Uusinta: Uusin Maammekirja

Lukijalle: Muistutetaanpa tässä, että Suomi on luonnostaan monikulttuurinen, joten ei sitä tarvitse varta vasten ulkomailta haalia:

Taannoin blogisti Pekka julkaisi erinomaisen luonnehdinnan eri maakunnissa asuvien suomalaisten eroista. Tämä inspiroi minut kirjoittamaan luonnehdinnat eri maakunnista ja myös niiden asukkaista. Tajusin näet että on sitä elämän aikana tullut tahkon lisäksi kierrettyä Suomenmaata enemmän kuin olisin osannut odottaa. Kävin läpi listan Suomen 19 maakunnasta ja huomasin, että olen niistä jokaisessa vieraillut ainakin sen verran, että yöunia on tullut koisittua. Joissakin olen viettänyt pidempäänkin ja muutamassa jopa asunut. Listauksessa on 19 sijaan 20 eri kohdetta, koska olen armollisesti irrottanut Helsingin muusta Uudestamaasta. Helsinkiin kuuluviksi puolestaan luetaan kaikki espoot, vantaat, kauniaiset ja mitä muita siinä nyt onkaan kiinni kasvaneina. Espoo voidaan laskea kaupungiksi vain jos lepakko on lintu koska se on tasalämpöinen ja lentää.

1. Lappi
Aloitetaan pohjoisesta. Lappi on Suomen maakunnista ainoa, jossa on maisema. Muualla on metsää, ja jos se on hakattu pois, liian tasaista. Lapin pääkaupunki on Rovaniemi, jossa sataa aina. Vuotuinen sademäärä ei ole suuri, mutta se tulee tasaisena tihkuna. Talvella, joka kestää Lapissa syyskuusta toukokuuhun ja siinä välissä pari viikkoa kesälläkin, joko sataa lunta tai on 40 astetta pakkasta. Tämän takia lappilaiset ovat rehellisiä: jos kaverilta pöllii moottorikelkasta bensat, se kuolee pakkaseen. Keskinäinen kauhun tasapaino ylläpitää rehellisyyttä. Tosin se on hyvin suhteellista. Suomen Laki III lakkaa olemasta voimassa Lapin rajalla, osa II napapiirillä ja osa I Palojoensuun korkeudella. Rehellisin Lapin mies on Jari Isometsä, joka sanoi lehdistötilaisuudessa olevansa tällainen tunnustaessaan dopingin. Tosin hän ei tunnustanut kokonaan ja osa tunnustuksestakin oli valetta. Kova suoritus Lapin rehellisyysasteikolla silti, kun ottaa huomioon että Lapin Länsipohjasta on tullut kolme hiihdon olympiamitalistia eli Isometsän lisäksi Eero Mäntyranta ja Pertti Teurajärvi. Rehellisiä Lapin miehiä. Olympiamitalin ohella heitä yhdistää se, että kaikki ovat kusseet purkkiin muutakin kuin sallittuja lisäaineita.

2. Pohjois-Pohjanmaa
Pohjanmaa tunnetaan tasaisena seutuna, mutta se ei koske Pohjois-Pohjanmaata. Mitä helvettiä Kuusamo tekee Pohjanmaahan kuulumassa? Ja löytyy mäkiä muualtakin, siitä on omakohtaista kokemusta maakunnassa järjestetyistä SM-maastojuoksuista. Muutenkaan pohjoispohjalaiset eivät ole mitään oikeita pohjalaisia. Oikeat pohjalaiset ovat naurettavia, mutta pohjoispohjalaiset ovat vain helvetin ikävystyttäviä. Ylivoimaisesti mielenkiintoisin maakunnan mies on ollut Kalle Päätalo, jolta kestää 200 sivua taluttaa polkupyörä ulos liiteristä. Siitä voi päätellä, miten tylsiä ne muut ovat.

3. Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa on olemassa vain siksi, että eteläpohjanmaalaiset eivät halua asua pohjoispohjanmaalaisten naapurissa. Se on vähän niin kuin demilitarisoitu vyöhyke Pohjois- ja Etelä-Korean välissä. Suomen oikeista maakunnista (Ahvenanmaata ei lasketa) se on ylivoimaisesti pienin. Itse asiassa sen pitäisi olla paljon suurempi, mutta kulttuurillisesti
(onko siellä semmoista???) puolet Keskipohjanmaahan kuuluvista kunnista ei kuulu itse maakuntaan, vaan mieluummin Pohjois-Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan tai varsinaiseen Pohjanmaahan. Tämä fakta kertookin keskipohjalaisista enemmän kuin ikinä haluaisimme tietää. Kaikkia pohjalaisia pidetään yleensä erittäin yrittäjähenkisinä. Tämä ei johdu siitä, että he olisivat erityisen päteviä yrittäjinä. Mutta oletteko koskaan yrittäneet antaa käskyjä pohjalaiselle alaiselle?

4. Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan tuntee siitä, että siellä maisema on vaakasuorassa. Tämän takia koko maakunta peittyy kevättulvien yhteydessä veden alle. Paikalliset asukkaat evakoituvat kiipeämällä latojensa katoille. Ladot ovat puolestaan tunnettuja siitä, että Juhani Palmu on maalannut niitä. Saatuaan jokaisen Etelä-Pohjanmaan ladon maalattua hän sai sopivasti sairauskohtauksen ja joutui luopumaan seuraavasta projektistaan eli kaikkien Etelä-Pohjanmaan AIV-tornien maalaamisesta. Eteläpohjalaisia pidetään yleensä uhoavina, huumorintajuttomina ja tylyinä. Kaikki ovat virheellisiä stereotypioita. Pohjalainen murre on vain semmoista, että hautajaispuhekin kuulostaa uhoamiselta. Ja huumorintajua pohjalaisilta kyllä löytyy. Kukaan ei vain ole koskaan kuullut pohjalaisen nauravan, koska hän tajuaa vitsit vasta seuraavana yönä kello kaksi. Hämäläisiä pidetään hitaina, mutta pohjalaisilla ne vasta pitkät piuhat onkin. Pohjalainen huomaavaisuus taas on sitä, kun nurmoolaisisäntä soittaa Seinäjoen kohdalla puhelun ja ilmoittaa: ”Vaimoo. Moon tulossa kotio. Räplää ittes valmihiksi kostiaksi.”

5. Pohjanmaa
Kolmen maantieteellisesti nimetyn Pohjanmaan lisäksi on olemassa rannikolla sijaitseva varsinainen Pohjanmaa. Se on perustettu ruotsinkielisten reservaatiksi. Kyseessä on Suomen nopeimmin kasvava maakunta, sillä maannousun ansiosta pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta. Muut pohjalaiset odottavat vesi kielellä, että Merenkurkku jää kuiville ja ruotsinkieliset muuttavat kannasta pitkin Ruotsiin kaltaistensa pariin. Valitettavasti kyseessä on turha toivo, koska Ruotsissa puhutaan eri kieltä. Itse asiassa Pohjanmaallakin puhutaan montaa eri kieltä, joka kunnassa on omansa. Yleisurheilumaajoukkueessa närpiöläinen Jonathan Åstrand ja uusikaarlepyyläinen Sandra Eriksson tarvitsevat keskusteluunsa tulkiksi jonkun vaasalaisen.

6. Kainuu
Kainuu pitää itseään pienois-Lappina, mutta tämä on vähän sama kuin sanoisi riukua WC:ksi. Paikka on niin syrjäinen, että Ruotsin vallan aikana Kajaanin linna kelpasi vain eristyspaikaksi poliittisesti arveluttaville henkilöille, kuten Johannes Messeniukselle. Itse linnaa ei koskaan käytetty sotatoimissa siitä yksinkertaisesta syystä, että vihollinen ei ikinä löytänyt sitä. Kainuulaiset puolestaan ovat niitä savolaisia, jotka muut savolaiset karkottivat keskuudestaan tai muuten vain eksyivät erämatkallaan löytämättä enää takaisin kotiin. Jokainen kainuulainen on sukunimeltään Heikkinen.

7. Satakunta
Satakunnassa on kaksi kaupunkia, Pori ja Rauma. Ne vihaavat toisiaan syvästi. Pori on olemassa siksi, että jokaisella maakunnalla on oltava pääkaupunki. Rauma taas on olemassa siksi, että muuten raumalaiset jakautuisivat tasaisesti ympäri Suomea, eikä sitä kestäisi kukaan. Itse asiassa koko Rauman olemassaoloa sopii epäillä, koska en yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tunne ketään, joka väittäisi tuntevansa jonkun raumalaisen. Ainoa todistuskappale Rauman olemassaolosta on Rauman Lukko. Kaikki raumalaiset ovat lukkofanaatikkoja. Niin tämäkin kaverini tuntema. Kuulemma joka kesä se kohkaa Lukon uusista vahvistuksista, itkee jos Lukko ei voita kesän Pitsiturnausta ja riemuitsee ulisten jokaisesta Lukon otteluvoitosta liigassa. Kysyin että mitähän se mahtaa tehdä, jos Lukko voittaa mestaruuden?
- Ei voi tietää, se heppu on vasta vähän yli viisikymppinen.

8. Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomessa on Turku. Turku taas on oikein mukava paikka. Turkulaiset ovat ystävällistä ja miellyttävää väkeä. Tämä saa ihmettelemään, miksi turkulaisille aina vittuillaan. Loogisesti ottaen tämän täytyy johtua siitä, että turkulaisten maine on peräisin niiltä turkulaisilta, jotka toiset turkulaiset ovat karkottaneet keskuudestaan muualle Suomeen. Heistä on saatu tietynlainen kuva turkulaisista eikä kukaan halua mennä Turkuun sen takia. Ne, jotka uskaltautuvat, yllättyvät positiivisesti. Tämä on esimerkki siitä, että kaikki asiat saadaan positiivisiksi, kunhan ennakko-odotukset asetetaan riittävän matalalle. Etenkin kesäisin Turku on ihastuttava, sillä turkulaiset naiset ovat kauniita. Erityisen maineen he ovat saaneet harjoittamastaan suuseksistä. Tämä ei johdu siitä, että turkulaiset naiset olisivat alalla poikkeuksellisen taitavia, vaan siitä että tätä toimintaa harjoittaessaan he eivät kykene puhumaan. Turun kaikki hyvät puolet näet kompensoituvat Turun murteen myötä ja siksi turkulaisten suu on tukittava hinnalla millä hyvänsä positiivisen illuusion säilyttämiseksi.

9. Ahvenanmaa
Ahvenanmaan merkittävin ongelma on sen pienuus. Jos se olisi suurempi, kaikki suomenruotsalaiset saataisiin mahtumaan sinne, jonka jälkeen koko saariryhmä voitaisiin myydä Ruotsille sopuhintaan. Suomenkielisiä saaristossa ei ole. Tai jos on, he elävät piilokorsuissa verenhimoisen kansalliskaartin pelossa. Ahvenanmaa on virallisesti demilitarisoitu, mutta suomenkielisten metsästys on sallittu ympäri vuoden. Tapporahan maksamisesta on virallisesti luovuttu. Jos suomalainen kuitenkin oikein kovasti yrittää, hän saattaa saada Ahvenanmaan kotipaikkaoikeuden. Tunnen yhden tällaisen. Pääsyvaatimukset ovat tapauksesta päätellen tukeva osakesalkku, yliopistollinen loppututkinto ruotsin kielestä, avioliitto vähintään viisi sukupolvea Ahvenanmaalla asuneen henkilön kanssa ja yli 50 vuoden ikä avioliiton naisosapuolella, ettei lisääntyessään pääsisi saastuttamaan puhdasrotuisia geenejä. Lisäksi on läpäistävä kaksivaiheinen soveltuvuustesti. Ensimmäisessä vaiheessa on pystytettävä juhannussalko ja nielaistava hapansilakka. Mikäli tästä selviää, pääsee kaksi vuotta kestävälle koeajalle, jonka jälkeen voi yrittää toista vaihetta. Siinä on pystytettävä hapansilakka ja nielaistava juhannussalko.

10. Helsinki
Kun Turun palon jälkeen päätettiin Suomelle pääkaupunkia, listattiin kaikki maan kaupungit paremmuusjärjestykseen. Valitettavasti lista oli kirjoitettu huonoimmasta vaihtoehdosta parhaaseen ja Aleksanteri I luuli ylimpänä komeilleen Helsingin olevan paras vaihtoehto. Sen mokan seurauksena meillä on nyt pääkaupunki, joka on liikenteellisesti toivottoman ahtaassa sumpussa, kärsii Suomen paskimmasta ilmastosta (ja se on paljon se), sijaitsee onnettoman syrjässä melkein mistä päin tahansa Suomea katsellen sekä on ensimmäisenä vastassa, mikäli joku päättää hyökätä Suomeen etelästä. Virallisesti Helsinki ei ole maakunta. Vielä. Siitä – ja sen kanssa kimpassa olevista lähikunnista - muodostettaneen lähivuosina oma maakuntansa, joka erotetaan muusta Suomesta piikkilangoin ja miinakentin. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun suomalaiset kyllästyvät katselemaan helsinkiläisiä ja elättämään heitä. Tällä ei tarkoiteta sitä, että Helsinki on Suomen suurin savolaiskaupunki – siellä asuu enemmän savolaisia kuin Kuopiossa. Savolaiset ja muut suomalaiset ovat näet jättämässä Helsingin. Kymmenen vuoden kuluttua tyypillisen helsinkiläisen nimi on Abdullah ja hänen lempiharrastuksensa ovat autoroviot. Helsinki pyrkii estämään romahduksensa valtaamalla alueita ja veronmaksajia lähinaapureiltaan, kuten Sipoon tapauksessa onnistui. Kun tämä ei riitä, niin yritetään nielaista kaikki lähikunnat Suur-Helsingiksi. Tämä ratkaisisi ongelman vuosiksi, mutta aikanaan pitäisi sitten yhdistää koko Etelä-Suomi Helsingin kaupungiksi, jotta voimavaroille riittäisi maksajia. Helsingin eristäminen muutamalla megakilometrilla natolankaa ja parilla rekkalastillisella somalitelkkareita tulee halvemmaksi.

11. Uusimaa
Uusimaa on se Suomen maakunta, joka koostuu kerrostaloista, nurmijärveläisistä omakotitaloalueista ja, mikäli tilaa jää, rypsipelloista. Kaikki uusmaalaiset käyvät Helsingissä töissä. Paitsi ne, jotka ovat syntyperäisiä. Heitä on kuitenkin vähän, koska Helsingissä on paljon työpaikkoja ja kukaan ei kuitenkaan halua asua siellä. Parasta Uudellamaalla on ryhtyä eduskuntavaaliehdokkaaksi. Jos sattuu olemaan täysi nobody, mutta saa saman numeron kuin Helsingissä ehdolla oleva julkkis, pääsee kansanedustajaksi.

12. Kanta-Häme
Kanta-Hämeessä ovat ne pellot, jotka eivät mahtuneet Uudellemaalle. Muuta mainittavan arvoista siellä ei sitten olekaan. Kanta-Hämeen luulisi nimensä perusteella olevan Hämeen keskus, mutta todellisuudessa se on kolmesta hämäläismaakunnasta periferia, ja se on jo melkoinen saavutus. Kanta-Hämeen suhde muuhun Hämeeseen on suunnilleen sama kuin Varsinais-Suomen suhde muuhun Suomeen: nimen perusteella menee pahasti harhaan. Kantahämäläiset itse ovat oikein mukavaa porukkaa, kunhan ei jää odottamaan heidän reagoivan mihinkään mitenkään. Jos hämäläiset ovat hitaita, niin kantahämäläiset ovat kantahitaita.

13. Pirkanmaa
Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa: eteläosassa peltoa ja järviä, keskiosassa vähän enemmän järviä, pohjoisosassa erämaisia alueita ja vähemmän järviä. Asutus ei vain ole jakautunut samalla tavalla kuin Suomessa, koska puolet pirkanmaalaisista asuu suunnilleen keskellä maakuntaa eli Tampereella. Tampere taas on sijainniltaan harvinaisen typerä pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi. Keskellä kaupunkia on helvetin kapea kannas, johon on ängetty keskusta. Tamperelaisten puolustukseksi on toisaalta sanottava, että tähän on syynsä eli kaupunki syntyi vesivoiman ympärille. Pirkanmaalaiset ja etenkin tamperelaiset ovat kyllä leppoisaa ja mukavaa väkeä. Poislukien se fataali puhevika. Mutta mustan makkaran takia senkin sietää.

14. Päijät-Häme
Päijät-Häme syntyi maakuntauudistuksen yhteydessä samalla tavalla kuin pääkaupunkinsa Lahti: tyhjästä ja ilman tarvetta. Pirkanmaata ei haluttu ulottaa Lahteen asti ja Kanta-Häme ei halunnut Päijät-Hämettä, koska Lahdesta olisi tullut suurin kaupunki. Niinpä keksittiin Päijät-Häme. Paras asia uudessa maakunnassa on sen vaakuna, koska kuvan merenneidolla on komeat tissit. Alkuperäisversiossa ne olivat hieman pienemmät, mutta ennen virallista hyväksymistä neito käytettiin Virossa silikoniasennuksessa (tissien suurentaminen alkuperäisversiosta on muuten ihan totta!). Käytännössä Päijät-Häme = Lahti. Lahti taas on tunnettu urheilustaan, etenkin jalkapallosta. Aikoinaan Lahteen saatiin Suomen ensimmäinen jalkapallohalli. Lahtelaisseurat kiittivät asiasta fuusioitumalla ja putoamalla alasarjoihin. Myös Salpausselän kisat ovat tunnettuja, mutta tietääkö joku ketään lahtelaista hiihtäjää? Mäkihyppääjiä sieltä kyllä tulee, mutta jos Suomessa voisi harrastaa mäkihyppyä useammalla kuin viidellä paikkakunnalla, niin eipä siinäkään lajissa olisi juhlimista. Jääkiekossa puitteet ovat myös kunnossa, mutta Pelicans on luisteleva katastrofi. Yleisurheilustadionia ei varsinaisesti ole, vaan paikka toimii talvisin hiihtostadionina. Lahden Ahkera onkin viisastuneena muiden lajien kohtalosta ihan tyytyväinen lapsipuolen asemaansa ja porskuttaa suomalaisen yleisurheilun kärkiseurojen joukossa.

15. Keski-Suomi
Keski-Suomi on se paikka, josta kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Kuvitelkaa kaikista Suomen muista maakunnista otettavaksi saman verran ihmisiä kustakin ja jättimäinen tehosekoitin, niin saatte Keski-Suomen. Keski-Suomen pääkaupunki on Jyväskylä, joka on kartalta mitattua pinta-alaansa paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että se on pelkkää kirottua mäkeä. Kartalta selviää vain vaakasuora koko. Lance Armstrong olisi voinut harjoitella Tour de Francen vuoristoetappeja varten Jyväskylän pyöräteillä, jos kaupunki sijaitsisi vähänkin ohuemmassa ilmanalassa.

16. Pohjois-Savo
Savo on yhtä helkutin järveä. Sen pääkaupunki on Kuopio, joka on savolaisten mielestä maailman napa. Varmistaakseen ettei maapallo lakkaa pyörimästä, savolaiset rasvaavat aina välillä maapallon akselina toimivaa Puijon tornia. Savolaiset ovat säästeliäitä. Niinpä he eivät tarvitse erikseen maakuntalintua ja -kalaa, koska ne on yhdistetty kalakukoksi. Savolaisia sanotaan lupsakkaiksi ja kieroiksi. Yrittäkää hoitaa jokin asia selväksi savolaisen kanssa, niin tiedätte. Teille ei selviä, mikä tapahtuma on kyseessä, missä se järjestetään, milloin se alkaa ja mitä siellä tehdään. Kuitenkin kaikki savolaiset ovat jonkin ihmeellisen keskinäisen salakielen ymmärryskykynsä ansiosta oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla varustuksella. Aina.

17. Etelä-Savo
Etelä-Savossa on kolme kaupunkia, jotka ovat kaikki yhtä tarpeettomia. Mikkeliä ei tarvita enää mihinkään, koska sotia on käyty viimeksi 70 vuotta sitten eikä Päämajalla ole ollut käyttöä. Savonlinnan nimikin paljastaa, että sitä tarvittiin linnansa takia ja viimeksi 1700-luvulla. Pieksämäki puolestaan on olemassa siksi, että siinä kohtaa risteävät junaradat ja rautatieläisten piti asua jossakin. Nykyään VR on karsinut ja automatisoinut, joten Pieksämäki pitäisi lakkauttaa. Eteläsavolaiset ovat muuten aivan kuin pohjoissavolaisia, mutta heidän puheensa ymmärtämiseen ei tarvita tulkkia. Tämä on kovin haitallista, sillä pohjoissavolaisen tunnistaa heti viäntämisestä ja osaa olla varuillaan. Eteläsavolainen pääsee usein yllättämään lörtsyn takaa.

18. Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjala on yhtä metsäistä kuin muu Suomi, melkein yhtä järvistä kuin Savo ja melkein yhtä mäkistä kuin Lappi. Siksi Pohjois-Karjalassa liikkuminen oli mahdotonta ennen teiden keksimistä. Niinpä ihmisillä oli tapana naida serkkujaan tai näiden puutteessa läheisempiä sukulaisiaan ja se näkyy. Maakunnan pääkaupunki on Joensuu. Sinne on rakennettu paikallisten mielestä nerokas ruutuasemakaava. Valitettavasti kaupunki on Pyhäselän luoteisrannalla ja kadut ovat järven suuntaisesti. Tuuli taas puhaltaa aina suoraan järveltä. Niinpä kadunkulmissa näkyy pohjoiskarjalaisia kasoissa, joihin he ovat kaatuneet tullessaan nurkan takaa hyytävän tuulen yllättämiksi. Pohjoiskarjalaiset itse ovat savolaisia, jotka kuvittelevat olevansa karjalaisia. Savolaiset eivät laske heitä savolaisiksi, koska he eivät ole riittävän kieroja. Karjalaiset taas eivät hyväksy heitä karjalaisiksi, koska he puhuvat savoa.

19. Etelä-Karjala
Nykyinen Etelä-Karjala on se vähä, mitä jäi jäljelle Leningradin turvallisuuden takaamisen jäljiltä. Tälle puolelle pakkorajaa jäi vain murto-osa karjalaisista muiden hajautuessa tasaisesti ympäri Suomea. Tämä olikin hyvä, sillä kuten Etelä-Karjalasta voidaan havaita, liian suuri karjalaispitoisuus väestössä ylittää kriittisen massan. Ette kuulkaa tiedä vittuilun jalosta taidosta yhtään mitään ennen kuin olette istuneet iltaa eteläkarjalaisseurueessa. Pohjanmaalla olisi vastaavan kielenkäytön jäljiltä joka jannu jo iltayhdeksään mennessä kylmänä puukko kylkiluista törröttäen, mutta karjalaiset sen kuin pälättävät. Ylivoimaisesti parasta Etelä-Karjalassa on Lappeenranta, tai ainoastaan sen tori, tai vielä tarkemmin sanoen vain siellä myytävät lihapiirakat atomi ja vety. Vety on maailman paras eväs: pehmeä lihapiirakka, jossa on välissä kananmuna ja tuhti annos savu- tai keittokinkkua (atomi on joko ilman munaa tai ilman kinkkua, mutta vety on se oikea). Nautitaan kaikilla mausteilla eli sinapilla, ketsupilla, kurkkusalaatilla, raa'alla sipulilla, valkosipulimajoneesilla ja sydäninfarktilla. Jos ihmettelitte miksi Pekka Puska perusti Pohjois-Karjala -projektin eikä Etelä-Karjala -projektia, niin nyt tiedätte.

20. Kymenlaakso
Viimeisimpänä ja ehdottomasti vähäisimpänä maakuntana esitellään Kymenlaakso. Siellä on kaupunki nimeltä Kotka, jossa kenelläkään ei ole mitään työtä koska ahtaajia ja paperimiehiä ei enää tarvita. Siellä on myös toinen kaupunki nimeltä Kouvola, jonka Pahkasika valitsi jo aikapäiviä sitten Suomen turhimmaksi kaupungiksi. Sittemmin Kouvola on yrittänyt peitellä asukaspakoa nielaisemalla itseensä kaikki lähikunnat ja osan kaukaisemmistakin, joten turhuus on vain levinnyt. Mutta totuus ei pala tulessakaan - se on nykyään Suomen 10. suurin kaupunki, mutta 60 vuotta sitten se olisi nykyrajoilla ollut neljänneksi suurin. Kymenlaakson tunnetuin kaupunki on kuitenkin Hamina, koska se on maakunnan paikkakunnista ainoa, missä suuri osa Suomen ylempää keskiluokkaa on ikinä käynyt, kiitos RUK:n. Kymenlaaksolaiset eivät suoranaisesti ole tyhmiä, mutta ei sieltä ole kyllä yhtään viisastakaan kotoisin. Mitään muitakaan maininnan arvoisia attribuutteja ei tule mieleen, vaikka kuinka yrittää. Tasapaksumpaa sakkia kuin kymenlaaksolaiset saa hakea ja löytämättä jää.

Keskiarvotilastot - miehet 400 m

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.


Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Michael Johnson	USA	43.557
2	Jeremy Wariner	USA	43.806
3	Wayde van Niekerk	RSA	43.844
4	LaShawn Merritt	USA	43.879
5	Kirani James	GRN	43.922
6	Butch Reynolds	USA	43.976
7	Isaac Makwala	BOT	44.028
8	Quincy Watts	USA	44.049
9	Danny Everett	USA	44.187
10	Fred Kerley	USA	44.210
11	Steve Lewis	USA	44.238
12	Steven Gardiner	BAH	44.246
13	Alvin Harrison	USA	44.346
14	Tyree Washington	USA	44.375
15	Roberto Hernández	CUB	44.400
16	Samson Kitur	KEN	44.400
17	Abdalelah Haroun	QAT	44.445
18	Machel Cedenio	TTO	44.448
19	Luguelín Santos	DOM	44.476
20	Iwan Thomas	GBR	44.479
21	Angelo Taylor	USA	44.488
22	Innocent Egbunike	NGR	44.488
23	Mark Richardson	GBR	44.496
24	Andrew Valmon	USA	44.504
25	Gary Kikaya	COD	44.513
26	Youssef Al-Masrahi	KSA	44.514
27	Chris Brown	BAH	44.521
28	Baboloki Thebe	BOT	44.524
29	Nathon Allen	JAM	44.531
30	Derek Mills	USA	44.535
31	Michael Norman	USA	44.541
32	Gil Roberts	USA	44.549
33	Antonio Pettigrew	USA	44.550
34	Jerome Young	USA	44.553
35	Roger Black	GBR	44.565
36	Bralon Taplin	GRN	44.566
37	Tony McQuay	USA	44.569
38	Gabriel Tiacoh	CIV	44.595
39	Davis Kamoga	UGA	44.612
40	Darold Williamson	USA	44.621
41	Alleyne Francique	GRN	44.641
42	Paul Dedewo	USA	44.644
43	Sanderlei Claro Parrela	BRA	44.647
44	Greg Haughton	JAM	44.663
45	Andrew Rock	USA	44.673
46	Darnell Hall	USA	44.680
47	Thomas Schönlebe	GER	44.690
48	Matthew Hudson-Smith	GBR	44.692
49	Bert Cameron	JAM	44.692
50	Anthuan Maybank	USA	44.693
51	Derrick Brew	USA	44.693
52	David Verburg	USA	44.708
53	Jonathan Borlée	BEL	44.710
54	Jermaine Gonzales	JAM	44.714
55	Ian Morris	TTO	44.716
56	Akeem Bloomfield	JAM	44.720
57	Tyler Christopher	CAN	44.736
58	Kevin Borlée	BEL	44.736
59	Michael Blackwood	JAM	44.741
60	Ricardo Chambers	JAM	44.746
61	Avard Moncur	BAH	44.751
62	Lalonde Gordon	TTO	44.752
63	Michael McDonald	JAM	44.766
64	Leslie Djhone	FRA	44.769
65	Antonio McKay	USA	44.775
66	Vernon Norwood	USA	44.780
67	Rennie Quow	GUY	44.781
68	Javon Francis	JAM	44.795
69	Michael Cherry	USA	44.795
70	Bryshon Nellum	USA	44.805
71	Calvin Harrison	USA	44.806
72	Brandon Simpson	BRN	44.811
73	Martyn Rooney	GBR	44.817
74	Darren Clark	AUS	44.822
75	Otis Harris	USA	44.829
76	Alejandro Cárdenas	MEX	44.833
77	Roxbert Martin	JAM	44.836
78	Deon Lendore	TTO	44.837
79	Tim Simon	USA	44.839
80	Nery Brenes	CRC	44.843
81	Sunday Bada	NGR	44.851
82	Leonard Byrd	USA	44.865
83	Jamie Baulch	GBR	44.869
84	Rusheen McDonald	JAM	44.874
85	Ibrahim Ismail	QAT	44.918
86	Lionel Larry	USA	44.921
87	David Neville	USA	44.922
88	Hendrik Mokganyetsi	RSA	44.923
89	Demetrius Pinder	BAH	44.934
90	Éric Milazar	MRI	44.939
91	Demish Gaye	JAM	44.942
92	Milton Campbell	USA	44.950
93	Darrell Robinson	USA	44.952
94	Roddie Haley	USA	44.959
95	LeJerald Betters	USA	44.961
96	David Grindley	GBR	44.962
97	Mohamed Al-Malky	OMA	44.962
98	Kelly Willie	USA	44.966
99	Jerome Davis	USA	44.968
100	Tim Benjamin	GBR	44.970

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

2	Michael Johnson	USA	43.18
4	Jeremy Wariner	USA	43.45
1	Wayde van Niekerk	RSA	43.03
7	LaShawn Merritt	USA	43.65
10	Kirani James	GRN	43.74
3	Butch Reynolds	USA	43.29
9	Isaac Makwala	BOT	43.72
5	Quincy Watts	USA	43.50
11	Danny Everett	USA	43.81
8	Fred Kerley	USA	43.70
13	Steve Lewis	USA	43.87
14	Steven Gardiner	BAH	43.87
23	Alvin Harrison	USA	44.09
44	Tyree Washington	USA	44.28
29	Roberto Hernández	CUB	44.14
33	Samson Kitur	KEN	44.18
22	Abdalelah Haroun	QAT	44.07
19	Machel Cedenio	TTO	44.01
26	Luguelín Santos	DOM	44.11
55	Iwan Thomas	GBR	44.36

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

3	Wayde van Niekerk	RSA	43.844
1	Michael Johnson	USA	43.557
6	Butch Reynolds	USA	43.976
2	Jeremy Wariner	USA	43.806
8	Quincy Watts	USA	44.049
31	Michael Norman	USA	44.541
4	LaShawn Merritt	USA	43.879
10	Fred Kerley	USA	44.210
7	Isaac Makwala	BOT	44.028
5	Kirani James	GRN	43.922
9	Danny Everett	USA	44.187
-	Lee Evans	USA	-
11	Steve Lewis	USA	44.238
12	Steven Gardiner	BAH	44.246
26	Youssef Al-Masrahi	KSA	44.514
84	Rusheen McDonald	JAM	44.874
56	Akeem Bloomfield	JAM	44.720
-	Larry James	USA	-
18	Machel Cedenio	TTO	44.448
28	Baboloki Thebe	BOT	44.524

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Markku Kukkoaho	45.693
2	Ossi Karttunen	46.059
3	Juha Pyy	46.459
4	Hannu Mykrä	46.681
5	Voitto Hellstén	46.755
6	Petri Pohjonen	46.895
7	Jari Niemelä	46.933
8	Matti Välimäki	46.959
9	Mikael Söderman	47.000
10	Kari Louramo	47.126
11	Ari Pinomäki	47.142
12	Stig Lönnqvist	47.164
13	Heikki Hämäläinen	47.254
14	Jaakko Kemola	47.266
15	Jussi Rintamäki	47.290
16	Matti Rusanen	47.377
17	Markku Taskinen	47.379
18	Tommi Hartonen	47.382
19	Sakari Syväoja	47.433
20	Tomas Back	47.511
21	Mikko Nakolinna	47.520
22	Mika Koivuvaara	47.521
23	Hannu Mäkelä	47.524
24	Timo Kiviniemi	47.526
25	Mika Hänninen	47.556
26	Pentti Rekola	47.560
27	Mikko Karppi	47.562
28	Jussi Heikkilä	47.588
29	Petri Hänninen	47.590
30	Mauri Siekkinen	47.609
31	Heikki Pippola	47.610
32	Antti Toivonen	47.616
33	Jaakko Tuominen	47.640
34	Olli Turunen	47.645
35	Jari Rinne	47.660
36	Ilkka Yli-Tuomi	47.737
37	Ville Wendelin	47.769
38	Jukka Paajanen	47.777
39	Juhani Kotikoski	47.780
40	Esa Valaja	47.795
41	Ari Kauppinen	47.798
42	Markus Teijula	47.851
43	Oskari Mörö	47.858
44	Ville Lampinen	47.876
45	Juhani Tiihonen	47.884
46	Esa Jokinen	47.955
47	Kaj Ekman	47.970
48	Juhani Mikkola	47.978
49	Petteri Monni	48.003
50	Juha Yli-Arvela	48.015
51	Visa Hongisto	48.025
52	Esko Parpala	48.032
53	Jani Koskela	48.071
54	Petteri Pulkkinen	48.073
55	Bert-Henrik Enqvist	48.088
56	Thomas Asp	48.106
57	Eljas Aalto	48.129
58	Erik Back	48.133
59	Markku Aalto	48.150
60	Olavi Laakso	48.150
61	Ari Pakarinen	48.165
62	Jouni Haatainen	48.171
63	Jouko Hassi	48.177
64	Christoffer Envall	48.187
65	Christian Jansson	48.191
66	Tuomas Kaikkonen	48.197
67	Rolf Back	48.198
68	Antti Kokkonen	48.200
69	Jari-Pekka Mikkola	48.227
70	Vesa-Pekka Pihlavisto	48.228
71	Esa Merikallio	48.233
72	Heikki Rusanen	48.256
73	Jarmo Kokkola	48.272
74	Henri Lomu	48.283
75	Juha Salmi	48.290
76	Jukka Väkeväinen	48.357
77	Santeri Tukia	48.360
78	Ilari Porkka	48.363
79	Jussi Sainio	48.380
80	Gustav Klingstedt	48.388
81	Kim Engberg	48.389
82	Markko Keto-Tokoi	48.404
83	Tomi Kankare	48.405
84	Timo Korhonen	48.411
85	Staffan Holmberg	48.443
86	Ari Salin	48.470
87	Ari Suhonen	48.470
88	Pekka Juutilainen	48.490
89	Jouni Törrönen	48.503
90	Jan Bosas	48.515
91	Teemu Kangas	48.537
92	Jorma Härkönen	48.547
93	Filip Johansson	48.548
94	Rolf Winberg	48.556
95	Tarmo Rauhala	48.56
96	Aarne Tammisto	48.570
97	Juho Vanhala	48.584
98	Mikko Matilainen	48.595
99	Janne Kettula	48.602
100	Risto Koskelainen	48.616

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Markku Kukkoaho	45.49
4	Ossi Karttunen	45.87
2	Juha Pyy	45.75
6	Hannu Mykrä	46.43
5	Voitto Hellstén	46.20
8	Petri Pohjonen	46.62
7	Jari Niemelä	46.47
11	Matti Välimäki	46.69
3	Mikael Söderman	45.86
9	Kari Louramo	46.64
14	Ari Pinomäki	46.78
15	Stig Lönnqvist	46.7h
17	Heikki Hämäläinen	46.85
12	Jaakko Kemola	46.72
24	Jussi Rintamäki	46.9h
10	Matti Rusanen	46.65
27	Markku Taskinen	47.12
28	Tommi Hartonen	47.13
19	Sakari Syväoja	46.91
13	Tomas Back	46.74

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Markku Kukkoaho	45.693
3	Juha Pyy	46.459
9	Mikael Söderman	47.000
2	Ossi Karttunen	46.059
5	Voitto Hellstén	46.755
4	Hannu Mykrä	46.681
7	Jari Niemelä	46.933
6	Petri Pohjonen	46.895
10	Kari Louramo	47.126
16	Matti Rusanen	47.377
8	Matti Välimäki	46.959
14	Jaakko Kemola	47.266
20	Tomas Back	47.511
11	Ari Pinomäki	47.142
12	Stig Lönnqvist	47.164
23	Hannu Mäkelä	47.524
13	Heikki Hämäläinen	47.254
21	Mikko Nakolinna	47.520
19	Sakari Syväoja	47.433
47	Kaj Ekman	47.970

Uusinta: Hyi hyi, ylioppilastutkintolautakunta!

Lukijalle: Sattuneista syistä olen joutunut seuraamaan viime aikoina lukioelämää ihan eri mielenkiinnolla kuin aiemmin. Nythän ylioppilaskokeet on digitalisoitu ja viimeisenä niistä matematiikka tänä keväänä. Ensi viikolla ovat matematiikan YO-kokeet. Tässä viime hetken tärppilista uusintana. Niin se aika rientää - tämän jutun alussa mainittu preppauskohde on nyt jo diplomi-insinööri, joten eivät ne ohjeet tainneet silloin hukkaan mennä. Päätellen siitäkin että kirjoituksista tuli toista arvosanaa parempi suoritus kuin kurssikeskiarvo antoi odottaa:

Jouduin äskettäin kertailemaan vanhoja asioita, kun kävin preppaamassa sukulaispoikaa pitkän matikan kirjoituksiin. Vielä ei ole tietoa, kuinka äijän käy mutta tuskin wanhan antamasta avusta haittaakaan oli.

Käytiin läpi vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä ja syksyltä 2002 silmille pomppasi tällainen probleema:
Leena ja Sari ratkaisevat rahaa heittämällä, kumpi pääsee ensiksi ratsastamaan. Leena heittää ensiksi, ja jos tulee kruuna, hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos tulee klaava, Sari heittää rahaa, ja kruunalla hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos Sarikin heittää klaavan, heittovuoro siirtyy Leenalle. Näin jatketaan vuorotellen, kunnes jompikumpi saa kruunan. Millä todennäköisyydellä Leena pääsee ensiksi ratsastamaan? Entä Sari?
Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, tehtävässä ei puhuta sanaakaan hevosista ... HYI!

Mutta on ylioppilastutkintolautakunnalla (lyhyesti YTL) ollut joskus ennenkin kieli poskessa tai sitten kyseessä on tahaton huumori. Tässä tehtävä syksyltä 1989:
Tavaran hinta nousi kahdesti peräkkäin p %. Tällöin hinnan kokonaislisäys oli 22,1 %. Määritä p.
Tästä ei voi muuta kuin todeta, että aina on tiedetty tavaran tulevan kalliiksi ja hinnan nousevan jatkuvasti, mutta siitä huolimatta kysyntää riittää.

Kun YTL on tuolle linjalle lähtenyt, niin tässä lautakunnalle valmiiksi vähän materiaalia tulevia kirjoituksia varten. Laaditun kokeen taso on sama ja tehtävien mielekkyys ainakin yhtä suuri kuin YTL:llä normaalistikin. Myöskään hauskuusasteessa ei ole merkittävää eroa. YTL:n ohella toisena inspiraattorina on käytetty netistä löytyvää Helsingin kaupungin tarkkailuluokkien matematiikan koetta.


Yliopiskelijahutkintonautakunta
Matematiikan koe
Leveä oppimäärä

Kokeessa saa vastata korkeintaan kymmeneen tehtävään. (Jos et osaa laskea muuten kymmeneen, niin saat oikean määrän täyteen kun joka sormea kohti on yksi tehtävä. Eikä sitten lasketa kädet taskussa, muuten pojille tulee yksi tehtävä liikaa ja tytöille 1-2 liian vähän.) Tähdellä merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.

1. Maahanmuuttaja X sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä, kolmesta pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta. Syntyperältään suomalainen Y sai tuomion blogikirjoittelusta. Jos X:n tuomioon olisi lisätty yksi kuukausi, kaksinkertaistettu sen pituus ja muutettu se ehdollisesta ehdottomaksi, tuomiot olisivat olleet samat. Laske Y:n saaman tuomion pituus, kun se oli vuoden ja kolme kuukautta pidempi kuin X:n saama tuomio.

2. Tasakylkisen kolmion kanta on 8,0 cm ja kantakulmien suuruus 70 astetta. Kolmiosta konstruoidaan jana partakoneen avulla. Laske janan pituus. (Eikä urputeta puutteellisesta tehtävänannosta - kyllä tuohon ikään mennessä pitää jo tietää, onko ko. jana pitkittäin vai poikittain.)

3. Känninen Arska hyppää auton rattiin Ivalossa ja uhoaa lähtevänsä tappamaan Sodankylässä asuvan kaverinsa Reiskan. Poliisille soitetaan hälytys, mutta säästösyistä lähin partio on Rovaniemellä. Arska ajaa keskinopeudella 130 km/h ja viisitoista minuuttia Arskan jälkeen Rovaniemeltä starttaava partio keskinopeudella 140 km/h. Matka Rovaniemi-Ivalo on 290 km ja Ivalo-Sodankylä 160 km. Ehtiikö Arska Sodankylään ennen poliiseja ja jos ei, niin missä kohdassa Sodankylä-Ivalo -välillä poliisit ja Arska kohtaavat?

4. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea päätettiin pienentää 30 %, kun havaittiin että valtiolta loppuvat rahat. Samaan aikaan päätettiin kuitenkin kiihdyttää perheenyhdistämisprosessia. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 300 %. Kuinka monta prosenttia muuttui turvapaikanhakijoille maksettava kokonaisrahasumma?

5. Muumipappa lauleskeli Paapapapaapa, pappa tahtois panna, maamamamaama, mamma se ei anna. Pappa on havainnut, että jos hän on saanut, seuraavana päivänä muumimamma antaa 20 % todennäköisyydellä. Jos taas mamma on pihdannut, seuraavana päivänä hän jatkaa pihtaamista 60 % todennäköisyydellä. Keskiviikkona sauna-illan kunniaksi muumit olivat sillai. Millä todennäköisyydellä pappa saa lauantaina, kun on seuraava sauna-ilta?

6. Hassan on huomannut, että hänen myymiensä kokaiinipussukoiden massan keskiarvo on 4,0 g ja keskihajonta 0,4 g. Kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on alle 3,5 g, mikä aiheuttaa Hassanille huonon maineen alan piireissä? Entä kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on yli 5,0 g, mikä taas aiheuttaa Hassanille myyntitappiota?

7. Myymäläetsivä huomaa valvontakameran kuvasta Valden mättävän rotsinsa sisään tavaraa kameraan nähden vektorin 16i + 8j - k suunnassa 24 metrin etäisyydellä kamerasta. Havaittuaan olevansa tarkkailun kohteena Valde lähtee juoksemaan kohti pihalle pysäköityä Mersuaan vektorin -2i - 5j suuntaan nopeudella 10 km/h. Kuinka läheltä valvontakameraa Valde menee ja kuinka pitkän ajan kuluttua tämä tapahtuu?

8. Huumesalakuljettaja piilottaa suoran ympyrälieriön muotoisen köntin jalkapalloon. Pallon ympärysmitta on 70 cm. Laske lieriön ja pallon tilavuuksien suhde, kun lieriö on mahdollisimman suuri.

9. Aikuislelutehtaassa valmistetaan tarvikkeita, jotka saadaan kun seuraava käyrä pyörähtää x-akselin ympäri. y = 2, kun -20 ≤ x < -π/2, y = (cos 2x)/4 +2,25, kun -π/2 ≤ x ≤ 0, y = (6,25 - x²)^½, kun x > 0. Laske vempeleen tilavuus, kun yksikkönä on senttimetri.

10. Kapean kujan vastakkaisiin seiniin nojaavat rappioalkoholistit Jore ja Pertsa. Kujan leveys on kuusi metriä. Ohikulkija joutuu menemään heidän välistään. Hajun vaikutus on suoraan verrannollinen kujalla vietettyyn aikaan ja kääntäen verrannollinen spurgusta mitatun etäisyyden kolmanteen potenssiin. Jore on ollut kujalla kaksi kertaa niin kauan kuin Pertsa. Mistä kohtaa pultsareiden välistä kulkijan on mentävä, jotta hän selviäisi mahdollisimman vähällä?

11. Kulttuurinrikastuttajaveljekset Mohammad ja Abdullah sekä heidän kaverinsa Osman ovat pidätettyinä epäiltynä suomalaisen teinitytön joukkoraiskauksesta. Itse asiasta kuultuina he kertovat seuraavaa:
Mohammad: Vain toinen meistä veljeksistä on syyllinen.
Abdullah: Koko väite on pelkkää rasistista vainoa, mitään raiskausta ei ole tapahtunut tai jos on, niin ainoastaan Osman on syyllinen.
Osman: Jos edes toinen veljeksistä on syyllinen, minä olen syytön.
Tee totuustaulukko ja päättele syylliset, kun kaikki luonnollisesti valehtelivat lausunnoissaan.

12. Kauppamatkustaja Huikkanen on huomannut, että hänen onnistumistodennäköisyytensä naisenkaadossa noudattaa funktiota $f(x)\; =\; A\; ln\; x2+\; B$, missä A ja B ovat vakioita ja x on vonkaamisen määrä prosentteina täysillä yrittämisestä, 0 < x < 100. Huikkanen havaitsi, että 50-prosenttinen yrittäminen tuottaa onnistuneen suorituksen 50 prosentin varmuudella ja 90-prosenttinen yritys 70 prosentin varmuudella. Mikä on onnistumistodennäköisyys, jos Huikkanen panee parastaan? Miten onnetonta vonkaamisen on oltava, jotta Huikkanen ei saa missään tapauksessa?

13. Töölön kortteliin, jossa on 1100 asukasta, levisi kuppa. Oletetaan, että kaikki asukkaat olivat terveitä ennen leviämistä, mutta sen jälkeen terveiden yksilöiden lukumäärä alkoi vähetä differentiaaliyhtälön P'(t) = -4 √P(t) mukaisesti. Tässä P(t) on terveiden yksilöiden määrä hetkellä t ja aika t on mitattu viikkoina. Kuinka monen viikon kuluttua kaikilla on kuppa?

*14. Elokuvassa Kauriinmetsästäjä pelataan venäläistä rulettia. Revolverin patruunakammioon on laitettu yksi patruuna kuudesta mahdollisesta. Pelaajat pyöräyttävät aina ennen laukausta rummun satunnaiseen asentoon ja painavat liipaisinta vuorotellen.
a) Millä todennäköisyydellä aloittaja saa kuulan kalloonsa?
b) Pelin rajummassa versiossa patruunakammioon on laitettu kolme patruunaa peräkkäin ja se siirretään laukauksen jälkeen aina seuraavaan kohtaan. Ensimmäinen laukaus on tyhjä. Millä todennäköisyydellä seuraava on myös tyhjä?
c) Börje ja Örjan ovat sitä mieltä, että todennäköisyys yksi kuudesta on liian suuri. Siksi he päättävät pelata rulettia Glock-pistoolilla, jonka lippaaseen mahtuu peräti 17 patruunaa ja lataavat sinne vain yhden. Millä todennäköisyydellä aloittaja Börje häviää?

*15. Eräässä pohjoisessa maassa turvapaikanhakijoiden määrän kasvua kuvasi ajanjaksolla [0, 1] (aika kymmeniä vuosia) jatkuva funktio, jonka derivaatalle päti f '(x) > 2 jokaisella x € [0,1] ja määrätty integraali nollasta yhteen sai arvon yksi (yksikkönä miljoonia). Osoita, että
a) f(x) ≥ f(0) + 2x, kun x € [0,1]
b) f(0) ≤ 0
c) funktiolla f on täsmälleen yksi nollakohta välillä [0,1].



Tehtävien ratkaisut:

1. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Ja tämä tarina on tosi.

2. 11 cm. Lisäksi oikeiksi vastauksiksi hyväksytään kaikki sellaiset ratkaisut, jossa käytetty menetelmä on päin v****a.

3. Ei. Periaatteessa poliisi ja Arska kohtaavat 3,5 km ennen Sodankylää. Käytännössä Arska törmää Aslakin poroon Urupään rinteessä unohdettuaan kännipäissään niiden olevan aina siinä lorvimassa ja matka tyssää siihen.

4. Laskennallisesti 180 %. Todellisuudessa määrä kasvoi vielä rajummin, koska jättiläismäisen laman iskettyä päälle turvapaikanhakijat saivat entistä enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea.

5. 32,8 %. Laskettuaan todennäköisyyden näin pieneksi Muumipappaan iskee viidenkympin villitys, jolloin hän kyllästyy pihtaavaan Muumimammaan ja lähtee vonkaamaan Niiskuneitiä.

6. 10,6 % ja 0,6 %. Tilanteen korjatakseen Hassan laimentaa kamaa ja nostaa hintaa.

7. 16 metrin päästä ja 6,4 sekunnin kuluttua. Käytännössä Valde kompastuu huolimattomasti asetettuun tuotekärryyn, katkaisee jalkansa, haastaa kaupan oikeuteen ja saa miljoonakorvaukset.

8. 1/√3. Havaittuaan köntin tunkemisen jalkapalloon liian hankalaksi salakuljettaja ottaa mallia elokuvasta Papillon ja repäisee perseensä yrittäessään tunkea könttiä sinne.

9. 289 kuutiosenttimetriä. Todellisuudessa koolla ei ole merkitystä, tärkeintä on että on onnellinen lelunsa kanssa.

10. 3,3 metriä Joresta. Tosin tämän laskun suorittamiseen menee niin kauan aikaa, että paras ratkaisu on pidättää hengitystään ja juosta suoraan läpi.

11. Kaikki ovat syyllisiä. Asialla ei kuitenkaan ole väliä, koska Demlan lakimiehet saavat syytteen muutettua sukupuolielinten luvattomaksi käyttöönotoksi ja keplottelevat kaikille ehdollisen tuomion.

12. 73,5 % ja 11,5 %. Jälkimmäisessä tapauksessa on 100 % todennäköisyys sille, että Huikkasella on aamulla ranteessa jännetuppitulehdus.

13. 17 viikon kuluttua. Sattumoisin aika on sama kuin normaali sitoutuneen parisuhteen kesto Töölössä.

*14. a) Kuusi yhdestoistaosaa
b) Kaksi kolmasosaa
c) Nolla.
c)-kohdassa aseen laukeamisen todennäköisyys on kyllä yksi, mutta sivarina Börje pitää sitä väärinpäin ja ampuu vahingossa Örjanin.

*15. Tämä on todistustehtävä, EVVK. Liikaa niitä on joka tapauksessa.

Kotona ja kaukomailla

Kun viime kuussa ilmoitin lopettavani säännöllisen kirjoittamisen, totesin seuraavasti: Voi kuitenkin olla, että joskus on ihan pakko kirjoittaa.

Nyt on.

Lopettamisen yksi tärkeimmistä syistä oli se, että olin kadottanut uskoni yhteen niistä syistä, miksi kirjoitin nimenomaan haittamaahanmuutosta. En enää uskonut, että asioita voitaisiin ratkaista järkevästi. Aloittaessani kymmenen vuotta aiemmin pidin paikallista (Suomi tai mikä tahansa muu maa, mutta ensisijaisesti ajattelin aina Suomea) järkiratkaisua jopa todennäköisenä vaihtoehtona. Vuosien kuluessa ja haittamaahanmuuton ongelmien kärjistyessä jatkuvasti järkiratkaisun todennäköisyys putosi pikkuhiljaa. Pari isompaakin notkahdusta oli joukossa; vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeinen Soinin petos ja syksyn 2015 tapahtumat. Ensimmäisen jälkeen todennäköisyysarvioni järkiratkaisulle putosi alle viidenkymmenen prosentin ja jälkimmäinen tipautti sen alle kolmasosaan. Siinä vaiheessa kun lukuarvo putosi alle neljäsosan, päätin pistää pillit pussiin, hankkia jättipakkauksen popcornia ja jäädä odottamaan ampumisen alkamista.

Kirjoittamisen tarkoitus oli nimenomaisesti estää tilanteen kärjistyminen väkivallaksi. Jokaiselle vähänkään ajattelevalle ihmiselle on itsestään selvää, että haittamaahanmuuton (Afrikka ja Lähi-itä) jatkaminen aiheuttaa väkivaltaa ja köyhyyttä. Ainoat muslimi- tai afrikkalaismaat, jotka eivät ole onnettomia persläpiä, ovat sellaisia joissa sattuu olemaan paljon öljyä suhteessa asukaslukuun. Suomessa ei ole, joten se siitä.

Ainoa tapa estää haittaväestön aiheuttamat ongelmat on olla päästämättä haittaväestöä maahan ja maahanpäässeiden karkoitus. Tämä olisi myös ilmastoprotestin paikka - onhan kiistaton tosiasia, että Suomeen tuleva haittamaahanmuuttaja moninkertaistaa hiilijalanjälkensä ja mahdollistaa samalla entistä voimakkaamman lisääntymisen ja ympäristön tuhoutumisen lähtömaassaan. Suorastaan huvittaa ajatella, mitä tapahtuu sitten kun ilmastomarsseille höynäytetty nuoriso tajuaa kehitysmaiden hillittömän väestönkasvun olevan maapallon ainoa merkittävä ympäristöuhka. Kannattaa muistaa, että natsismin nousu perustui tyytymättömään nuorisoon. Kun keulakuvallekin jonain päivänä valkenee totuus, hänet yritetään ensin mediassa unohtaa, mutta saa nähdä onnistuuko. Nuorison johdateltavuus on pelottavan helppoa. Erityisen helppoa se on silloin, jos on oikeasti oikeassa. Silloin aletaan vaatia haittamaahanmuuttajien joukkokarkoituksia. Tosin tämä ei aina onnistu. Silloin voidaan hätätilassa turvautua löytöeläintalon konstiin eli jos alkuperäinen omistaja ei voi ottaa takaisin, niin pakkosterilisaatio. Näin estetään toisen sukupolven radikalisoituminen. Se on minimitoimenpide. Eipä tarvitse sitten länsimaalaisten ruveta synnytyslakkoon protestiksi ilmastonmuutokselle. Näille hörhöille voi todeta, että ratkaisu on sinänsä hyvä mutta tapahtuu yksi sukupolvi liian myöhään. Ja jos on niin huolissaan kulutuksesta, ettei hanki lapsia, niin silloinhan oma elämäkin on varsinkin täysin turhaa kulutusta. Voisi saman tien tehdä reilusti itsemurhan, niin ei kuluttaisi. Mahtaisiko sittenkin kyse oikeasti olla omaan napaan tuijottamisesta ja ilmastonmuutos vain keppihevonen?

Vaan eipä ole ryhdytty vakavasti otettaviin toimenpiteisiin kehitysmaalaisten invaasion estämiseksi ja entisten maahantunkeutujien karkoittamiseksi puhumattakaan hillittömän lisääntymisen estämisestä. Näin ei ole toimittu. Ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Siksi Uuden-Seelannin tapahtumat eivät tulleet minkäänlaisena yllätyksenä. Ainoa jonkinasteinen yllätys oli maa. Kaikki muu oli juuri kuten odotinkin: yksittäinen tekijä, hyökkäys paikkaan, jossa oli pelkkiä muslimeja, tekotapa ja jopa uhrimäärän suuruusluokka. Erikoista oli kylläkin myös se, että tekijä ei ollut kyseisen maan asukas, vaan naapurimaasta. Luulisi että sairas mieli haluaisi ensisijaisesti siivota oman tonttinsa. Toisaalta voihan olla niinkin, että paikan valinta oli viesti: Christchurch, Kristuksen kirkko. Aivan yhtä ironista kuin Berliinin tunnettu turkkilaiskaupunginosa Kreutzberg.

Tapahtuma oli täysin looginen. Jokainen edes puoliksi järjissään oleva ihminen näkee haittamaahanmuuton tuhoisuuden yhteiskunnalle. Niinpä ei tarvita kuin yksi tällainen puolihullu, joka päättää toimia. Yksittäinen iskijä – liittolainen ei voi kavaltaa. Ja mielessä varmaan on myös se, että uskoo uhraavansa itsensä eli yhden ihmisen muiden puolesta.

Iskun tapahtuminen Uudessa-Seelannissa oli yllättävää. Maassa on vain yksi prosentti muslimeita, mikä ei ole lähelläkään sitä kriittistä massaa, mikä alkaa aiheuttaa ongelmia. Suomessakin on melkein kolminkertainen määrä, joka alkaa jo pikkuhiljaa eskaloitua levottomuuksina, koulutustason laskuna ja köyhtymisenä. Tai ehkä tekijän tarkoitus oli toteuttaa Bakuninin oppia: terrorismin tarkoitus on terrorisoida. Kenties ajatuksena oli juuri se, että Uusi-Seelanti on sivistysmaista vielä helpointa pelastaa, koska haittamaahanmuuttajien osuus on vielä noin vähäinen. Mikäli se saadaan näyttämään riskiltä, haittamaahanmuuttoa ei tulekaan. On helpompi torjua rajalta kuin käännyttää takaisin, kuten Suomi oppi 2015. Tai muut paitsi poliitikot oppivat.

Jos olisi etukäteen pitänyt esittää kertoimia vastaavalle teolle, Uusi-Seelanti olisi ollut varsin alhaalla listalla. Olisin arvioinut Suomen moninkertaisesti todennäköisemmäksi paikaksi. En tunne Uuden-Seelannin aselakeja, mutta luulen että eivät ne Suomen vastaavista juuri poikkea. Ja Suomessa on huomattavasti helpompi saada käsiinsä luvattomia aseita, joihin ei mikään laki tehoa. Itärajan takaa löytyy kyllä sopuhintaan kaikkea pientä partioleirivarustusta eikä salakuljetus ole mikään ongelma. Lisäksi on tämä suomalainen mentaliteetti: vieteriä voi venyttää varsin pitkälle, mutta siinä vaiheessa kun se katkeaa, alkaa tapahtua. Suomalaiset ovat leppoisan oloista väkeä, eivät uhoa käsillään puhuen arabitapaan (mikä saattaa vielä aiheuttaa aika monelle aavikon pojalle epämiellyttävän virhearvion tilanteen vaarallisuudesta), mutta kun toiminta alkaa, tappotyö on tehokasta. Psykologisten arvioiden mukaan suomalaisissa on moninkertainen osuus tietoiseen tappamiseen kykeneviä ihmisiä muihin väestöihin nähden. Sodassakin useimmat ampuvat tahallaan ohi, mutta kohti tähtäävien prosenttiosuus on suomalaisten joukossa suhteettoman suuri. Suomalaiset eivät tarvitse tähän sotilaskoulutuksen aivopesua, niinpä suomalainen sotilaskoulutus ei sitä käytäkään.


Christchurchin iskua on pidetty esimerkkinä siitä, että länsimaalaiset kykenevät samanlaiseen terrorismiin kuin muslimitkin. Sitä se ei kuitenkaan ole. Christchurch erosi muslimiterrorismista kahdella merkittävällä tavalla: kohteella ja tehokkuudella.

Kohde:
Isku tehtiin länsimaassa sinne asettunutta tunkeilijaväestöä vastaan. Yksikään muslimiterrorismin isku ei ole suuntautunut islamilaisessa maassa sinne asettunutta kristittyä vähemmistöä vastaan. Islamilainen terrorismi länsimaissa ei myöskään yleensä suuntaudu kirkkoja vastaan, vaan kohteet valitaan siten, että uhrit ovat sattumanvaraisia, usein jopa itse muslimeja. Islamilainen terrorismi islamilaisissa maissa on sitten ihan oma lukunsa. Yhtenä lukuisista esimerkeistä voi mainita Egyptin kristityt koptit. Kuolleiden saldo 2010-luvulta on Wikipedian listauksen mukaan seuraava: 2010 kaksi hyökkäystä, 27 kuollutta, 2011 yksitoista hyökkäystä, 120 kuollutta, 2012 nolla hyökkäystä, 2013 kaksi hyökkäystä, 7 kuollutta, 2014 kaksi hyökkäystä, neljä kuollutta, 2015 yksi hyökkäys, 21 kuollutta, 2016 kaksi hyökkäystä, 29 kuollutta, 2017 kuusi hyökkäystä, 93 kuollutta, 2018 neljä hyökkäystä, 12 kuollutta. Christchurchin iskuun verratavaa ei ole tapahtunut koskaan, sillä muslimit eivät koskaan ole hyökänneet omissa maissaan sinne tunkeutunutta kristittyä vähemmistöä vastaan. He hyökkäävät kyllä omissa maissaan siellä alkuperäisväestöön kuuluvaa kristittyä vähemmistöä vastaan - olettaen että sellainen on vuosisatoja kestäneen terrorin jälkeen yhä jäljellä. Samoin he hyökkäävät länsimaissa valtaväestöä vastaan. Onko yhdessäkään islamilaisessa maassa tapahtunut yhtäkään sinne muuttaneen kristityn vähemmistön tekemään terrori-iskua islamilaisia vastaan? Onko esimerkiksi noista Egyptin tapauksista noussut samanlaista hulabaloota kuin tästä? Ei, koska ei ole uutinen jos koira puree miestä, mutta on uutinen jos mies puree koiraa.

Tehokkuus:
Islamilainen terrorismi on käsittämättömän tehotonta. Kuka tahansa vähän alan koulutusta saanut pystyisi parempaan. Uuden-Seelannin isku oli juuri sellainen, mitä saattoi länsimaalaiselta sekopäältä odottaa. On muuten aika pelottavaa ajatella, että yksin toimiva hullu länsimaalainen on tehokkaampi kuin kokonaisen terroristijärjestön tukema muslimitappajalauma. Tilastollisesti katsoen jakauma on selvä, Breivik ja Tarrant olivat molemmat yksin tehokkaampia kuin yksikään vastaavasti ampuma-aseistuksella varustettu muslimiterroristien joukko on koskaan ollut. Puhumattakaan sitten onnettomista räpeltäjistä, kuten Turun tapaus.


Bloginpitämisen tarkoitus on ollut varoittaa näistä uhkista ja yritys estää nämä. Lopetin osaksi siksi, että uskoin kärjistymisen edenneen jo niin pitkälle, että järkiratkaisun saavuttamisen todennäköisyys on jo huomattavan pieni. Se oli henkisesti rankka havainto. Tajusin pitäväni todennäköisenä, että mitä nopeammin tilanne eskaloituu, sitä vähemmällä tästä selvitään. En enää jaksanut kirjoittaa.

Seuraavaksi ovat vuorossa muslimien kostoiskut. Joita tulee paljon, yksittäistapauksia kaikki ja eivät ollenkaan yhtä tehokkaita. Mikä taas vihastuttaa länsimaalaisia. Mikä taas aikanaan aiheuttaa Uuden-Seelannin tapaisia katastrofeja. Toistaiseksi pinna paloi vasta yhdeltä sekopäältä ja katsokaa, mitä hänkin pystyi saamaan aikaan. Kun täysijärkisiltä tulee mitta täyteen, sitten alkaa todella tapahtua. Väkivallan käyttö on kaikin puolin tuomittavaa. Tilanne on vain ajautunut siihen, että siltä ei voi välttyä. Ja on hyvin ilmeistä, että kierre tulee kiihtymään.

Kiihdyttävä vaikutus on myös niinsanotun oikeuslaitoksen toiminnalla. Haittamaahanmuuttaja raiskaa 15-vuotiaan tytön ja selviää ehdollisella "tuomiolla". Jos joukkomurhan yritys epäonnistuu, saa jopa kymppitonnin vahingonkorvaukset pahasta mielestä. Onnekseen kumpikaan ei sentään "vihakirjoitellut". Oikeuslaitoksen ratkaisut lähettävät selvän viestin. Samalla ne voimistavat vastakkainasettelua. Toisaalta ymmärrettävänä osasyynä tuomiolinjaan on pelko levottomuuden lisääntymisestä. Pitkällä tähtäimellä tämä kylläkin vain pahentaa ongelmaa.

On mahdollista pysäyttää tämä kehitys. Mutta sitä varten länsimaiden pitäisi toimia nopeasti, päättäväisesti ja tehokkaasti. Näyttääkö tämä mahdolliselta ilman järjellisten poliittisten puolueiden valta-asemaa? Muistakaa äänestää viisaasti - vaikka vaikuttaakin siltä että äänestämällä ei voi asioita muuttaa. Sillä demokratia on kulkenut tiensä loppuun kiitos Curley-ilmiön eli enemmistö äänestää vähemmistön rahat itselleen.

P.S. Juuri aloittaessani tämän kirjoittamista uutisotsikoihin ilmestyivät Utrechtin iskut. Tekijoistä ei ollut silloin vielä mitään tietoa. En ole tällä välin lukenut uutisia. Veikkaukseni on, että kyseessä ovat muslimien tekemät iskut – varmaan motiivina kosto Uuden-Seelannin tapahtumista. Sattui liian pian niiden jälkeen, julkinen paikka, uhrit satunnaisia, kuolonuhrien määrä vähäinen. Vaikuttaa muslimityyliltä. Katsotaanpa nyt onko uutta tietoa… no ei vielä. Palataan asiaan illalla… ja ullatus! Turkkilainen Gökman Tanis. Tosin kyseessä ei tainnut olla varsinaisesti terrorismi, vaan ihan normimeininki islamilaisen kulttuurin mukaisesti.

Uusinta: Majavaimitaatiot

Lukijalle: Tietyssä mielessä Maantiede-sarjan jutuista tämä tekojärviä käsittelevä juttu on suosikkini. Siksi uusinkin sen melkein heti neljän vuoden karanteeniajan täytyttyä:

Ihmiset ovat matkineet majavia ja padonneet tekojärviä jo tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kasteluveden saannin turvaaminen kuivina kausina, sittemmin myös tulvahuippujen tasaaminen. Nykyään ylivoimaisesti tärkein syy on vesivoiman rakentaminen. Vesivoimalaitoksessa energian - käytännössä sähkön - tuotanto perustuu veden potentiaalienergian hyödyntämiseen. Veden virratessa alaspäin sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja otetaan talteen turbiineilla. Mitä suurempi putouskorkeus ja mitä enemmän vettä, sitä enemmän energiaa. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat padot, joiden taakse tekojärvet muodostuvat. Toistaiseksi ei näet ole kehitetty turbiineja, jotka pystyisivät toimimaan tehokkaasti muuten kuin jyrkässä pudotuksessa - eikä luultavasti hyötysuhdeperiaatteen takia koskaan kyetäkään kehittämään. Kun saadaan putouskorkeutta nostettua muutamasta metristä jopa kymmeniin metreihin, energiantuotannon määrä moninkertaistuu. Pohjoisissa olosuhteissa vesivoimaa käytetään paljolti säätövoimana eli silloin, kun energian tarve on suurin. Niinpä tekojärvet täyttyvät kesäisin ja tyhjenevät talvisin.

Sähköntuotanto ja siitä saatavat energiamäärät ovat useimmille ihmisille täyttä hepreaa. Selvitetään hieman peruskäsitteitä ja otetaan käyttöön yksinkertaistettu vertailuyksikkö, niin tekojärvien tuottamat energiamäärät hahmottuvat paremmin.
Suomessa käytettävästä sähköstä kotimaassa kyetään tuottamaan vähän yli 80 % ja loput on tuotava ulkomailta. Kulutushuipussa kovilla talvipakkasilla Suomessa saattaa kulua sähköä enimmillään 15 000 MW.
Suomen suurimmat voimalaitokset ovat ydinvoimalaitoksia. Loviisan molempien yksiköiden kapasiteetti on noin 500 MW ja Olkiluodon molempien yksiköiden noin 880 MW. Yhteensä Suomessa kyetään ydinvoimalla tuottamaan siis 2760 MW, joka on hieman alle 20 % kulutusmaksimista. Olkiluodon kolmas ydinvoimala tulee olemaan Suomen suurin, sen ennustettu kapasiteetti on 1600 MW eli noin 10 % Suomen sähkönkulutusmaksimista.
Seuraavassa käytetään tätä Olkiluodon kolmatta yksikköä mittarina, koska sen avulla hahmottaminen on helppoa. Jos sanotaan vaikka, että jonkin voimalan teho on 0,5 olkiluotoa, sen teho on tällöin 0,5*1600 = 800 MW. Tällöin kyseisellä voimalalla kyettäisiin tuottamaan noin 5 % Suomen kokonaisenergiatarpeesta huippukulutuksen aikana. Helppoa, eikö totta? Yksikkö olkiluoto, jonka standardina on tuleva Suomen suurin ydinvoimala, on hyvä yksikkö maallikolle. Se kertoo heti, kuinka suuresta voimalasta on kyse. Samoin sen arvon kertominen kymmenellä paljastaa, kuinka monta prosenttia Suomen energiantarpeesta voimala kykenisi kattamaan. Kannattaa pitää mielessä yksikön valtavuus; Olkiluoto III on siis kooltaan noin kolminkertainen Loviisan kumpaankin yksikköön nähden ja lähes yhtä suuri kuin Olkiluoto I ja II yhteensä.

Suomen suurimmat tekojärvet ovat Lokan ja Porttipahdan altaat. Oikeastaan kyseessä on vain yksi suuri allas, koska niitä yhdistää Vuotson kanava. Lähes kaikki Lokan altaan vesi juoksutetaan Porttipahtaan, koska voimalat on rakennettu Porttipahdan laskujoki Kitiseen. Lokan altaasta lasketaan vain sen verran vettä, että laskujoki Luiro ei kuivu kokonaan ja Lokan kylän energia saadaan tuotettua. Porttipahdan padon putouskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä olevan vesivoimalan teho on hieman yli 0,02 olkiluotoa. Se kykenee tuottamaan siis vain 0,2 % Suomen energiantarpeesta. Kuulostaa siltä, että ei ole ollut paljon järkeä pilata Lapin luontoa mokoman takia. Mutta todellisuus paljastuu vasta alajuoksulla. Tekojärvien ansiosta vettä voidaan juoksuttaa silloin kun energiaa tarvitaan, muuten Kemijoen vesistön 16 voimalaitosta tuottaisivat talviaikaan vain murusia. Nyt voimalaitoksista suurin, Petäjäskoski, jauhaa 0,11 olkiluotoa. Yhteensä ne tuottavat 0,6 olkiluotoa, joka on jo melkoinen siivu - siis noin 6 % - Suomen energiankulutuksesta. Eipä ihme, että kolmannen tekojärven eli Vuotoksen rakentamista on puuhattu vuosikymmeniä. Itse altaan yhteyteen tuleva voimalaitos olisi teholtaan vain 0,023 olkiluotoa, mutta
siitä saatava lisävesi nostaisi muiden laitosten energiatuotantoa saman verran. Toisaalta on ollut kummallista, että muut patoaltaat ovat menneet läpi ilman suurempaa kohua. Kuka muistaa edes kuulleensa Vajusen altaasta? Sentään 15 km pitkä ja parin kilometrin levyinen järvi pykättiin Kitiseen kolmekymmentä vuotta sitten (voimalaitoksen teho 0,013 olkiluotoa) ja Vuotoksesta on väännetty jo 60 vuotta.

Tekojärvissä on tietysti riskinsä. Vaikutukset ympäristöön voivat olla yllättäviä. Suomessa muistetaan hyvin, miten Lapin tekojärvien siikakannat ensin räjähtivät ja sitten romahtivat aiheuttaen ammattikalastajille ahdingon. Suosittelen muuten tekojärvien savusiikaa - on sitten aivan hävyttömän hyvää.
Myös paikallinen ilmasto voi muuttua. Siperiassa mahtavan Jenisein patoaminen muutti 30 km alajuoksulle päin olevan miljoonakaupunki Krasnojarskin ilmastoa. Joen talvivirtaus tietysti kasvoi eikä joki enää jäädy kaupungin kohdalla. Seurauksena oli sumuisuuden ja kosteuden lisääntyminen.
Jos taas joki kuljettaa runsaan määrän sedimenttejä, jäävät ne nyt padon taakse. Tämä vaikuttaa joskus alajuoksun viljelymaiden hedelmällisyyteen. Hyvä esimerkki tekojärven pohjaan kertyneestä mutamäärästä on nähtävissä videolla, jossa kuvataan White Salmon River -joessa olleen padon purkaminen räjäyttämällä. Veden laskettua on huikeaa katsella, kuinka mutavyöryt liikkuvat.

Suurin patoihin liittyvä riski on tietysti padon hallitsematon murtuminen. Vuoden 1975 hirmumyrskyjen seurauksena Kiinassa kuoli lähes 200 000 ihmistä patojärjestelmän petettyä. Euroopassa tunnetuimpia on Malpassetin padon romahdus 1959, 423 kuolonuhria. Joskus padot murretaan tarkoituksella, kuten brittien tuhotessa Ruhrin alueen padot tarkoitusta varten suunnitelluilla erikoispommeilla, jotka pudotettiin modifioiduista Lancaster-pommikoneista 1943.

Mutta sitten listaukseen. Seuraavassa kymmenen erikoista tekojärveä ympäri maailman.

10. Rybinskin tekojärvi
Euroopan toiseksi suurin tekojärvi niin ikään Volgajokeen tehdyn Kuibysevin tekojärven jälkeen. Pinta-ala aika tarkkaan sama kuin Suur-Saimaalla. Kun Stalin päättää padota tekojärven, siinä eivät paljon luonnonsuojelijat protestoi. Alle jäi kokonainen Mologan kaupunki ja 130 000 ihmistä piti evakuoida. Tiettävästi 294 hukkui, kun kieltäytyi lähtemästä. Osa uponneista rakennuksista näkyy yhä, etenkin matalan veden aikaan. Koska Rybinsk sijaitsee Volgan yläjuoksulla eikä putouskorkeuskaan Venäjän tasamailla ole suuren suuri, sen voimalaitoksen sähköntuotanto on vaatimaton 0,21 olkiluotoa. Samoin järven täyttyminen kesti peräti kuusi vuotta 1941-47, vaikka tilavuus on pienempi kuin Saimaalla keskisyvyyden ollessa vain 5,6 metriä. Nykyään merkitys sähköntuotannolle ei ole suuri, mutta veden juoksutus talvisin viidelle alajuoksun suuremmalle voimalalle on.

9. Lake Mead
USA:n tilavuudeltaan suurin tekojärvi on tavallaan kaikkien nykyaikaisten tekojärvien kantaisä. Suuren lamakauden aikana sinne rakennettiin Hooverin pato 1931-36, teho 1,3 olkiluotoa. Korkeutta padolla on peräti 221 metriä, mutta verrattuna muihin suurten jokien jättikorkuisiin patoihin sähköntuotanto on vaatimattomampi Colorado-joen suhteellisen vähäisen virtaaman takia. Tekojärvi ulottuu Grand Canyonille asti.

8. Volta
Pinta-alaltaan maailman suurin tekojärvi, 8502 km². Siis melkein kaksi Suur-Saimaata ja 3,6 % Ghanan pinta-alasta. Akosombon pato tuottaa 0,64 olkiluotoa. Rakentamista ehdotettiin ensi kerran jo 1915, mutta suunnitelmia alettiin tehdä 1940-luvulla. Ghanan itsenäistyttyä italialainen yhtiö rakensi padon, joka valmistui 1965. Tekojärvestä on ollut erinäisiä haittoja, mm. bilhartsia ja malariasääsket ovat pystyneet lisääntymään helpommin. Toisaalta järven kalatuotanto on merkittävä ravinnon lähde.

7. Karibajärvi
Kariba on pinta-alaltaan vasta maailman neljänneksi suurin tekojärvi, mutta syvyytensä ansiosta se on maailman tilavin. Järveen mahtuu 180 km³ vettä. Vertailun vuoksi, Suur-Saimaassa vettä on noin viidesosa siitä. Pato rakennettiin Sambian ja Zimbabwen, silloisen Rhodesian, rajalle 1955-59, jolloin molemmat maat olivat vielä Britannian alaisuudessa. Suunniteltu viimeinen vaihe valmistui vasta 1977, jolloin Rhodesiassa käytiin jo veristä sisällissotaa valkoisen vähemmistöhallituksen ja sissien välillä. Voimalaitoksen teho on aika tarkkaan yksi olkiluoto. Nousevan veden tieltä evakuoitiin paitsi asukkaat, myös yli 6000 villieläintä. Järven vesimassan aiheuttama paine on ilmeisesti saanut aikaan lukuisia pieniä maanjäristyksiä vuosien varrella.

6. Smallwoodin tekojärvi
Smallwoodin tekojärvi Kanadassa on siinä mielessä poikkeuksellinen, että sitä ei sulje jokeen tehty pato. Toki Churchill-joki on padottu, mutta erikoisesti. Ensinnäkin, pato on liian korkea eli järven vedet karkaisivat matalammista paikoista toisille laskuväylille. Tämän takia ympäri järveä on näihin kohtiin rakennettu peräti 88 maavallia. Korkein niistä on 36-metrinen ja pisin kuusi kilometriä. Rikkonaista järveä on vinhaa katsella satelliittikuvista. Toiseksi, voimalaitosta ei ole rakennettu siihen kohtaan, missä joki ennen virtasi. Luonnollinen lasku-uoma on lähes kuivunut ja siinä ollut mahtava vesiputous kutistunut puroksi. Uusi lasku-uoma rakennettiin viisitoista kilometriä itään entisestä. Melkoinen urakka, mutta toisaalta laitos tuottaa sähköä 3,4 olkiluotoa.

5. Kolmen rotkon tekojärvi
Kiina päätti tehdä kerralla kunnon tekojärven Jangtsejokeen. Itse järvi ei pinta-alaltaan ole suuren suuri, 1084 neliökilometriä eli semmoista Päijänne-luokkaa. Eikä tilavuuskaan ole kuin vajaat 40 kuutiokilometriä, vain vähän Saimaata enemmän. Mutta muut mitat ovatkin omassa sarjassaan. Padon korkeus on 181 m, mikä selittääkin järven pienuuden. Se on, kuten nimi paljastaa, tehty rotkoon eli syvyyttä on mutta leveyttä ei. Turbiinit jauhavat käsittämättömät 14 olkiluotoa! Eli tällä voimalaitoksella voisi kattaa koko Suomen sähkönkulutuksen ja melkein kolmasosa menisi vielä myyntiin ulkomaille. Tekojärven tieltä siirrettiin 1,24 miljoonaa asukasta. Padon rakentaminen oli ilmeisesti viimeinen isku kiinanjokidelfiinin sukupuutolle.

4. Nasserjärvi
Yksi maailman suurimmista tekojärvistä syntyi, kun Egyptiin rakennettiin Assuanin pato 1970. Tai tarkemmin sanoen Assuaniin oli rakennettu pato jo 1899 brittien toimesta, kuinkas muuten. Tarkoituksena oli hillitä Niilin tulvia. Patoa ehdittiin laajentaakin kahdesti, mutta toisen maailmansodan jälkeen ja Egyptin itsenäistyttyä pato oli jo huonossa kunnossa. Niinpä päätettiin rakentaa paljon suurempi pato hieman yläjuoksulle päin. Pienen ongelman muodostivat muinaisen Egyptin rakennelmat, jotka uhkasivat jäädä veden alle. Abu Simbelin temppeli purettiin ja koottiin uudelleen turvalliseen paikkaan. Padon valmistuttua 1970 järvi nimettiin vaatimattomasti Egyptin presidentti Nasserin mukaan (miltä muuten tuntuisi, jos Lokkaa ja Porttipahtaa nimitettäisiin Urhojärveksi ja Kekkosjärveksi?). Tosin jonkin verran Sudanin puolelle ulottuvaa järveä kutsutaan sillä puolen rajaa Nuubianjärveksi. Tekojärven täyttyminen kesti vuoteen 1976 asti, jolloin voimalaitosta kyettiin lopulta pyörittämään täydellä 1,3 olkiluodon teholla. Alempana sijatseva vanha pato tuottaa lisäksi 0,37 olkiluotoa. Järvi on vaikuttanut monin odotetuin ja odottamattomin tavoin. Helpointa oli ennustaa, että Niilin kuudesta koskesta eli kataraktista kaksi alinta tulee katoamaan järven alle. Odotettuja vaikutuksia olivat myös Niilin tulvien mukanaan tuomien sedimenttien katoaminen - mikä häiritsee vanhoja egyptiläisiä vielä nykyäänkin, koska joen väri on muuttunut - ja kuivuuskausilta välttyminen, joka on pelastanut maataloutta. Sedimenttejä kertyy tekoaltaan pohjalle kuitenkin sitä tahtia, että arvioiden mukaan 300-500 vuoden kuluttua koko Nasserjärvi on pelkkää mutavelliä. Odottamattomiin vaikutuksiin on kuulunut sardiinisaaliin romahdus Egyptin Välimeren rannikolla. Jotkin laskelmat ovat myös osoittautuneet virheellisiksi. Joen sedimenttien puuttuessa odotettiin alajuoksulla tapahtuvan voimakasta eroosiota, mutta tämän määrä olikin vain 10 % arvioidusta.

3. Volgogradin tekojärvi
Volga ei oikeastaan enää ole joki, vaan sarja peräkkäisiä tekojärviä. Ensimmäinen niistä, Ivankovo, on korkeudeltaan merenpinnasta 120 m. Yhdeksäs ja viimeinen on Volgograd ja sillä matkalla Volga ei montaa metriä luontaisesti laske, vaan edellisestä tekojärvestä alkaa melkein heti uusi. Volgograd on maailman suurista tekojärvistä siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on matalimmalla. Korkeus merenpinnasta on vain kahdeksan metriä ja padon alapuolella vedenpinta on kymmenen metriä merenpinnan alapuolella, koska Volga laskee kolmisenkymmentä metriä merenpinnan alapuolella olevaan Kaspianmereen. Voimalaitoksen kapasiteetti on matalasta putouskorkeudesta huolimatta hulppeat 1,62 olkiluotoa, kiitos joen suuren virtaaman. Ongelmia Volgan vesivoimalat ovat aiheuttaneet esimerkiksi maailman suurimmalle makean veden kalalle, kitasammelle, jonka kannat ovat täysin istutusten varassa.

2. Manicouaganin tekojärvi
Kanadassa sijaitsevan järven pinta-ala on 1942 km². Hauskaksi asian tekee se, että siinä sijaitsee 2020 km²:n kokoinen saari. Erityisen hauskaa on se, että sekä saari että sitä ympäröivä järvi ovat miltei ympyrän muotoiset. Paikkaa kutsutaankin "Quebecin silmäksi". Erikoinen muoto on peräisin parinsadan miljoonan vuoden takaisesta meteoriitti-iskusta. Voimalaitoksen kapasiteetti on 1,6 olkiluotoa.

1. Sayano-Shushenskajan tekojärvi
Jeniseihin rakennetun padon taakse muodostunut tekojärvi on uskomattoman muotoinen. Joki virtaa kapeassa rotkossa. Padolla on korkeutta 242 metriä ja tuotantokapasiteettia 4 olkiluotoa. Mutta se tekojärvi. Leveimmilläänkin se on padon läheisyydessä muutamat ensimmiset kymmenet kilometrit vain 3-4 kilometriä. Jenisei kiemurtelee 200 kilometriä ylöspäin ja tekojärven luulee jo loppuneen, koska joki on kymmenien kilometrien matkan vain 300 metrin levyinen. Vain sitkeästi 520 metrissä pysyttelevä korkeusmittari paljastaa totuuden. Mutta sitten yhtäkkiä - järvi laajenee yli 200 kilometriä padon jälkeen leveimmilleen, noin kahdeksaan kilometriin. Tätä jatkuu reilut parikymmentä kilometriä, jonka jälkeen järvi päättyy ja joki alkaa, mikä selviää muuttuvasta korkeusmittarin lukemasta. Mutta tekojärvi on merkittävä muustakin syystä. Jenisei on väkivaltainen joki. Rajut tulvat toistuvat usein ja juoksutusten varalta padon viereen rakennettu tulvaväylä onkin huiman näköinen keväisin. Sieltä pystyy laskemaan 7000 kuutiometriä vettä sekunnissa. Suuruusluokasta saa käsityksen, kun kertoo että Suomen suurimman joen eli Kemijoen maksimaalinen kevättulva ei ylitä 5000 kuutiometriä sekunnissa. Voimalaitoksen padon pettämistä pelätään, koska tulvaväylän kapasiteetti ei välttämättä riitä ja padon rakenteissa on havaittu odottamattomia muutoksia. Siellä tapahtui vuonna 2009 jo yksi onnettomuus, jossa sai surmansa 75 laitoksen työntekijää. Jos pato murtuu, Jenisein kapea laakso ei pysty absorboimaan pakenevaa kolmeakymmentä vesikuutiokilometriä. Seuraavana vastassa on pieni Mainskin tasauspato 20 km alavirtaan, voimalan teho 0,2 olkiluotoa ja putouskorkeutta 25 metriä. Etenevä tulva-aalto olisi laskelmien mukaan 50-200 metriä korkea ja kulkisi 200 km/h. Mainskin pato ei kestäisi sitä, vaan olisi myös mennyttä. Ja vaikka kestäisikin, pelkästään aallon korkeus pyyhkäisisi sen yli helposti. Sata kilometriä myöhemmin tulva-aalto tuhoaisi lähes 200 000 asukkaan Abakanin. Sen jälkeen se kohtaisi Krasnojarskin tekojärven, jonka vedenpinta nousisi nopeasti kymmenen metriä. Tällöin se tulvisi Krasnojarskin padon (3,75 olkiluotoa) yli, tuhoten sen laitteiston ja kenties - laskelmien mukaan mahdollista - itse padonkin, jolloin tulvaan liittyisi yli 70 kuutiokilometriä lisää vettä. Padosta vain 40 km alavirtaan on Krasnojarskin miljoonakaupunki...
Kirjailija Mikael Niemi (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä) julkaisi jokin aika sitten uusimman teoksensa Veden viemää, jossa hän kuvasi Luulajanjoen patojen murtumista yksi kerrallaan tulvan seurauksena. Koko Luulajanjoen tekojärvien tilavuus on vain vähäinen murto-osa Jenisein kahdesta suuresta tekojärvestä, joten romaanissa kuvatut tapahtumat olisivat pientä verrattuna Jenisein voimaan.

Keskiarvotilastot - miehet 200 m

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.


Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Usain Bolt	JAM	19.469
2	Tyson Gay	USA	19.723
3	Michael Johnson	USA	19.745
4	Yohan Blake	JAM	19.750
5	Justin Gatlin	USA	19.782
6	Walter Dix	USA	19.811
7	Wallace Spearmon	USA	19.836
8	Frank Fredericks	NAM	19.862
9	Carl Lewis	USA	19.875
10	Noah Lyles	USA	19.886
11	Ato Boldon	TTO	19.895
12	Warren Weir	JAM	19.895
13	Alonso Edward	PAN	19.913
14	Shawn Crawford	USA	19.919
15	Nickel Ashmeade	JAM	19.946
16	Ramil Guliyev	TUR	19.958
17	Michael Marsh	USA	19.963
18	LaShawn Merritt	USA	19.963
19	Maurice Greene	USA	19.978
20	Churandy Martina	NED	19.979
21	Pietro Mennea	ITA	19.994
22	Xavier Carter	USA	20.005
23	Andre De Grasse	CAN	20.012
24	Ameer Webb	USA	20.015
25	Jason Young	JAM	20.042
26	Christophe Lemaitre	FRA	20.044
27	Wayde van Niekerk	RSA	20.050
28	Francis Obikwelu	NGR	20.054
29	Joe DeLoach	USA	20.057
30	Rasheed Dwyer	JAM	20.057
31	Jereem Richards	TTO	20.060
32	John Capel	USA	20.067
33	Anaso Jobodwana	RSA	20.070
34	John Regis	GBR	20.078
35	Robson Caetano da Silva	BRA	20.078
36	Bernard Williams	USA	20.080
37	Adam Gemili	GBR	20.085
38	Isiah Young	USA	20.091
39	Coby Miller	USA	20.096
40	Aaron Brown	CAN	20.096
41	Obadele Thompson	BAR	20.103
42	Konstadínos Kedéris	GRE	20.105
43	Floyd Heard	USA	20.114
44	Nethaneel Mitchell-Blake	GBR	20.115
45	Jeff Williams	USA	20.121
46	Michael Norman	USA	20.122
47	Christian Coleman	USA	20.129
48	Dedric Dukes	USA	20.130
49	Femi Ogunode	QAT	20.130
50	Claudinei Quirino da Silva	BRA	20.132
51	Curtis Mitchell	USA	20.133
52	Calvin Smith	USA	20.135
53	Isaac Makwala	BOT	20.156
54	Zharnel Hughes	GBR	20.156
55	Darvis Patton	USA	20.156
56	Alex Quinonez	ECU	20.157
57	Kirk Baptiste	USA	20.165
58	Asafa Powell	JAM	20.169
59	Jon Drummond	USA	20.171
60	Chris Williams	JAM	20.174
61	Christian Malcom	GBR	20.177
62	Clancy Edwards	USA	20.178
63	Don Quarrie	JAM	20.179
64	Jaysuma Saidy Ndure	NOR	20.180
65	Miguel Francis	ANT	20.183
66	Bruno Hortelano	ESP	20.183
67	J:J: Johnson	USA	20.186
68	Daniel Effiong	NGR	20.187
69	Julian Forte	JAM	20.190
70	Clarence Munyai	RSA	20.195
71	Rodney Martin	USA	20.196
72	Kyle Greaux	USA	20.204
73	Steve Mullings	JAM	20.205
74	Stéphan Buckland	MRI	20.206
75	Lorenzo Daniel	USA	20.216
76	Akani Simbine	RSA	20.221
77	Marvin Anderson	JAM	20.221
78	Roy Martin	USA	20.226
79	Michael Bates	USA	20.229
80	Kevin Little	USA	20.229
81	Ramon Clay	USA	20.233
82	Brian Dzingai	ZIM	20.233
83	Dennis Mitchell	USA	20.247
84	Brendon Rodney	CAN	20.249
85	Likourgos-Stefanos Tsakonas	GRE	20.251
86	Olapade Adeniken	NGR	20.251
87	Bernardo Baloyes	COL	20.252
88	Rohsaan Griffin	USA	20.252
89	Roberto Skyers	CUB	20.258
90	Brendan Christian	ANT	20.262
91	Shingo Suetsugu	JPN	20.263
92	Divine Oduduru	NGR	20.266
93	Trayvon Bromell	USA	20.267
94	Danny Talbot	GBR	20.270
95	Linford Christie	GBR	20.271
96	BeeJay Lee	USA	20.280
97	Marlon Devonish	GBR	20.283
98	Patrick Stevens	BEL	20.285
99	Kenny Brokenburr	USA	20.288
100	Alex Wilson	SUI	20.288

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1	Usain Bolt	JAM	19.19
6	Tyson Gay	USA	19.58
3	Michael Johnson	USA	19.32
2	Yohan Blake	JAM	19.26
5	Justin Gatlin	USA	19.57
4	Walter Dix	USA	19.53
8	Wallace Spearmon	USA	19.65
10	Frank Fredericks	NAM	19.68
15	Carl Lewis	USA	19.75
8	Noah Lyles	USA	19.65
19	Ato Boldon	TTO	19.77
23	Warren Weir	JAM	19.79
26	Alonso Edward	PAN	19.81
21	Shawn Crawford	USA	19.79
33	Nickel Ashmeade	JAM	19.85
18	Ramil Guliyev	TUR	19.76
13	Michael Marsh	USA	19.73
14	LaShawn Merritt	USA	19.74
39	Maurice Greene	USA	19.86
27	Churandy Martina	NED	19.81

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Usain Bolt	JAM	19.469
4	Yohan Blake	JAM	19.750
3	Michael Johnson	USA	19.745
6	Walter Dix	USA	19.811
5	Justin Gatlin	USA	19.782
2	Tyson Gay	USA	19.723
22	Xavier Carter	USA	20.005
7	Wallace Spearmon	USA	19.836
10	Noah Lyles	USA	19.886
8	Frank Fredericks	NAM	19.862
70	Clarence Munyai	RSA	20.195
21	Pietro Mennea	ITA	19.994
17	Michael Marsh	USA	19.963
18	LaShawn Merritt	USA	19.963
9	Carl Lewis	USA	19.875
29	Joe DeLoach	USA	20.057
-	Steven Gardiner	BAH	20.962
16	Ramil Guliyev	TUR	19.958
11	Ato Boldon	TTO	19.895
53	Isaac Makwala	BOT	20.156

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Tommi Hartonen	20.664
2	Jonathan Åstrand	20.748
3	Visa Hongisto	20.754
4	Samuli Samuelsson	20.885
5	Antti Rajamäki	20.939
6	Ari Pakarinen	20.943
7	Ossi Karttunen	20.981
8	Oskari Lehtonen	21.033
9	Kimmo Saaristo	21.059
10	Samuel Purola	21.098
11	Janne Hautaniemi	21.110
12	Kari Louramo	21.148
13	Harri Kivelä	21.171
14	Juha Pyy	21.248
15	Stefan Koivikko	21.254
16	Eetu Rantala	21.269
17	Roope Saarinen	21.288
18	Joni Rautanen	21.295
19	Nghi Tran	21.310
20	Markku Kukkoaho	21.318
21	Sakari Syväoja	21.364
22	Pertti Purola	21.386
23	Markus Lindahl	21.402
24	Jani Koskela	21.452
25	Lauri Kohtamäki	21.453
26	Jouko Hassi	21.456
27	Ville Aarnivala	21.456
28	Matti Heusala	21.467
29	Kai Kyllönen	21.476
30	Matti Parviainen	21.482
31	Eljas Aalto	21.491
32	Tero Ridanpää	21.510
33	Jaakko Ojaniemi	21.516
34	Kristian Salo	21.529
35	Jari Rinne	21.534
36	Samsa Tuikka	21.547
37	Jari Saarinen	21.563
38	Kari Niemi	21.578
39	Tomas Johansson	21.578
40	Hannu Mykrä	21.583
41	Sami Länsivuori	21.590
42	Jouni Myllymäki	21.595
43	Hannu Kalkas	21.598
44	Ville Myllymäki	21.614
45	Petri Pohjonen	21.620
46	Mikko Nakolinna	21.622
47	Ari Pinomäki	21.627
48	Jouko Lehtinen	21.627
49	Andreas Osowski	21.653
50	Ari Salonen	21.662
51	Rami Jokinen	21.667
52	Olli Rantanen	21.671
53	Matti Rusanen	21.673
54	Markus Koivula	21.677
55	Teemu Jokela	21.688
56	Aleksi Sillanpää	21.694
57	Juha Himanka	21.697
58	Erik Back	21.697
59	Willem Kajander	21.702
60	Riku Illukka	21.708
61	Hannu Ali-Huokuna	21.710
62	Tero Virjonen	21.717
63	Jari Haverinen	21.720
64	Jarkko Ruostekivi	21.736
65	Jukka Sulalampi	21.751
66	Kim Meller	21.762
67	Jukka Ruhberg	21.763
68	Ville Salmi	21.764
69	Fredrik Paul	21.765
70	Tomas Back	21.776
71	Lauri Kirkkola	21.780
72	Tomi Javanainen	21.786
73	Martti Junnonaho	21.797
74	Tuomas Näsi	21.802
75	Mats Boman	21.805
76	Jari Niemelä	21.813
77	Eerikki Pekkola	21.816
78	Petteri Pulkkinen	21.816
79	Mauri Siekkinen	21.820
80	Jussi Heikkilä	21.828
81	Janne Pajunen	21.829
82	Santeri Tukia	21.832
83	Tommi Mäkinen	21.832
84	Samuli Lehtinen	21.832
85	Aleksi Lehto	21.838
86	Juha-Pekka Palasmaa	21.841
87	Ari Kauppinen	21.846
88	Mikko Karppi	21.851
89	Thomas Engblom	21.856
90	Matti Välimäki	21.859
91	Antti Vainionpää	21.865
92	Jukka Vähäkangas	21.865
93	Markku Juhola	21.870
94	Markus Tuomela	21.879
95	Esa Valaja	21.883
96	Johan Versluis	21.886
97	Kasperi Pöntinen	21.904
98	Ilkka Yli-Tuomi	21.913
99	Lauri Alasaukko-oja	21.914
100	Aleksi Tuononen	21.915

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Tommi Hartonen	20.47
2	Jonathan Åstrand	20.50
3	Visa Hongisto	20.56
6	Samuli Samuelsson	20.73
4	Antti Rajamäki	20.69
7	Ari Pakarinen	20.78
9	Ossi Karttunen	20.80
11	Oskari Lehtonen	20.88
8	Kimmo Saaristo	20.79
10	Samuel Purola	20.84
12	Janne Hautaniemi	20.94
13	Kari Louramo	20.99
16	Harri Kivelä	21.05
17	Juha Pyy	21.08
21	Stefan Koivikko	21.12
18	Eetu Rantala	21.08
14	Roope Saarinen	20.99
34	Joni Rautanen	21.26
26	Nghi Tran	21.19
5	Markku Kukkoaho	20.73

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Tommi Hartonen	20.664
2	Jonathan Åstrand	20.748
3	Visa Hongisto	20.754
5	Antti Rajamäki	20.939
20	Markku Kukkoaho	21.318
4	Samuli Samuelsson	20.885
6	Ari Pakarinen	20.943
9	Kimmo Saaristo	21.059
7	Ossi Karttunen	20.981
10	Samuel Purola	21.098
8	Oskari Lehtonen	21.033
11	Janne Hautaniemi	21.110
12	Kari Louramo	21.148
17	Roope Saarinen	21.288
29	Kai Kyllönen	21.476
13	Harri Kivelä	21.171
14	Juha Pyy	21.248
16	Eetu Rantala	21.269
38	Kari Niemi	21.578
21	Sakari Syväoja	21.364