Dennis Kimetto vetäisi maratonilla uuden ME:n. Hesari otti mielenkiintoisen lähestymistavan tulokseen ja vertaili, kuinka kovia aikoja eri matkoilla hän keskinopeudellaan olisi tehnyt.
Erityispisteet toimittajille siitä, että laskut oli laskettu melkein oikein. Satasen vauhti oli tosiaan 17,48 (tosin alaspäin pyöristäen), 400 metrin vauhti 1.09,93 ja kympin aika 29.08,30. Cooperin testissä ei kuitenkaan sujahtaisi jutussa väitetty 4188 metriä, vaan 4118. Tämä nyt voidaan kyllä laskea kirjoitusvirheen piikkiin.
Hesarin toimituksellisen linjan surkeudesta kertoo kylläkin osaltaan se, että Henri Manninen rikkoi samassa kisassa SUL:n asettaman MM-tulosrajan, mutta lehti ei nähnyt tätä maininnan arvoisena seikkana. On toki myönnettävä, että Manninen oli kisassa vasta sijalla 17. Toisaalta kyseessä on perinteisesti kauden kovatasoisin maratonkilpailu, ellei samalle vuodelle osu MM- tai olympiakisoja. Toimituksen arvovalintaa voi verrata vaikka siihen, että jos joku suomalainen pärjää golfissa, taskubiljardissa tai muussa kilpaklovneerauksessa maailmanluokan kisoissa vastaavasti, niin siitä revitään kissan kokoisin kirjaimin otsikoita monta päivää.
Mutta tuon laskennallisen vertailun tekee mielenkiintoiseksi se, että käytin täsmälleen samaa lähestymistapaa taannoin kirjoituksessa, joka nousi pari kuukautta sitten blogin luetuimmaksi, kun sitä linkkailtiin juoksijapiireissä kovasti. Voihan se tietysti olla sattumaa, että Hesari valitsi saman lähestymistavan. Tai se, että tämän viikon aikana olen kahdesta ihan muun alan lehdestä lukenut lähes omin sanoin blogissa esiin nostamani näkökulman – molemmat ihan eri asioissa kuin edellä mainittu esimerkki. Kuten Al Capone sanoi, ensimmäinen kerta voi olla sattumaa, toinen kerta yhteensattumaa, mutta kolmas kerta on jo järjestelmällisyyttä.
Blogiani saa lainata ja siinä esitettyjä ideoita käyttää vapaasti, eikä lähdettä tarvitse mainita, mikäli asia on ilmaistu omin sanoin. Edellä mainituissa tapauksissa näin oli tehtykin – elleivät kaikki olleet aivan puhdasta sattumaa. Suorien lainausten tapauksessa hyvään journalistiseen tapaan kuuluu mainita lähde. Näin ei kuitenkaan isänmaallisten blogien kohdalla tehdä, kuten ylioppilaskirjoitusten aiheeksi päätynyt blogistikollega Professori sai huomata. Samoin kävi aika tarkkaan vuosi sitten itselleni, kun blogiani luettiin minuuttikaupalla sisälukuna Radio Novassa lähdettä mainitsematta.
Korjaus 30.9 klo 21.03: Sain virheellisen käsityksen Professorin tekstin kohtalosta. Ylioppilastutkinnon kokeessa oli sittenkin alaviitteessä mainittu tekstin lähde. Viittausta juuri kyseiseen tekstiin ei ollut, vaan blogiin yleisesti.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
14 tuntia sitten
6 kommenttia:
Jaska hei:Ainahan noita on vastaanottimien ääressä mietitty. Eli voipi olla, että ne ihan itse sen keksaisivat. Se, mikä meikäläistä hieman kummeksutti oli se, että otsikot olivat "suurin osa suomalaismiehistä ei jaksaisi rinnalla kilometriäkään." Näin toki faktisesti on. En kuitenkaan usko, että muiden kansakuntien mies"massasta" löytyisi ratkaisevasti enemmän kilsan verran rinnallapysyjiä. Poislukien toki itä-afrikkalaiset.
Bwana
Ehkä nuivien blogien lainaamisen myöntäminen ottaisi liian koville tiedostavissa penaalipiireissä. Olisi noloa tunnustaa lukevansa Jaskan blogia, sen fasistin.
Olen itse tunnistanut jonkn verran omia väitteitäni mediassa, lähinnä siis sille vinoilua että joku fasisti tai äärioikeistolainen eivät ole järkeenkäypiä termejä. En niinkään penaalien toimesta kuin lukijoiden kommenteissa. Joko aihe on niin herkkä ettei siihen kommentoida tai sitten mediassa ei oikeasti ymmärretä tuota ristiriitaa.
Muutoinhan Suomessa pystyy melko turvallisesti arvostelemaan antinationalistista liikettä, koska se on paljastunut aika pieneksi (n. 20%) vaikkakin paljon kokoaan äänekkäämmäksi ryhmäksi. Jotkut Tiina Rosenbergit nauretaan ulos, ei meillä tarvitse työpaikkakeskusteluissa ainakaan omien kokemusteni mukaan enää varoa poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä. Varmasti on ammattikuntia, kuten opettajat, jossa asiat eivät ole yhtä vapaasti käsiteltävissä, mutta julkinen sektori onkin oma maailmansa.
Kyllä siellä terveystiedon ylioppilaskokeessa lähdeviite ainakin minun silmiini oli, sitä ei tosin oltu täsmennetty, mihin kirjoitukseen kyseinen kommentti oli. Vai olenkos ymmärtänyt jotakin ihan väärin?
Eikös se ole myös aika yleistä, että maratontuloksista (ja muiden pidempien juoksumatkojen tuloksista) otetaan eri juoksumatkojen aikoja nähdyllä tavalla? Siinä mielessä menee mielestäni Jaskan pointti vähän ohi. Toki Radio Novan tapaus oli aivan selvä.
Olen usein laskeskellut itsekin noita väliaikoja. Maratonin uuden ME:n suhteen esittelin jälkikasvulle 400 metrin aikaa: hän totesi, että kovaa on menty. Tämä ei tarkoita, ettetkö olisi voinut antaa joillekin journalisteille jutun juurta.
Mitä tulee minun blogiini, niin kyllä se mainittiin yo-kirjoituksessa. Itse asiassa siitä syystä sen löysinkin, koska linkin kautta tuli lukijoita. Tässä suhteessa ei siis moitittavaa.
Oman blogini osalta veikkaan yo-lautakunnan hakeneen tietyn tyyppistä kommenttia googlella ja saaneen osuman sähkötupakkaan liittyneen kirjoitukseni kommenttiosastolle. Siis sattumalla lienee ollut iso osuus asiassa.
Toisin sanoen en oikeasti usko, että kirjoituksen yo-tehtävään valinnut henkilö oli tutustunut kovin paljon enempää blogini antiin (vaikka voihan se niinkin olla). Mutta jos olisi, olisi lainaus isolla todennäköisyydellä voinut jäädä tekemättä, jos silmiin olisi osunut vaikkapa maahanmuuttoa käsittelevä kirjoitus.
Toki hänen silmiinsä on voinut osua myös vaikka jonkin mielestäni kiinnostavan tieteellisen löydöksen lyhennelmä, joita silloin tällöin kirjoittelen. Sähkötupakkakirjoituksen lopussa on kaksi linkkiä aiempiin kirjoituksiini, joista toinen käsittelee lapsiperheiden rahastusta huijauksella ja toinen viherpesuun liittyvää tutkimusta.
Itse yo-kysymyksen osalta minua kiinnostaisi eniten arvosteluperusteet - onko riittänyt asian monipuolinen pohtiminen, vai onko huomioitu myös ylioppilaskandidaatin oikea/väärä mielipide. Toivottavasti ei jälkimmäistä, sillä loogisesti oikeaa vastausta ei minun nähdäkseni ole edes olemassa.
Anonyymi ja Professori: Kiitos huomautuksesta. Olin käsittänyt väärin, pääteksti korjattu.
Bwana: Karibu! Kuten totesin, tuo voi olla sattumaa ja luultavasti onkin. Mutta tässä parin päivän sisään on siis osunut silmään kolmesta eri lehdestä kolme eri tapausta kolmesta erilaisesta blogissani käsittelemästä asiasta, jotka olivat kovin tutun oloisia (ne kaksi muuta vielä suuremmin yhtäläisyyksin). Eivätkä ole ainoita. Enkä minä tämän maan kaikkia lehtiä edes lue...
Kumitonttu: Olen muuten havainnut tasan saman nuivistumisilmiön - nykyään keskusteluissa voi puhua huomattavasti suoremmin ja realistisemmin kuin viisi vuotta sitten.
Professori: Toisaalta luulisin, että YTL hioo noita hommia aika tarkkaan. Tehtävät laaditaan jo vuotta etukäteen, on minulle kertonut asiaa tunteva henkilö. Piilonuivuuteen viittaa sekin, että linkki ei ollut täsmällinen. Se viittasi blogiisi yleisesti, ja tällöin on aika suuri todennäköisyys päätyä poliittisesti epäkorrektiin tekstiin.
Ano: Henri Mannisen upealle suoritukselle oli oma uutisensa Hesarissa.
Paperilehdessä ei ollut mitään muuta kuin nimi tulosluettelossa.
Lähetä kommentti