään, jos jatketaan ympyrässä, muuten ei esitellä. Poistuva vilkku ei näy muutenkaan siihen suuntaan jossa se voisi jotakuta kiinnostaa pl. perässä tulevat.
Varsinaiseen ehdotukseen lisään yhden huonon puolen:
- Kokonaisajomatka pitenee patin takia
Kiertoliittymät tai liikenneympyrät pitäs kuitenki tehdä senverta suuriksi, että rekat tms kulkuveuvot kassa pysyy ajaa niissä sujuvast, se tahtoo monissapaikoissa unohtua
-jpt-
Ano 1:llä hyviä pointteja.
- näkyvyys heikkenee, totta
- melu kantautuu ylempää, totta mutta ympyrässä ei moottorimelu ole suurta
- luiskaus, totta, ei voisi toteuttaa joka paikassa
- mäkilähtö, totta mutta kuten totesin, ei systeemiä kannattaisi käyttää vilkasliikenteisimmissä paikoissa jossa todennäköisyys tähän on suuri
Ano 2: Ympyrästä poistumisen energiataloudellisuus on ajotyylistä riippumaton, koska potentiaalienergia saadaan käyttöön joka tapauksessa. Paitsi jos joku painaa koko ajan jarrua. Muilta osin olet oikeassa ajotyylistä.
Ano 3: Kokonaisajomatkan piteneminen on täysin olematon. Jos nousua ja laskua on korkeuseroa metri käytännössä maksimaalisella 10 % kulmalla, lisämatka on yhteensä senttimetri.
jpt: Tämä on tärkeä pointti; miten korotus vaikuttaisi raskaaseen liikenteeseen?
Kuten tuossa edelle joku kommentoikin, niin olisi tärkeää tehdä nuo ympyrät halkaisijaltaan riittävän isoiksi.
Yksi epäkohta on myös se, että se liikenneympyrän keskusta pyritään jostain syystä täyttämään joko korkealla pensasistutuksella tai jollain helvetin taideteoksella, joka peittää näkyvyyden toiselle puolelle. Eipä edistä liikenneturvallisuutta lainkaan.
2-kaistaisia kietoliittymiä ei kannata rakentaa, kun eihän niissä porukka osaa ajaa. Tosin on meikäläisen keulaan meinattu PERUUTTAAKIN liikenneympyrässä...
Ekkulle tiedoksi että asiaa on tutkittu ja päädytty siihen että koska kiertoliittymän toiselle puolelle näkeminen ei ole tarkasti ottaen tarpeen hajoittaa se vain ihmisten jo muutenkin rajallista keskittymistä ja heikentää liikenneturvallisuutta. Asiaa on tutkittu ihan antaumuksella ts. seurattu liikennettä rehuilla vs ilman. Tuloksena on ollut että liittymän keskellä oleva näköeste parantaa liikenteen sujuvuutta ja pienentää onnettomuusriskiä vaikka se ensihätään tuntuukin paradoksaaliselta.
Ekku: Enpä ole tuota näköesteasiaa miettinyt, mutta anonyymillä oli hyvä pointti. Ei sinne liittymän toiselle puolelle tarvitse nähdä.
Itse olen kerran nähnyt, kun liittymään tulija on kääntynyt vasemmalle. Mitä sitä turhaan pitempää reittiä kiertämään, kun piti liittymästä poistua tulosuunnasta katsoen vasemmanpuolimmaisesta risteyksestä.
Jutun kirjoitettuani olen ollut tien päällä ja pidin silmällä kiertoliittymiä. Lopputulos: noin neljäsosaan ei mahtuisi korotusta tekemään, puoleen pystyisi sen tekemään (nykyisin liittymiä tehdään paljon pikkupaikkakunnille, kaupunkikeskustoihin ei yleensä mahdu sellaisia edes rakentamaan) ja joihinkin harvoihin voisi liittymään itseensä rakentaa pienen kohouman, joka säästäisi energiaa. Tuo viimeinen koski liittymiä, joihin tulee vain kolme tietä - kohouma sille puolelle, josta "puuttuu" liittymä.
Lähetä kommentti