Kirjoitin toistakymmentä vuotta sitten
tarinan salamurhaajasta, joka muuttuikin nyt hyytävän realistiseksi yksityiskohdiltaan.
Varhain eilen aamulla sain tietää, että Trumpia on ammuttu. En ehtinyt edes varttituntia selvittää asiaa, koska oli muita kiireitä. Katsoin yhden
videopätkän, jossa laukaukset kuuluivat ja osuma näkyi. Luulin sen perusteella, että laukaukset oli ammuttu jostain lähietäisyydeltä jollain 22-kaliiperisella pistoolilla. Kehnossa äänenlaadussa ne kuulostivat siltä ja pidin selvänä, että tuollaiseen tilaisuuteen on paljon helpompaa salakuljettaa pistooli kuin päästä kiväärin kanssa ampumaetäisyydelle. Uutisessa kuitenkin kerrottiin, että laukaukset oli ammuttu 200 metrin päästä. Siltä matkalta on ihan sama ampuuko pistoolilla vai puhallusputkella.
Tässä vaiheessa Sallikin heräsi ja oli jo lukenut uutiset. Sanoin että tietojen ja videon perusteella näyttää todennäköisesti seuraavalta:
- laukaukset on ammuttu kiväärikaliiperin aseella, koska 200 metriä on liian pitkä matka 22-kaliiperiselle pienoiskiväärille
- kyseessä on puoliautomaattiase (tai automaatti kertatuli valittuna), sillä laukaustahti on liian tiheä muuhun
- todennäköisesti kyseessä ei ole näillä leveysasteilla yleisin 7,62-kaliiperinen, vaan jenkeissä suosittu 5,56, koska laukausten ääni ei kuulosta kovin voimakkaalta
- tämä täsmää todennäköisimpään aseeseen eli jenkeissä suunnilleen supermarketin hyllystä ostoskärriin poimittavissa olevaan AR-15 -puoliautomaattikivääriin
- ampuja ei ole mikään ammattilainen, koska tuolta matkalta osuu kyllä paikallaan olevaan maaliin ja laukaustahti on liian hätäinen, kokenut ampuja tietää kyllä että 200 metristä tähtäämätön laukaus ei osu edes ladon seinään ja hän ampuu toisen heti perään tähtäämättä
- koska ampuja on kuollut, hän on todennäköisesti lähtenyt kääntämään asettaan päälle ryntäävää SWAT-tiimiä kohti, mieluummin olisivat ottaneet hänet elävänä
Aamuvarhaisesta pitkälle iltapäivään olin reissussa enkä käytännössä voinut seurata uutisia lainkaan, kun piti keskittyä muihin asioihin. Alkuillasta kotiin palattua istahdin sitten koneen ääreen selvittelemään tapahtunutta.
Harmillista kyllä, en kellottanut paljonko aikaa kului. Arvioin että ei puolta tuntia enempää ja sen jälkeen kiroilin taas kerran median täydellistä asiantuntemattomuutta. Medialla oli ollut puoli vuorokautta aikaa selvittää missä mennään ja silti eivät olleet kyenneet tekemään muutamia oleellisia havaintoja.
Ampumamatka ei ollut 200 metriä, vaan sijaintitietojen perusteella Google Mapsista mitaten noin 130 metriä, melko varmasti välillä 120-140 metriä. Ero ei kuulosta suurelta, mutta se on sitä. Useimmiten kilpaillaan ampumamatkoilla 10 metriä (ilmakivääri), 50 metriä (pienoiskivääri) ja 150 metriä (vapaakivääri), joskus 300 metriä vapaakiväärillä. 150 metrin matkalta kohtuullinen ampuja osuu lähes varmasti pään kokoiseen maaliin, mutta matkan kasvaessa siitä vähänkin vaaditaan jo taitoa ja aseelta laatua. Itse asiassa kyseiseltä ampumamatkalta 130 metriä jopa pienoiskivääri olisi taitavalle ampujalle mahdollinen murha-ase, kunhan patruunan valitsee oikein. Mutta 200 metristä se olisi jo mahdoton.
Tosin ampumaetäisyydestä pääteltävät tiedot olivat jo menettäneet merkityksensä, sillä medioissa oli jo kerrottu aseen olleen AR-15 eli jokamiehen ostettavissa oleva puoliautomaattikivääri.
Kun sitten löytyi video ampujasta, niin amatööriys vahvistui. Kuka lähtee harjoittamaan tarkka-ammuntaa t-paidassa??? Se että tuollainen tumpelo osui noinkin lähelle, oli jo tuuria.
Seuraavaksi tuli vastaan video siitä, kun turvallisuuspalvelun tarkka-ampuja päästää ampujasta ilmat pihalle. Olin siis erehtynyt arviossani siitä, kuinka ampuja kuoli – kyseessä ei ollut vastarinta rynnäkkötiimille vaan eliminointi matkan päästä. En pitänyt toteutunutta vaihtoehtoa todennäköisenä siksi, että uskoin ampujan olleen niin hyvin suojautunut, etteivät tarkka-ampujat olleet häntä havainneet – muussa tapauksessa heille olisi annettu komento eliminoida uhka.
Se täytyy median kunniaksi myöntää, että tästä oli sentään tajuttu ampujan olleen tähtäimessä jo valmiiksi, sillä vastalaukaus lähtee välittömästi. Mutta tästä vedetyt johtopäätökset ovatkin sitten jo puuta heinää. On ihmetelty miksi reagoitiin vasta sitten, kun Trumpia oli jo ammuttu, miksi uhkaa ei eliminoitu jo etukäteen. Tästä sitten odotetusti onkin jo kehitetty kaikenlaisia salaliittoteorioita.
Kerrotaanpa kuinka homma toimii turvallisuuspalvelun tarkka-ampujan näkövinkkelistä. En luonnollisestikaan tiedä, millaiset ohjeet heille on annettu, mutta voinee olettaa että on noudatettu todennäköisintä standardiproseduuria. Luultavimmin ohjeet ovat olleet seuraavat:
- mikäli ampuminen alkaa, tuli on vapaa
- mikäli tarkka-ampuja havaitsee potentiaalisen uhan, hän ilmoittaa siitä välittömästi (kaikilla on mikki ja kuulokenappi) ja ottaa tämän tähtäimeensä siten, että hiippakunnan vaihto on liipaisimenvetoa vaille valmis
- saatuaan kohteen tähtäimeensä tarkka-ampuja ilmoittaa tämän ja toistaa ilmoituksen säännöllisin väliajoin, samoin hän ilmoittaa välittömästi mikäli kohde suojautuu siten, että laukaus ei onnistuisi
- hän ei saa ampua oma-aloitteisesti ellei kohde ammu ensin, vaan tarkka-ampujan on odotettava tulikomentoa
Videosta käy selvästi ilmi, että tarkka-ampuja toimii oma-aloitteisesti välittömästi sen jälkeen, kun hän näkee murhaajan aseen suuliekin (tai sitten tulikomento on sattumalta annettu juuri samanaikaisesti). Näkyy myös, miten tarkka-ampuja kohottaa päätään nähdäkseen paremmin.
Videosta ei käy ilmi, kuinka pitkän ajan potentiaalinen uhka on ollut tarkka-ampujan tähtäimessä. Joskus piiritystilanteissa tämä vaihe saattaa kestää minuutteja. Todennäköisesti tällä kertaa kyse on ennemminkin sekunneista. Mikäli tarkka-ampujat ovat havainneet läheisellä katolla kohteen kivääriltä näyttävän esineen kanssa, tieto tästä on lähtenyt turvatiimille heti ja siinä tilanteessa turvatiimin johtajan pitäisi antaa määräys suojata Trump ja viedä tämä turvaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, mikä kertoo toivottavasti siitä että havainto uhasta on tehty vasta enintään viisitoista sekuntia ennen laukausta. Jos havainto on tehty aiemmin, se kertoo ikävä kyllä sen ettei johto ole ollut tehtäviensä tasalla.
Tätäkään media ei ollut kertonut, vaikka tosiasiat olivat helposti nähtävillä. Kuinka ammattitaidotonta väkeä toimittajat oikeasti ovat?
Miksi sitten tarkka-ampujilla ei ole ohjeita ampua oman harkintansa mukaan jo ennen kohteen tulenavausta tai miksi turvallisuusjohtaja ei anna tulikomentoa, kun tarkka-ampuja kertoo että katolla on kohde aseen kanssa?
Kuvitelkaapa millainen metakka nousisi, jos ammuttaisiin katolle kiivennyt talonmies, jolla sattuu olemaan mukanaan harja. On oltava varma siitä, että kohde on oikeasti vaarallinen eikä tuolta etäisyydeltä voi olla välttämättä varma mikä on se pitkulainen esine. Tai vaikka olisikin, niin entäpä jos kyseessä on vedonlyönnin seurauksena katolle kiivennyt teini leikkipyssyn kanssa? On ihan turha selitellä, että mitäs läksit, kikkeliskokkelis. Vaikka onkin oikein ampua tällainen potentiaalinen uhka, niin ihmisoikeusulisijat nostaisivat sellaisen metakan että oksat pois. Itse asiassa on kumma etteivät ole jo nostaneet nytkin – olisihan heidän mielestään varmaan voinut ampua pelkästään haavoittavasti tai vielä mieluummin taltuttaa ampuja puhejudolla.
Silti oli hämmästyttävää, ettei tulikomentoa annettu tai Trumpia suojattu ajoissa, mutta ehkä aikaa oli vain liian vähän.
On toki käsittämätöntä hutilointia, että ampuja pääsi noin läheiselle katolle livahtamaan. Ymmärtäisin sen, jos jotain tuollaista pääsisi tapahtumaan 500 metrin päässä polttopisteestä, mutta että näin lähellä. Salaliittoteoriat pulpahtivat taas pintaan, mutta Occamin partaveitsi on taas uskottavin metodi: kyseessä oli inhimillinen virhe. Aivan hyvin on saattanut käydä esimerkiksi niin, että on ollut kaksi tiimiä, joista toisen tehtäväkuva on vastata siitä, ettei lähietäisyydelle pääse ketään aseen kanssa ja toisen tehtävä on vastata siitä, ettei kukaan pääse kiväärin kanssa lähirakennusten katoille. Tämä kyseinen katto puolestaan oli niin lähellä esiintymislavaa, että kattotiimi on luullut sen olevan lähitiimin reviirillä ja lähitiimi on puolestaan luullut, että se on kattona kattotiimin asia. Selitys on täysin mahdollinen, sillä eihän nyt hyvä tavaton ole uskottavaa että joku yrittäisi päästä kiväärin kanssa noin lähelle, joten kattotiimi on sulkenut nämä lähirakennukset pois omalta reviiriltään.
Totuutta tästä ei todennäköisesti saada turvallisuussyistä koskaan selville. Aivan samoin kuin meille tuskin koskaan kerrotaan, kuinka monta tällaista yrittäjää on jo vähin äänin saatu pysäytettyä ennen kuin he ovat päässeet edes paikan päälle.
Se, mitä tapahtui oli oikeastaan juuri todennäköisin skenaario. Kajahtanut amatööri pääsee tuurilla lähelle. Isomman ryhmän suunnitelma on helpompi paljastaa, vaikka kyseessä olisivat ammattilaiset. Yksinäinen susi pääsee tilaisuuteen helpommin, vaikka sen toteuduttua onnistumismahdollisuudet ovatkin pienemmät. Kun silloin toistakymmentä vuotta sitten kirjoitin
novellin aiheesta, asetin ampujaksi sellaisen joka tiesi mitä teki. Trumpin onni oli, että tämä kaveri ei tiennyt. Mutta monet muut yksityiskohdat novellissa olivat aina ampumamatkaa myöten hämmästyttävän hyvin kohdillaan tämän tapauksen kanssa.
Seuraavaksi odottelemme sitten salaliittoteorioita. Johan ”väärän lipun alla” -skenaarion esittäjät ovat olleet jo vauhdissa. Höyrypäisimmät ovat jo väittäneet, että todellinen ampuja olisi ollut viereisellä katolla ollut ammattilainen ja tämä surmansa saanut pelkkä uhrilammas. Ja todellinen tarkka-ampuja olisi tarkoituksella ampunut siten, että Trump olisi saanut vain pintanaarmun. Siitä vain yrittämään edes 50 metrin päästä sitä, että osuu pikkuisen liikkuvaan korvalehden kokoiseen maaliin. Tämän teorian esittäjä on lukenut liikaa Lucky Lukea.
Varmuuden vuoksi tarjoan jo valmiiksi uuden salaliittoteorian: ampuja ei edes yrittänyt osua Trumpiin, vaan ampui kaikki laukaukset hämäyksen vuoksi yleisöä kohti. Trumpin haava oli tulosta korvalehteen kätketystä pikkuriikkisestä räjähdyspanoksesta. Koko homman tarkoitus oli nostaa Trumpin kannatus kattoon ja varmistaa voitto presidentinvaaleissa.
Ihan kuin Trump olisi tällaista tarvinnut. Eihän hän tarvitse muuta kuin seniilin Bidenin vastaehdokkaakseen, niin voitto on varma. Onhan siinä vähän eroa, kun Trump kävelee ampumavälikohtauksen jälkeen haavoittuneenakin omin jaloin
alas lentokoneesta tai Biden kompuroi portaissa riippumatta siitä onko
kiipeämässä ylös vai
laskeutumassa alas.
On spekuloitu jo sitäkin, ryhtyykö kongressi erottamaan Bideniä hänen heikkokuntoisuutensa takia jo ennen tämän virkakauden loppua. Eiköhän meillä kaikilla ole kokemusta siitä, että yli kahdeksankymppinen ihminen antaa ensin joitakin heikkoja merkkejä kunnon huononemisesta ja sitten romahtaa lyhyessä ajassa enemmän tai vähemmän vihannekseksi. Mikäli näin kävisi Bidenin kohdalla lähiviikkoina, olisi erottamisskenaario mahdollinen – meillä kaikilla lienee myös kokemusta siitä ettei potilas tunnista omaa tilaansa eli Biden kieltäytyisi astumasta syrjään edes ehdokkuudesta, saati sitten presidentin tehtävistä. Prosessi etenee yksinkertaistetusti sanoen teoriassa siten, että edustajainhuone esittää ehdotuksen ja senaatti äänestää siitä. Mikäli näin kävisi, saatettaisiin päätyä huvittavaan tilanteeseen. Loogisesti demokraatit ymmärtävät, ettei Bidenillä ole mahdollisuutta voittaa vaaleja ja republikaanit ymmärtävät, että jos Biden korvataan jollain vaarallisemmalla ehdokkaalla, Trump saattaa hävitä. Niinpä äänestyksessä presidentin erottamisesta terveyssyiden takia saattaisi käydä niin, että republikaanit kannattavat Bidenin jatkoa ja demokraatit haluavat erottaa hänet!