Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 31. elokuuta 2019

Uusinta: Kakkonen on ykkönen

Lukijalle: Vuorissa on havaittavissa erikoinen ilmiö: useimmilla alueilla toiseksi korkeimmalle huipulle on vaikeampi päästä kuin korkeimmalle:

Seitsemän huipun haasteeksi kutsutaan vuorikiipeilijöiden keskuudessa maailman jokaisen seitsemän maanosan korkeimman huipun valloittamista. Ensimmäisenä keräilysarjan sai täyteen Richard Bass 30.5.1985. Tai Pat Morrow 7.5.1986. Tai sitten joku muu, jonka nimen esiin kaivamista en edes yrittänyt. Listassa on näet kaksi epäselvää kohtaa. Viisi seitsemästä on selviä tapauksia:
1) Aasia: Mount Everest, 8848 m
2) Etelä-Amerikka: Aconcagua, 6962 m
3) Pohjois-Amerikka: Mount McKinley, 6194 m
4) Afrikka: Kilimanjaro, 5895 m
5) Antarktis: Vinsonin massiivi, 4892 m
Lähes yksikäsitteinen on myös Eurooppa, jossa sekä Bassin että Morrowin listalla oli Elbrus, 5642 m. Mikäli Euroopan ja Aasian rajan katsotaan kuitenkin kulkevan Kaukasuksen pohjoispuolella, Euroopan korkeimmaksi vuoreksi on määriteltävä Mont Blanc, 4807 m. Yleensä Elbruksen asemaa tällä listalla ei kuitenkaan kiistetä.
Sen sijaan Australia (tai Oseania) on ongelmallisin. Bassin listalla on Mount Kosciuszko, 2228 m, Australian mantereen korkeimpana vuorena. Morrowin listalla (tai oikeastaan listan on laatinut kaikkien aikojen parhaana vuorikiipeilijänä pidetty Reinhold Messner) taas oli Uuden Guinean korkein vuori Puncak Jaya, 4884 m. Lisäksi jotkut ovat esittäneet, että listalla kuuluisi oikeastaan olla Mount Wilhelm, 4509 m, koska Puncak Jaya kuuluu Indonesian - aasialainen valtio - puoleiseen osaan Uutta Guineaa, kun taas Mount Wilhelm kuuluu Papua-Uuteen-Guineaan. Kukaan ei sentään ole esittänyt listalle Uuden-Seelannin (jos Uuden Guinean saari osin Indonesiaan kuuluvana diskvalifioidaan) korkeinta vuorta Mount Cookia, 3724 m. Tosin tällöin pitäisi epäillyksi nostaa myös Havaijin korkein vuori Mauna Kea, 4205 m, onhan Havaiji tavallaan osa Oseaniaa ja ollut aikoinaan itsenäinen kuningaskunta.
Bassin ja Morrowin kapuamisten aikoihin oli tosin Antarktiksen kohdallakin lievä epäselvyys, sillä mittaukset Vinsonin massiivin ja Mount Tyreen kohdalla eivät olleet täysin luotettavia. Varmuus asiasta saatiin pian saavutusten jälkeen ja Mount Tyree osoittautui 40 metriä matalammaksi.

Mutta tämän kirjoituksen aiheena ei ole selvittää, kuka oli ensimmäinen vuorikiipeilijä, joka saavutti kiistattoman aseman kaikki maanosien korkeimmiksi huipuiksi epäillyt kolunneena. Sen sijaan tarkastellaan kovempaa haastetta: toiseksi korkeimpia huippuja.

On nimittäin selvästi havaittavissa erikoinen ilmiö: jokaisen mantereen toiseksi korkein huippu on lähes poikkeuksetta vaativampi kiivettävä kuin se korkein. Osaltaan tämä johtuu tietysti siitä, että mantereen korkeimmalla on ruuhkaa - ne ovat kiehtovampia, siksi runsaasti kiivettyjä ja hyvin tunnettuja. Tunnettu on helpompi ja useat kiipeilijät parantavat turvallisuutta. Mutta jopa ilman tätäkin toiseksi korkeimmat huiput ovat vaativampia, kuten vertailusta käy ilmi.

1. Aasia: K2, 8611 m. Vuorta kutsutaan maailman vaarallisimmaksi. Se on jyrkempi, syrjäisempi ja sääoloiltaan vaativampi kuin Everest. Ainakin 80 ihmistä on kuollut kiivetessään. Mount Everestillä kuolleita on toisaalta miltei kolminkertainen määrä, mutta huipulle päässeitäkin on noin 15-kertainen määrä. Lisäksi on huomoitava, että K2:lle yrittävät vain mestaritason kiipeilijät siinä missä Everestille pyrkivien joukossa on lähes turisteiksi luokiteltavia. Voi vain kuvitella, miten kävisi jos Everestin kiipeilijät yrittäisivät K2:ta.

2. Etelä-Amerikka: Ojos del Salado, 6863 m. Aconcagua ei edellytä vuorikiipeilytaitoja, mutta Ojos del Saladolle päästäkseen on hallittava ainakin alkeet, koska aivan lähellä huippua on selvitettävä seinämä.

3. Pohjois-Amerikka: Mount Logan, 5950 m. Kiipeäminen ei ole sen vaikeampaa kuin McKinleylle. Haasteen muodostaa sää, joka on arvaamattomampi ja yleensä huonompi.

4. Afrikka: Mount Kenya, 5199 m. Vaikka ero Kilimanjaroon on peräti 700 metriä, selvästi eniten eri maanosien korkeimman ja toiseksi korkeimman välillä, on Mount Kenya silti kiistatta vaativampi. Kilimanjaro on periaatteessa pelkkä vaellus, jossa ongelmia muodostaa vain korkea ilmanala. Mount Kenya puolestaan edellyttää jonkinasteisia kalliokiipeilyn taitoja selvästi jyrkempänä.

5. Antarktis: Mount Tyree, 4852 m. Vain 13 km päässä Vinsonin massiivista sijaitseva hieman matalampi vuori edellyttää kiipeilytekniikkaa siinä missä Vinsonin massiivin merkittävin haaste on sääolot. Niinpä Tyreelle on kiivennyt kaikkiaan vain kymmenen ihmistä ja Vinsonille toistatuhatta.

6. Eurooppa: Dyhtau, 5204 m. Pidetään Elbrusta hankalampana. Samoin toinen ehdokas, Alppien toiseksi korkein huippu Dufourspitze, 4634 m, lienee Mont Blancia vaativampi - ei kylläkään teknisesti, mutta vähemmän suositumpana.

7. Oseania: Mount Townsend, 2209 m. Siinä missä Kosciuszko on pyöreälakinen, hieman matalampi Townsend on louhikkoinen ja hankalakulkuisempi, vaikka ei edellytä vuorikiipeilytaitoja sekään. Myös Uuden Guinean toiseksi korkein vuori Puncak Mandala, 4760 m, on luokiteltu Puncak Jayaa selvästi vaativammaksi siksi, että vuoren läheisyyteen on vaikea päästä. Puncak Jayasta vain kahdeksan kilometrin päässä on maailman suurin kultakaivos ja sinne johtava tie kulkee vain reilun kuuden kilometrin päässä huipusta.

Toiseksi korkein huippu on siis yleensä vaativampi. Samoin on myös Suomessa. Suomen korkein kohta sijaitsee Haltin rinteellä, tunturin huippu on niukasti Norjan puolella muutamaa metriä korkeampana. Halti puolestaan on aika mitäänsanomaton paikka näköaloiltaan. Aivan toisenlainen on Suomen korkein tunturinhuippu, muutamaa kilometriä kauempana sijaitseva ja vain 6-7 metriä matalampi Ridnitsohkka. Enpä ole vielä tavannut molemmille kiivennyttä, jonka mielestä Halti tarjoaisi paremmat näkymät. Kiipeämisessä Suomen puolelta ei ole eroa, mutta Norjasta Haltin huipulle pääsee helpommin kuin Suomesta.
Sama pätee myös Itä-Lapissa: korkein tunturi yli sadan kilometrin säteellä on Sokosti. Muutama kilometri pohjoisempana on Ukselmapää, joka tarjoaa rajoittamattomat tunturimaisemat joka suuntaan siinä, missä Sokostilta etelään näkyy Lokan tekojärvi. Toisaalta näköala on makuasia, mutta se ei ole, että Ukselmapäälle nousu on rankempi jyrkkyyden takia; tosin maasto on helpompaa verrattuna Sokostin louhikkoon.
Selkein maantieteellinen jakaja Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä on Oulujoen ja sen yläpuolisten vesistöjen itä-länsi -suunnassa kulkeva pääreitti. Heti sen eteläpuolella on hyvin tunnettu Vuokatti, alueen korkein kohta on 345 m, ja sitä niukasti korkeampi ja vielä tunnetumpi on Pohjois-Karjalassa sijaitseva Koli, 347 m. Mutta kuka on kuullut niiden puolivälissä olevasta Naulavaarasta, 368 m?

Muutamia vertailuja eri maiden korkeimman ja toiseksi korkeimman kesken:

Ruotsi: Kebnekaiselle on huomattavasti helpompi kiivetä kuin Sarektjåkkalle, koska matka lähimmältä tieltä on lyhyempi ja reitti on selkeämpi. Teknisestikin ero on selvä, Kebnekaiselle pääsee kävellen siinä missä Sarektjåkka edellyttää hieman kiipeilytaitoa.

Norja: Galdhöpiggen ja Glittertind lienevät periaatteessa yhtä helppoja, mutta Galdhöpiggenin lähelle on helpommat kulkuyhteydet.

Itävalta: Grossglocknerille johtaa polku, mutta Wildspitzelle päästäkseen on kuljettava jäätiköiden halki turvaköysin varustettuna.

Ranska: Mont Blanc lienee vaikeampi kuin Barre des Écrins, mutta on se 700 metriä korkeampikin.

Saksa: Zugspitzelle johtaa köysirata, Hochwanner edellyttää pientä kiipeilytaitoa.

Sveitsi: Dufourspitze on vaativampi kuin Dom.

Nepal: Mount Everest on selvästi helpompi kuin Kanchenjunga, ei pelkästään suosionsa takia vaan niukasti myös teknisesti. Tosin Kanchenjungalle kiipeäminen on myös kiellettyä; pyhänä vuorena kiipeilijät kunnioittavat sääntöä, että varsinaiselle huipulle ei astuta vaan pysähdytään aivan sen alapuolelle.

Japani: Sekä Fujille että Kitalle johtavat polut, mutta Fuji on melkein 600 metriä korkeampi.

Tadzikistan: Neuvostoliitto-vainaan korkeimmat vuoret sijaitsivat Tadzikistanissa. Ismoil Somoni Peak, 7495 m, on selvästi vaativampi kuin 7134-metrinen Lenin Peak, jota pidetään maailman helpoimpana yli 7000 metriä korkeana vuorena. Entiseltä nimeltään Ismoil Somoni Peak oli Pik Kommunizma eli Kommunismin huippu. Hyvin kuvaavaa, kommunismin huippu on vaikea saavuttaa, jääkylmä, myrskyinen ja ihmiselämälle kelvoton.

Kanada: Mount Logan ja Mount Saint Elias sijaitsevat vain 40 km päässä toisistaan, joten sääolot ovat molemmissa samat eli yleensä surkeat. Logan lienee melkein 500 metriä korkeampana muuten vaativampi.

USA (pl. Alaska): Mount Whitney ja Mount Elbert ovat molemmat kiivettävissä ilman vuorikiipeilyvarustusta ja molemmille johtaa polku. Whitneylle on kylläkin perusleiristä selvästi pidempi matka.

Meksiko: Pico de Orizaba ei tarjoa korkeutensa (5636 m) lisäksi suurta haastetta, mutta Popocatépetlille kiipeäminen on hengelle hupaa, koska tulivuorenpurkaus on ollut käynnissä viimeiset kymmenen vuotta.

Peru: Huascarán on selvästi helpompi kuin yhtenä Andien vaikeimmista huipusta pidetty Yerupajá.

Kaikkiaan tässä on verrattu 25 eri aluetta. Jos ihmisen rakennelmat ja vaikutus eli tehdyt polut, liikenneyhteydet, kiipeilyreittien merkitseminen ja muiden liikkujien tuoma lisäturva eliminoidaan, saldo on seuraava. Viidessätoista tapauksessa toiseksi korkein huippu on vaativampi kuin korkein, viidessä eroa ei huippujen välillä käytännössä ole. Vain viidessä tapauksessa korkeampi huippu on vaativampi kuin toiseksi korkein.

torstai 29. elokuuta 2019

Välihuomautus 131 : Taas pykälää kauempana sananvapaudesta


Luin Hesarista mokutusalan uutisen. Kelasin alaspäin kommenttiosioon. Tähän asti "hyvin argumentoitu" -lukema kommentin alla on kertonut erittäin täsmällisesti kommentin järkevyysasteen. Tällä kertaa täysijärkiset kommentit olivat saaneet suunnilleen yhtä paljon ääniä kuin mokutuskommentit. Suuresti hämmästyneenä klikkasin kokeilumielessä yhtä järkikommenttia lisätäkseni siihen pisteen. Eipä onnistunut. Sen sijaan ruudun alalaitaan pomppasi laatikko: "Osallistu keskusteluun. Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja."
Uteliaisuudesta klikkasin "Luo tunnus". Tarjosi kahta mahdollisuutta: rekisteröityminen Facebookin kautta tai Google-tunnuksella. Vaadittiin nimi ja sähköpostiosoite. Enpä rekisteröitynyt.

Hesari on liittynyt - vihdoinkin - monen muun median kanssa samaan kerhoon. Kerhoon, jossa sananvapaus koskee vain niitä, joilla on joko oikeat mielipiteet tai ei mitään hävittävää. Niiden joilla on vain väärät tosiasiat ja menetettävää, ei tarvitse vaivautua.
Hesarille täytyy antaa pisteet siitä, että kauan se kesti. Oli todella hämmentävää lukea kommenttipalstalta tosiasioita ja nähdä, kuinka niiden peukutusmäärät olivat noin viisin-kymmenkertaisia artikkelia myötäileviin kommentteihin nähden. Vaan nyt tuli lasitalossa mitta täyteen.
Isommista medioista jäljellä taitaa olla enää Ilta-Sanomat, jossa saa edes tykätä jostain kirjoituksesta ilman että nimi rekisteröityy lokitiedostoihin. Saa nähdä kuinka kauan.

Kaupallisella yrityksellä on lain puitteissa oikeus menetellä haluamallaan tavalla. Ihmetyttää vain mihin lehtiä enää tarvitaan:
A1) - lehti on nykyaikaisessa tiedonvälityksessä hidas
A2) - vähänkin arkaluontoisissa asioissa (esim. Porvoon tapaus) muut mediat kertovat enemmän ja aiemmin
A3) - lehdet ovat entistä enemmän ilmaisiksi luettavissa työpaikoilla, asiakastiloissa ja verkossa - miksi pitäisi maksaa tilauksesta?
Toisaalta painetulla sanalla on myös etuja puolellaan:
B1) - media kykenee hankkimaan paremmat ja luotettavammat tietolähteet
B2) - uutisvälityksen nopeuden sijaan voidaan keskittyä uutisia monipuolisesti taustoittaviin, syitä ja seurauksia valaiseviin artikkeleihin
B3) - taitavat ja sujuvat tekstinkäyttäjät kykenevät sisällöllisesti parempaan ulosantiin kuin ilmaiskirjoittajat

Ongelma on se, että A-listalta toteutuvat kaikki kohdat ja B-listalta vain kakkonen pieneltä osin.

tiistai 27. elokuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset 200 m


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Merlene OtteyJAM21.807
2Marita KochGER21.838
3Marion JonesUSA21.851
4Florence Griffith-JoynerUSA21.859
5Gwen TorrenceUSA21.864
6Allyson FelixUSA21.926
7Dafne SchippersNED21.955
8Heike DrechslerGER21.963
9Elaine ThompsonJAM21.988
10Irina PrivalovaRUS21.988
11Veronica Campbell-BrownJAM22.038
12Silke MöllerGER22.039
13Evelyn AshfordUSA22.056
14Shaunae Miller-UiboBAH22.066
15Bärbel WöckelGER22.079
16Tori BowieUSA22.132
17Valerie Brisco-HooksUSA22.137
18Inger MillerUSA22.159
19Katrin KrabbeGER22.190
20Marie-José PérecFRA22.196
21Dina Asher-SmithGBR22.198
22Juliet CuthbertJAM22.225
23Grace Jackson SmallJAM22.227
24Sanya Richards-RossUSA22.236
25Shelly-Ann Fraser-PryceJAM22.241
26Marie Josée Ta LouCIV22.253
27Sherone SimpsonJAM22.263
28Carmelita JeterUSA22.273
29Dannette YoungUSA22.277
30Debbie Ferguson McKenzieBAH22.279
31Galina MalchuginaRUS22.282
32Mary OnyaliNGR22.301
33Beverly McDonaldJAM22.302
34Blessing OkagbareNGR22.306
35Carlette GuidryUSA22.309
36Shericka JacksonJAM22.313
37Deajah StevensUSA22.315
38Jenna PrandiniUSA22.321
39Kerron StewartJAM22.325
40Kathy CookGBR22.327
41Kyra JeffersonUSA22.334
42Kimberlyn DuncanUSA22.344
43Muna LeeUSA22.349
44Jeneba TarmohUSA22.349
45Murielle AhouréCIV22.377
46Melinda Gainsford-TaylorAUS22.381
47Candyce McGroneUSA22.399
48Shalonda SolomonUSA22.408
49Jarmila KratochvílováCZE22.419
50Susanthika JayasingheSRI22.430
51Bianca KnightUSA22.434
52Rachelle SmithUSA22.438
53Muriel HurtisFRA22.440
54Zhanna BlockUKR22.443
55Gabby ThomasUSA22.447
56Christine ArronFRA22.451
57LaTasha JenkinsUSA22.460
58Cathy FreemanAUS22.489
59Cydonie MothersillCAY22.490
60Torri EdwardsUSA22.495
61Ivet Lalova-CollioBUL22.500
62Merlene FrazerJAM22.504
63Ewa KasprzykPOL22.505
64Pauline Davis-ThompsonBAH22.505
65Ariana WashingtonUSA22.511
66Aleksandra Fedoriva-ShpayerRUS22.521
67Simone FaceyJAM22.523
68Myriam SoumaréFRA22.527
69Zundra FeaginUSA22.529
70LaTasha ColanderUSA22.535
71Lauryn WilliamsUSA22.537
72Savatheda FynesBAH22.537
73Dezerea BryantUSA22.542
74Porscha LucasUSA22.542
75Joanna AtkinsUSA22.545
76Kim GevaertBEL22.547
77Felicia BrownUSA22.548
78Gesine WaltherGER22.550
79Lashauntea MooreUSA22.560
80Aleen BaileyJAM22.563
81Fatima Yusuf-OlukojuNGR22.567
82Kamaria BrownUSA22.572
83Anthonique StrachanBAH22.574
84Anastasiya KapachinskayaRUS22.575
85Svetlana GoncharenkoRUS22.576
86Marshevet HookerUSA22.577
87Tiffany TownsendUSA22.582
88Marina TrandenkovaRUS22.589
89Nanceen PerryUSA22.594
90Silke KnollGER22.596
91Lynna IrbyUSA22.597
92Anneisha McLaughlin-WhilbyJAM22.608
93Laverne Jones-FerretteISV22.615
94Michelle-Lee AhyeTTO22.617
95Jamile SamuelNED22.619
96Charonda WilliamsUSA22.623
97Li XuemeiCHN22.630
98Stephanie DurstUSA22.636
99Ebonie FloydUSA22.637
100Melanie PaschkeGER22.637


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

4Merlene OtteyJAM21.64
7Marita KochGER21.71
2Marion JonesUSA21.62
1Florence Griffith-JoynerUSA21.34
10Gwen TorrenceUSA21.72
6Allyson FelixUSA21.69
3Dafne SchippersNED21.63
8Heike DrechslerGER21.71
5Elaine ThompsonJAM21.66
20Irina PrivalovaRUS21.87
13Veronica Campbell-BrownJAM21.74
12Silke MöllerGER21.74
18Evelyn AshfordUSA21.83
21Shaunae Miller-UiboBAH21.88
19Bärbel WöckelGER21.85
16Tori BowieUSA21.77
17Valerie Brisco-HooksUSA21.81
15Inger MillerUSA21.77
24Katrin KrabbeGER21.95
26Marie-José PérecFRA21.99


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

4Florence Griffith-JoynerUSA21.859
3Marion JonesUSA21.851
7Dafne SchippersNED21.955
1Merlene OtteyJAM21.807
9Elaine ThompsonJAM21.988
6Allyson FelixUSA21.926
2Marita KochGER21.838
8Heike DrechslerGER21.963
23Grace Jackson SmallJAM22.227
5Gwen TorrenceUSA21.864
-Marlies GöhrGER-
12Silke MöllerGER22.039
11Veronica Campbell-BrownJAM22.038
22Juliet CuthbertJAM22.225
18Inger MillerUSA22.159
16Tori BowieUSA22.132
17Valerie Brisco-HooksUSA22.137
13Evelyn AshfordUSA22.056
15Bärbel WöckelGER22.079
10Irina PrivalovaRUS21.988


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Johanna Manninen23.092
2Sisko Hanhijoki23.111
3Sanna Hernesniemi23.130
4Hanna-Maari Latvala23.177
5Mona-Lisa Pursiainen23.178
6Helinä Marjamaa23.179
7Pirjo Häggman23.316
8Riitta Salin23.578
9Sari Keskitalo23.597
10Jonna Berghem23.879
11Aino Pulkkinen23.896
12Ella Räsänen23.901
13Sari Raumala23.932
14Anniina Kortetmaa23.935
15Anna Hämäläinen23.940
16Marja Salmela23.955
17Tarja Leveelahti23.972
18Milja Thureson23.985
19Anu Pirttimaa24.038
20Kirsi Mykkänen24.083
21Susanna Rajamäki24.089
22Ilona Ranta24.102
23Heidi Hannula24.184
24Auli Marttinen24.187
25Minna Laukka24.189
26Heidi Suomi24.208
27Minna Painilainen24.209
28Anja Rantanen24.246
29Tuija Helander-Kuusisto24.265
30Petra Stenman24.286
31Pirpa Menonen24.298
32Katja Salivaara24.320
33Sonja Finell24.333
34Maria Räsänen24.339
35Sara Francis24.340
36Carla Bosco24.373
37Riikka Niemelä24.383
38Aila Haikkonen24.407
39Jenna Jokela24.409
40Margareetta Honkaharju24.440
41Hanna Wiss24.446
42Tiina Leppäkoski24.454
43Viivi Lehikoinen24.461
44Hilla Uusimäki24.484
45Katri Mustola24.486
46Barbro Ahonen24.489
47Jeanine Nygård24.531
48Sanna Aaltonen24.541
49Terhi Tarkiainen24.550
50Minna Kallio24.550
51Anna Heiniö24.589
52Mette Baas24.606
53Camilla Wirén24.609
54Nea Mattila24.610
55Jaana Niemi24.618
56Marika Engdal24.631
57Riitta Tuominen24.659
58Jasmin Showlah24.662
59Taika Koilahti24.682
60Leena Huhta24.686
61Nina Taipale24.689
62Minna Vuori24.695
63Emma Koistinen24.701
64Annamari Oinonen24.725
65Elina Korjansalo24.732
66Annika Kumlin24.736
67Yvonne Hannus24.737
68Jonna Salmivaara24.739
69Anne-Elina Palonen24.746
70Tanja Keränen24.759
71Noora Hämäläinen24.767
72Anniina Laitinen24.784
73Anna Julin24.798
74Sanna Koivisto24.807
75Milla Heiskanen24.811
76Anna Saari24.824
77Ifeoma Chukwuma24.830
78Piia Peltosaari24.835
79Sonja Rehn24.843
80Kirsi Jansson24.844
81Satu Ruotsalainen24.851
82Elisa Hakamäki24.853
83Jenni Jokinen24.857
84Jenniina Halkoaho24.859
85Kerttu Latvala24.860
86Nelli Toivo24.865
87Iina Pekkola24.868
88Emma Hyvärinen24.876
89Virpi Pyrhönen24.881
90Tuula Kangas24.886
91Silja Kautonen24.891
92Eveliina Määttänen24.893
93Netta Myllynen24.898
94Marja-Leena Karttunen24.909
95Maria Anias24.912
96Sara Jokinen24.920
97Riitta Vesanen24.923
98Kira Kruuti24.933
99Jenni Väliranta24.934
100Mari Kiminkinen24.940


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

4Johanna Manninen22.93
2Sisko Hanhijoki22.81
6Sanna Hernesniemi22.98
7Hanna-Maari Latvala22.98
1Mona-Lisa Pursiainen22.39
3Helinä Marjamaa22.86
5Pirjo Häggman22.96
8Riitta Salin23.10
9Sari Keskitalo23.43
20Jonna Berghem23.76
18Aino Pulkkinen23.73
21Ella Räsänen23.79
10Sari Raumala23.46
13Anniina Kortetmaa23.62
17Anna Hämäläinen23.70
22Marja Salmela23.80
19Tarja Leveelahti23.76
16Milja Thureson23.65
14Anu Pirttimaa23.64
11Kirsi Mykkänen23.53


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

5Mona-Lisa Pursiainen23.178
2Sisko Hanhijoki23.111
6Helinä Marjamaa23.179
1Johanna Manninen23.092
7Pirjo Häggman23.316
3Sanna Hernesniemi23.130
4Hanna-Maari Latvala23.177
8Riitta Salin23.578
9Sari Keskitalo23.597
13Sari Raumala23.932
20Kirsi Mykkänen24.083
-Marika Eklund-
14Anniina Kortetmaa23.935
19Anu Pirttimaa24.038
23Heidi Hannula24.184
18Milja Thureson23.985
15Anna Hämäläinen23.940
11Aino Pulkkinen23.896
17Tarja Leveelahti23.972
10Jonna Berghem23.879

lauantai 24. elokuuta 2019

Uusinta: Jälkiä jättämättä

Lukijalle: Tässä uusintana juttu salaperäisistä katoamisista

Nykyaikainen yhteiskunta pitää tarkkaa kirjaa jäsenistään. Siitä huolimatta esimerkiksi Suomessa katoaa vuosittain 500-800 ihmistä. Toki valtaosa löytyy varsin pikaisesti, mutta pysyvästi kadoksiin jää 20-40 ihmistä joka vuosi. Maailmanlaajuisesti monet tapaukset herättävät suurta kiinnostusta - onhan mysteerien ratkominen ihmiselle luonnollista ja mikäpä sen suurempi mysteeri kuin salaperäinen katoaminen.

Suurin osa katoamisista sattuu aivan tavallisille, usein erakoituneille ihmisille. Kuuluisille henkilöille näin käy varsin harvoin, koska heidän elämäänsä seurataan tarkemmin. Tässä käsitellään esimerkkeinä muutamia sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet jollain tavoin kuuluisia jo ennen katoamistaan. Listan ei ole hyväksytty henkilöitä, joiden katoamisen tiedetään johtuneen olosuhteista, kuten kirjailija Antoine de Saint Exuperya ja orkesterinjohtaja Glenn Milleriä, joiden lentokoneet katosivat toisessa maailmansodassa. Ei myöskään henkilöitä, joilla on ollut hyvä syy kadota jäljettömiin, kuten Gestapon päällikkö Heinrich Müllerillä. Tai joiden alkuperäinen katoamissyy tiedetään varmasti, vaikka varsinainen kuolinpäivä on jäänyt hämäräksi, kuten Neuvostoliiton vangitsemalla diplomaatti Raoul Wallenbergillä. Listaan ei myöskään ole hyväksytty ennen 1900-lukua tai muualla kuin länsimaissa tapahtuneita katoamisia, koska tuohon aikaan tai vastaavissa oloissa yhteiskunta ei ollut yhtä hyvin järjestäytynyt. Harmi sinänsä, koska tällöin listasta pitää niukasti karsia pari mielenkiintoista tapausta, kuten Louis Le Prince, yksi elokuvan keksijöistä. Hän astui Pariisiin menevään junaan Dijonissa 16.9.1890 ja katosi jäljettömiin. Matkalaukkua tai ruumista ei koskaan löydetty. Viimeinen Le Princen nähnyt henkilö oli hänen veljensä, joka oli saattanut hänet junalle.

1. Wallace Fard Muhammad
Amerikkalaisen muslimilahkon Nation of Islamin perustaja katosi yhtä salaperäisesti kuin ilmestyikin. Wallace Fard alkoi saarnata islamista Detroitin mustaihoisille vuoden 1930 tienoilla eikä hänen taustastaan tiedetä yhtään mitään varmaa. Vuonna 1933 hän alkoi käyttää nimeä Wallace Fard Muhammad. Vuoteen 1934 mennessä lahkoon kuului jo 8000 jäsentä. Viimeinen havainto Fardista tehtiin 30.6.1934. Heti tämän jälkeen lahkon johtoon nousi Elijah Muhammad (entinen Poole) eikä Fardista ole sen jälkeen ainuttakaan johtolankaa. Nykyään lahkoon kuuluu kymmeniätuhansia jäseniä (vastoin yleistä luuloa Muhammad Ali ei enää kuulu siihen, vaan on siirtynyt sunnimuslimiksi) ja Fardia pidetään sen opin mukaan Mahdina eli tuomiopäivää edeltävänä messiaana.

2. Willie McLean
Mikäli historia olisi mennyt toisin, jalkapallo olisi saattanut nousta Yhdysvalloissakin mahtilajin asemaan. Vielä 1930-luvulla USA:n maajoukkue oli maailman parhaita ja pääsi ensimmäisissä MM-kisoissa välieriin asti. Yksi maan parhaita pelaajia oli skotlantilaissyntyinen Willie McLean, joka kuului vuoden 1934 MM-kisoissa pelanneeseen maajoukkueeseen. McLeanin uraa varjostivat terveysongelmat. Vuonna 1936 hän romahti kesken liigapelin ja vietti yhdeksän kuukautta parantolassa. Sieltä palattuaan hänet valittiin vielä kerran maajoukkueseen, mutta pelipaikkaa ei enää irronnut. McLean erakoitui ja katosi jäljettömiin kesällä 1938. Hänen perheensä sai vielä useiden vuosien ajan äitienpäiväkortteja, mutta McLeania itseään ei enää nähty.

3. Mehdi Ben Barka
Marokkolainen vasemmistopoliitikko Mehdi Ben Barka joutui pakenemaan maasta 1963 sekaannuttuaan kuninkaan vastaiseen salaliittoon. Hän asettui Pariisiin, joka historiallisesti ja myös tuolloin oli ympäri maailmaa lähteneiden vasemmistopakolaisten keskus. 29.10.1965 hänet pysäytti ravintolan edustalla kaksi ranskalaiseksi poliisiksi esittäytynyttä miestä. Miehet taluttivat Ben Barkan autoon, ajoivat pois eikä häntä enää koskaan nähty. Ranskalaiset kiistävät osallisuutensa, mutta arkistoja aiheesta ei ole paljastettu. Yleisimmän teorian mukaan Ranskan salaisen palvelun agentit - tai sellaisina esiintyneet - hoitivat pidätyksen ja luovuttivat Ben Barkan marokkolaisille. Hän ilmeisesti kuoli kuulusteluissa ja ruumis hävitettiin.

4. Harold Holt
Australian pääministeri vietti kaunista kesäpäivää 17.12.1967 Melbournen hiekkarannalla. Hän päätti lähteä uimaan, vaikka ranta oli tunnettu voimakkaista virtauksistaan ja aallokko oli normaalia voimakkaampi. Se olikin viimeinen kerta, kun hänet nähtiin. Epäilyttäväksi tapauksen tekee se, että 59-vuotias Holt oli tunnetusti loistava uimari, joka harrasti myös sukellusta. Ruumista ei löydetty koskaan.

5. Jimmy Hoffa
Hoffa oli USA:n ammattiyhdistysten suurimpia pamppuja, kuljetusalan ammattiliiton IBT:n entinen johtaja. Valitettavasti hän oli sekaantunut mafian toimintaan ja korruptoitunut. 30.7.1975 hän katosi eräältä Detroitin lähistöllä sijaitsevalta parkkipaikalta. Yleisesti uskotaan hänen menneen sinne tapaamaan paria mafiajohtajaa ja astuneen liian aroille varpaille. Erään huhun mukaan Hoffa vahvistaa parhaillaan jonkin sillan perustuksia betonipylväässä. Kuolleeksi hänet julistettiin 1982. Löyhästi Hoffan elämään perustuvan elokuvan F.I.S.T. pääroolissa nähtiin Sylvester Stallone.

6. Vladimir Aleksandrov
Neuvostoliittolainen fyysikko laati teorian ydintalvesta eli ydinsodan mahdollisesta seurauksesta: pölypilvi peittää maapallon estäen auringonvalon pääsyn maanpinnalle ja aiheuttaen maailmanlaajuisen jäähtymisen. Vuonna 1985 hän otti osaa fyysikkokonferenssiin Madridissa ja katosi. Useimmat teoriat väittävät hänen olleen vakooja, epäselvää on vain kenen tai keiden hyväksi ja loikkasiko hän jonnekin vai eliminoitiinko.

7. Richey Edwards
Walesilaisen rokkibändi Manic Street Preachersin kitaristi ja lauluntekijä Richey Edwardsin piti lähteä bändin laulaja-kitaristi James Dean Bratfieldin kanssa USA:han promootiokiertueelle 1.2.1995. Hän ei kuitenkaan ilmestynyt lentokentälle. Lähipäivinä hänestä tehtiin melko varmana pidetty havainto Newportin passitoimistossa ja 7.2 hän lähes varmasti ajeli taksilla ympäri Walesia jääden pois kyydistä huoltoasemalla lähellä Bristolia. Viikkoa myöhemmin hänen autonsa sai parkkisakon samalla huoltoasemalla. Kolme päivää myöhemmin poliisit tutkivat auton ja huomasivat akun tyhjäksi. Edwardsista ei sen jälkeen ole tehty mitään luotettavia havaintoja ja hänet julistettiin kuolleeksi 2008.

8. Angelo Cruz
Cruz oli puertoricolainen koripalloilija, vikkelä takamies jonka taidot eivät kuitenkaan NBA:han asti riittäneet. Tai ehkä syy löytyi vain 175 senttimetrin pituudesta. Puerto Ricossa on kuitenkin kovatasoinen ammattilaisliiga, jonka parhaita pelaajia Cruz oli 16 vuoden ajan, samoin kuin maajoukkueen kantavia voimia. Eikä Puerto Ricon maajoukkue ole mikään pilipalisakki, vuoden 1988 olympialaisissa se voitti alkusarjassa tulevan hopeamitalisti Jugoslavian 74-72 Cruzin heitettyä ratkaisukorin viime sekunneilla. Turnauksessa hän oli joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies. Peliura päättyi 1993, jonka jälkeen hän työskenteli New Yorkissa Yankeesin baseballstadionilla. 1998 hän lähti vierailemaan Puerto Ricossa eikä hänestä ole sen jälkeen mitään havaintoja.

9. Viktar Hanchar
On aika turhaa lähteä pyytämään henkivakuutusta, jos sattuu olemaan oppositiopoliitikko Valko-Venäjällä. Tämän sai kokea myös entinen varapääministeri Viktar Hanchar, joka kääntyi johtajaansa Lukashenkaa vastaan. Potkut tulivat 1996. Hanchar ei ottanut opikseen, vaan jatkoi mielenosoitusten järjestämistä ja Lukashenkaa vastaan toimimista. Hanchar katosi ystävänsä, liikemies Anatol Krasouskin kanssa 16.9.1999. Katoamispaikalta löydettiin vain lasinsiruja ja muutama veritahra. Myöhemmin Lukashenkaa vastaan kääntyneiden virkamiesten mukaan Hanchar teloitettiin salaa pikaisesti kaappauksen jälkeen.

10. Michele Miscavige
Scientologia-uskonlahko on niittänyt kyseenalaista mainetta monin tavoin. Lahkon nykyinen johtaja on David Miscavige, jonka vaimo Michele on viimeksi nähty elokuussa 2007. Lahkon mukaan Michele "ei ole kateissa, vaan työskentelee scientologian hyväksi julkisuudelta piilossa". Salaperäiset katoamiset tuntuvat olevan lahkolle enemmän sääntö kuin poikkeus, yhtä merkittävimmistä johtajista ei ole nähty sitten vuoden 2004. Kuurupiiloa harjoitti jo lahkon perustaja L. Ron Hubbard.

torstai 22. elokuuta 2019

Välihuomautus 130 : Kaikki tiivistettynä


Suomen järkevin omalla nimellään kirjoittava ajattelija Pauli Vahtera tiivisti kaiken mahdollisen maan ja maailman suunnasta kirjoituksessaan.
Teksti on pitkä, mutta sen enempää sitä ei voi lyhentää asian kärsimättä. Kehotan jokaista lukemaan sen ajatuksella sekä jakamaan kaikille kavereilleen ja kylänmiehille.
Yli kymmenen vuoden blogituksen aikana olen liittänyt tämän blogin sivupalkkiin kaksi pysyväislinkkiä johonkin kirjoitukseen. Tämä teksti on toinen niistä.
Teksti pitäisi kuvittaa, painattaa ja jakaa jokaiseen Suomen talouteen. Ehkä se vihdoinkin saisi heräämisen aikaan.

Lisään tähän vielä linkin vuoden takaiseen kirjoitukseeni. Käsittelee samaa aihepiiriä, Vahtera kävi kommentoimassa.

tiistai 20. elokuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset 100 m


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Marion JonesUSA10.720
2Shelly-Ann Fraser-PryceJAM10.748
3Carmelita JeterUSA10.767
4Elaine ThompsonJAM10.780
5Merlene OtteyJAM10.803
6Florence Griffith-JoynerUSA10.804
7Veronica Campbell-BrownJAM10.824
8Tori BowieUSA10.830
9Gwen TorrenceUSA10.845
10English GardnerUSA10.848
11Kerron StewartJAM10.861
12Gail DeversUSA10.862
13Evelyn AshfordUSA10.863
14Marlies GöhrGER10.868
15Blessing OkagbareNGR10.874
16Irina PrivalovaRUS10.877
17Marie Josée Ta LouCIV10.888
18Ekateríni ThánouGRE10.890
19Dafne SchippersNED10.892
20Murielle AhouréCIV10.893
21Kelly-Ann BaptisteTTO10.893
22Christine ArronFRA10.902
23Anelia NunevaBUL10.902
24Zhanna BlockUKR10.912
25Sherone SimpsonJAM10.916
26Tianna BartolettaUSA10.921
27Michelle-Lee AhyeTTO10.921
28Chryste GainesUSA10.923
29Inger MillerUSA10.925
30Chandra SturrupBAH10.932
31Barbara PierreUSA10.939
32Aleia HobbsUSA10.940
33Torri EdwardsUSA10.942
34Heike DrechslerGER10.947
35Lauryn WilliamsUSA10.958
36Marshevet HookerUSA10.961
37Katrin KrabbeGER10.965
38Allyson FelixUSA10.966
39Jenna PrandiniUSA10.966
40Debbie Ferguson McKenzieBAH10.975
41Dina Asher-SmithGBR10.980
42Silke MöllerGER10.982
43Alexandria AndersonUSA10.995
44Juliet CuthbertJAM11.004
45Ivet Lalova-CollioBUL11.010
46Savatheda FynesBAH11.015
47Muna LeeUSA11.016
48Alice BrownUSA11.021
49Tayna LawrenceJAM11.021
50Sheila EcholsUSA11.023
51Mary OnyaliNGR11.026
52Yulia NestsiarenkaBLR11.030
53Li XuemeiCHN11.032
54Jeneba TarmohUSA11.035
55Diane WilliamsUSA11.037
56Christania WilliamsJAM11.040
57Morolake AkinosunUSA11.043
58Carlette GuidryUSA11.044
59Me'Lisa BarberUSA11.044
60Gina LückenkemperGER11.045
61Octavious FreemanUSA11.048
62Simone FaceyJAM11.052
63Ashley HendersonUSA11.055
64Rosângela SantosBRA11.060
65Carrie RussellJAM11.061
66Schillonie Calvert-PowellJAM11.064
67Shalonda SolomonUSA11.066
68Aleen BaileyJAM11.071
69Natasha MorrisonJAM11.073
70Lyudmila KondratyevaRUS11.073
71Mujinga KambundjiSUI11.074
72Ariana WashingtonUSA11.075
73Lashauntea MooreUSA11.076
74Kim GevaertBEL11.080
75Carina HornRSA11.082
76D'Andre HillUSA11.084
77Angela WilliamsUSA11.086
78Muriel HurtisFRA11.089
79Kimberlyn DuncanUSA11.090
80Angela TenorioECU11.090
81Dezerea BryantUSA11.090
82Mercy NkuNGR11.092
83Desiree HenryGBR11.092
84Beverly McDonaldJAM11.093
85Samantha Henry-RobinsonJAM11.095
86Deajah StevensUSA11.095
87Ana Cláudia SilvaBRA11.098
88Natalya VoronovaRUS11.099
89Myriam ManiCMR11.102
90Verena SailerGER11.102
91Marina TrandenkovaRUS11.103
92Mikiah BriscoUSA11.106
93LaTasha JenkinsUSA11.106
94Melanie PaschkeGER11.108
95LaTasha ColanderUSA11.110
96Angela BaileyCAN11.114
97Endurance OjokoloNGR11.115
98Ruddy Zang MilamaGAB11.119
99Sheri-Ann BrooksJAM11.119
100Mikele BarberUSA11.120


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3Marion JonesUSA10.65
4Shelly-Ann Fraser-PryceJAM10.70
2Carmelita JeterUSA10.64
5Elaine ThompsonJAM10.70
7Merlene OtteyJAM10.74
1Florence Griffith-JoynerUSA10.49
11Veronica Campbell-BrownJAM10.76
18Tori BowieUSA10.78
25Gwen TorrenceUSA10.82
8English GardnerUSA10.74
9Kerron StewartJAM10.75
24Gail DeversUSA10.82
10Evelyn AshfordUSA10.76
22Marlies GöhrGER10.81
21Blessing OkagbareNGR10.79
12Irina PrivalovaRUS10.77
40Marie Josée Ta LouCIV10.85
32Ekateríni ThánouGRE10.83
23Dafne SchippersNED10.81
16Murielle AhouréCIV10.78


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

6Florence Griffith-JoynerUSA10.804
3Carmelita JeterUSA10.767
1Marion JonesUSA10.720
2Shelly-Ann Fraser-PryceJAM10.748
4Elaine ThompsonJAM10.780
22Christine ArronFRA10.902
5Merlene OtteyJAM10.803
10English GardnerUSA10.848
11Kerron StewartJAM10.861
13Evelyn AshfordUSA10.863
7Veronica Campbell-BrownJAM10.824
16Irina PrivalovaRUS10.877
45Ivet Lalova-CollioBUL11.010
-Dawn SowellUSA-
33Torri EdwardsUSA10.942
20Murielle AhouréCIV10.893
26Tianna BartolettaUSA10.921
8Tori BowieUSA10.830
53Li XuemeiCHN11.032
29Inger MillerUSA10.925


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Helinä Marjamaa11.293
2Sisko Hanhijoki11.327
3Johanna Manninen11.344
4Sanna Hernesniemi11.359
5Hanna-Maari Latvala11.379
6Mona-Lisa Pursiainen11.419
7Heidi Hannula11.512
8Sari Keskitalo11.568
9Anniina Kortetmaa11.679
10Nooralotta Neziri11.689
11Marja Salmela11.709
12Milja Thureson11.713
13Maria Räsänen11.734
14Anu Pirttimaa11.740
15Ilona Ranta11.765
16Aino Pulkkinen11.791
17Jasmin Showlah11.794
18Minna Painilainen-Soon11.798
19Katja Salivaara11.799
20Sanna Koivisto11.812
21Jenna Jokela11.813
22Tiina Leppäkoski11.830
23Sara Francis11.833
24Johanna Halkoaho11.852
25Heli Koivula11.862
26Minna Laukka11.866
27Elina Lax11.875
28Siina Pylkkä11.879
29Anna Heiniö11.882
30Ringa Ropo-Junnila11.884
31Henriikka Parpala11.884
32Margareetta Honkaharju11.899
33Auli Marttinen11.902
34Jonna Berghem11.902
35Tarja Leveelahti11.908
36Ella Räsänen11.914
37Hanna Wiss11.925
38Petra Stenman11.931
39Noora Hämäläinen11.933
40Carla Bosco11.934
41Jenni Jokinen11.937
42Manuela Bosco11.942
43Sanni Mahonen11.944
44Sari Raumala11.944
45Anna Hämäläinen11.965
46Oona Vilén11.967
47Emmi Mäkinen11.976
48Anna Saari11.978
49Lotta Kemppinen11.981
50Riitta Tuominen11.988
51Taika Koilahti11.992
52Sonja Rehn11.995
53Johanna Kylmänen12.000
54Kaisa Moilanen12.003
55Elina Korjansalo12.004
56Katja Simola12.011
57Elisa Hakamäki12.012
58Camilla Wirén12.014
59Tanja Keränen12.016
60Noora Pesola12.024
61Anja Rantanen12.032
62Aila Haikkonen12.041
63Minna Vuori12.059
64Milla Heiskanen12.062
65Teea Järvinen12.076
66Annika Haverinen12.078
67Marika Engdal12.079
68Riikka Kokko12.084
69Ida Aidanpää12.085
70Ifeoma Chukwuma12.085
71Heidi Suomi12.091
72Jutta Kemilä12.094
73Mari Kiminkinen12.111
74Jasmina Viitala12.117
75Emma Linton12.118
76Kati Vartiainen12.119
77Netta Myllynen12.126
78Minna Sundberg12.128
79Annika Mäenpää12.130
80Kerttu Latvala12.132
81Matilda Bogdanoff12.134
82Niina Pesola12.134
83Hanna Kinnari12.139
84Hanna Korell12.140
85Sonja Finell12.140
86Tuija Helander-Kuusisto12.149
87Anna Julin12.150
88Annu Kangasaho12.153
89Janita Tammisalo12.154
90Sanni Suhonen12.156
91Jaana Niemi12.159
92Sonja Alasalmi12.164
93Iida Kalliomäki12.165
94Pirpa Menonen12.167
95Kirsi Jansson12.178
96Piia Roslund12.181
97Niina Tiainen12.192
98Susanna Rajamäki12.193
99Leena Huhta12.200
100Paula Lappalainen12.203


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Helinä Marjamaa11.13
3Sisko Hanhijoki11.24
4Johanna Manninen11.27
5Sanna Hernesniemi11.30
6Hanna-Maari Latvala11.30
2Mona-Lisa Pursiainen11.19
9Heidi Hannula11.49
7Sari Keskitalo11.44
11Anniina Kortetmaa11.60
8Nooralotta Neziri11.48
17Marja Salmela11.67
13Milja Thureson11.62
15Maria Räsänen11.65
12Anu Pirttimaa11.62
10Ilona Ranta11.58
16Aino Pulkkinen11.65
31Jasmin Showlah11.75
14Minna Painilainen-Soon11.65
19Katja Salivaara11.69
21Sanna Koivisto11.70


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Helinä Marjamaa11.293
6Mona-Lisa Pursiainen11.419
2Sisko Hanhijoki11.327
3Johanna Manninen11.344
4Sanna Hernesniemi11.359
5Hanna-Maari Latvala11.379
8Sari Keskitalo11.568
10Nooralotta Neziri11.689
7Heidi Hannula11.512
15Ilona Ranta11.765
9Anniina Kortetmaa11.679
14Anu Pirttimaa11.740
12Milja Thureson11.713
18Minna Painilainen-Soon11.798
13Maria Räsänen11.734
16Aino Pulkkinen11.791
11Marja Salmela11.709
72Jutta Kemilä12.094
19Katja Salivaara11.799
45Anna Hämäläinen11.965

lauantai 17. elokuuta 2019

Uusinta : Ohuiden kirjojen kerho

Lukijalle: Uusitaanpa lukusuosituksia. Uusina listaan voitaisiin laittaa kotimaisen kirjallisuuden osastolle "Timo Soinin vilpittömät poliittiset teot" ja "Vihreiden ympäristöteot", käännöskirjallisuuden osastolle "Vladimir Putinin eläköitymissuunnitelmat" ja "Euroopan Unionin työ eurooppalaisten hyväksi":

Hektisessä nykyajassa ihmisillä ei enää ole aikaa lukea paksuja romaaneja tai tietokirjoja. Tämän takia Jaskan pauhantaa –blogi julkaisee lukuvinkkejä kiireisille teemana ”maailman ohuimmat kirjat”.


A. Kotimainen kirjallisuus

10. Vaatimattomuus pohjalaisittain
Takuulla maailman kaikkien aikojen vaatimattomin kirja. Ikinä.

9. Teekkareiden raittiusyhdistyksen historiikki
Keräilyharvinaisuus! Omakustanne, kopioitu vanhalla spriikopiokoneella vain muutama kappale kopiointinesteen loppumisen takia.

8. Naispappeus vanhoillislestadiolaisuuden näkökulmasta
Yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi pehmoisten puhuminen mekko päällä on miesten työtä.

7. Suomen jalkapallomaajoukkue arvokisoissa
Scifiä utopistisimmillaan. Trilogian muodostavat Tähdettömien sota, Joulukuusen vastaisku ja Jarin paluu.

6. Savolainen suorapuheisuus
Kirja, jossa asiat sanotaan kuten ne ovat – pilkulleen ja yhtään vääntelemättä.

5. Seppo Rädyn suuri oopperakirja
Hyi saatana!

4. Insinöörin muotiopas
Nyt selviää, mikä on pukeutumisessa kuuminta hottia!

3. Kuinka hankit Ahvenanmaan kotipaikkaoikeuden – yksityiskohtainen opas suomenkielisille
Saatavilla vain Maarianhaminan Suomalaisesta Kirjakaupasta karkauspäivisin klo 21.13 – 21.15 täydellisen auringonpimennyksen aikana.

2. Matrikkeli Helsingin Sanomien suomalaismielisistä toimittajista
Toinen osa, vuodet 1991-2015. Ensimmäiseen, vuodet 1889-1990 käsittäneeseen osaan liimattava liitesivu.

1. Turkulainen itseironia
Kirja sisältää jokaisen turkulaisvitsin, josta turkulaiset eivät ole loukkaantuneet.


B. Käännöskirjallisuus

10. Kuinka saada naapurikansat rakastamaan sinua – Moskovan näkökulma
Selkeäsanainen opaskirja siitä, kuinka otetaan vastuu omista teoista. Opi olemaan syyttelemättä muita ja ajattelemaan asioita myös muusta kuin omasta perspektiivistäsi.

9. Afrikkalaisia teknologiainnovaatioita
Kirjoittajalle on esitetty kirjallisuuden Nobelia, mikä onkin lähinnä tiedenobelia mihin afrikkalainen on koskaan yltänyt. Itse palkintoa hän tuskin saa, koska eihän genren tunnetuin edustaja Astrid Lindgrenkään saanut.

8. Kohta seitsemänkymmentä vuotta veljeyttä – Saudi-Arabia – Israel –ystävyysseuran historiikki
Erityisbonuksena liitteenä levy, jossa Jerusalemin naiskuoro laulaa Kaaban aukiolla Hatikvaa.

7. Ulkomaiden maantieteen oppikirja amerikkalaisille
Luulitko Kanadassa puhuttavan kanadaa tai Englannin sijaitsevan Ranskassa? Silloin olet luultavasti opiskellut maantieteesi tämän kirjan mukaan.

6. Juutalainen bisnesetiikka
Saatavilla myös rinnakkaisteos, jumalattoman paksu tiiliskivi ”Juutalainen bisnesetikka”.

5. Ruotsidemokraatit osana konsensusta
Ruotsin kaikkien muiden puolueiden jäsenistön kirjoittama esseekokoelma heidän yhteistyöstään Ruotsidemokraattien kanssa.

4. Italian armeijan kunnian päivät
Eli kuinka omata sekä selvä miesylivoima että murskaava materiaalietu ja ottaa silti 6-0 pataan joka kerta.

3. Sosiaalitukien nostamis- ja väärinkäyttöopas somalialaisittain
Runsain määrin saatavissa, alkuperäiskielellä ei mennyt yhtäkään kaupaksi. Aivan kuin yrittäisi myydä jäätä eskimoille, hiekkaa arabeille tai merivettä polynesialaisille.

2. Skotlantilaisten järkevät kansanperinteet
Tämä kansa on keksinyt curlingin, golfin ja haggisin. Sen lisäksi miehet pukeutuvat hameeseen, koska lampaat ovat oppineet juoksemaan karkuun kuullessaan avautuvan sepaluksen äänen. Tarvitseeko sanoa enempää? Jopa viski on tuontitavaraa Irlannista.

1. Muhammad-vitsikirja
Sikamaisen hauska islamilaisen kansanperinteen tuhti huumoripläjäys. Tälle nauraisi jopa Allahahahhah ja paatuneinkin jihahahahadisti. Kuvitettu laitos.

JOKERI: Kuinka ymmärtää naisia?
Kirjaa ei ole saatavilla, koska koko miljoonan kappaleen painos putosi pinseteistä ja katosi lattianrakoon.

maanantai 12. elokuuta 2019

Suomalaisen yleisurheilun taso 2019


Kalevan Kisat järjestettiin tänä vuonna Lappeenrannassa. Muualta matkustaneen kisayleisön verenpaine nousi viikonvaihteen aikana arviolta kymmenen pykälää, koska sillä paikkakunnalla eletään vety- ja atomidieetillä. Olisi kiva tietää, kuinka monta päivää ihminen voisi syödä lämpimänä ruokana pelkkää vetyä, joka on maailman paras eväs. Kumpi tulisi ensin, kyllästyminen vai sydäninfarkti? En tiedä, mutta olisin vapaaehtoinen koekaniini jos joku maksaisi sekä ruuat että terveyskuurin kokeen jälkeen.

Vuonna 2011 tein tutkimuksen, jossa vertailin Kalevan Kisojen tasoa kautta aikojen. Perinteiseen tapaan päivitän tilanteen lisäämällä mukaan tämänvuotiset kisat.

Vertailussa suoritetaan laskennalliset "maaottelut" kolmihenkisin joukkuein. Jokaisista Kalevan Kisoista on otettu jokaisesta normaaliin Ruotsi-maaottelun ohjelmaan kuuluvasta lajista (eli kaikki muut paitsi kävelyt ja moniottelut) kolme parasta suomalaista joukkueeseen. Sitten käydään läpi yksitellen ottelut kaikkien muiden vuosien Kalevan Kisojen vastaavaa joukkuetta vastaan. Jokainen laji, niin miehissä kuin naisissakin otetaan mukaan ja lasketaan pisteet Ruotsi-ottelun kaavalla eli 7-5-4-3-2-1 kaikissa niissä lajeissa, jotka ovat olleet molempien verrattavien vuosien KK-ohjelmassa. Tarkemman selvityksen käytetystä metodista ja laskentaohjelmasta voi käydä lukemassa alkuperäisestä tutkimuksesta.

Koska tänä vuonna kyseessä olivat 112. Kalevan Kisat, se tuottaa 111 ottelua jokaiselle "joukkueelle". Tämänvuotiset kisat voittavat näistä otteluista 76 ja häviävät 35. Kaiken kaikkiaan kyseessä olivat historian 36. kovatasoisimmat kisat. 2010-luvulla taso on ollut pääsääntöisesti nousussa, mutta tänä vuonna koettiin vuoden 2017 tapaan notkahdus. Olisivatko urheilijatkin langenneet vetyjen ja atomien pauloihin? No, totta puhuen säätila ei ollut kovin suosiollinen lämpötilojen puolesta muille kuin kestävyyslajeille ja osin navakan tuulen puolesta ei edes niille. Laskenut tulostaso selittyy enimmäkseen tällä, sillä todellisuudessa taso lienee vähintään sama kuin viime vuonna.

2010-luvun kisoista kovatasoisimmat olivat vuoden 2016 kisat yhtä monella voitolla kuin vuoden 2018 kisat, mutta paremmalla pistesaldolla. Tämänvuotiset olivat vuosikymmenen kuudenneksi parhaat.

Kovimmillaan taso on ollut 80- ja 90-luvuilla. Kaikkien aikojen kovimmat kisat ovat olleet 1988 ja 1998, jotka molemmat ottavat 109 voittoa eli häviävät kaksille kisoille. "Ristiinpelaamisen" takia ne ovat kuitenkin taulukon kärjessä, 1988 ensin sijoitettuna koska sen kokonaispiste-ero on parempi. Se myös voittaa näiden vuosien keskinäisen ottelun pistein 348-334.

Tämänvuotiset kisat voittavat kaikki menneet kisat keskinäisissä otteluissa vuoteen 1976 asti, joille ne häviävät. Sen jälkeen tulee muutama voitto ja vuodesta 1980 alkaen pelkkiä tappioita mukaanlukien vuosi 2008. Vuosi 2009 kärsii tappion ja sen jälkeen voitot ja tappiot ovat suunnilleen yhtä yleisiä.

Kun vertaa tämänvuotisia kisoja aiempiin Lappeenrannassa järjestettyihin kisoihin, saldo on seuraava:
1962 kaatuu murskaluvuin 380-214.
1980 tulee tappio 317,5-342,5
1997 taso oli kova, mutta silti tappiolukemat vain 362,5-407,5
2007 tappio on niukka, 382,5-409,5

Viimevuotisten kisojen suhteen tappio on yllättävän selvä, 365,5-426,5. Tarkemmin katsoen tämä johtuu suurelta osin sattumasta. Hyvin monessa lajissa tuloset häviävät vain todella niukasti viimevuotisille, kun taas niukkoja voittoja on todella vähän. Tätä kuvastaa hyvin se, että vuoden 1997 kisat ovat kaikkien aikojen vertailussa sijalla 9 ja vuoden 2007 kisat sijalla 22, silti tappio niille on niukempi kuin vasta sijalla 27 oleville viime vuoden kisoille. Vähän toisenlainen tuuri ja piste-ero olisi ollut niukempi.

"Kehnoa" tasoa moitittaessa on osattava suhteuttaa, että suomalaisen yleisurheilun taso on maailman mittakaavassa kovempi kuin millään muulla edes jollain lailla vakavasti otettavalla lajilla. Hiihto ja jääkiekkoa harjoitetaan vain muutamassa maassa. Minkään globaalin yksilölajin Suomen taso ei yllä edes lähelle yleisurheilua. Globaaleista joukkuelajeista yleisurheilu on tasossa edellä kovasti hehkutettuja lentopalloa ja koripalloa - Suomen yleisurheilumaajoukkue on maailmanlistalla korkeammalla kuin kumpikaan näistä. Jalkapallon tasosta ei kannata puhua edes samana päivänä. Suomen jalkapallomaajoukkue ei edes parhaimmillaan ole ollut yhtä korkealla sijalla Euroopan rankingissa kuin yleisurheilumaajoukkue huonoimmillaan. Yleisurheilussa ainoa asukasluvultaan Suomea pienempi maa, jolle luultavasti häviäisimme maaottelussa, on Jamaika - tosin Norja hengittää jo niskaan. Kun suhteuttaa väkilukuun (suomalaisia on vähemmän kuin yksi tuhannesta ihmisestä), meidän pitäisi saada MM- tai olympiamitali keskimäärin joka kahdeksansista kisoista. EM-tasolle suhteutettuna lukema on hieman alle yksi mitali per kisat.


Tällä kertaa en valitettavasti ehtinyt tehdä ennakkokatsausta kisojen kestävyysjuoksuihin. Piti tehdä, mutta force majeure iski päälle enkä viitsinyt sitten tehdä hätäistä hutaisua. Jos jotain tekee, niin tekee sitten kunnolla. Pientä analyysinpoikasta kuitenkin heittelen.

Miesten kasisatasen uskoin olevan Joonas Rinteen heiniä. Loppusuoran alkuun asti niin näyttikin, mutta leuka loksahti Markus Teijulan kiriessä voittoon. Tämä siitä huolimatta, että edellisen vuoden tuplamestari oli sössinyt itsensä ulos finaalista 400 metrin alkuerissä. Samalla uskoni häneen romahti, sillä lajin taso on tunnetusti umpisurkea ja mies jää silti finaalista! Lopulta Rinne joutui taipumaan peräti pronssille.

1500 metriä oli ilmeisesti väsyttänyt Rinteen, vaikka ei olisi pitänyt. Ennen kisaa totesin, että ainoa mahdollisuus siihen että Rinne ei voita, on riittävän hidas juoksu, mies pussissa viimeisen kierroksen alkaessa ja jonkun hirmuinen spurtti riittävän pitkään keulaan siinä vaiheessa. Kaksi kolmesta toteutui mutta se ei riittänyt.

Vitosella mentiin tasaisesti seitsemän miehen voimin lähes loppuun asti. Vasta pari kilometriä ennen maalia totesin, että Siikaluoma vie tämän, koska hän näytti tuoreimmalta koko porukasta.

Kymppi järjestettiin ainoana finaalina torstaina, jolloin yleisöllä oli vapaa pääsy. Erinomainen ratkaisu, sillä kyseessä oli varmaan viihdyttävin SM-kymppi vuosikymmeniin. Tulostaso ei päätä huimannut, mutta irtiottoa yritti vuoroin yksi sun toinenkin ja kärkipaikka vaihtui muutenkin. Odotetusti Saleva korjasi kuitenkin lopussa potin.

Esteissä Raitanen tyytyi ottamaan mestaruuden. Tämä onnistui yllättävänkin helposti, sillä periaatteessa alle yhdeksän minuutin miehet jäivät nyt sen päälle. En kellottanut, mutta vaikutti siltä että viimeisellä kilometrillä Raitanen kokeili vähän miltä vauhdinlisäys tuntuu, mutta löysäsi sitten lopussa tahallaan.

Naisten kasilla Sara Kuivisto otti omansa. Kaikki toimittajat tuntuvat hehkuttavan sitä, että on vain ajan kysymys milloin SE kaatuu. Ei muuten ole. Nopeus ei yksinkertaisesti riitä. Melkein kymmenen vuotta sitten tekemieni laskelmien mukaan Suomen tasolla vaadittava kerroin on 0,4493 ja maailmantasolla vastaava kerroin on 0,4617. Ensimmäinen antaa 800 metrin SE-aikaan vaadittavaksi 400 metrin tulokseksi 54,18 ja jälkimmäinen 55,67. Sara Kuiviston 400 metrin ennätys on 55,26. Periaatteessa siinä ja siinä, mutta en usko sen riittävän. Noin keskimäärin 800 metrin SE-aikaan yltävän urheilijan 400 metrin ennätyksen pitäisi Suomen tilastoista laskien olla 53,75 ja maailman tilastoista laskien 54,59. Kuiviston nopeusominaisuudet ovat melko varmasti riittämättömät SE:n rikkomiseen.

Naisten tonnivitosta katselin monttu auki. Sara Kuivisto oli koko kesän juossut syvältä vääntäen. Nyt oli ensi kerran juoksemisen makua. Silti en uskonut silmiäni, kun viimeisellä parillasadalla metrillä Kristiina Mäellä ei ollut mitään millä vastata Saran kiriin.

Vitosella oli varsinainen poisjääntien kavalkadi. Olisi kiva tietää, kuinka moni olisi jättänyt perumisen tekemättä jos olisi tiennyt muidenkin jäävän pois. Mestaruus, mitalit ja pistesijat olivat alennusmyynnissä. Kupletin juoni oli varsin selvä: Skräddar vetää ja katsotaan, pysyykö Moona Korkealaakso kyydissä. Jos on mukana vielä 500 m ennen maalia, Skräddarilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Oli mukana ja se siitä. Pronssin otti uusi tulokas Jenni Moskari, josta saattaa vielä tulla maaottelutason juoksija, ehkä enemmänkin. Korkealaaksolla puolestaan on tulevaisuutta, kunhan saa lisää pohjaa ja ylläpitää nopeuttaan.

Kymppi oli tuskallista katsottavaa. Totesin että jos kärkikolmikosta kukaan ymmärtäisi taktisesta juoksemisesta edes hitusen, voittaja olisi selvillä - no, Skräddarin kohdalla ehkä pienellä varauksella sillä hänen suorituskykynsä ei välttämättä olisi kuitenkaan riittänyt. Mutta Johanna Peiponen ja Alisa Vainio juoksivat kuin mitkäkin Duracell-puput niin kauan kuin paristot riittivät uhraamatta ajatustakaan taktiikalle. Vainio olisi voittanut kisan, jos olisi roikkunut Peiposen peesissä tai ymmärtänyt kaksi kierrosta ennen maalia ajaa tämän kiinni ja katkaista henkisen selkärangan. Peiponen puolestaan olisi voinut tämän - mitä ei sitten kuitenkaan tapahtunut - estää ottamalla vähän räväkämmän kierroksen pari kilometriä ennen maalia ja kasvattamalla etumatkan riittävän suureksi. Tai sitten löysäämällä, päästämällä Alisan hetkeksi kantaan ja nitistämällä sitten pitkällä kirillä. Toisaalta jos hän tunsi Vainion, niin tiesi nämä konstit tarpeettomiksi. Uskon kuitenkin kyseessä olleen sattuman eikä suunnitellun taktiikan. Skräddar puolestaan jäi jo monta kierrosta ennen loppua kärkikaksikosta - mutta pysyi kolmenkymmenen metrin päässä kuin liimattuna. Olisiko peesi ollut mitään?
Media puolestaan hehkutti Annemari Kiekaran (ex-Sandell) paluuta. Naisen SE, josta Johanna Peiponen pääsi vain parin sekunnin päähän muutama vuosi sitten, on sentään jo 23 vuoden takaa ja nyt comeback 42-vuotiaana kuudennella sijalla. Huvittavaa asiassa on se, että mediassa ei kiinnitetty mitään huomiota siihen, että neljänneksi tullut Laura Manninen on jo 46-vuotias. Mutta eipähän naisen ikään tarvitse kiinnittääkään huomiota. Ja ennen kuin motkotetaan että surkea taso kun noin vanhat pärjäävät, muistutetaan että kestävyysjuoksussa saattaa pärjätä iäkkäämpänäkin. Ääriesimerkki on 47-vuotiaana maratonin EM-hopeaa 1946 ottanut Väinö Muinonen. Ja ennen kuin motkotetaan että kyllähän sitä ennen urheilun tason nousua, niin muistutetaan että Jekaterina Podkopajeva voitti 1500 metrin MM-kultaa sisäradalla 44-vuotiaana 1997 ja Jo Pavey 10000 metrin EM-kultaa 40-vuotiaana 2014.

Jos ihminen on masokisti, hän menee katsomaan naisten kolmentonnin esteitä vesihaudan kohdalle. Ainoastaan Camilla Richardsson ja Janica Rauma osaavat ottaa sen oikein, muut käyttävät sitä kahluualtaana. Ja Camilla itse oli tyytymätön tekniikkaansa, ihan aiheesta sinänsä. Eihän se hyvä ollut, mutta ynnä muut -sakkiin nähden silti ylivertainen. Viimevuotisen loukkaantumisen takia hän ei ole kyennyt kunnolla treenaamaan esteitä vielä kovin kauan ja se näkyy. Camilla kykenee hyvässä seurassa juoksemaan 9.30 -tyylisen ajan, kunhan saa tekniikkansa taas kohdilleen. Samaan aikaan ja selvästi parempaankin pitäsi pystyä Oona Kettusen, joka oli tällä kertaa kuudes niukasti alle 11 minuutin ajalla. Mutta kun hän on halunnut leikkiä hiihtäjää muutaman viimeisen vuoden ajan. Onhan se tietysti periaatteessa helpompaa yrittää maailman huipulle lajissa, jota harrastetaan vain muutamassa maassa. Kysykää vaikka Therese Johaugilta, joka olisi saattanut päästä maailman huipun tuntumaan juoksijanakin. Mutta huipun tuntuma juoksussa on toki eri asia kuin olla täysin ylivertainen hiihtäjänä.

Loppukevennys: Tuttuun tapaan eri yritykset tai yhteisöt "tarjosivat" tietyn lajin. Esimerkiksi Savitaipaleen kunta sponsoroi osuvasti miesten korkeushyppyä, kun mukana oli paikkakunnan edustajana parin vuoden takainen Suomen mestari Jesse Huttunen. Ihan kohdilleen sponsorointi ei kuitenkaan osunut. Paikallinen kauppakeskus Iso Kristiina sponsoroi jotakin lajia, en muista mitä. Paremmin sponsorirahat olisivat osuneet kohdalleen naisten kolmiloikkaan, olihan siellä voittajana todellinen Iso Kristiina eli Mäkelä, 185 cm!

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Välihuomautus 129 : Nationalismi vastaan multikulti

Euroopan joukkuemestaruuskilpailut järjestettiin perjantaista sunnuntaihin. Suomi jäi superliigassa valitettavasti toiseksi viimeiseksi eli yhdenneksitoista 190 pisteellä ja putosi seuraavalle kaudelle ykkösliigaan. Kuten olemme jatkuvasti saaneet lukea, Suomen yleisurheilu on lievästä noususuuntauksesta huolimatta pohjamudissa ja surkeatasoista - ei tuolla meiningillä maailmalla pärjätä. Vasta Euroopan 11. paras maa.
Toista se on viime aikoina kovasti hehkutetuissa palloilulajeissa, joissa on kehuttu kivikovaa tasoa ja tekemisen meininkiä. Jalkapallossa maajoukkue menestyi Kansojen liigassa loistavasti ja sijoitus ranking-listallakin parani, nyt se on jopa Euroopan listan kolmaskymmenes. Naisten maajoukkue on sijalla kaksikymmentä eli yleisurheiluun vertailukelpoiseksi tehdäksemme keskimääräinen sijoitus Euroopassa on siis 25. Lentopallossa vastaava sijoitus Euroopassa on 20. ja koripallossa enintään 19., sillä naisten maajoukkue ei yllä koko listalle ja sijoitus on laskettu parhaan listalta pudonneen mukaan. Toki jääkiekossa ollaan korkeammalla, mutta nyt puhe onkin lajeista joita harrastetaan vakavissaan useammassa kuin alle kymmenessä maassa. Salibandyssa ja etenkin pesäpallossa Suomi on vielä jääkiekkoakin ylempänä.

Mutta varsinainen asia on se, kuka voittikaan Euroopan Superliigan. Se oli Puola. Voitto oli jopa varsin selvä, sillä loppupisteet olivat 346. Sijoille 2-6 sijoittuivat Saksa (317,5), Ranska (316,5), Italia (316), Iso-Britannia (302,5) ja Espanja (294,5). Näitä viittä maata yhdistää kaksi asiaa, jotka samalla erottavat sen Puolasta:
1) Niissä kaikissa on yli 45 miljoonaa asukasta (Puolassa noin 38 miljoonaa).
2) Kaikkien joukkueissa oli iso liuta mustia tai arabeja.

Puola ei ulkomaanapuja kaipaillut, vaan hoiti voiton kotiin omin voimin. Ainoa maan ulkopuolelle viittaava nimi joukkueessa taisi olla Sofia Ennaouilla ja hänelläkin vain sukunimi marokkolaisen isän takia, äiti on puolalainen. Nainen itse on asunut Puolassa kaksivuotiaasta ja on kristitty.

lauantai 10. elokuuta 2019

Uusinta: Reservissä

Lukijalle: Nostatetaanpa taas tunteita uusimalla juttu asevelvollisuus- ja ammattiarmeijasta. Lisään vielä alkuperäiseen juttuun kirjoittamani kommentin väittelyyn. "Ammattiarmeijan paremmuudesta odottelen edelleenkin esimerkkiä maasta, joka olisi luottanut ammattiarmeijaan ja tullut miehitetyksi ilman että olisi ottanut lusikan kauniisti käteen ja järjestänyt kutsunnat. Siis olettaen että olisi ollut aikaa." Tosiasia kun on se, että historiasta ei löydy yhtäkään esimerkkiä tilanteesta, jossa tiukassa paikassa olisi siirrytty asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaan. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy leegio. Ammattiarmeija on kauniin sään armeija, joka kelpaa pikkusotiin ja voi hävitäkin vieraskentällä. Silloin kun on kova paikka, tarvitaan asevelvollisuutta. Ja Suomella se kova paikka on jatkuvasti nurkan - tai oikeastaan rajan - takana:

Omaankin postilaatikkoon putkahti se kirje, jota jokainen tietynikäinen suomalaismies on odottanut. Kuten varmaan kaikki muutkin, olin etukäteen spekuloinut sisällöllä.

Periaatteessa vaihtoehtoja oli kaksi. Edellisen kerran kertausharjoituksissa ollessa sain tietää, mikä oli sodanajan sijoitukseni. Tämä oli ensimmäinen vaihtoehto. Pidin kuitenkin lähes yhtä todennäköisenä vaihtoehto B:tä. Edellisestä kertauksesta oli kuitenkin jo erinäisiä vuosia ja epäilin, että alkoi olla niillä ja rajoilla, vieläkö kelpuutettaisiin periaatteessa nuoremman ikäpolven hommaan. Ja jos ei, niin siinäkin tapauksessa minulla oli sivistynyt arvaus sijoituspaikasta. Jokerikortti olisi ollut, että minut olisi varattu tiettyyn siviilitehtävään, mutta epäilin tätä vaihtoehtoa epätodennäköiseksi siksi, että a) armeija ei välttämättä ole suunnitellut kuka hoitaa mitäkin siviilitehtävää kriisin aikana paitsi ehkä kaikkein tärkeimmät tehtävät ja b) vaikka olisi suunnitellutkin, niin pari vanhempaakin miestä olisi siihen tehtävään käytettävissä. Tai sitten vaihtoehto C - ihan jotain muuta.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että vaihtoehto B toteutui. Tosin tunnetusti yksikään sotasuunnitelma ei toteudu ensimmäistä laukausta pidemmälle. Voihan se olla, että tilanteen kiristyessä huomaavat, mokomat, että iästään huolimatta tuo Brown pistää kunnoltaan edelleen päihin yli puolelle varusmiesjampoista ja löydän itseni esikunnan tuulimyllynlämmittäjän tehtävän sijasta vanhemman palkkaluokan miinanpolkijana.

Oli miten oli, olen aina noudattanut sääntöä "aina mennään kun meitä tarvitaan". Kun kutsu on käynyt, en ole kieltäytynyt. Ja joskus jopa säännöllä joskus mennään vaikkei tarvittaisikaan, kuten kerran takavuosina kun tuli kutsu vapaaehtoiseen kertausviikonloppuun. Kun ei muutakaan menoa ollut, niin totesin että eiköhän se aina kotiolot voita.

Tällä hetkellä Suomessa käydään kiivasta debattia kahdesta maanpuolustukseen liittyvästä asiasta:
1) Nato vai ei?
2) Asevelvollisuus vai ammattiarmeija?
Näistä ykköskysymys on se vakavammin otettava, kakkonen on lähinnä teoreettinen.

Kysymykseen yksi vastaan lyhyesti mutta ristiriitaisesti: periaatteessa vastustan ehdottomasti Natoon liittymistä, mutta käytännössä kannatan sitä ehdottomasti. Periaatteessa Suomelle ehdottomasti paras ratkaisu olisi laittaa oma puolustus uskottavaan kuntoon. Käytännössä, koska tämä vaihtoehto tuntuu olevan mahdoton, on liityttävä Natoon mahdollisimman pikaisesti.

Kysymys kaksi taas kiertyy kysymykseen yksi. Mikäli toimimme Ehrensvärdin ohjeen vastaisesti ja luotamme vieraan apuun, niin hittoonko me tarvitsemme asevelvollisuusarmeijaa? Itse asiassa, hittoonko me tarvitsemme siinä tapauksessa enää koko armeijaa? No, vakavasti puhuen on lähdettävä siitä, että liittoudumme tai emme, meillä on oltava valmius puolustaa Suomea tehokkaimmalla mahdollisimmalla tavalla. Ja silloin kysymykseksi jää, asevelvollisuus vai ammattiarmeija?

Jos lähdetään historiallisesti liikkeelle, niin luolamiesten aikaan kaikki armeijat olivat asevelvollisuusarmeijoita. Kun naapuriheimo hyökkäsi, niin oletettavasti äijä kuin äijä heitti nuijan olalle. Tarkalleen ottaen kyseessä ei ollut siis armeija, vaan militia. Armeijaksi voidaan sotilaallista yhteenliittymää kutsua vasta siinä vaiheessa, kun siinä menestyksellisesti toimiminen edellyttää jonkinlaista erityistaitoa, jota ei voida olettaa kaikilla olevan. Siinä vaiheessa, kun tekninen kehitys tätä edellytti, syntyi ammattiarmeija. Kaikkien ei ollut mahdollista palvella armeijassa yksinkertaisesti siitä syystä, että työvoimaa tarvittiin siviilitehtäviin, kuten maanviljelykseen. Niinpä ammattiarmeijat olivat sääntö aina Napoleonin aikaan asti. Sitten tuo pikku korsikalainen keksi Grande Arméen ja pisti sillä pataan kaikkia muita siihen asti, kunnes nämäkin ottivat opikseen ja järjestivät kutsunnat.

Ja tämä onkin ollut sääntö siihen asti. Ammattiarmeija on ollut kauniin sään armeija. Kun sitten on oltu kusisessa paikassa, on tarvittu asevelvollisuutta. En muista historiasta yhtään ainutta esimerkkiä, jossa olisi tapahtunut seuraavaa: asevelvollisuusarmeijalla menee sodankäynti huonosti, jolloin päätetään "hei, luovutaan asevelvollisuudesta ja siirrytään ammattiarmeijaan, eiköhän se siitä". Siis että tuota olisi edes yritetty. Puhumattakaan siitä, että olisi voitettu. Päinvastaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Kertaakaan sitten Napoleonin ei ole käynyt niin, että asevelvollisuusarmeija olisi ottanut pataan ammattiarmeijalta, olettaen että tilanne on ollut edes suhteellisen tasapuolinen. USA:n ammattiarmeija pieksi Irakin asevelvollisuusarmeijan, joopa joo. Länsimainen huipputeknologisen maan sotakoneisto vastaan arabimaan haluton armeija. USA:n asevelvollisuusarmeija hävisi Vietnamille, joopa joo. Sodassa jossa jenkkien piti tapella silmät sidottuina ja toinen käsi selän takana poliittisista syistä siinä missä Vietnamilla ei ollut pidikkeitä - ja Vietnamilla jos millä oli totaalisen sodankäynnin asevelvollisuusarmeija. Brittien ammattiarmeija valtasi Falklandin Argentiinan asevelvollisuusarmeijalta, joopa joo. Voitteko kuvitella, miten yksipuolinen sota olisi ollut, jos Argentiina olisi ollut mukana pelkillä ammattisotilaillaan?

Ammattiarmeijan sotilaat eivät yleensä ole sen pätevämpiä kuin asevelvollisuusarmeijankaan. Kolmikymppinen ammattikersantti osaa sotimisen. Kolmikymppinen reservin kersantti osaa hitsaamisen / LVI-asennuksen / kokkaamisen / sairaanhoidon / kouluttamisen siviilityönsä ansiosta ja sen lisäksi sotimisen melkein yhtä hyvin kuin ammattikersantti. Mies miestä vastaan ammattiarmeija voittaa asevelvollisuusarmeijan, mutta ammattiarmeija on vain osiensa summa siinä missä asevelvollisuusarmeija on reilusti enemmän kuin osiensa summa. Sodankäynti on muutakin kuin ampumista ja kuten jokainen rauhanturvaajana palvellut suomalainen osaa kertoa, suomalaiset rauhanturvaajat kykenevät hoitamaan hommansa ammattiarmeijoita paremmin siitä yksinkertaisesta syystä, että jo komppanian kokoisesta joukosta löytyy ammattimies melkein mihin tahansa vastaan tulevaan tehtävään.

Johtopäätös on selvä: asevelvollisuus on tarpeellinen maalle, jonka uhka on sitä selvästi suurempi vihollinen. Ja se on maata varten, ei asevelvollisuus ole yksilön, vaan yhteisön asia. Kokonaan toinen juttu on sitten se, tarvitseeko jokaisen olla pum-pum -koulutettu, vaan onko nykymaanpuolustus tehokkaampi muuten? Loppujen lopuksi kehittyneen maan armeijassa yli 80 % on huoltotoimenpiteitä ja alle 20 % varsinaisia taistelutehtäviä suhdeluvun kasvaessa koko ajan yhä huoltopainotteisemmaksi. Peruskysymys ei silti muutu, vaikka taistelutehtävistä ei välttämättä kyse olekaan. Totaalinen maanpuolustus on ylivoimaisesti paljon tehokkaampaa kuin pelkkä ammattiarmeija.

Tämän hyväksyminen aiheuttaa mielenkiintoisen näkökulman myös siviilipalvelukseen. Siviilipalvelus on moraalisesti kestämätöntä ja "en halua enkä pysty tappamaan" -valehteluineen huijausta, mutta totaalisessa maanpuolustuksessa ei ole väliä sillä, onko armeijan vermeet päällä vai kirjoittaako virusbottia vihulaisen tietojärjestelmiin siviilimaiharissa. Pieni maa tarvitsee kaikkien panoksen eikä siinä silloin kysytä, oletko siviili vai sotilas - usein ensimmäisestä onkin enemmän hyötyä, jotta sotilaat voisivat tehdä oman työnsä helpommin.

Totaaliseen maanpuolustukseen kuuluvat myös naiset. Aikoinaan vastustin naisten asepalvelusta sillä perusteella, että kyllä miesten pitäisi saada olla edes sodassa kaikessa rauhassa. Kylmä tosiasia on se, että heteromiehellä on aina toosa mielessä ja jos tosipaikassa on naisia ympärillä, se on häiritsevä tekijä. Ja erityisen häiritsevä se on siksi, että naiset eivät pelkästään fyysisten vaatimusten tasolla kykene täyttämään miesten tehtäviä - asiasta tehdyt tutkimukset kertovat karua mutta vaiettua kieltään. Toki parhaat naiset kykenevät samaan kuin keskinkertaiset miehet, mutta keskinkertaisia miehiä on kyllä aivan riittävästi tarvittaviin tehtäviin ilman, että naisten läsnäolo häiritsisi heidän tehokkuuttaan. Takalinjojen tehtävät ovat sitten asia erikseen, samoin kuin naisten omat joukko-osastot tehtävissä, joissa fyysinen suorituskyky ei ole rajoittava tekijä. Sinänsä en naisten asepalvelusta vastusta. Olisihan sitten naisilla omiakin tarinoita kerrottavaksi eikä tarvitsisi tyytyä minun versioihini.

perjantai 9. elokuuta 2019

Sivallus CCCLIX

Miehen keski-ikä alkaa silloin, kun hän huomaa ettei enää tarvitse pitää kiinni osuakseen pönttöön.
Miehen keski-ikä päättyy silloin, kun hän huomaa että osuakseen pönttöön on jälleen pidettävä kiinni.

keskiviikko 7. elokuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet kymmenottelu

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Roman ŠebrleCZE8799.9
2Dan O'BrienUSA8780.1
3Tomáš DvořákCZE8779.4
4Ashton EatonUSA8740.6
5Daley ThompsonGBR8687.8
6Erki NoolEST8671.4
7Bryan ClayUSA8647.6
8Trey HardeeUSA8611.4
9Eduard HämäläinenBLR8606.0
10Jürgen HingsenGER8605.2
11Tom PappasUSA8602.3
12Kevin MayerFRA8586.2
13Damian WarnerCAN8549.9
14Siegfried WentzGER8548.7
15Uwe FreimuthGER8521.4
16Leonel SuárezCUB8498.4
17Torsten VossGER8497.3
18Andrei KrauchankaBLR8489.0
19Chris HuffinsUSA8485.7
20Christian PlaziatFRA8485.2
21Steve FritzUSA8478.9
22Dmitriy KarpovKAZ8478.3
23Michael SmithCAN8469.6
24Dave JohnsonUSA8465.4
25Guido KratschmerGER8461.5
26Kai KazmirekGER8443.0
27Rico FreimuthGER8440.5
28Frank BusemannGER8439.3
29Lev LobodinRUS8421.7
30Christian SchenkGER8418.4
31Grigoriy DegtyarovRUS8414.2
32Jón Arnar MagnússonISL8402.5
33Ilya ShkurenyovRUS8397.4
34Robert ZmělíkCZE8393.9
35Attila ZsivoczkyHUN8381.5
36Eelco SintnicolaasNED8374.2
37Arthur AbeleGER8365.9
38Pascal BehrenbruchGER8355.8
39Yordanis GarcíaCUB8355.5
40Aleksandr ApaychevUKR8353.8
41Michael SchraderGER8351.0
42Stefan SchmidGER8335.7
43Maurice SmithJAM8329.7
44Alain BlondelFRA8325.0
45Oleksandr YurkovUKR8313.7
46Oleksiy KasyanovUKR8308.0
47Maicel UiboEST8298.5
48Romain BarrasFRA8294.4
49Aleksandr NevskiyUKR8294.1
50Aleksey DrozdovRUS8289.1
51Antonio PeñalverESP8248.7
52Siegfried StarkGER8239.6
53Willem CoertzenRSA8236.4
54Henrik DagårdSWE8235.3
55Larbi BouraadaALG8232.7
56Sébastien LevicqFRA8230.3
57Mikhail MedvedUKR8224.6
58Kip JanvrinUSA8212.3
59Mikk PahapillEST8211.1
60Aleksandr PogorelovRUS8208.8
61André NiklausGER8208.8
62Aleksey SysoyevRUS8204.4
63Zach ZiemekUSA8201.9
64Kurt FelixGRN8190.9
65Hans Van AlphenBEL8190.4
66Laurent HernuFRA8187.1
67Norman MüllerGER8183.7
68Adam Sebastian HelceletCZE8182.8
69Viktor GruzenkinRUS8181.8
70Dezsõ SzabóHUN8174.9
71Mike MaczeyGER8173.8
72Francisco BenetESP8171.1
73Michael KohnleGER8161.9
74Thomas Van Der PlaetsenBEL8152.6
75Klaus IsekenmeierGER8151.7
76Jake ArnoldUSA8137.1
77Raúl DuanyCUB8124.7
78Pieter BraunNED8114.7
79Chiel WarnersNED8113.0
80William MottiFRA8110.5
81Ramil GaniyevUZB8103.3
82Sebastian ChmaraPOL8099.1
83Paul TerekUSA8093.2
84Jeremy TaiwoUSA8092.0
85Ricky BarkerUSA8088.9
86Frank MüllerGER8080.3
87Phil McMullenUSA8075.8
88Luiz Alberto de AraújoBRA8074.7
89Petri KeskitaloFIN8072.1
90Keisuke UshiroJPN8071.4
91Indrek KaseorgEST8070.7
92Eugène MartineauNED8069.6
93Jiri RybaCZE8068.7
94Carlos ChininBRA8066.6
95Beat GähwilerSUI8066.0
96Anders RajaEST8060.5
97Zsolt KürtösiHUN8058.6
98Mihail DudašSRB8058.3
99Jaakko OjaniemiFIN8044.4
100Qi HaifengCHN8040.1


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3Roman ŠebrleCZE9026
5Dan O'BrienUSA8891
4Tomáš DvořákCZE8994
2Ashton EatonUSA9045
6Daley ThompsonGBR8847
9Erki NoolEST8815
8Bryan ClayUSA8832
12Trey HardeeUSA8790
15Eduard HämäläinenBLR8735
7Jürgen HingsenGER8832
13Tom PappasUSA8784
1Kevin MayerFRA9126
10Damian WarnerCAN8795
14Siegfried WentzGER8762
11Uwe FreimuthGER8792
26Leonel SuárezCUB8654
22Torsten VossGER8680
32Andrei KrauchankaBLR8617
21Chris HuffinsUSA8674
38Christian PlaziatFRA8574


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

12Kevin MayerFRA8586.2
4Ashton EatonUSA8740.6
1Roman ŠebrleCZE8799.9
3Tomáš DvořákCZE8779.4
2Dan O'BrienUSA8780.1
5Daley ThompsonGBR8687.8
10Jürgen HingsenGER8605.2
7Bryan ClayUSA8647.6
6Erki NoolEST8671.4
13Damian WarnerCAN8549.9
15Uwe FreimuthGER8521.4
8Trey HardeeUSA8611.4
11Tom PappasUSA8602.3
14Siegfried WentzGER8548.7
9Eduard HämäläinenBLR8606.0
24Dave JohnsonUSA8465.4
22Dmitriy KarpovKAZ8478.3
40Aleksandr ApaychevUKR8353.8
28Frank BusemannGER8439.3
31Grigoriy DegtyarovRUS8414.2


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Petri Keskitalo8072.1
2Jaakko Ojaniemi8044.4
3Johannes Lahti7942.8
4Aki Heikkinen7792.9
5Harri Sundell7640.0
6Mikko Valle7628.4
7Lassi Raunio7614.9
8Jukka Väkeväinen7602.5
9Jarkko Finni7591.8
10Henri Kokkonen7587.1
11Juuso Hassi7560.2
12Mikko Halvari7529.1
13Sami Itani7516.7
14Esa Jokinen7508.2
15Thomas Barrineau7470.7
16Harri Laiho7455.3
17Jari Olli7430.9
18Roger Kanerva7419.3
19Tero Ojala7413.2
20Kari-Pekka Lax7412.0
21Jan-Erik Romar7387.1
22Heikki Leppänen7370.0
23Henrik Broman7362.1
24Kaj Ekman7344.8
25Tatu Pussila7316.2
26Jari Näkki7302.6
27Hannu Kyösola7299.8
28Teijo Pynnönen7282.5
29Glenn Lindqvist7280.7
30Otto Ylöstalo7269.7
31Pekka Lahtinen7215.3
32Olli Käenniemi7199.0
33Vesa Heinonen7180.7
34Sebastian Siukonen7180.1
35Antti Haapalahti7174.0
36Mauri Kaattari7148.5
37Markus Kahma7134.0
38Pekka Suvitie7110.8
39Jorma Vesala7103.9
40Janne Vikeväinen7082.1
41Vesa Jääskeläinen7026.0
42Teemu Heino7024.5
43Teemu Rautiainen7020.9
44Jarmo Mäkelä6992.0
45Heikki Kyösola6981.0
46Tero Heikkinen6980.7
47Antti Miihkinen6978.9
48Ville Mylläri6974.6
49Markku Juhola6973.2
50Aki Salminen6965.8
51Janne Werner6965.1
52Matti Vesterinen6958.6
53Keijo Törmälä6941.6
54Hannu Sainio6939.7
55Petri Nykänen6937.9
56Jan-Erik Boström6936.3
57Timo Tuominen6927.7
58Petri Lemmetyinen6924.8
59Seppo Suutari6922.6
60Pauli Peltoniemi6913.9
61Jari Perälä6912.6
62Perttu Noponen6905.1
63Jali Valtonen6875.5
64Veikko Mäkelä6852.0
65Tuure Hollo6842.9
66Pasi Mäenpää6839.8
67Juho Mäkipää6794.1
68Janne Lahtinen6763.8
69Mika Lönnblad6758.2
70Torbjörn Lassenius6744.2
71Jaakko Erkinheimo6729.9
72Risto Heinonen6708.6
73Reijo Bottas6704.8
74Miikka Kelo6694.0
75Ville-Pekka Backlund6689.2
76Eetu Kangas6656.8
77Kimmo Kryssi6644.4
78Aki Ahvenjärvi6640.8
79Jorma Lappalainen6639.1
80Olli Väistö6632.9
81Jussi Välimäki6628.7
82Keijo Alaspää6604.9
83Mikko Haapala6584.1
84Olavi Penttilä6574.5
85Stig Nymander6564.0
86Timo Flinck6537.5
87Hannu Fälden6535.8
88Juha Laakkonen6535.5
89Lari Haapakangas6531.5
90Marko Rautala6501.7
91Veli-Pekka Pekkarinen6486.7
92Jari Moilanen6457.4
93Jarmo Erkkilä6454.8
94Ossi Ojala6452.3
95Antti Vuorela6447.8
96Juhani Lakkapää6442.2
97Jesse Jokinen6433.7
98Harri Heikkonen6426.1
99Markku Leskinen6420.1
100Jyrki Paavola6419.9


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Petri Keskitalo8318
3Jaakko Ojaniemi8192
5Johannes Lahti8090
4Aki Heikkinen8188
6Harri Sundell8001
16Mikko Valle7780
12Lassi Raunio7862
8Jukka Väkeväinen7944
13Jarkko Finni7843
18Henri Kokkonen7759
22Juuso Hassi7734
20Mikko Halvari7736
23Sami Itani7731
11Esa Jokinen7868
17Thomas Barrineau7762
24Harri Laiho7701
15Jari Olli7783
10Roger Kanerva7923
27Tero Ojala7648
21Kari-Pekka Lax7734


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Petri Keskitalo8072.1
-Eduard Hämäläinen-
2Jaakko Ojaniemi8044.4
4Aki Heikkinen7792.9
3Johannes Lahti7942.8
5Harri Sundell7640.0
-Elmo Savola-
8Jukka Väkeväinen7602.5
24Kaj Ekman7344.8
18Roger Kanerva7419.3
14Esa Jokinen7508.2
7Lassi Raunio7614.9
9Jarkko Finni7591.8
38Pekka Suvitie7110.8
17Jari Olli7430.9
6Mikko Valle7628.4
15Thomas Barrineau7470.7
10Henri Kokkonen7587.1
22Heikki Leppänen7370.0
12Mikko Halvari7529.1