Jokaiselle yleisurheilupiireissä mukana olevalle on hyvin tuttua se, kuinka asiaan vihkiytymättömät kertovat kuinka huono yleisurheilun taso on ja miten hyvin muiden lajien urheilijat pärjäisivätkään yleisurheilussa. Olen kuullut erään naisihmisen väittävän ihan pokkana, kuinka hän pystyy kävelemään normaalit kengät jalassa laukku olalla kuusi kilometriä alle puolen tunnin. Ihan oli kartalta mitattu. No, tuolla vauhdilla otettaisiin SM-mitali kympin kävelyssä. Eikä mennyt jakeluun, vaikka kuinka väitettiin. Olen nähnyt urheilutoimittajan kirjoittavan tosissaan, että erään futiksen MM-joukkueen jokainen pelaaja on neljän tonnin Cooperin kunnossa. Todellisuudessa hämmästyisin suuresti, jos siellä olisi edes yksi sellainen koko kisoissa. Futareista väitetään erityisen usein, että he ovat todella nopeita pikamatkoilla - tässä blogissa olen ollut mukana väittelyssä, jossa uhottiin parhaiden jalkapallistien kykenevän juoksemaan satasen alle kymmenen sekunnin.
Paavo Nurmi Gamesissa keskiviikkona turkulaiset tekivät todellisen urheilukulttuuriteon. He olivat kutsuneet Turun seudun jokaisesta huippupalloilujoukkueesta sähäkimmät juoksijat viivalle kutsukilpailuun. Matka oli 60 metriä, ilmeisesti siksi että palloilulajeissa kyse on räjähtävästä lähdöstä ja 100 metriä olisi siksi huonompi referenssi. Vähän samanlainen tempaus nähtiin kuusi vuotta sitten Ruotsi-ottelussa, kun uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä juoksi 100 metriä aikaan 14,42.
Lopputulokset miesten (14 osallistujaa) sekä naisten (9 osallistujaa) kisoista olivat mielenkiintoiset.
Selvästi suhteellisesti kovin suoritus oli naisten kisan voittajan Jutta Luhtalan 7,95, sillä olisi tällä kaudella menty Suomen hallitilastoissa sijalle 35. Selitys tulokseen on helppo: jenkkifutista pelaava Luhtala on oikeasti yleisurheilija ja juoksi tänä vuonna hallikisoissa sadasosaa kovemmin eli 7,94. Satasen enkka hänellä on 12,45, mikä jää sekunnin kymmenyksellä Kalevan Kisojen tulosrajasta. Toiseksi paras oli lentopalloilija Noora Kosonen, 8,47. Seitsemän juoksijaa pääsi alle yhdeksän sekunnin ja kaksi jäi yli sen. Ei huonoja aikoja. Tosin Kososen tuloksella ei olisi tämän kauden Suomen hallitilastoissa olisi selvinnyt kolmensadan parhaan joukkoon (300. paras tulos oli 8,43). Ikäluokittain katsoen vanhin ikäluokka, jossa paras palloilija olisi ollut kolmen parhaan joukossa, olisi ollut 12-vuotiaat. Oikea referenssiryhmä naispalloilijoille on yleisurheilussa 11-vuotiaat tytöt, koska siinä ikäluokassa kolme parasta juoksi alle yhdeksän sekunnin eli on samalla tasolla Suomen parhaiden palloilijoiden kanssa. Sadalla metrillä tämä tarkoittaa noin 14 sekunnin tasoa.
Miesten kisassa sähäkin oli TPS:n juniorimaajoukkuekiekkoilija Otto Nieminen, 7,48. Ei niin kovin yllättäen häneltäkin paljastui yleisurheilutausta, oli ollut 14-vuotiaiden SM-kisoissa viides 100 metrillä. Aika oli sen verran kova, että sillä olisi tämän kauden Suomen hallitilastoissa menty melkein kahdensadan parhaan joukkoon (200. paras aika 7,47). Seuraavaksi paras tulos oli TPS-futari Solomon Duahilla, 7,56. Kolmas oli Interin Henri Lehtonen, 7,64. Tästä ei pysty sanomaan, mille tasolle se Suomen tilastoissa asettuisi, koska se ei alita tilastoihin pääsyn rajaa. Neljästätoista palloilijasta yhdeksän alitti kahdeksan sekuntia ja viisi jäi sen päälle, joten semmoinen vähän alle kahdeksan sekunnin tulos on huippunopean palloilijan normi. Suomen juniorihallitilastoissa tällä kaudella tämä vastaa 13-vuotiaiden poikien tasoa, siellä kolmen parhaan ajat olivat 7,84, 7,99 ja 8,06. Sadan metrin juoksussa tämä taso 60 metrillä vastaa noin 12 sekunnin aikaa.
Tämän pitäisi kyllä lopullisesti päättää puheet siitä, että palloilijat pärjäisivät kylmiltään yleisurheilussa. Lajeilla on aivan eri vaatimukset. Luultavasti lentävällä lähdöllä mitatut ajat olisivat vertailukelpoisempia, koska starttitekniikassa palloilijat antavat tasoitusta. Silti erot olisivat melkein yhtä suuret.
Ja vielä lopuksi: mitä tasoa oli uinnin maailmanmestari Hanna-Maria Seppälä silloin kuusi vuotta sitten juostessaan satasen 14,42? Suomen viime kauden aikuisten tilastoon hän ei mahtuisi, koska sinne pääsemisen raja on 13,75. Kyseisen rajan alitti 534 suomalaisnaista. Oikea referenssi olisi noin 12-vuotiaat, siinä tilastossa kyseisellä ajalla olisi saavutettu 19. sija. 11-vuotiaissa olisi sijoitus ollut toinen ja kymmenvuotiaissa ensimmäinen. Tosin kyseisissä ikäluokissa läheskään kaikki eivät satasta juosseet, koska virallinen sprinttilaji alle 13-vuotiaista alaspäin on 60 metriä.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
5 tuntia sitten
10 kommenttia:
Kiitos taas hienosta kirjoituksesta, Jaska! En millään jaksa uskoa, että joku palloilija juoksisi 4000m cooperissa, ellei sitten ole kilpajuoksutaustaa. Se on kova tulos jo suomalaiselle kestävyysjuoksijallekin.
Palloilijat tuskin juoksisivat mitenkään yleisesti 4000 metriä cooperissa. Sensijaan epäilen maailmanluokan hyökkääjien kyllä juoksevan 60 metriä paljon rivakammin suhteessa kuin tämä pieni otos Suomesta antaa ymmärtää.
Robben kellotti pystyynjuoksussa lähteestä riippuen 33-37 kilometriä tunnissa. Matka oli tosin noin 40 metriä. Tämä ei ole pikajuoksijoille kova tahti, koska Boltin huippunopeus on 44 kilometriä tunnissa. Mutta kiihtyvyydet ovat huimia, sillä mies pystyy vaihtamaan suuntaa 90 astetta parikin kertaa, ja vauhti nousee hyvin nopeasti aivan huimaksi.
Jenkkifutiksen hyökkääjät juoksevat kyllä käsittääkseni vielä selvästi kovempaa.
Kiitos, anonyymi. En usko minäkään.
Tiedemies: Aivan niin. Olen joskus aiemmin arvioinut, että Veikkausliigassa hyökkääjät ovat sellaisia 12 sekunnin satasen miehiä, kun taas maailman huipulla aika pyörii 11 sekunnin kantturoissa. Jürgen Klinsmannin kerrotaan juosseen aikoinaan 11,0, noin esimerkkinä.
Jenkkifutiksessa NFL:ään ei ole mitään asiaa laitahyökkääjäksi ja tuskin kulmapuolustajaksikaan, ellei satanen mene alle yhdentoista. Useimmat keskushyökkääjätkin lienevät tähän pystyneet ennen kuin ovat bulkanneet D-vitamiinilla 175-senttisen kropan 90-kiloiseksi. Tässä lista huippuluokan yleisurheilijoista, jotka ovat siirtyneet huipputason palloilijoiksi, suurin osa NFL:ään, mutta löytyy sieltä muutama NBA-pelurikin ja pari muutakin lajia.
Mainitsemasi kiihtyvyydet ja ketteryysvaatimukset ovat todellakin huiman kovat. Jotkut laitahyökkääjäksi NFL:ään yrittäneet maailmanluokan sprintterit eivät ole näistä selvinneet ja ura on tyssännyt siihen, tai sitten pallonkäsittelytaitojen puutteeseen. Esimerkiksi satasen olympiavoittajan ja silloisen ME-miehen Jim Hinesin kainalopalloura oli täysi floppi, heppu ei osannut juosta kovaa kuin suoraan ja sai pallonkiinniottotaidoistaan lempinimen "Oops".
NFL:ssä vaatimukset ovat juoksujen suhteen kiistatta aivan toisenlaiset kuin futiksessa. Nopeudesta on toki hyötyä, mutta tekniikka ei saisi kärsiä. Jos jalat ovat todella lihaksikkaat, ja lihakset loppuun asti viritetty juoksemaan kovaa, niin veikkaan että pallonkäsittely saattaisi kärsiä. Hyökkääjän pitää olla kyllä nopea, mutta riittää että on nopeampi kuin oman laidan puolustaja, ei tarvitse voittaa Boltia...
Ja tarkennuksena, puhuin siis ns oikeasta jalkapallosta, en jenkkifutiksesta. Siinä siis voi olla että nopeus ja voima ovat ratkaisevammat.
TM, näin ymmärsinkin.
Anonyymi, kommentoin Robbenia erillisessä välihuomautuksessa. Pesäpalloilijat ovat luultavasti aika nopeita pikamatkoilla, etenijäjokereina on joskus nähty kansallisen tason pikajuoksijoita. Telinevoimistelun nopeuksista en osaa sanoa, jotenkin perstuntumalta epäilen että ihan täyttä vauhtia ei hyppyyn ponnisteta, tai tekniikka hajoaa. Tämä siis täysin mutuna.
Telinevoimistelijoiden nopeudesta. YLE lähetti muutama vuosi sitten ohjelman, joka oli muistaakseni nimeltään "Tulkikoe". Siinä eri lajien urheilijat kilpailivat yleisurheilussa.
Miehissä oli mukana telinevoimistelija ja rekin maailmanmestari Jani Tanskanen. Hän ei pärjännyt lainkaan. Ei pikajuoksussakaan. Syynä pärjäämättömyyteen oli luultavasti hänen pienuutensa ja absoluuttisen voiman puute. Suhteellinen voima ei tarkoita samaa kuin absoluuttinen voima.
Miesten kisan voitti yhdistetyn Hannu Manninen ennen jääkiekkoilija Niklas Hagmania.
Naisissa ylivoimaisen voiton vei hiihtäjä Virpi Kuitunen. Naisissa mukana oli esim. taitoluistelija Susanna Pöykiö ja nyrkkeilijä Eva Wahlström. Pöykiöllä oli sama ongelma kuin Tanskasella, absoluuttista voimaa ei oluut. Vaikka hänen väitetään nostavan jalkapräsissä enemmän kuin esim. Sami Jauhojärven.
Tuosta 4000 m Cooperista. Se on niin kova tulos, että suomalaisnaisista vain kenties Sandra Eriksson kykenisi siihen. Muut eivät.
Tämä taas osaltaan kertoo, että miesten ja naisten tasoero kestävyysjuoksussa on huikea.
Cristano Ronaldo hävisi 30 m juoksussa metritolkulla keskinkertaiselle sprintterille (n. 10,50 miehelle).
Jalkapallopiireissä on väitetty, että Ronaldo juoksisi satasen alle 11 s.
Tämä testi ei ainakaan siitä kieli.
Ronaldoa pidetään yhtenä nopeimpana jalkapalloilijana. Eli jalkapalossa 11,5 alittajat ovat todella harvassa.
Ano 1: Muistan kuulleeni tuosta ohjelmasta, mutta en katsonut. Mielenkiintoista.
Ano 2: Sandra tuskin juoksisi 4000 m Cooperissa, juoksi juuri 3000 m niukasti alle 9 min. Hänen juoksuvauhtinsa putoaa voimakkaammin välillä 2000-5000 m kuin muiden saman tason estenaisten. Luultavasti pääsisi lähelle, mutta ei ihan. Mitä suhteelliseen eroon miehiin nähden tulee, se on kyllä muihin lajeihin nähden pieni. Esim joukkuepeleissä naisten maailmanmestarijoukkue häviäisi lajissa kuin lajissa mille tahansa maakuntatason joukkueelle maassa, jossa lajia vakavasti harrastetaan. Ainoastaan uinnissa suhteellinen ero miesten ja naisten välillä saattaa olla pienempi.
Ano 3: Totta, mutta futareitten puolustukseksi on sanottava, että osaselitys on erilainen juoksutekniikka.
Lähetä kommentti