Tutkimisen sietämätön keveys

Tämänvuotiset Ig-Nobelit on jaettu. Palkinto myönnetään vuosittain kymmenelle tutkimukselle, ”jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten miettimään”. Vuodesta 1991 jaettujen palkintojen alkuperäinen myöntämisperustelu oli vielä parempi, ”tutkimukselle jota ei voi eikä pidä toistaa”.

Vuoden 2013 palkinnot myönnettiin seuraaville tutkimuksille:
Arkeologia: Kuolleen päästäisen pariloinnista, nielaisemisesta purematta ja sen tutkimisesta, mitkä luut hajoavat ihmisen ruuansulatusjärjestelmässä ja mitkä eivät.
Biologia/astronomia: Sen havaitsemisesta, että lantakuoriaisten eksyessä ne kykenevät löytämään tiensä takaisin katsomalla Linnunrataa.
Kemia: Sen havaitsemisesta, että sipulien aiheuttama itkeminen on aiemmin luultua monimutkaisempi biokemiallinen prosessi.
Lääketiede: Sen tutkimisesta, onko sydämensiirron saaneiden hiirten reaktio oopperamusiikkiin erilainen kuin ennen siirtoa.
Rauhanpalkinto: Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukashenkolle julkisen taputtamisen laittomaksi tekemisestä, sekä saman maan poliisille yksikätisen miehen pidättämisestä lainrikkojana.
Todennäköisyys: Sen havaitsemisesta, että mitä pidempään lehmä on maannut laitumella, sitä todennäköisemmin se nousee pian ylös, sekä siitä että mitä pidempään lehmä on seisonut, ei voida päätellä kuinka pian se käy makuulle.
Fysiikka: Sen havaitsemisesta, että jotkut ihmiset olisivat fyysisesti kykeneviä juoksemaan lammen pinnalla – olettaen että lampi olisi Kuussa.
Psykologia: Sen kokeellisesta havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat olevansa humalassa uskovat samalla olevansa viehättäviä.
Julkinen terveydenhuolto: Lääketieteellisistä tekniikoista, jotka on kuvattu raportissa ”Amputoitujen penisten kirurginen hoito Thaimaassa” – tekniikat joita he suosittelevat paitsi niissä tapauksissa joissa amputoitu penis on osittain ankan syömä.
Turvatekniikka: Elektromekaanisen järjestelmän, jonka tarkoitus on sulkea lentokonekaappaaja ansaan, keksimisestä. Systeemi pudottaa kaappaajan ansaovien läpi, sinetöi hänet pakettiin ja pudottaa sidotun kaappaajan lentokoneen erityisesti suunnitellusta pommikuilusta laskuvarjolla maahan, jossa radiolla hälytetty poliisi odottaa kaappaajan laskeutumista.

Ig-Nobeleita on myönnetty vuodesta 1991 alkaen. Sinänsä harmi, että niitä ei voi myöntää kovin pitkälti postuumisti, koska kaikkien aikojen Ig-nobelisti olisi varmaan Thomas Midgley Jr, kenties jopa kolminkertainen sellainen. Ensin hän meni ja keksi lyijyn lisäämisen bensiiniin nakutuksen estämiseksi. Kymmenisen vuotta myöhemmin hän keksi kuinka kylmälaitteita saadaan jäähdytettyä CFC-yhdisteillä. Viisikymppisenä Midgley sairastui polioon ja menetti osan liikuntakyvystään. Tämän takia hän suunnitteli laitteiston, jonka avulla hän kykeni nousemaan sängystä ylös. Muutamaa vuotta myöhemmin Midgley sotkeutui sen köysistöön ja kuristui kuoliaaksi.

Mutta on niitä muitakin päättömiä keksintöjä tehty ja tässä on lista kymmenestä mielestäni osuvimmasta Ig-Nobel –palkinnosta. Olisin saattanut hyvin päätyä itsekin listalle, tein aikoinaan kieli poskessa vakavasti otettavan tutkimuksen jonka jätin sitten julkaisematta, mutta Ig-Nobel –ainesta se oli. Illanvietoissa olen pari kertaa tuloksia jälkeenpäin esitellyt ja on naurettu kippurassa. Olisi Ig-Nobel melkoinen meriitti – fyysikko Andre Geim sai Ig-Nobelin 2000 saatuaan sammakon levitoimaan magneettien avulla ja aidon Nobelin 2010 grafeenitutkimuksestaan.


10. Fysiikka, 1996: Murphyn lain kokeellisesta todentamisesta tutkimalla, että paahtoleivällä on suurempi todennäköisyys pudota lattialle voideltu puoli alaspäin. Tämä perustuu siihen, että ihmiset kantavat leipää kädessä voideltu puoli ylöspäin (ainakin yleensä) ja ovat sen pituisia, että leivän joutuessa pudotessaan pyörivään liikkeeseen se ehtii todennäköisesti tehdä puoli kierrosta ennen lattiaan osumistaan.

9. Taloustiede, 2001: Sen havaitsemisesta, että ihmiset kykenevät viivästyttämään kuolemaansa mikäli päätyvät sen takia alempaan perintöveroon. Sanoisin että tässä tulee tehtyä jo veronkierron maailmanennätys.

8. Fysiikka, 2011: Tutkimuksesta, joka osoittaa että yli puolet kiekonheittäjistä kokee huimausta, mutta moukarinheittäjistä ei yksikään. Havaintojen mukaan tämä johtuu siitä, että moukaria heittäessä ympäristöstä on helpompi löytää kiintopiste.

7. Lääketiede, 1992: Japanilainen tutkimusryhmä sen havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat jalkahikensä haisevan, ovat oikeassa ja ihmiset, jotka uskovat ettei heidän jalkahikensä haise, ovat myös oikeassa. Tutkimus oli erityisen tärkeä siksi, että japanilaisille haju on kammotus: voimakas jalkahiki saattoi olla jopa asepalveluksesta vapauttamisen peruste. Kuvitelkaa nyt miten helpolla jenkit olisivat voittaneet vaikka Guadalcanalilla, jos japanilaisia sotilaita olisi haitannut se ryhmän haiseva heppu. Toisaalta jos Suomen armeijassa haiseva jalkahiki olisi vapautuksen peruste, niin eipä SA-INT:iin iskukyvystä jäisi paljon mitään jäljelle. Näin ainakin omien empiiristen havaintojeni mukaan.

6. Lääketiede, 1996: Tutkimuksesta, jossa selvitetään kykeneekö tippuri tarttumaan pumpattavan Barbaran välityksellä. Toinen palkituista oli Grönlannista – herättää kysymyksen ovatko eskimot laiskistuneet siinä määrin etteivät enää viitsi juosta huskykoiria kiinni.

5. Rauhanpalkinto, 2010: Sen havaitsemisesta, että kiroileminen lievittää kipua. Samassa yhteydessä ei tiettävästi tutkittu, vähentääkö se myös vitutusta mutta perkeleen vahvaa empiiristä helvetin havaintoa tähän saatanan suuntaan on vittu esitetty.

4. Biologia, 2008: Sen havaitsemisesta, että koirakirput hyppäävät korkeammalle kuin kissakirput. Odottelemme jatkotutkimusta, joka paljastaa että tanskandogissa elävät kirput hyppäävät korkeammalle kuin chihuahuassa elävät kirput.

3. Fysiikka, 2002: Sen havaitsemisesta, että oluen vaahdon hajoaminen noudattaa eksponentiaalista mallia. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Münchenin yliopistossa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miten tutkijat saivat tiedekunnan rahoittamaan riittävän määrän olutta tutkimusta varten, miten tutkijat malttoivat odottaa vaahdon hajoamista, mitä oluelle tapahtui vaahdon hajoamisen jälkeen, ja ennen kaikkea kuinka tutkijat pystyivät kirjoittamaan raportin siinä kunnossa missä heidän on täytynyt kaiken järjen mukaan tutkimuksen jäljiltä olla.

2. Fysiikka, 2003: Tutkimus siitä, kuinka suuri voima tarvitaan lampaan raahaamiseen erilaisia pintoja pitkin. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Australiassa. Ette halua tietää mitä varten lammasta piti raahata.

1. Virtausdynamiikka, 2005: Ainoa Suomeen tullut Ig-Nobel; toinen palkinnonsaajista työskenteli Oulun yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin pingviinien elimistöön syntyvää painetta ja kloaakkisuolessa vallitsevaa ulosteen virtausnopeutta, joka määrää kuinka siistinä pingviini pystyy pitämään pesänsä. Suomeksi sanottuna tutkittiin miten pitkälle pingviini paskantaa.

Kumma kyllä, Ig-Nobelia ei ole ainakaan toistaiseksi myönnetty tutkimukselle, joka todisti, että naisten pierut haisevat pahemmalta kuin miesten. Toisaalta tämä osoittaa Ig-Nobelien korkeaa tieteellistä tasoa: itsestään selvien nollatutkimusten tekemisestä ei palkita.

Neljä ja puoli vuotta taistelua valheita, tyhmyyttä ja pelkuruutta vastaan

Ei, tämä ei ole Jaskanpauhantaa-blogin historiikki vaikka aikamäärä täsmää kohtuullisen hyvin. Tämä on kommentaari Kokoomusnuorten ohjelmaan, joka on tietyissä suvaitsevaisissa piireissä saanut samanlaisen vastaanoton kuin jos se olisi suoraan lainattu siitä kirjasta, jonka alkuperäinen nimi on otsikkoon varastettu. Havaittiinpa jopa kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna "Hottis" Kosken ulkonäön ja hiustyylin muistuttavan sekä Eva Braunia että Kansallissosialistisen naisliiton johtajaa Gertrud Scholz-Klinkiä.

Tyypilliseen tapaan itse asiaa googlettamalla kärkeen nousee kommentteja, joista moni on varmaan kirjoitettu ohjelmaa edes lukematta. Vasta kahdeksantena komeilee varsinainen ohjelma. Sijoitus on silti poikkeuksellisen korkea jos vertaa esimerkiksi johonkin Halla-ahon kohukirjoituksen etsintään. Tästä voidaan päätellä, että demonisointiaste ei sentään ole noussut yhtä korkeaksi. Mutta ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan.

Seuraavassa olen ruotinut ohjelmaa läpi. Ehkä hieman alle puolet kohdista olen poistanut, koska niihin minulla ei ole mitään sanottavaa tai sitten en katso asiantuntemuksen puutteessa kykeneväni kommentoimaan niitä. Jäljelle jääneet sitten alla kohta kohdalta:


1. Talouspolitiikka

• Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin
Hyvä, mutta mistä? Julkinen sektori on paisunut siten, että tarpeellisen työn suorittajien lisäksi duunissa on paljon näennäistyöntekijöitä, joiden hyöty on hyvässä tapauksessa plusmiinus nolla ja huonossa negatiivinen. Leikkaukset on suunnattava turhiin rönsyihin eikä suorittavalle puolelle.

• Ansiotulo- ja pääomaverotuksen progressiosta luovutaan ja siirrytään tulojen suhteellisen verotukseen
Ei näin. Progressiota tulee lieventää, se on totta, mutta ei luopua. Käytännössä progressio on osin siirtynyt bruttopalkkoihin ja se on negatiivinen ilmiö. Herättää kateutta, jos toinen tienaa bruttona kuusi ja toinen kolme tonnia, vaikka käteen jäävä osuus onkin enemmän tienaamalla vain tonnia suurempi. Jos keskiluokan tuloissa ei olisi progressiota, bruttopalkkaero olisi pienempi, samoin kateuden määrä. Vaikka nettotuloero olisi edelleen sama. Progressio tulee suunnata entisellä voimallaan eniten tienaaviin, kun nyt käytännössä kaikki veroprosenttia nostavat kynnykset osuvat keskiluokan haarukkaan.

• Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan
Bravooo! Jos joku haluaa auttaa, auttakoon omilla eikä muiden rahoilla.

• Euroopan unionin verotusoikeutta ei oteta käyttöön ja euromaiden tukemisesta
pidättäydytään jatkossa
Tuplabravoo! Ensimmäinen itse asiasta ja toinen näpystä Kataiselle.

• Perintöverotuksesta luovutaan kokonaan asteittain
No ei. Perintöveron alarajaa tulisi nostaa reilusti, vaikka johonkin 50 000 euroon. Mutta siitä ylöspäin rajut prosentit siten että kokonaistuotto säilyisi vähintään samana. Tämä tietysti tarkoittaisi lahjaveron ja perintöveron eriyttämistä siten, että lahjavero säilyisi suunnilleen ennallaan.

• Vero-, maahanmuutto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehitetään siten, että ne kannustavat työperäiseen maahanmuuttoon
Täsmennys: kehitetään siten, että kannustus sosiaaliturvaperusteiseen maahanmuuttoon loppuu.


2. Työ- ja elinkeinopolitiikka

• Työuria pidennetään systemaattisesti koulutusaikoja lyhentämällä ja eläkkeelle siirtymistä myöhentämällä.
Ihan hyvä, mutta saivartelutäsmennys. En halua, että minua hoitaa neljä vuotta opiskellut lääkäri tai että 60-vuotias palomies hoitaa pelastustoimet savusukeltajana.

• Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti molempien vanhempien työnantajien kesken, ja tätä varten on perustettava rahasto.
Turhaa byrokratiaa. Työnantajan vastuulle jääviä kustannuksia on vähennettävä, mutta esim. valtion varoista tehtävin korvauksin, mikä on vähemmän byrokraattista.

• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus poistetaan.
Ei. Työntekijällä on oltava suojansa ja ammattiliitto on paras siitä huolehtimaan. Tosin ammattiliitot ovat kyllä muuttuneet suureksi osaksi valta- eikä työsuojelujärjestöiksi, mutta se ei poista perusajatusta.

• Valtion ja kuntien monopoleja puretaan ja niiden toimialoja vapautetaan kilpailulle.
Valtion tehtävänä on hoitaa puolustus ja yleinen järjestys, kuntien terveydenhoito ja koulutus. Nämä – tukipalveluineen kuten kiinteistönhoito - on pidettävä yhteiskunnan hallussa.

• Työntekijän ensimmäinen sairauspoissaolopäivä tehdään palkattomaksi
Vähän joustoa. Vasta kalenterivuoden toisesta sairauslomasta alkaen.

• Kaupan keskittymistä puretaan ja ehkäistään vähentämällä turhaa sääntelyä, esimerkiksi vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja säätelevä liikeaikalaki
Ei. Jo nyt on piru jos ihmiset eivät osaa hoitaa asioitaan normaaliaikaan. Yhteiskunnalliselta kannalta on parempi, jos elämä on selkeästi jakautunut arkeen ja vapaa-aikaan. Lisäksi vapaa aukiolo on pienyrittäjille haitta ja suosii isoja ketjuja.


3. Sosiaali- ja terveyspolitiikka

• Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon poistetaan siinä tapauksessa, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona.
Ei. Ajatus sinänsä kuulostaa hyvältä, mutta käytännön toteutus ei onnistu järkevästi. Esimerkiksi pätkätyöläiset, jotka joutuisivat aina hakemaan hoitopaikkaa lyhyellä varoitusajalla uudestaan. Jos kerran maksaa, niin on oikeus – vaikka maksu ei katakaan kustannuksia.

• Kunnallisia päivähoitomaksuja kehitettävä porrastamalla maksu todellisiin hoitotunteihin perustuvaksi.
Turhaa byrokratiaa taas, nykyinen malli toimii. Tulisi turhaa kyttäämistä tunneista ja laskemista, kuinka kauan se Liisa-Petteri nyt tässä kuussa olikaan. Sen sijaan maksuluokkia olisi yhdenmukaistettava – ei väänny ymmärrykseen miksi päivähoito on toisille kalliimpaa ja toisille halvempaa. Taas yksi turha kannustinloukku poistettavaksi.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluja karsitaan tarjoamalla palveluita entistä enemmän verkossa.
Tämä edellyttää paremman tiedonsiirron sallimista. Viimeisin pöljä esimerkki ylimitoitetusta tietosuojasta oli se, että koulukuraattorit eivät saa tietoa oppilaiden lintsauksesta yhdellä klikkauksella, vaan joutuvat käymään läpi hitonmoisen byrokratian.

• Päihdehuollon palveluita tulee keskittää ja karsia, ja päihdeongelmaisten sosiaalietuuksia ei tule maksaa käteisellä, vaan esimerkiksi ruokakupongeilla.
Siis onko niitä maksettu käteisellä? Onko joku joskus nähnyt juoppoa joka ostaisi ruokaa jos viina on vähissä? Kyllä on kirveellä töitä.

• Eutanasia laillistettava Suomessa
Mihin eutanasiaa tarvitaan? Kyllä nyt itseltä pitää nirri saada pois ilman apua, kuten olen aiemmin kirjoittanut. Jos joku suo tähän mahdollisuuden esim. jättämällä tappavaa myrkkyä lähettyville ja tämän sallimisesta pitää sitten kirjoittaa laki, niin antaa mennä sitten.


4. Koulutuspolitiikka

• Perusopetuksessa tuetaan tasoryhmien muodostumista nykyistä tehokkaammin.
No vihdoinkin. Peruskoulu on fiksuille yhdeksänvuotinen kunnallinen päivähoito. Siitä on viimeinkin tehtävä oppilaitos.

• Perusopetuksessa erityisoppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkiin tulee vähentää.
Yleisopetukseen integroitut erityisoppilaat on pikaisesti derivoitava takaisin erityisopetukseen. Yhden tai kahden oppilaan oikeus oleilla muiden oppilaiden kanssa ei voi kävellä kahdenkymmenen muun oppilaan työrauhaoikeuden yli.

• Perusopetuksen tuntijakouudistus tulee ottaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta opetus vastaisi paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita
• Jokaisen on opiskeltava äidinkielensä lisäksi kahta vapaavalintaista vierasta kieltä
Näitä sivusinkin edellisessä viikkojutussa.

• Lukiota kehitetään vastaamaan entistä paremmin korkeakoulutuksen tarpeita
Ei tarvitse kehittää, nykyinenkin riittää. Kunhan peruskoulun tasoa nostetaan lukioon aikovien osalta.

• Lukiota ja ammattikoulua tulee kehittää jatkossakin erillisinä koulutusmuotoina
Hyvä. Ruotsin malli on nähty ja jäljet pelottavat.

• EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille tulee määrätä lukukausimaksut, jotka opiskelija voi myöhemmin vähentää verotuksessa, mikäli jää Suomeen työskentelemään.
Oikein. Nykysysteemi on älytön, siinä etenkin AMK:t haalivat ulkomaalaisopiskelijoita rahasammokseen.

• Korkeakoulujen julkisen rahoituksen tulee perustua entistä enemmän tuloksellisuuteen sekä koulusta valmistuvien määriin.
Varoitus. Kuka valvoo tasoa? Kun rahoitus on perustunut valmistuvien määrään, vaatimustaso laskee ellei sitä valvota. Pitää olla aika pirun korkea moraali, jos rahoitus riippuu tutkintojen määrästä ja itse saa päättää mitä tutkintoon sisältyy ja mitä vaaditaan.

• Alemmasta korkeakoulututkinnosta tulee tehdä korkeakoulujen perustutkinto ja alempi korkeakoulututkinto tulee asettaa pätevyysvaatimukseksi julkishallinnon viroissa, joissa ei tosiasiallisesti tarvita ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista osaamista.
Pätevyysvaatimuksia tulee tosiaankin höllätä ja katsoa ennemminkin osaamista.

• Ammattikorkeakouluopetusta tulee keskittää laajempiin yksiköihin lukuisien sivutoimipisteiden sijaan
Toisaalta sivutoimipisteet ovat monille pikkupaikkakunnille tärkeitä. Tätä tulee harkita tapauskohtaisesti.

• Siirtymisille korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä tulee asettaa valtakunnalliset standardit
Kyllä. Esimerkki naurettavuuden huipusta on se, että AMK:hon ei voi siirtyä korkeakoulun vastaavalta alalta, mutta toisen AMK:n vastaavalta linjalta voi. Ihan sama kuin että farmiliigan joukkueeseen ei voisi siirtyä ylemmältä sarjatasolta.

• Opintotukea rajoittavat tulorajat tulee poistaa. Opintotuki tulee jatkossa määräytyä opintosuoritusten mukaisesti.
Erinomaista, noin periaatteessa. Sitten vielä pitäisi saada opintosuoritusten mitta yhtä vaativiksi eri opintoaloilla. Tosin tämä on kai viime aikoina alkanut vastata enemmän todellista tilannetta.


5. Kuntapolitiikka

• Kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsittava määrällisesti
Kuten aiemmin totesin, koulutus ja sairaanhoito. Muut sitten mahdollisimman vähiin.

• Kuntaliitosselvitykset perustetaan tutkimustietoon ja niillä tavoitellaan tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kunnan koko ei ole itseisarvo.
Kokemusta on sekä onnistuneista että epäonnistuneista liitoksista. Kuntakoko ei ratkaise yhtään mitään.

• Kuntien perustuslaillista itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa jatkossakin
Jos Huitsinnevadaa yritettäisiin pakkoliittää muutaman muun kunnan kanssa supersuureksi kunnaksi lähimmän kaupungin kanssa, täällä perustettaisiin varmaan suojeluskunta ja alkaisi sissisota.

• Kuntapolitiikan demokratiaa halventavista sukupuolikiintiöistä luovutaan
Ja kaikkea muutakin demokratiaa ne halventavat. Tai vähintäänkin voitaisiin ottaa kauppaneuvos Paukun legendaarinen ohje lisämomentiksi: jos ei löydy sopivaa naista, niin naiskiintiön täyttämiseksi paikalle voidaan valita vittumainen mies.

• Kuntien hankinta- ja kilpailuttamisosaamista on nostettava esimerkiksi it-hankkeiden osalta
Näissä onkin aika monta veroäyriä palanut hukkaan Microsoftin ja kumppaneiden iloksi.


6. Maa- ja metsätalouspolitiikka

• Kaikilla maatalouspolitiikan ratkaisuilla pyritään vähentämään tukiriippuvuutta.
Omavaraisuus on silti turvattava kaikilla välttämättömillä aloilla.

• Tuontielintarvikkeilta vaaditaan samoja hygienia-, ympäristö- ja tuotantoeläimen hyvinvointistandardeja kuin kotimaiselta ruoalta.
Erittäin hyvä. Tämä tukisi suomalaista tuotantoa paremmin kuin mikään suora tukiraha ja tulisi kokonaiskansantaloudelle selvästi halvemmaksi, jopa parhaassa tapauksessa voitolliseksi.

• Jokamiehenoikeuksia ei rajoiteta kaupallisen marjanpoiminnan osalta.
Samalla poistetaan diskoraha turvapaikanhakijoilta ja kannustetaan heitä tienaamaan omat rahansa, niin on ekologisempaa kun ei tarvitse enää lennättää Thaimaasta poimijoita.

• Alle 25-vuotiaat vapautetaan valtion kalastusmaksuista.
Hyvä. Lähikalastusta on hyödynnettävä enemmän ja tämä kannustaa siihen.

• Veden käyttöä tehostetaan maataloudessa Euroopan alueella
Mitä tämä meille kuuluu? Suomessa riittää kyllä vettä.


7. Ulko- ja eurooppapolitiikka

• Pohjoismaista yhteistyötä lujitetaan entisestään, varsinkin puolustusasioissa.
Tä? Norja ja Tanska kuuluvat NATOon, Ruotsi ei. Tähän asti pohjoismainen yhteistyö on ollut pääasiallisesti sitä, että Ruotsi luottaa siihen että Suomen puolustus kestää.

• Euroopan unionin puolustusyhteistyötä tulee lujittaa
Heikkoa ei kuuntele kukaan. Jos EU:ta halutaan kehittää, sen on oltava myös sotilasmahti. Kokonaan toinen juttu on sitten se, halutaanko EU:ta kehittää. Mutta jos halutaan, niin puolustus kuntoon.

• Sisäpoliittinen valta ei saa perussopimusten vastaisesti siirtyä unionin päätöksentekoelimiin.
Oikein ja tärkeää.


8. Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka

• Pohjois-Atlantin liiton (NATO) jäsenyyttä on haettava välittömästi
Jaa, tuo selittikin sen pohjoismaisen puolustusyhteistyön. Tai tarkemmin sanottuna tekee sen tarpeettomaksi. Tähän en osaa sanoa muuta kuin ehdoton ehkä. Eli periaatteessa ei, mutta teoriassa kyllä, käytännössä epäilyttää kovasti.

• Suomen puolustusvoimien tulevaisuus ja rahoitus on turvattava vuoden 2015 jälkeenkin. Uusiin nykyisen vaalikauden kaltaisiin "puolustusvoimauudistuksiin" ei ole maanpuolustuksella enää varaa
Kyllä. Rautaa rajalle.

• Terroristien koulutusleireille ja toimintaan osallistuminen on kiellettävä
Mikä on terrorismia? Sanoisin että ulkomailla tai ulkomaalaisten toimesta annettava koulutus on välttämätön joskaan ei riittävä ehto. Mikäli tämä toteutuu, niin kengän kuva persiiseen ja ulos maasta.

• Väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista annettavien vankeustuomioiden vähimmäisrajoja on nostettava. Suomessa tuomitaan liikaa vankeusajan marginaalin minimin mukaan
• Ehdollisten vankeustuomioiden määrää väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista vähennettävä
Vähimmäisrajoista en tiedä, mutta ehdollista ei pitäisi ikinä antaa siinä tapauksessa, että kyseessä on tuntemattomaan uhriin kohdistunut teko.

• Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetettava
Ja suurin osa entisistäkin palautettava. Olen esittänyt yhtä selvää kriteeriä turvapaikanhakijoihin ja muihin vastaaviin. Kun tavoitteena on kerran tehdä Suomesta tupakoimaton maa, niin tupakanpoltto tulisi olla turvapaikanhakijan karkotuspäätöksen automaattinen peruste.

• Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva lakipykälä poistettava. Uhrittomia ajatusrikoksia ei tule olla
Yksityiskohtaisempi selvitys paremmin muotoillusta pykälästä, Halla-ahon Scripta.

• Ulkomaalaiset rikoksentekijät karkotettava välittömästi pois maasta
Olettaen että rikos oli sellainen, josta voidaan tuomita vankeutta.

• Sakkojen muuntorangaistus vankeudeksi palautettava
Kyllä, nykyisin sakot eivät toimi tulottomille.

• Törkeiden rikosten valmistelu kriminalisoitava
Kyllä, helpottaisi poliisin työtä.

• Paljousalennukset pois rangaistuksista. Yhdellä vankeustuomiolla ei tule sovittaa muita mahdollisesti langetettuja vankeustuomioita, eikä tutkintavankeutta tai muita aiempia vankeusvuosia tule vähentää langetetusta uudesta vankeustuomiosta. On väärin, että murhaaja voi sovittaa yhdellä elinkautisella mahdollisista muista murhista tulevat
elinkautiset
Kyllä, tämä on aivan käsittämätöntä ollutkin. Samoin karkaamisesta tulisi tulla lisärangaistus.


• Elinkautisesta armahtamista voi hakea vasta 25 istutun vankilavuoden jälkeen
Liikaa. Tosin nykyinen automaattiarmahdus tulisi poistaa. Enemmän tapauskohtaista tarkastelua.

• Suomen tulee irtisanoutua Ottawan sopimuksesta
En ole henkilökohtaisesti tätä hyväksynytkään. Kyllä minun ja maantien välissä olisi aina pari- kolme omatekoista putkimiinaa. Olen mieluummin sotarikostuomioistuimessa Haagissa kuin kuollut. Suomi voi luopua jalkaväkimiinoista vasta sitten kun Venäjä luopuu jalkaväestä.


9. Energia- ja ympäristöpolitiikka

• Kansalliset energiantuotannon tuet tulee asteittain poistaa ja mahdolliset tukitoimet kohdistaa investointien ja tuotekehitykseen
Hyvä. Jos EU:n ilmastohömppä jatkuu välittämättä siitä, mitä muualla maailmassa tehdään, kilpailukykyisille innovaatioille on käyttöä.

• EU:n päästötavoitteita tulee kohdentaa maille, joiden päästötaso on korkein
Huomioidaan nyt kuitenkin ilmaston asettamat vaatimukset. Suomessa pitää polttaa puuta takassa vähän useammin kuin Kreikassa.

• Ydinvoimalupapäätökset siirretään työ- ja elinkeinoministeriölle ja kaikki turvallisuus- ym. määräykset täyttävät hakemukset hyväksytään.
Ja vaaditaan suomalaiset duunarit tekemään niin ei käy kuten Olkiluodossa.

• Kaavavalituksia tulee suitsia rajaamalla valitusoikeutta vain suunnitteluvaiheessa kirjallisen muistutuksen tehneille ja asettamalla valitusmaksu, joka palautetaan valituksen ollessa aiheellinen
Valitusmaksut eivät kuulu demokraattiseen hallintotapaan. Toki prosessia on nopeutettava, ettei eri oikeusasteissa valituksiin kulu nykymenon mukaisesti kohtuutonta aikaa jonkun änkyrän tehdessä kiusaa. Valitusmaksun käyttöönottoa ylemmissä instansseissa voi harkita ellei muuta konstia löydetä, mutta ensimmäisen valituksen on oltava maksuton.

• Kuntien vanhentuneita yleiskaavoja tulee päivittää ja uusissa asemakaavoissa tulee välttää liiallista sääntelyä esimerkiksi rakenneratkaisuiden suhteen
Kotini on linnani, myös sen ulkomuoto. Oikein, toki joku roti pitää säilyttää.


10. Liikenne- ja viestintäpolitiikka

• Taksi-, rautatie- ja linja-autoliikenne vapautetaan kilpailulle
Tyhjä lause. Kyllä noilla aloilla kontrolli on oltava, kyse on sen asteesta ja pitäisi täsmentää mitä tällä tarkoitetaan.

• Autovero poistetaan kokonaan uusilta autoilta
Ei. Nykyinen systeemi toimii paremmin kuin yleisesti kuvitellaan; hillitsee kulutusta joka ei Suomelle tuottaisi mitään, autot ovat tuontitavaraa.

• Autoilijoilta perittäviä maksuja ja veroja vähennettävä
Ainakin nopeusvalvontakameroiden systeemiä tulisi tarkistaa. Se on nykyisin lähinnä lisäveron tapainen. Liikun tien päällä semmoisen 50 000 kilometriä vuodessa ja tiedän kyllä miten homma toimii. Valvontakameroista varoitetaan kyltillä. Kaahaajat osaavat kyllä hidastaa oikeassa paikassa, kyllä he ovat tutulla tiellä tarkkana tai muuten vain seuraavat tilannetta. Jarruvalot välkähtävät ja kohta on taas jalka konehuoneessa, nähty monta kertaa. Vaan antaas olla jos ei tunne tietä eikä huomaa nopeusrajoituksen vaihtuneen 100:sta 80:een niin kohta tulee pikavoitto. Tai jos sattuu ajamaan vain 5 km/h ylinopeutta, niin siitäkin muistutetaan. Haluan poliisit takaisin puskaan kyttäämään! Ei todellisia liikenneturvallisuuden vaarantajia kameroilla kiinni saada, kameroiden tehtävä on vain kerätä kunniallisilta kansalaisilta huolimattomuuslisävero.

• Suomi alkaa suunnitella yhteistyössä muiden maiden kanssa raideyhteyttä Jäämerelle
Hyvä. Sitä ennen olisi tietysti hyödyllistä neuvotella Petsamo takaisin.

• Autokoulu muutetaan yksivaiheiseksi ja sen kasvatettua pakollista opetusmäärää leikataan.
No ei todellakaan. Talviajokurssin pakollisuus on erinomainen asia. Jos ajokortti on suoritettu pelkästään kesällä, kyllä liukkailla keleillä on ihmeessä. Pakollista opetusmäärää voidaan kyllä leikata, mutta sen tilalle voisi harkita ajelua vähintään kymmenen vuotta ajokortin omistaneen valvonnassa.

• Liikenneturvallisuus taataan säätämällä ajokortin suorittamiseen liittyvien kokeiden vaikeus riittävälle tasolle.
Hyvä. Nykyään liikenteessä näkee porukkaa, joka on saanut ajokorttinsa KELAn arpajaisista. Ja kasikympin lätkä takaisin! Kuitenkin eri systeemillä kuin ennen. Uusien ajokorttien omistajien on käytettävä sitä kunnes kakkosvaihe on suoritettu. Samoin jos kortti on ollut hyllyllä, seuraavat kuusi kuukautta sen palautuksen jälkeen ajetaan kasikympin lätkä takaikkunassa.

• Yleisradio pilkotaan osiin ja yksityistetään ja tärkeät julkisen palvelun toiminnot kuten hätätiedotteet ostetaan budjettivaroin
Parempi vaihtoehto: yleisradiolaista poistetaan maininta monikulttuurisuuden kannattamisesta ja tilalle otetaan suomalaiskansallisuuden ajaminen. Lain toteuttamista valvotaan potkimalla sitä rikkovat toimittajat ulos. Jos tämä ei onnistu, niin sitten yksityistäminen.

• Viranomaisasiointi mahdollistetaan Internetissä kaikissa niissä asioissa, joissa fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä
Tähän ollaan entistä enemmän menossa muutenkin ja hyvä niin. Tiedonkulkua viranomaisten välillä tulee parantaa henkilörekisterilain estämättä.

• Rangaistuksia törkeistä rattijuopumuksista tulee koventaa, esimerkiksi tuomitsemalla rikoksentekoväline, eli ajoneuvo, tai sen arvo valtiolle
Joo ja ei. Koventaa pitää, mutta ajoneuvoja on eri arvoisia. Ehdotettu pykälä antaisi eri tuomioita samasta rikoksesta.

• Suomessa ei oteta käyttöön autoilijoiden ruuhkamaksuja
Hyvä. Ruuhkat ovat siihen aikaan kun autoja oikeasti tarvitaan eli duunarit menevät töihin. Monille omalla autolla liikkuminen on välttämätöntä. Ruuhkia on hillittävä ottamalla käyttöön järjestelmä, joka tekee työmatkalaisille joukkoliikenteen käytön lähes ilmaiseksi.

• Käyttövoimavero poistetaan
Typerä jäänne menneisyydestä, jos se keksittäisiin nykypäivänä niin vero mätkäistäisiin bensakoneille eikä dieseleille.

• Talvirengaspakko poistettava
Asuuko tämän kirjoittaja Espanjassa? En TODELLAKAAN halua ajaa talvikelissä maantiellä tietoisena siitä, että jollakulla kanssakulkijalla on kesäkumit alla. Hassua kyllä, tämä sinänsä typerä ehdotus on jostain syystä erinäisissä kommenteissa saanut toisen, lähes yhtä typerän muodon. Olen kuullut väitettävän, että kokoomusnuorten ohjelmassa vaaditaan nastarengaskieltoa ja luulin siksi itsekin, että näin on. No, tämä ei siis ole totta. Sen sijaan on mahdollista, että joku ryhmittymä sitä kitkarenkaiden kehittymisen ansiosta kohta vaatii. Tiedoksi että kitkarenkaat toimivat kyllä lumisissa oloissa hyvin, mutta jäisellä tiellä nasta on ylivoimainen. Ainakin syrjäisemmillä ja jyrkemmillä teillä kitkarengas jättää mäkeen. Jos omassa autossa olisi talvella kitkat alla, niin jäisi muutamana päivänä vuodessa kotiin tulematta.

• Kuorma-autokorttien ikärajat on palautettava kahdeksaantoista vuoteen ja ammattipätevyyden vaatimuksia on madallettava
Sen verran on tästä asiasta sisäpiiritietoa, että rahtarit on pistetty todella ahtaalle kaiken maailman turhien koulutusten kanssa. On toki hyviäkin asioita joukossa, mutta osa tuntuu pelkältä kiusanteolta, kun juttuja kuuntelee.


Johtopäätökset

Ohjelmassa on paljon hyvää. Osa sen vaatimuksista laitettakoon nuoruuden höperehtimisen piikkiin. Kokoomusnuorissa on kuitenkin ainesta, kunhan nuoret miehet saavat hormonitasapainonsa kuntoon ja nuoret naiset perustavat perheen. Tunnetusti politiikassa lapsettomat naiset ovat niitä vaarallisimpia tapauksia. Puheenjohtaja Susanna Koski vaikuttaa kyllä ainakin ohjelman ja esiintymisen perusteella fiksulta yksilöltä huolimatta siitä, että on koulutukseltaan yhteiskuntatieteen maisteri. Osa tavoitteista lienee tarkoituksella yliampuvia, jotta saataisiin edes osa niistä läpi. Joka tapauksessa ohjelma on ylivoimaisesti tervejärkisempi kuin minkään nykyhallituspuolueen ohjelma. Pienellä rukkaamisella siitä saisi jopa erinomaisen hallitusohjelman.

Tärkeintä on se, että ohjelma veisi yhteiskuntaa meritokraattiseen suuntaan. Jo sen takia sille voi antaa ne yliampuvuudet paljolti anteeksi.

Måstesvenska

Pakkoruotsikeskustelu velloo poikkeuksellisen kuumana, joten pyörrän aiemman periaatepäätöksen ja tyrkkään lusikkani soppaan.


1. Omat kokemukset

Olen tietysti lukenut peruskouluruotsin, lukiossa kävin pakolliset ruotsin kurssit sekä YO-kokeen ja jatko-opinnoissa oli suoritettava ne välttämättömät suullisen ja kirjallisen kielitaidon kurssit ja testit, jotta sai paperit ulos. Eipä kauheasti kiinnostanut, umpisuomalaisella alueella tuli kaikki koulut käytyä. Lukiossa oli kerran ruotsin ainekirjoitukseen annettu muutama aihe, joista yhden otsikko oli En orsak i skolan, jolloin kirjoitin ruotsin kielen opiskelusta. Uskokaa huviksenne, että punakynä viuhui ja aineen perään oli kirjoitettu puoli sivua tekstiä kovaa painetulla kynällä. Osaamistaso oli sitä luokkaa, että ylioppilaskokeesta sain arvosanan magna cum laude. Sen jälkeen olen ruotsin kielen varsin tehokkaasti unohtanut. Ainakin aktiivisen kielitaidon. Luen ja kuuntelen kyllä kohtuullisen sujuvasti, mutta eipä puhuminen enää taivu sitäkään vähää mitä ennen. Hitollako sitä, kun ei Huitsinnevadasta satojen kilometrien säteellä asu ruotsinkielistä populaatiota?

Muistan hyvin, kun ruotsinopettajamme lukiossa perusteli ruotsin kielen opiskelua skandinaavisella yhteistyöllä – kun osaa ruotsia, tulee toimeen kaikissa Pohjoismaissa ja kykenee kommunikoimaan. Just joo. Tosi tasavertaista, kun toiset saavat puhua äidinkieltään ja suomalaiset joutuvat puhumaan vierasta kieltä. Sitä paitsi Suomessa on muutama sata tuhatta ruotsinkielistä, eiköhän siinä riitä skandinaavisen yhteistyön hoitajia. Karu totuus skandinaavisen kielitaidon käyttökelpoisuudesta paljastui myöhemmin, kun sattuneista syistä tuli Norjassa useampia kertoja käytyä ja oleiltua. Norjalaiset ymmärsivät kyllä oikein hyvin, kun minä puhuin ruotsia. Minä ymmärsin jotenkuten norjankielisiä lehtiä lukea. Mutta kun norjalainen avasi suunsa, sieltä kuului minun korviini vain ”Öölöyskys möölöyskys smurffsmurffsmurffsmurff. Öödeöödeöö jååjuujåååååå.” Täytyy tosin myöntää, että jonkin ajan kuluttua mongerruksesta oppi erottamaan yksittäisiä sanoja ja vähitellen lauseiden kryptinen merkitys alkoi satunnaisesti avautua. Tanskan kielestä, tuosta ainoasta kurkkusairaudesta jolla on omat foneettiset merkkinsä, ei kyllä saa yksikään lobotomiaa läpikäymätön mitään selvää. Se pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Joskus olen ruotsin kieltä kuitenkin tarvinnut, kun on pitänyt saada jostain asiasta lisätietoa ja sitä on sattunut olemaan ruotsiksi tarjolla. Eli on niistä opinnoista hyötyä ollut. Tosin väittäisin, että kaikista perus- ja lukiokoulutuksen oppiaineista ruotsin kielen panos/tuotos –suhde on elämässäni ollut selvästi kehnoin. Samoin voin suoraan sanoa, että jos hyvä haltija mahdollisuutta tarjoaisi, pystyisin suoralta kädeltä luettelemaan viitisen kieltä joista minkä tahansa saman tasoiseen osaamiseen vaihtaisin ruotsin osaamiseni taikasauvan heilautuksella.


2. Nykytilanne

Peruskoulun oppimäärään ruotsin kieltä kuuluu yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia yläasteella. Koska yläaste kestää kolme vuotta, tämä tarkoittaa sitä, että ruotsia opiskellaan keskimäärin kaksi tuntia viikossa koko yläasteen ajan. Lukiossa ruotsia opiskellaan viisi pakollista kurssia. Koska lukiossa luokkamuotoinen opiskelu kestää hieman yli kaksi ja puoli vuotta, ruotsia opiskellaan keskimäärin vähän alle kaksi tuntia viikossa eli käytännössä saman verran kuin peruskoulussa. Ruotsin kielen suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa ei ole enää pakollista. Jatko-opinnoissa ei käytännössä yhtäkään tutkintoa saa suoritettua, elleivät pakolliset ruotsin kurssit mene läpi.

Poikkeuksia on. Vapautuksen ruotsin kielen opiskelusta saa, jos on asunut ulkomailla sopivassa elämänvaiheessa riittävän pitkään. (Etu koskee suureksi osaksi mamuja, taas kerran, mutta ei nyt mennä siihen.) Luonnollisesti vastaavat vapautukset saa suomen kielestä, mikäli sattuu olemaan ruotsinkielinen. Tässä yhteydessä Ahvenenmaa lasketaan ulkomaaksi, koska sikäläisten ei tarvitse opiskella suomea. Sen sijaan esimerkiksi Ilomantsissa on opiskeltava ruotsia, vaikka lähimpään edes osittain ruotsinkieliseen kuntaan on matkaa melkein 400 kilometriä. Ahvenanmaan perältä Eckeröstä umpisuomalaiseen Kustaviin on alle 100 kilometriä.


3. Mitä tilalle

Kysymys ei ole siitä, tulisiko ruotsin kielen pakollisuus poistaa. Kysymys on siitä, mitä tulisi sen tilalle. Jos vaihtoehtona on jotain terveystiedon tai draaman kaltaista, pakkoruotsi sai just nu yhden kannattajan lisää.

Ei ole mitään järkeä ajaa pakkoruotsin poistoa, ellei ole tarkkaa suunnitelmaa korvaajasta. En takuulla allekirjoita poistoa kannattavaa aloitetta, jos tämä selvitys puuttuu.

Usein esitetty vaihtoehto on, että Itä-Suomessa voisi valita pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä. Olisi se tietysti nykytilannetta parempi – venäjän kielen osaaminen ja sen myötä Venäjä-osaaminen on luvattoman heikkoa. Esityksen kannattajat unohtavat kuitenkin sen, että Suomessa on muuttoliikettä. Mitä tapahtuu 15-vuotiaalle, joka on lukenut pari vuotta toisena kielenä venäjää ja muuttaakin sitten seudulle, jossa pakollinen toinen kieli on ruotsi? Vapautus, erillisopetus vai jykevät tukitoimet? On olemassa vain huonoja vaihtoehtoja. Eikä ruotsi/venäjä –malli muutenkaan kuulosta lupaavalta, koska pakko on yhä - mikä pakko, sen ratkaisee asuinpaikka.

Toinen esitys on, että pakkoruotsi poistettaisiin peruskoulusta, mutta säilytettäisiin lukiossa ja (ylioppilaspohjaisissa) jatkotutkinnoissa. Kuten useimmat kompromissit, tämäkin on onneton. Seurauksena olisi eritasoisia ruotsin oppimääriä ja opiskelijoita, joista vasta lukiossa aloittaneet olisivat alikynnessä. Tai sitten myöhemmin aloittaneille vaatimuksia helpotettaisiin, jolloin vaadittava kielitaito tutkinnon lopussa olisi suunnilleen ”god dag, jag heter Maija” –tasoa. Eli hyödytön.

Jos pakkoruotsi poistetaan, se pitää poistaa kunnolla.

Riski poistamisessa on kappaleen alussa mainittu. Peruskoulu on jo nykyisellään yhdeksänvuotinen kunnallinen päivähoito eikä sitä tule entisestään helpottaa ottamalla jotain saviruukkujen dreijausta kaikille pakolliseksi. Yksi toimiva malli olisi B-kielen vapaa valinta linjalla ruotsi/saksa/venäjä/ranska (käytännössä kaikkihan lukevat nykyään englantia A-kielenä), mikä monipuolistaisi nykyään valitettavan kapeaksi käynyttä kielitaitopohjaa. Samalla se vapauttaisi osin C-kieltä korvaavana ainevalintoja entisestään.

Tämä malli olisi kuitenkin vain puolinainen. Vielä tehokkaampaa olisi suunnitella peruskoulun tunti- ja lukion kurssijako kokonaan uusiksi ottamalla huomioon keskimäärin kahden viikkotunnin vapautumisen. Toinen kieli olisi edelleen pakollinen, mutta sen valinta vapaampaa. Se käytännössä korvaisi ruotsin ja jatkuisi lukiossa. Jatko-opinnoissa sama; olisi pakko suorittaa englannin lisäksi jonkin toisen kielen tutkinto. Mutta oleellinen asia on se, että ruotsin poistuessa ei valinnaisaineiden määrä lisääntyisi, vaan vapautuvat tunnit käytettäisiin johonkin oikeasti hyödylliseen. Järkeviä vaihtoehtoja olisi käytännössä kaksi kappaletta. Matematiikka, jonka taidot ovat tasokurssien poiston myötä pahasti rapautuneet (tämän toteamiseksi riittää verrata omia ja lasten matikankirjoja samalta vuosikurssilta) ja liikunta, jonka tuntimäärää on karsittu. Samassa rytinässä terveystieto voitaisiin heittää huuthelkkariin – samat asiat käydään kuitenkin biologiassa. Kun terveystiedon tuntimäärä käytettäisiin liikuntaan, terveysvaikutukset olisivat taatusti suuremmat kuin teoreettinen asian hoito. Etenkin jos liikuntatunneilla oikeasti liikuttaisiin eikä käytäisi pelaamassa golfia tai keilaamassa, kuten olen kuullut tapahtuneen, hyi helvetti. Jopa homokyykän pelaaminen alkaa kuulostaa hyvältä, kun tuota ajattelee.

Asiantuntemattomuuden tuomalla varmuudella: ruotsin kielen tunnit yläasteella on käytettävä siten, että sen tilalle on otettava valinnainen toinen kieli. Tämä vapauttaa samalla osin valinnaisaineista oppitunteja siten, että joka luokka-asteelle voidaan ottaa viikoittain yksi oppitunti lisää matematiikkaan ja toinen liikuntaan. Jos valinnaisaineista vapautuvat tunnit eivät tähän riitä, niin sitten napsaistaan terveystiedosta (keskimäärin yksi tunti viikossa) tilaa liikunnalle - lopputulos on kansanterveyden kannalta ajatellen positiivinen. Lukiossa voidaan menetellä sopivin osin samoin, ainakin liikunnan osiota voidaan vahvistaa. Opettajillekaan ei aiheutuisi ongelmia, yleensä terveystietoa opettavat samat tyypit kuin liikuntaa.


4. Inhimilliset näkökannat

Kaikkiin muutoksiin liittyy väistämättä ihmisryhmiä, joiden elämänlaadun saldo menee pakkasen puolelle. Tämä ei saa olla esteenä yhteiselle hyvälle, kunhan varmistaan ettei kukaan joudu kärsimään kohtuuttomasti. Mahdollisina kärsijöinä on merkittävissä määrin kaksi ryhmää, ruotsinopettajat ja ruotsinkieliset.

Maassa on sadoittain ihmisiä, jotka ovat valinneet elämänurakseen ruotsin kielen opettamisen. Mikäli pakkoruotsi poistuu, ruotsin kielen opetukseen tarvittava kokonaistyömäärä pienenee radikaalisti, ehkä jopa puoleen. Tätä voisi tietysti pitää kohtuuttomana, mutta riski se on sekin jos on sitonut ammattitaitonsa kännyköiden suunnitteluun. Valtion leipä on kapea mutta pitkä, mutta ei senkään pituuden pidä sentään rajaton olla. Eikä tämä tarkoita sitä että puolet ruotsinopettajista päätyisi kortistoon. Osa siirtyy varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osa vähentää työmääräänsä, osa siirtyy muihin tehtäviin - muiden kielten opetus lisääntyy ja aika harva kielenopettaja lienee vain "yksikielinen". Sama tilanne oli aikoinaan latinan opettajilla ja se on maailman mittakaavassa katsottuna sentään hyödyllisempi kuin ruotsin kieli.

Ruotsinkielisten oikeudet on turvattava. Samoin kaikkien kolmen saamen kielen puhujien oikeudet. Muiden kielien puhujat opetelkoot suomea (tai jotain muuta neljästä em. kielestä), jos haluavat Suomessa pysyvästi asua.
Ns. virkamiesruotsi pitää vaatia vain ruotsalaisenemmistöisissä kunnissa. Suomalaisenemmistöisissä kunnissa virkamiesruotsin vaatimustasoa on lievennettävä. Se voidaan katsoa suoritetuksi, mikäli virkaan pyrkivä kykenee tunnistamaan, että se vieras kieli jolla häntä on puhuteltu, on ruotsi ja sanomaan sen jälkeen ymmärrettävästi seuraavat lauseet: Var så god och väntä här. Jag hämtar Gunilla.
Kaikki näiden virallisten vähemmistökielten puhujien asemaan vaikuttavat tekstit on edelleenkin käännettävä näille kielille. Heillä on oltava oikeus käyttää omaa kieltään valtakunnallisen tason instansseissa. Jos eduskuntaan valitaan kolttasaamelainen, hän tulee saada puhua täysistunnossa kolttaa.
Vähemmistön etujen valvominen tarkoittaa väistämättä sitä, että ruotsinkielisillä on edelleenkin lukumääräänsä nähden yliedustus monissa tilanteissa. Tämä on aivan oikein. Olen istunut luottamustehtävissä, joissa toimikunnassa on pakko olla yksi ruotsinkielinen mukana. Eikä ole mitään järkeä tehdä kahdenkymmenen hengen toimikuntaa vain siksi, että prosentuaalinen osuus saataisiin säädettyä kohdilleen.


5. Lopuksi

Blogiskenestä näyttävän lähdön tehnyt Nikopol on kirjoittanut pakkoruotsista huomattavasti tätä tekstiä paremman juttusarjan, joten nostan sen vielä kerran tässä esiin:
Osa I
Osa II
Osa III

Välihuomautus 49: Isäm maan poulustajat

SDP:n eli Suomen Sosiaalidiktatuurisen Puolueen mamukansan edustaja Tuula Väätäinen on tehnyt kirjallisen kysymyksen Syyrian sotaan lähteneiden "suomalaisten" oikeudesta sairaanhoitoon mahdollisten sotavammojen takia.

Ja minä kun luulin, että kirjoittaessani reilu kuukausi sitten viikkojutun Pro Patria vedin satiirin niin överiksi, että edes vihervasemmiston epätodellisuus ei kykenisi yltämään sinne asti.

Novellissa suomalaisten veteraanijärjestöjen rahat kavalletaan silmänkääntötempulla erilaisten uskonsotien ja muiden kolmannen maailman konfliktien terroristeille julistamalla nämä sotaveteraaneiksi. Tässä suorastaan alkaa epäillä, olisiko kansanedustaja Väätäinen lukenut blogiani ja kopsannut idean sieltä, mutta enpä oikein usko hänen siihen kyenneen - tekstissä on sentään runsaasti yli kaksitavuisia sanoja. Eiköhän joku avustaja ole ollut asialla ja ovat sitten kavereidensa illanvietossa kännipäissään kirjottaneet pöljimmän kirjallisen kysymyksen, mikä mieleen on tullut. Paperi on sitten vahingossa päätynyt Väätäisen pöydälle ja tämä on mennyt lukemaan sen eduskunnan täysistunnossa.

No. Kun nyt kerran on kysytty, niin vastataan.

K: (M)ihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen näiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun?
V: Hallitus aikoo kohdella heitä asianmukaisesti takavarikoimalla heiltä Suomen passin ja lähettämällä pysyvästi Syyriaan tai johonkin muuhun vastaavaan maailman anukseen.

Urheiluruutu

Eli sekalaisia havaintoja viimeisen viikon urheilu-uutisten tulvasta.


1. Ilmainen vinkki potkupallon Veikkausliigalle

Viime viikon Urheilulehti tiesi juoruta, että Veikkausliiga suunnittelee siirtymistä 16 joukkueen kaksinkertaiseen sarjaan. Nykyään liiga on 12 joukkueen kolminkertainen sarja eli 33 ottelua. Uudessa systeemissä tulisi 30 ottelua.

Tähän uudistukseen sopisi kuin nenä päähän jo aikapäiviä sitten ehdottamani uudistus. Jalkapalloon ei pudotuspelejä kannata tehdä, mutta lisätään kaksi lisäkierrosta, joiden otteluparit ratkeaisivat vasta varsinaisen sarjan päätyttyä. Näiden kierrosten tulokset lasketaan sitten normaaliin sarjataulukkoon, jonka jälkeen mestari ja putoajat ovat selvillä. (Veikkausliigan kohdalla tulisi sekin etu, että uudistuksessa ottelumäärä ei putoaisi nykytilanteeseen nähden kuin yhdellä, 32 otteluun.)

Jälkimmäisellä lisäkierroksella kohtaisivat seurat, jotka varsinaisen sarjan päätyttyä olivat sijoilla 1-2, 3-4, 5-6 jne, kotietu kuten järjestys määrää. Viimeistä edellisellä lisäkierroksella olisivat sitä ennen kohdanneet seurat, jotka olivat varsinaisen sarjan jälkeen sijoilla 2-3, 4-5, 6-7 jne, kotietu kuten järjestys määrää. Ykkössijalla ollut seura pelaisi jumboa vastaan vieraskentällä.

Kuten hetken mietittyään voi todeta, lisäkierroksista seuraisi kohtuullisella tuurilla mielenkiintoisia viimeisen kierroksen mestaruusratkaisuja ja putoamisselvittelyjä juuri niiden seurojen kesken, joita asia koskee. Esimerkkejä ja tarkempi analyysi löytyy edellä olevasta linkistä.

Nyt olisi Veikkausliigalla tuhannen taalan paikka näyttää mallia muulle maailmalle, kuinka saadaan viimeisiin kierroksiin jännitystä ja kovat panokset!


2. Viimeinen pari kaapista ulos

Seitsenottelulegenda, entinen maajoukkuekapteeni ja nykyinen SUL:n lajivalmentaja Tiia Hautala otti ja tuli kaapista ulos Urheilulehden haastattelussa. Ei sen takia etteikö sen kaapin ovet olisi olleet selkosen selällään tähänkin asti, uutinen asia oli vain toimittajille.

Tiialle täydet pisteet järkevästä ja asiallisesta haastattelusta. Etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä, että hän ymmärsi Jelena Isinbajevan kohua herättänyttä lausuntoa ja antoi tälle vapauden puhua. Toisin kuin poliittisesti korrektit, jotka ovat parhaillaan rasvaamassa Isinbajevalle hirttonuoraa. Toiseksi siksi, että hän puhui ensisijaisesti urheilijana ja ihmisenä, ei lesbona. Totesi että asia on näin, arkinen juttu, se siitä ja jatketaan eteenpäin: Lähipiirini oppi hiljalleen vuosien kuluessa, mikä olen, ja yleisurheilupiireissäkin siihen on totuttu ajat sitten. Elän perhe-elämää siinä missä suurin osa suomalaisista. Käymme kaupassa, katsomme telkkaria, kiroamme huonoa säätä ja ihastelemme hyvää.

Suhtautuminen asiaan oli yhtä mutkatonta kuin sillä entisellä Lapin miehellä Tunturihotellin baaritiskillä. Tämä oli mennyt iskemään naista ja saanut kylmäkiskoisen vastaanoton. Äijä sitten uteli naiselta:
- No mikhäs nyt kun ei lohkhea?
- Minä olen lesbo.
- Mikhä se semmonen lesbho on?
- No kato, me ollaan romuluisia, rumia, pukeudutaan maihariin, juodaan kaljaa ja nuollaan pimppaa.
Hetken hiljaisuus. Lapin mies raapii leukaansa ja sulattelee kuulemaansa. Sitten tulee oivallus:
- Kuule. Noilla tunthomerkheillä se on sithen niin, että minäkhin olen lesbho.


3. Tilastollisia dopingtapauksia

Pienimuotoisen kohun herätti tutkimus, jonka mukaan 29 prosenttia Daegun MM-kisoihin 2011 osallistuneista urheilijoista douppasi.
New York Times tiesi kertoa tarkemmin, mutta siinäkään ei kerrottu tutkimusasetelmaa, otantaa ja analyysimenetelmää. Ne ovat nimittäin aina ensimmäiset asiat, mitä pitää selvittää jos haluaa tietää onko tutkimus validi vaiko ei.

Tutkimusraporttia lukematta en siis pysty päättelemään, oliko tutkimus luotettava vai ei. Kuitenkin jo se ainoa tieto, jota tutkimuksesta löytyy, saa epäilemään. Kyseessä oli tutkimus, jossa urheilija sai itse valita, kumpaan kahdesta kyllä/ei -kysymyksestä vastaa. Kysymykset olivat: 1) onko syntymäpäiväsi tammi-kesäkuun välillä ja 2) oletko tietoisesti rikkonut dopingsäännöksiä viimeisen kahdentoista kuukauden aikana?

Tällainen sokkokaksoiskysymykseen perustuva tutkimus on periaatteessa täysin luotettava ja otoksen ollessa riittävän suuri pystytään sen todellisen kysymyksen kyllä-vastausten määrä arvioimaan virherajoissa oikein. Ensimmäinen sudenkuoppa nimittäin paljastuu asiantuntijalle heti. Tuo tammi-kesäkuu -kysymys toimii satunnaisesti valitussa otoksessa, jossa noin puolet populaatiosta on syntynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Huippu-urheilijoiden kohdalla se ei todennäköisesti toimi, koska luultavasti selvästi suurempi prosenttiosuus on syntynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla. En ole maailman tasolla asiaa tutkinut, mutta kerran jouduin laskemaan suomalaisten yleisurheilijoiden vastaavan jakauman. Vuoden 2011 Suomen tilastojen TOP 20 -listalle yltäneistä tuloksista 298 oli vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena syntyneiden urheilijoiden tekemiä. Vuoden kolmena viimeisenä kuukautena syntyneiden tekemiä oli 148 eli noin puolet edellisestä!

Ainakin yleensä vastaavissa kysymyksissä kontrollikysymyksenä on käytetty jotain neutraalia 50/50 -kysymystä, kuten pyydetty heittämään lanttia ja katsomaan tuliko kruuna. Jos tässä tutkimuksessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että syntymäpäiväkysymys on neutraali, koko tutkimuksen lopputulos on perseellään. Syntymäpäivien painottuminen alkuvuoteen näet tarkoittaa nimenomaan sitä, että kyllä-vastaukset painottuvat aineistossa! Tämä taas tarkoittaa johtopäätöksissä sitä, että loppuanalyysin mukaan dopingin käyttäjiä olisi enemmän kuin heitä todellisuudessa on.

No, oletetaan että tuo 29 % pitää paikkansa. Siis voittaakseen on doupattava, eikö totta? Toisaalta Pan-Arabian kisoissa tehtiin sama tutkimus ja siellä douppaajia oli 45 %. Eli selvästi enemmän. Sanoisin että Pan-Arabian kisoissa on noin keskimäärin huonommat urheilijat kuin MM-kisoissa. Eikö tuosta voida vetää johtopäätös, että huonommat douppaavat enemmän? Tässä voi olla vinha perä, kun ottaa huomioon että - ainakin sivistysmaissa - huippuja testataan enemmän ja kontrolli on paljon tiukempi kuin ynnä muut -osastolla. On täysin mahdollista, että douppaajia on keskimäärin enemmän alkueräkarsiutujissa kuin mitalisteissa.

Olen joskus ihmetellyt, että jos douppaamalla saadaan parempia tuloksia, miksi ei perusteta IAAF:lle kilpailevaa järjestöä, jossa ei testattaisi? Luulisi että suurta yleisöä kiinnostavat kovat tulokset, ei se millä konsteilla ne on saatu aikaan. Kuunnellaanhan Beatlesia edelleen, vaikka Kersantti Pippuri tehtiin täysin höyryissä. Olisi kivaa, jos joku mesenaatti myöntäisi vaikka miljoonan dollarin palkinnon kenelle tahansa, joka rikkoo minkä tahansa yleisurheilun ME:n epävirallisesti eli ilman doping-testiä. Jos doping on ihmelääke, niin kyllä luulisi jonkun kymmenen sekunnin pintaan pinkovan ja aina MM-finaalista niukasti karsiutuvan sprintterin innostuvan miljoonasta siinä määrin, että mättäisi nappia naamariin, piikkiä perseeseen ja karistaisi tarvittavan puoli sekuntia pois. Vaan eipä ole tarjoajia näkynyt, yrittäjistä puhumattakaan. Luulisi että edes joku kunnianhimoinen uransa ehtoopuolella oleva kokeilisi tiukkaa kuuria edes omat rajat testatakseen ja mainetta saadakseen. Sitä näet taatusti tulisi jos uskaltaisi haastaa vallitsevan systeemin ja vetelisi vaikka harjoituksissa ME:tä parempia tuloksia tunnustaen samalla avoimesti dopingin.


4. Pappa

Viikon merkittävin urheilun juoru-uutinen oli epäilemättä se, että Teemu Selänteen biologinen isä ei olekaan Ilmari Selänne, joka sentään oli kirjoittanut Teemusta kirjankin. No, tämä ei nyt tainnut olla yllätys kellekään joka tuntee genetiikan alkeet enkä tarkoita tällä ei-biologisen isän ja pojan urheiluansioiden tai ulkonäön eroavaisuutta.

Uutisessa hämmästyttää lähinnä se, eikö Teemun yksityisyydensuoja olekaan enää voimassa? Media on kohdellut häntä totisesti silkkihansikkain, skandaaleja ei ole liiemmin revitty. Huhuja on liikkunut erilaisista tempauksista vaikka kuinka paljon. Tosin huhut ovat huhuja ja voihan olla niinkin, että Teemu todella on se kelpo perheenisä, jollaisena hänet on aina esitetty. Hyvä niin.

Isäksi paljastettiin Seppo Lindström, jonka lempinimi "Pappa" sai nyt aivan uuden merkityksen. Genetiikka tässä kohtaa ainakin toimi, ulkonäkö on kuin Teemulla. Ja muutkin eleet: Lindström pelasi yli nelikymppiseksi, mikä tuohon aikaan oli suurharvinaisuus Suomessa. Nopeuskin oli kohdillaan. Vellu Ketola kertoo kirjassaan Ässien ässä seuraavasti: Mölli (Matti Keinonen) vinoili, että "ethän sä jätkä pysty juoksemaankaan. ... Veto nimittäin oli, heti. Pappa (Seppo Lindström) lähti mukaan lähettäjäksi: 60 metriä piti juosta... Pappa komensi: paikoillenne ... valmiit ... tap! Käsiä läiskyttämällä. Me painuimme matkaan, ja minä olin taas häviämässä, kun Pappa tuli perässä ja meni kummankin ohi - maalituomariksi! ... Mutta Pappa olikin hurja mies jaloistaan: maajoukkueessa hän olisi luistimet jalassa voittanut kaikki.

Seppo Lindströmin urassa on semmoinenkin erikoisuus, että hän lähti ulkomaille pelaamaan jo kauan ennen kuin se oli muotia. Kauden 1970-71 hän kiekkoili Itävallan Klagenfurtissa. Teemu (ja tietysti myös kaksoisveljensä Paavo, sittemmin maahockeyn Suomen mestari) syntyi 3.7.1970. Tulee jotenkin mieleen se kaupunki, jonka väkiluku pysyi vakiona vuodesta toiseen - aina kun lapsi syntyi, mies katosi kaupungista.


5. Hei, me uhotaan!

HIFK meni ja hankki jääkiekkoilullisen vahvistuksen Trevor Gilliesin. Tai näin ainakin ilmoitettiin seuran taholta. Kuten myös vahvistuksen itsensä, joka sanoi tulleensa Suomeen pelaamaan jääkiekkoa eikä tappelemaan. Ja jotkut toimittajat vielä uskoivat, tai ainakin niin antoivat teksteissään ymmärtää. Jumankekka, jos olisin moraaliltani venyvämpää sorttia, voisin tienata isot rahat myymällä kyseisille toimittajille eduskuntatalon osakkeita.

Mörökölli on pelaamissaan 57 NHL-ottelussa kerännyt vain kolme tehopistettä (vahinkoja sattuu tilastoijillekin) ja 261 jäähyminuuttia (siis melkein viisi/ottelu). Tämä selitettiin sillä, että NHL oli tasoltaan liian kova liiga Frankensteinin pelitaidoille ja oli pakko tienata paikkansa tappelemalla. Ei sitten tullut toimittajille mieleen tutkia taustoja? Viime kauden seurana oli Vitjaz Tsehov KHL:ssä ja saldo oli 24 ottelua, 0 tehopistettä ja 95 jäähyminuuttia. Sitä ennen ammattilaisura oli kulunut lähinnä NHL:n farmiliiga AHL:ssä, kymmenkunta kautta, 380 ottelua, 20 tehopistettä ja 1536 jäähyminuuttia. Ja AHL:ää pidetään yleisesti suunnillen SM-liigan tasoisena. Farmiliigan farmiliiga ECHL:ssä oli samoina vuosina kertynyt 217 ottelua, 17 tehopistettä ja 997 jäähyminuuttia. Liigan tasosta riippumatta siis aina 4-5 jäähyminuuttia per ottelu. Juniorivuosina Kanadan OHL:ssä eläintarhakarkuri oli sentään kiltimpi: 156 ottelua, peräti 22 tehopistettä ja vaivaiset 563 jäähyminuuttia, ei siis edes neljää minuuttia pelissä ja tehopistekin tuli peräti seitsemän pelin välein.

Ja tämmöinen psyko raahataan sitten Suomeen "pelaamaan jääkiekkoa". Kyse ei ole mistään muusta kuin pelotteesta, ensisijaisesti Jokereille. Viime kaudella HIFK-legenda Ville Peltonen vedettiin kahdesti Jokeri-matseissa kylmäksi. Nyt ei uskalleta, kun tiedetään että Iso Paha Gillies tulee ja kostaa. Kyse on pelin koodista, sanoisi Petteri Sihvonen Urheilulehdessä jos kehtaisi. Mutta taisi tulla Sihvosellakin sentään jokin raja vastaan, kun on ollut hiljaa asiasta.

Pelin Koodi. Hevonpaskaa. Pelin koodi on kirjoitettu sääntökirjaan. Kaikki muu on sääntöjä rikkovaa ja pahimmillaan rikollisjärjestön toiminnan kaltaista uhoamista. Sinänsä homman ymmärtää, kun on katsonut penskoja hiekkalaatikolla. Ensin tökitään tikulla, sitten toinen kostaa heittämällä hiekkaa silmille, jonka jälkeen aloittaja saakin lapiosta päähän. Tämän takia päiväkodissa on hoitajat ja jääkiekossa tuomarit. Jääkiekossa toimitaan hiekkalaatikkologiikalla. Joku pelaa pikkusikaa, toinen taklaa tähtipelaajaa vahingoittamistarkoituksessa. Sitten tulee kostaja. Ja toisen joukkueen kostaja kostaa kostajalle ja sitten tapellaan. Tämä on se kuuluisa "koodi". Eikä nyt kukaan uskalla pelata sikaa HIFK:iä vastaan, kun heillä on sentään kaikkein isoin gangsteri joukkueessaan.

Paitsi että mikä hitto estää muuttamasta koodia? Ei joku Gilliesin kaltainen gorillan degeneraatio ole mikään este. Palkataan vastajoukkueeseen joku jollain lailla luistelemaan pystyvä heebo, niin ei tarvitse uhrata oikeita pelaajia. Käskytetään tyyppi hoitamaan vastustajan poliisi pois pelistä. Luistellaan kylmän rauhallisesti äijän taakse ja lyödään poikittaisella mailalla täysillä niskaan. Kyllä lakoaa, etenkin kun tekijälle on varta vasten valmistettu metallivartinen työkalu. Viimeistelyn voi sitten hoitaa esimerkiksi nostamalla polven ylös ja survaisemalla maassa makaavaa ex-enforceria luistimella nenukkiin.

No mutta eihän noin saa tehdä, kun se on Koodin Vastaista, sanotaan. Niinpä joo. Ja itse Pyhä Koodi on sääntökirjan vastaista. Tämä kuvastaa mitä erinomaisimmin jääkiekkoilijoiden uhoa ja epämoraalisuutta. Pientä rikkomusta voidaan tehdä ja sisäisesti hyväksyä, mutta sitten kun pitäisi toimia kovassa paikassa kovin konstein, menee pupu pöksyyn.

Tuokaa minulle Mr. Elbow eli Gordie Howe takaisin. Siinä oli äijä. Kukaan ei uskaltanut koskea Gordieen, koska tiesi että kohta tulee takaisin. Mutta vain sille, joka sen ansaitsi - jos Gordien annettiin pelata rauhassa, hän antoi muiden pelata rauhassa. Kerran liigan pahimpana kovanaamana pidetty Lou Fontinato erehtyi käymään Gordien päälle sääntöjenvastaisin ottein ja päätyi pitkäksi aikaa sairastuvalle. Peli oli kovaa mutta rehellistä. Eikä Gordie istunut jäähyllä NHL-urallaan keskimäärin edes minuuttia per ottelu, vaikka jääaikaa kertyi rutosti. Jopa herrasmieslegenda Bobby Hull antoi Gordielle tunnustusta reilusta pelistä. Bobby itse kielsi poikaansa Brettiä pelaamasta liian väkivaltaisiksi katsomissaan Kanadan juniorisarjoissa. Siksi Brett kulki NHL:ään tuolloin vielä suhteellisen harvinaista reittiä eli yliopistokiekon kautta ja tulosta syntyi silti. 1269 ottelussa tehopisteitä kertyi 1391 eli aika tarkkaan sama määrä kuin Jari Kurrilla. Jäähyminuutteja tuli vain 458, eikä sen vähempää saisi vaikka tunkisi taskuun raakoja kananmunia ja yrittäisi pitää ne ehjinä.


6. Pakollinen loppukevennys

Ikuinen kakkonen, naisten keihäänheiton olympiahopeamitalisti, kaksinkertainen MM-hopeamitalisti ja kaksinkertainen EM-hopeamitalisti, Saksan Christina Obergföll sai vihdoinkin Moskovassa MM-kultaa. Kisan jälkeen Ylen haastattelussa reportteri kysyi, miltä tuntui toisella kierroksella, kun keppi lensi lähes 70 metriä. Vastaus meni ikiajoiksi legendojen joukkoon:
Kohdassa 52:30:
- After the sixty-nine I was a little bit, yeah, overwhelmed...