Lukijalle: Muistutetaanpa tässä, että Suomi on luonnostaan monikulttuurinen, joten ei sitä tarvitse varta vasten ulkomailta haalia:
Taannoin blogisti Pekka julkaisi erinomaisen luonnehdinnan eri maakunnissa asuvien suomalaisten eroista. Tämä inspiroi minut kirjoittamaan luonnehdinnat eri maakunnista ja myös niiden asukkaista. Tajusin näet että on sitä elämän aikana tullut tahkon lisäksi kierrettyä Suomenmaata enemmän kuin olisin osannut odottaa. Kävin läpi listan Suomen 19 maakunnasta ja huomasin, että olen niistä jokaisessa vieraillut ainakin sen verran, että yöunia on tullut koisittua. Joissakin olen viettänyt pidempäänkin ja muutamassa jopa asunut. Listauksessa on 19 sijaan 20 eri kohdetta, koska olen armollisesti irrottanut Helsingin muusta Uudestamaasta. Helsinkiin kuuluviksi puolestaan luetaan kaikki espoot, vantaat, kauniaiset ja mitä muita siinä nyt onkaan kiinni kasvaneina. Espoo voidaan laskea kaupungiksi vain jos lepakko on lintu koska se on tasalämpöinen ja lentää.
1. Lappi
Aloitetaan pohjoisesta. Lappi on Suomen maakunnista ainoa, jossa on maisema. Muualla on metsää, ja jos se on hakattu pois, liian tasaista. Lapin pääkaupunki on Rovaniemi, jossa sataa aina. Vuotuinen sademäärä ei ole suuri, mutta se tulee tasaisena tihkuna. Talvella, joka kestää Lapissa syyskuusta toukokuuhun ja siinä välissä pari viikkoa kesälläkin, joko sataa lunta tai on 40 astetta pakkasta. Tämän takia lappilaiset ovat rehellisiä: jos kaverilta pöllii moottorikelkasta bensat, se kuolee pakkaseen. Keskinäinen kauhun tasapaino ylläpitää rehellisyyttä. Tosin se on hyvin suhteellista. Suomen Laki III lakkaa olemasta voimassa Lapin rajalla, osa II napapiirillä ja osa I Palojoensuun korkeudella. Rehellisin Lapin mies on Jari Isometsä, joka sanoi lehdistötilaisuudessa olevansa tällainen tunnustaessaan dopingin. Tosin hän ei tunnustanut kokonaan ja osa tunnustuksestakin oli valetta. Kova suoritus Lapin rehellisyysasteikolla silti, kun ottaa huomioon että Lapin Länsipohjasta on tullut kolme hiihdon olympiamitalistia eli Isometsän lisäksi Eero Mäntyranta ja Pertti Teurajärvi. Rehellisiä Lapin miehiä. Olympiamitalin ohella heitä yhdistää se, että kaikki ovat kusseet purkkiin muutakin kuin sallittuja lisäaineita.
2. Pohjois-Pohjanmaa
Pohjanmaa tunnetaan tasaisena seutuna, mutta se ei koske Pohjois-Pohjanmaata. Mitä helvettiä Kuusamo tekee Pohjanmaahan kuulumassa? Ja löytyy mäkiä muualtakin, siitä on omakohtaista kokemusta maakunnassa järjestetyistä SM-maastojuoksuista. Muutenkaan pohjoispohjalaiset eivät ole mitään oikeita pohjalaisia. Oikeat pohjalaiset ovat naurettavia, mutta pohjoispohjalaiset ovat vain helvetin ikävystyttäviä. Ylivoimaisesti mielenkiintoisin maakunnan mies on ollut Kalle Päätalo, jolta kestää 200 sivua taluttaa polkupyörä ulos liiteristä. Siitä voi päätellä, miten tylsiä ne muut ovat.
3. Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa on olemassa vain siksi, että eteläpohjanmaalaiset eivät halua asua pohjoispohjanmaalaisten naapurissa. Se on vähän niin kuin demilitarisoitu vyöhyke Pohjois- ja Etelä-Korean välissä. Suomen oikeista maakunnista (Ahvenanmaata ei lasketa) se on ylivoimaisesti pienin. Itse asiassa sen pitäisi olla paljon suurempi, mutta kulttuurillisesti
(onko siellä semmoista???) puolet Keskipohjanmaahan kuuluvista kunnista ei kuulu itse maakuntaan, vaan mieluummin Pohjois-Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan tai varsinaiseen Pohjanmaahan. Tämä fakta kertookin keskipohjalaisista enemmän kuin ikinä haluaisimme tietää. Kaikkia pohjalaisia pidetään yleensä erittäin yrittäjähenkisinä. Tämä ei johdu siitä, että he olisivat erityisen päteviä yrittäjinä. Mutta oletteko koskaan yrittäneet antaa käskyjä pohjalaiselle alaiselle?
4. Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan tuntee siitä, että siellä maisema on vaakasuorassa. Tämän takia koko maakunta peittyy kevättulvien yhteydessä veden alle. Paikalliset asukkaat evakoituvat kiipeämällä latojensa katoille. Ladot ovat puolestaan tunnettuja siitä, että Juhani Palmu on maalannut niitä. Saatuaan jokaisen Etelä-Pohjanmaan ladon maalattua hän sai sopivasti sairauskohtauksen ja joutui luopumaan seuraavasta projektistaan eli kaikkien Etelä-Pohjanmaan AIV-tornien maalaamisesta. Eteläpohjalaisia pidetään yleensä uhoavina, huumorintajuttomina ja tylyinä. Kaikki ovat virheellisiä stereotypioita. Pohjalainen murre on vain semmoista, että hautajaispuhekin kuulostaa uhoamiselta. Ja huumorintajua pohjalaisilta kyllä löytyy. Kukaan ei vain ole koskaan kuullut pohjalaisen nauravan, koska hän tajuaa vitsit vasta seuraavana yönä kello kaksi. Hämäläisiä pidetään hitaina, mutta pohjalaisilla ne vasta pitkät piuhat onkin. Pohjalainen huomaavaisuus taas on sitä, kun nurmoolaisisäntä soittaa Seinäjoen kohdalla puhelun ja ilmoittaa: ”Vaimoo. Moon tulossa kotio. Räplää ittes valmihiksi kostiaksi.”
5. Pohjanmaa
Kolmen maantieteellisesti nimetyn Pohjanmaan lisäksi on olemassa rannikolla sijaitseva varsinainen Pohjanmaa. Se on perustettu ruotsinkielisten reservaatiksi. Kyseessä on Suomen nopeimmin kasvava maakunta, sillä maannousun ansiosta pinta-ala kasvaa vuosi vuodelta. Muut pohjalaiset odottavat vesi kielellä, että Merenkurkku jää kuiville ja ruotsinkieliset muuttavat kannasta pitkin Ruotsiin kaltaistensa pariin. Valitettavasti kyseessä on turha toivo, koska Ruotsissa puhutaan eri kieltä. Itse asiassa Pohjanmaallakin puhutaan montaa eri kieltä, joka kunnassa on omansa. Yleisurheilumaajoukkueessa närpiöläinen Jonathan Åstrand ja uusikaarlepyyläinen Sandra Eriksson tarvitsevat keskusteluunsa tulkiksi jonkun vaasalaisen.
6. Kainuu
Kainuu pitää itseään pienois-Lappina, mutta tämä on vähän sama kuin sanoisi riukua WC:ksi. Paikka on niin syrjäinen, että Ruotsin vallan aikana Kajaanin linna kelpasi vain eristyspaikaksi poliittisesti arveluttaville henkilöille, kuten Johannes Messeniukselle. Itse linnaa ei koskaan käytetty sotatoimissa siitä yksinkertaisesta syystä, että vihollinen ei ikinä löytänyt sitä. Kainuulaiset puolestaan ovat niitä savolaisia, jotka muut savolaiset karkottivat keskuudestaan tai muuten vain eksyivät erämatkallaan löytämättä enää takaisin kotiin. Jokainen kainuulainen on sukunimeltään Heikkinen.
7. Satakunta
Satakunnassa on kaksi kaupunkia, Pori ja Rauma. Ne vihaavat toisiaan syvästi. Pori on olemassa siksi, että jokaisella maakunnalla on oltava pääkaupunki. Rauma taas on olemassa siksi, että muuten raumalaiset jakautuisivat tasaisesti ympäri Suomea, eikä sitä kestäisi kukaan. Itse asiassa koko Rauman olemassaoloa sopii epäillä, koska en yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tunne ketään, joka väittäisi tuntevansa jonkun raumalaisen. Ainoa todistuskappale Rauman olemassaolosta on Rauman Lukko. Kaikki raumalaiset ovat lukkofanaatikkoja. Niin tämäkin kaverini tuntema. Kuulemma joka kesä se kohkaa Lukon uusista vahvistuksista, itkee jos Lukko ei voita kesän Pitsiturnausta ja riemuitsee ulisten jokaisesta Lukon otteluvoitosta liigassa. Kysyin että mitähän se mahtaa tehdä, jos Lukko voittaa mestaruuden?
- Ei voi tietää, se heppu on vasta vähän yli viisikymppinen.
8. Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomessa on Turku. Turku taas on oikein mukava paikka. Turkulaiset ovat ystävällistä ja miellyttävää väkeä. Tämä saa ihmettelemään, miksi turkulaisille aina vittuillaan. Loogisesti ottaen tämän täytyy johtua siitä, että turkulaisten maine on peräisin niiltä turkulaisilta, jotka toiset turkulaiset ovat karkottaneet keskuudestaan muualle Suomeen. Heistä on saatu tietynlainen kuva turkulaisista eikä kukaan halua mennä Turkuun sen takia. Ne, jotka uskaltautuvat, yllättyvät positiivisesti. Tämä on esimerkki siitä, että kaikki asiat saadaan positiivisiksi, kunhan ennakko-odotukset asetetaan riittävän matalalle. Etenkin kesäisin Turku on ihastuttava, sillä turkulaiset naiset ovat kauniita. Erityisen maineen he ovat saaneet harjoittamastaan suuseksistä. Tämä ei johdu siitä, että turkulaiset naiset olisivat alalla poikkeuksellisen taitavia, vaan siitä että tätä toimintaa harjoittaessaan he eivät kykene puhumaan. Turun kaikki hyvät puolet näet kompensoituvat Turun murteen myötä ja siksi turkulaisten suu on tukittava hinnalla millä hyvänsä positiivisen illuusion säilyttämiseksi.
9. Ahvenanmaa
Ahvenanmaan merkittävin ongelma on sen pienuus. Jos se olisi suurempi, kaikki suomenruotsalaiset saataisiin mahtumaan sinne, jonka jälkeen koko saariryhmä voitaisiin myydä Ruotsille sopuhintaan. Suomenkielisiä saaristossa ei ole. Tai jos on, he elävät piilokorsuissa verenhimoisen kansalliskaartin pelossa. Ahvenanmaa on virallisesti demilitarisoitu, mutta suomenkielisten metsästys on sallittu ympäri vuoden. Tapporahan maksamisesta on virallisesti luovuttu. Jos suomalainen kuitenkin oikein kovasti yrittää, hän saattaa saada Ahvenanmaan kotipaikkaoikeuden. Tunnen yhden tällaisen. Pääsyvaatimukset ovat tapauksesta päätellen tukeva osakesalkku, yliopistollinen loppututkinto ruotsin kielestä, avioliitto vähintään viisi sukupolvea Ahvenanmaalla asuneen henkilön kanssa ja yli 50 vuoden ikä avioliiton naisosapuolella, ettei lisääntyessään pääsisi saastuttamaan puhdasrotuisia geenejä. Lisäksi on läpäistävä kaksivaiheinen soveltuvuustesti. Ensimmäisessä vaiheessa on pystytettävä juhannussalko ja nielaistava hapansilakka. Mikäli tästä selviää, pääsee kaksi vuotta kestävälle koeajalle, jonka jälkeen voi yrittää toista vaihetta. Siinä on pystytettävä hapansilakka ja nielaistava juhannussalko.
10. Helsinki
Kun Turun palon jälkeen päätettiin Suomelle pääkaupunkia, listattiin kaikki maan kaupungit paremmuusjärjestykseen. Valitettavasti lista oli kirjoitettu huonoimmasta vaihtoehdosta parhaaseen ja Aleksanteri I luuli ylimpänä komeilleen Helsingin olevan paras vaihtoehto. Sen mokan seurauksena meillä on nyt pääkaupunki, joka on liikenteellisesti toivottoman ahtaassa sumpussa, kärsii Suomen paskimmasta ilmastosta (ja se on paljon se), sijaitsee onnettoman syrjässä melkein mistä päin tahansa Suomea katsellen sekä on ensimmäisenä vastassa, mikäli joku päättää hyökätä Suomeen etelästä. Virallisesti Helsinki ei ole maakunta. Vielä. Siitä – ja sen kanssa kimpassa olevista lähikunnista - muodostettaneen lähivuosina oma maakuntansa, joka erotetaan muusta Suomesta piikkilangoin ja miinakentin. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun suomalaiset kyllästyvät katselemaan helsinkiläisiä ja elättämään heitä. Tällä ei tarkoiteta sitä, että Helsinki on Suomen suurin savolaiskaupunki – siellä asuu enemmän savolaisia kuin Kuopiossa. Savolaiset ja muut suomalaiset ovat näet jättämässä Helsingin. Kymmenen vuoden kuluttua tyypillisen helsinkiläisen nimi on Abdullah ja hänen lempiharrastuksensa ovat autoroviot. Helsinki pyrkii estämään romahduksensa valtaamalla alueita ja veronmaksajia lähinaapureiltaan, kuten Sipoon tapauksessa onnistui. Kun tämä ei riitä, niin yritetään nielaista kaikki lähikunnat Suur-Helsingiksi. Tämä ratkaisisi ongelman vuosiksi, mutta aikanaan pitäisi sitten yhdistää koko Etelä-Suomi Helsingin kaupungiksi, jotta voimavaroille riittäisi maksajia. Helsingin eristäminen muutamalla megakilometrilla natolankaa ja parilla rekkalastillisella somalitelkkareita tulee halvemmaksi.
11. Uusimaa
Uusimaa on se Suomen maakunta, joka koostuu kerrostaloista, nurmijärveläisistä omakotitaloalueista ja, mikäli tilaa jää, rypsipelloista. Kaikki uusmaalaiset käyvät Helsingissä töissä. Paitsi ne, jotka ovat syntyperäisiä. Heitä on kuitenkin vähän, koska Helsingissä on paljon työpaikkoja ja kukaan ei kuitenkaan halua asua siellä. Parasta Uudellamaalla on ryhtyä eduskuntavaaliehdokkaaksi. Jos sattuu olemaan täysi nobody, mutta saa saman numeron kuin Helsingissä ehdolla oleva julkkis, pääsee kansanedustajaksi.
12. Kanta-Häme
Kanta-Hämeessä ovat ne pellot, jotka eivät mahtuneet Uudellemaalle. Muuta mainittavan arvoista siellä ei sitten olekaan. Kanta-Hämeen luulisi nimensä perusteella olevan Hämeen keskus, mutta todellisuudessa se on kolmesta hämäläismaakunnasta periferia, ja se on jo melkoinen saavutus. Kanta-Hämeen suhde muuhun Hämeeseen on suunnilleen sama kuin Varsinais-Suomen suhde muuhun Suomeen: nimen perusteella menee pahasti harhaan. Kantahämäläiset itse ovat oikein mukavaa porukkaa, kunhan ei jää odottamaan heidän reagoivan mihinkään mitenkään. Jos hämäläiset ovat hitaita, niin kantahämäläiset ovat kantahitaita.
13. Pirkanmaa
Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa: eteläosassa peltoa ja järviä, keskiosassa vähän enemmän järviä, pohjoisosassa erämaisia alueita ja vähemmän järviä. Asutus ei vain ole jakautunut samalla tavalla kuin Suomessa, koska puolet pirkanmaalaisista asuu suunnilleen keskellä maakuntaa eli Tampereella. Tampere taas on sijainniltaan harvinaisen typerä pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi. Keskellä kaupunkia on helvetin kapea kannas, johon on ängetty keskusta. Tamperelaisten puolustukseksi on toisaalta sanottava, että tähän on syynsä eli kaupunki syntyi vesivoiman ympärille. Pirkanmaalaiset ja etenkin tamperelaiset ovat kyllä leppoisaa ja mukavaa väkeä. Poislukien se fataali puhevika. Mutta mustan makkaran takia senkin sietää.
14. Päijät-Häme
Päijät-Häme syntyi maakuntauudistuksen yhteydessä samalla tavalla kuin pääkaupunkinsa Lahti: tyhjästä ja ilman tarvetta. Pirkanmaata ei haluttu ulottaa Lahteen asti ja Kanta-Häme ei halunnut Päijät-Hämettä, koska Lahdesta olisi tullut suurin kaupunki. Niinpä keksittiin Päijät-Häme. Paras asia uudessa maakunnassa on sen vaakuna, koska kuvan merenneidolla on komeat tissit. Alkuperäisversiossa ne olivat hieman pienemmät, mutta ennen virallista hyväksymistä neito käytettiin Virossa silikoniasennuksessa (tissien suurentaminen alkuperäisversiosta on muuten ihan totta!). Käytännössä Päijät-Häme = Lahti. Lahti taas on tunnettu urheilustaan, etenkin jalkapallosta. Aikoinaan Lahteen saatiin Suomen ensimmäinen jalkapallohalli. Lahtelaisseurat kiittivät asiasta fuusioitumalla ja putoamalla alasarjoihin. Myös Salpausselän kisat ovat tunnettuja, mutta tietääkö joku ketään lahtelaista hiihtäjää? Mäkihyppääjiä sieltä kyllä tulee, mutta jos Suomessa voisi harrastaa mäkihyppyä useammalla kuin viidellä paikkakunnalla, niin eipä siinäkään lajissa olisi juhlimista. Jääkiekossa puitteet ovat myös kunnossa, mutta Pelicans on luisteleva katastrofi. Yleisurheilustadionia ei varsinaisesti ole, vaan paikka toimii talvisin hiihtostadionina. Lahden Ahkera onkin viisastuneena muiden lajien kohtalosta ihan tyytyväinen lapsipuolen asemaansa ja porskuttaa suomalaisen yleisurheilun kärkiseurojen joukossa.
15. Keski-Suomi
Keski-Suomi on se paikka, josta kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Kuvitelkaa kaikista Suomen muista maakunnista otettavaksi saman verran ihmisiä kustakin ja jättimäinen tehosekoitin, niin saatte Keski-Suomen. Keski-Suomen pääkaupunki on Jyväskylä, joka on kartalta mitattua pinta-alaansa paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että se on pelkkää kirottua mäkeä. Kartalta selviää vain vaakasuora koko. Lance Armstrong olisi voinut harjoitella Tour de Francen vuoristoetappeja varten Jyväskylän pyöräteillä, jos kaupunki sijaitsisi vähänkin ohuemmassa ilmanalassa.
16. Pohjois-Savo
Savo on yhtä helkutin järveä. Sen pääkaupunki on Kuopio, joka on savolaisten mielestä maailman napa. Varmistaakseen ettei maapallo lakkaa pyörimästä, savolaiset rasvaavat aina välillä maapallon akselina toimivaa Puijon tornia. Savolaiset ovat säästeliäitä. Niinpä he eivät tarvitse erikseen maakuntalintua ja -kalaa, koska ne on yhdistetty kalakukoksi. Savolaisia sanotaan lupsakkaiksi ja kieroiksi. Yrittäkää hoitaa jokin asia selväksi savolaisen kanssa, niin tiedätte. Teille ei selviä, mikä tapahtuma on kyseessä, missä se järjestetään, milloin se alkaa ja mitä siellä tehdään. Kuitenkin kaikki savolaiset ovat jonkin ihmeellisen keskinäisen salakielen ymmärryskykynsä ansiosta oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla varustuksella. Aina.
17. Etelä-Savo
Etelä-Savossa on kolme kaupunkia, jotka ovat kaikki yhtä tarpeettomia. Mikkeliä ei tarvita enää mihinkään, koska sotia on käyty viimeksi 70 vuotta sitten eikä Päämajalla ole ollut käyttöä. Savonlinnan nimikin paljastaa, että sitä tarvittiin linnansa takia ja viimeksi 1700-luvulla. Pieksämäki puolestaan on olemassa siksi, että siinä kohtaa risteävät junaradat ja rautatieläisten piti asua jossakin. Nykyään VR on karsinut ja automatisoinut, joten Pieksämäki pitäisi lakkauttaa. Eteläsavolaiset ovat muuten aivan kuin pohjoissavolaisia, mutta heidän puheensa ymmärtämiseen ei tarvita tulkkia. Tämä on kovin haitallista, sillä pohjoissavolaisen tunnistaa heti viäntämisestä ja osaa olla varuillaan. Eteläsavolainen pääsee usein yllättämään lörtsyn takaa.
18. Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjala on yhtä metsäistä kuin muu Suomi, melkein yhtä järvistä kuin Savo ja melkein yhtä mäkistä kuin Lappi. Siksi Pohjois-Karjalassa liikkuminen oli mahdotonta ennen teiden keksimistä. Niinpä ihmisillä oli tapana naida serkkujaan tai näiden puutteessa läheisempiä sukulaisiaan ja se näkyy. Maakunnan pääkaupunki on Joensuu. Sinne on rakennettu paikallisten mielestä nerokas ruutuasemakaava. Valitettavasti kaupunki on Pyhäselän luoteisrannalla ja kadut ovat järven suuntaisesti. Tuuli taas puhaltaa aina suoraan järveltä. Niinpä kadunkulmissa näkyy pohjoiskarjalaisia kasoissa, joihin he ovat kaatuneet tullessaan nurkan takaa hyytävän tuulen yllättämiksi. Pohjoiskarjalaiset itse ovat savolaisia, jotka kuvittelevat olevansa karjalaisia. Savolaiset eivät laske heitä savolaisiksi, koska he eivät ole riittävän kieroja. Karjalaiset taas eivät hyväksy heitä karjalaisiksi, koska he puhuvat savoa.
19. Etelä-Karjala
Nykyinen Etelä-Karjala on se vähä, mitä jäi jäljelle Leningradin turvallisuuden takaamisen jäljiltä. Tälle puolelle pakkorajaa jäi vain murto-osa karjalaisista muiden hajautuessa tasaisesti ympäri Suomea. Tämä olikin hyvä, sillä kuten Etelä-Karjalasta voidaan havaita, liian suuri karjalaispitoisuus väestössä ylittää kriittisen massan. Ette kuulkaa tiedä vittuilun jalosta taidosta yhtään mitään ennen kuin olette istuneet iltaa eteläkarjalaisseurueessa. Pohjanmaalla olisi vastaavan kielenkäytön jäljiltä joka jannu jo iltayhdeksään mennessä kylmänä puukko kylkiluista törröttäen, mutta karjalaiset sen kuin pälättävät. Ylivoimaisesti parasta Etelä-Karjalassa on Lappeenranta, tai ainoastaan sen tori, tai vielä tarkemmin sanoen vain siellä myytävät lihapiirakat atomi ja vety. Vety on maailman paras eväs: pehmeä lihapiirakka, jossa on välissä kananmuna ja tuhti annos savu- tai keittokinkkua (atomi on joko ilman munaa tai ilman kinkkua, mutta vety on se oikea). Nautitaan kaikilla mausteilla eli sinapilla, ketsupilla, kurkkusalaatilla, raa'alla sipulilla, valkosipulimajoneesilla ja sydäninfarktilla. Jos ihmettelitte miksi Pekka Puska perusti Pohjois-Karjala -projektin eikä Etelä-Karjala -projektia, niin nyt tiedätte.
20. Kymenlaakso
Viimeisimpänä ja ehdottomasti vähäisimpänä maakuntana esitellään Kymenlaakso. Siellä on kaupunki nimeltä Kotka, jossa kenelläkään ei ole mitään työtä koska ahtaajia ja paperimiehiä ei enää tarvita. Siellä on myös toinen kaupunki nimeltä Kouvola, jonka Pahkasika valitsi jo aikapäiviä sitten Suomen turhimmaksi kaupungiksi. Sittemmin Kouvola on yrittänyt peitellä asukaspakoa nielaisemalla itseensä kaikki lähikunnat ja osan kaukaisemmistakin, joten turhuus on vain levinnyt. Mutta totuus ei pala tulessakaan - se on nykyään Suomen 10. suurin kaupunki, mutta 60 vuotta sitten se olisi nykyrajoilla ollut neljänneksi suurin. Kymenlaakson tunnetuin kaupunki on kuitenkin Hamina, koska se on maakunnan paikkakunnista ainoa, missä suuri osa Suomen ylempää keskiluokkaa on ikinä käynyt, kiitos RUK:n. Kymenlaaksolaiset eivät suoranaisesti ole tyhmiä, mutta ei sieltä ole kyllä yhtään viisastakaan kotoisin. Mitään muitakaan maininnan arvoisia attribuutteja ei tule mieleen, vaikka kuinka yrittää. Tasapaksumpaa sakkia kuin kymenlaaksolaiset saa hakea ja löytämättä jää.
lauantai 30. maaliskuuta 2019
keskiviikko 27. maaliskuuta 2019
Keskiarvotilastot - miehet 400 m
Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
| 1 | Michael Johnson | USA | 43.557 |
|---|---|---|---|
| 2 | Jeremy Wariner | USA | 43.806 |
| 3 | Wayde van Niekerk | RSA | 43.844 |
| 4 | LaShawn Merritt | USA | 43.879 |
| 5 | Kirani James | GRN | 43.922 |
| 6 | Butch Reynolds | USA | 43.976 |
| 7 | Isaac Makwala | BOT | 44.028 |
| 8 | Quincy Watts | USA | 44.049 |
| 9 | Danny Everett | USA | 44.187 |
| 10 | Fred Kerley | USA | 44.210 |
| 11 | Steve Lewis | USA | 44.238 |
| 12 | Steven Gardiner | BAH | 44.246 |
| 13 | Alvin Harrison | USA | 44.346 |
| 14 | Tyree Washington | USA | 44.375 |
| 15 | Roberto Hernández | CUB | 44.400 |
| 16 | Samson Kitur | KEN | 44.400 |
| 17 | Abdalelah Haroun | QAT | 44.445 |
| 18 | Machel Cedenio | TTO | 44.448 |
| 19 | Luguelín Santos | DOM | 44.476 |
| 20 | Iwan Thomas | GBR | 44.479 |
| 21 | Angelo Taylor | USA | 44.488 |
| 22 | Innocent Egbunike | NGR | 44.488 |
| 23 | Mark Richardson | GBR | 44.496 |
| 24 | Andrew Valmon | USA | 44.504 |
| 25 | Gary Kikaya | COD | 44.513 |
| 26 | Youssef Al-Masrahi | KSA | 44.514 |
| 27 | Chris Brown | BAH | 44.521 |
| 28 | Baboloki Thebe | BOT | 44.524 |
| 29 | Nathon Allen | JAM | 44.531 |
| 30 | Derek Mills | USA | 44.535 |
| 31 | Michael Norman | USA | 44.541 |
| 32 | Gil Roberts | USA | 44.549 |
| 33 | Antonio Pettigrew | USA | 44.550 |
| 34 | Jerome Young | USA | 44.553 |
| 35 | Roger Black | GBR | 44.565 |
| 36 | Bralon Taplin | GRN | 44.566 |
| 37 | Tony McQuay | USA | 44.569 |
| 38 | Gabriel Tiacoh | CIV | 44.595 |
| 39 | Davis Kamoga | UGA | 44.612 |
| 40 | Darold Williamson | USA | 44.621 |
| 41 | Alleyne Francique | GRN | 44.641 |
| 42 | Paul Dedewo | USA | 44.644 |
| 43 | Sanderlei Claro Parrela | BRA | 44.647 |
| 44 | Greg Haughton | JAM | 44.663 |
| 45 | Andrew Rock | USA | 44.673 |
| 46 | Darnell Hall | USA | 44.680 |
| 47 | Thomas Schönlebe | GER | 44.690 |
| 48 | Matthew Hudson-Smith | GBR | 44.692 |
| 49 | Bert Cameron | JAM | 44.692 |
| 50 | Anthuan Maybank | USA | 44.693 |
| 51 | Derrick Brew | USA | 44.693 |
| 52 | David Verburg | USA | 44.708 |
| 53 | Jonathan Borlée | BEL | 44.710 |
| 54 | Jermaine Gonzales | JAM | 44.714 |
| 55 | Ian Morris | TTO | 44.716 |
| 56 | Akeem Bloomfield | JAM | 44.720 |
| 57 | Tyler Christopher | CAN | 44.736 |
| 58 | Kevin Borlée | BEL | 44.736 |
| 59 | Michael Blackwood | JAM | 44.741 |
| 60 | Ricardo Chambers | JAM | 44.746 |
| 61 | Avard Moncur | BAH | 44.751 |
| 62 | Lalonde Gordon | TTO | 44.752 |
| 63 | Michael McDonald | JAM | 44.766 |
| 64 | Leslie Djhone | FRA | 44.769 |
| 65 | Antonio McKay | USA | 44.775 |
| 66 | Vernon Norwood | USA | 44.780 |
| 67 | Rennie Quow | GUY | 44.781 |
| 68 | Javon Francis | JAM | 44.795 |
| 69 | Michael Cherry | USA | 44.795 |
| 70 | Bryshon Nellum | USA | 44.805 |
| 71 | Calvin Harrison | USA | 44.806 |
| 72 | Brandon Simpson | BRN | 44.811 |
| 73 | Martyn Rooney | GBR | 44.817 |
| 74 | Darren Clark | AUS | 44.822 |
| 75 | Otis Harris | USA | 44.829 |
| 76 | Alejandro Cárdenas | MEX | 44.833 |
| 77 | Roxbert Martin | JAM | 44.836 |
| 78 | Deon Lendore | TTO | 44.837 |
| 79 | Tim Simon | USA | 44.839 |
| 80 | Nery Brenes | CRC | 44.843 |
| 81 | Sunday Bada | NGR | 44.851 |
| 82 | Leonard Byrd | USA | 44.865 |
| 83 | Jamie Baulch | GBR | 44.869 |
| 84 | Rusheen McDonald | JAM | 44.874 |
| 85 | Ibrahim Ismail | QAT | 44.918 |
| 86 | Lionel Larry | USA | 44.921 |
| 87 | David Neville | USA | 44.922 |
| 88 | Hendrik Mokganyetsi | RSA | 44.923 |
| 89 | Demetrius Pinder | BAH | 44.934 |
| 90 | Éric Milazar | MRI | 44.939 |
| 91 | Demish Gaye | JAM | 44.942 |
| 92 | Milton Campbell | USA | 44.950 |
| 93 | Darrell Robinson | USA | 44.952 |
| 94 | Roddie Haley | USA | 44.959 |
| 95 | LeJerald Betters | USA | 44.961 |
| 96 | David Grindley | GBR | 44.962 |
| 97 | Mohamed Al-Malky | OMA | 44.962 |
| 98 | Kelly Willie | USA | 44.966 |
| 99 | Jerome Davis | USA | 44.968 |
| 100 | Tim Benjamin | GBR | 44.970 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
| 2 | Michael Johnson | USA | 43.18 |
|---|---|---|---|
| 4 | Jeremy Wariner | USA | 43.45 |
| 1 | Wayde van Niekerk | RSA | 43.03 |
| 7 | LaShawn Merritt | USA | 43.65 |
| 10 | Kirani James | GRN | 43.74 |
| 3 | Butch Reynolds | USA | 43.29 |
| 9 | Isaac Makwala | BOT | 43.72 |
| 5 | Quincy Watts | USA | 43.50 |
| 11 | Danny Everett | USA | 43.81 |
| 8 | Fred Kerley | USA | 43.70 |
| 13 | Steve Lewis | USA | 43.87 |
| 14 | Steven Gardiner | BAH | 43.87 |
| 23 | Alvin Harrison | USA | 44.09 |
| 44 | Tyree Washington | USA | 44.28 |
| 29 | Roberto Hernández | CUB | 44.14 |
| 33 | Samson Kitur | KEN | 44.18 |
| 22 | Abdalelah Haroun | QAT | 44.07 |
| 19 | Machel Cedenio | TTO | 44.01 |
| 26 | Luguelín Santos | DOM | 44.11 |
| 55 | Iwan Thomas | GBR | 44.36 |
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
| 3 | Wayde van Niekerk | RSA | 43.844 |
|---|---|---|---|
| 1 | Michael Johnson | USA | 43.557 |
| 6 | Butch Reynolds | USA | 43.976 |
| 2 | Jeremy Wariner | USA | 43.806 |
| 8 | Quincy Watts | USA | 44.049 |
| 31 | Michael Norman | USA | 44.541 |
| 4 | LaShawn Merritt | USA | 43.879 |
| 10 | Fred Kerley | USA | 44.210 |
| 7 | Isaac Makwala | BOT | 44.028 |
| 5 | Kirani James | GRN | 43.922 |
| 9 | Danny Everett | USA | 44.187 |
| - | Lee Evans | USA | - |
| 11 | Steve Lewis | USA | 44.238 |
| 12 | Steven Gardiner | BAH | 44.246 |
| 26 | Youssef Al-Masrahi | KSA | 44.514 |
| 84 | Rusheen McDonald | JAM | 44.874 |
| 56 | Akeem Bloomfield | JAM | 44.720 |
| - | Larry James | USA | - |
| 18 | Machel Cedenio | TTO | 44.448 |
| 28 | Baboloki Thebe | BOT | 44.524 |
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
| 1 | Markku Kukkoaho | 45.693 |
|---|---|---|
| 2 | Ossi Karttunen | 46.059 |
| 3 | Juha Pyy | 46.459 |
| 4 | Hannu Mykrä | 46.681 |
| 5 | Voitto Hellstén | 46.755 |
| 6 | Petri Pohjonen | 46.895 |
| 7 | Jari Niemelä | 46.933 |
| 8 | Matti Välimäki | 46.959 |
| 9 | Mikael Söderman | 47.000 |
| 10 | Kari Louramo | 47.126 |
| 11 | Ari Pinomäki | 47.142 |
| 12 | Stig Lönnqvist | 47.164 |
| 13 | Heikki Hämäläinen | 47.254 |
| 14 | Jaakko Kemola | 47.266 |
| 15 | Jussi Rintamäki | 47.290 |
| 16 | Matti Rusanen | 47.377 |
| 17 | Markku Taskinen | 47.379 |
| 18 | Tommi Hartonen | 47.382 |
| 19 | Sakari Syväoja | 47.433 |
| 20 | Tomas Back | 47.511 |
| 21 | Mikko Nakolinna | 47.520 |
| 22 | Mika Koivuvaara | 47.521 |
| 23 | Hannu Mäkelä | 47.524 |
| 24 | Timo Kiviniemi | 47.526 |
| 25 | Mika Hänninen | 47.556 |
| 26 | Pentti Rekola | 47.560 |
| 27 | Mikko Karppi | 47.562 |
| 28 | Jussi Heikkilä | 47.588 |
| 29 | Petri Hänninen | 47.590 |
| 30 | Mauri Siekkinen | 47.609 |
| 31 | Heikki Pippola | 47.610 |
| 32 | Antti Toivonen | 47.616 |
| 33 | Jaakko Tuominen | 47.640 |
| 34 | Olli Turunen | 47.645 |
| 35 | Jari Rinne | 47.660 |
| 36 | Ilkka Yli-Tuomi | 47.737 |
| 37 | Ville Wendelin | 47.769 |
| 38 | Jukka Paajanen | 47.777 |
| 39 | Juhani Kotikoski | 47.780 |
| 40 | Esa Valaja | 47.795 |
| 41 | Ari Kauppinen | 47.798 |
| 42 | Markus Teijula | 47.851 |
| 43 | Oskari Mörö | 47.858 |
| 44 | Ville Lampinen | 47.876 |
| 45 | Juhani Tiihonen | 47.884 |
| 46 | Esa Jokinen | 47.955 |
| 47 | Kaj Ekman | 47.970 |
| 48 | Juhani Mikkola | 47.978 |
| 49 | Petteri Monni | 48.003 |
| 50 | Juha Yli-Arvela | 48.015 |
| 51 | Visa Hongisto | 48.025 |
| 52 | Esko Parpala | 48.032 |
| 53 | Jani Koskela | 48.071 |
| 54 | Petteri Pulkkinen | 48.073 |
| 55 | Bert-Henrik Enqvist | 48.088 |
| 56 | Thomas Asp | 48.106 |
| 57 | Eljas Aalto | 48.129 |
| 58 | Erik Back | 48.133 |
| 59 | Markku Aalto | 48.150 |
| 60 | Olavi Laakso | 48.150 |
| 61 | Ari Pakarinen | 48.165 |
| 62 | Jouni Haatainen | 48.171 |
| 63 | Jouko Hassi | 48.177 |
| 64 | Christoffer Envall | 48.187 |
| 65 | Christian Jansson | 48.191 |
| 66 | Tuomas Kaikkonen | 48.197 |
| 67 | Rolf Back | 48.198 |
| 68 | Antti Kokkonen | 48.200 |
| 69 | Jari-Pekka Mikkola | 48.227 |
| 70 | Vesa-Pekka Pihlavisto | 48.228 |
| 71 | Esa Merikallio | 48.233 |
| 72 | Heikki Rusanen | 48.256 |
| 73 | Jarmo Kokkola | 48.272 |
| 74 | Henri Lomu | 48.283 |
| 75 | Juha Salmi | 48.290 |
| 76 | Jukka Väkeväinen | 48.357 |
| 77 | Santeri Tukia | 48.360 |
| 78 | Ilari Porkka | 48.363 |
| 79 | Jussi Sainio | 48.380 |
| 80 | Gustav Klingstedt | 48.388 |
| 81 | Kim Engberg | 48.389 |
| 82 | Markko Keto-Tokoi | 48.404 |
| 83 | Tomi Kankare | 48.405 |
| 84 | Timo Korhonen | 48.411 |
| 85 | Staffan Holmberg | 48.443 |
| 86 | Ari Salin | 48.470 |
| 87 | Ari Suhonen | 48.470 |
| 88 | Pekka Juutilainen | 48.490 |
| 89 | Jouni Törrönen | 48.503 |
| 90 | Jan Bosas | 48.515 |
| 91 | Teemu Kangas | 48.537 |
| 92 | Jorma Härkönen | 48.547 |
| 93 | Filip Johansson | 48.548 |
| 94 | Rolf Winberg | 48.556 |
| 95 | Tarmo Rauhala | 48.56 |
| 96 | Aarne Tammisto | 48.570 |
| 97 | Juho Vanhala | 48.584 |
| 98 | Mikko Matilainen | 48.595 |
| 99 | Janne Kettula | 48.602 |
| 100 | Risto Koskelainen | 48.616 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
| 1 | Markku Kukkoaho | 45.49 |
|---|---|---|
| 4 | Ossi Karttunen | 45.87 |
| 2 | Juha Pyy | 45.75 |
| 6 | Hannu Mykrä | 46.43 |
| 5 | Voitto Hellstén | 46.20 |
| 8 | Petri Pohjonen | 46.62 |
| 7 | Jari Niemelä | 46.47 |
| 11 | Matti Välimäki | 46.69 |
| 3 | Mikael Söderman | 45.86 |
| 9 | Kari Louramo | 46.64 |
| 14 | Ari Pinomäki | 46.78 |
| 15 | Stig Lönnqvist | 46.7h |
| 17 | Heikki Hämäläinen | 46.85 |
| 12 | Jaakko Kemola | 46.72 |
| 24 | Jussi Rintamäki | 46.9h |
| 10 | Matti Rusanen | 46.65 |
| 27 | Markku Taskinen | 47.12 |
| 28 | Tommi Hartonen | 47.13 |
| 19 | Sakari Syväoja | 46.91 |
| 13 | Tomas Back | 46.74 |
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
| 1 | Markku Kukkoaho | 45.693 |
|---|---|---|
| 3 | Juha Pyy | 46.459 |
| 9 | Mikael Söderman | 47.000 |
| 2 | Ossi Karttunen | 46.059 |
| 5 | Voitto Hellstén | 46.755 |
| 4 | Hannu Mykrä | 46.681 |
| 7 | Jari Niemelä | 46.933 |
| 6 | Petri Pohjonen | 46.895 |
| 10 | Kari Louramo | 47.126 |
| 16 | Matti Rusanen | 47.377 |
| 8 | Matti Välimäki | 46.959 |
| 14 | Jaakko Kemola | 47.266 |
| 20 | Tomas Back | 47.511 |
| 11 | Ari Pinomäki | 47.142 |
| 12 | Stig Lönnqvist | 47.164 |
| 23 | Hannu Mäkelä | 47.524 |
| 13 | Heikki Hämäläinen | 47.254 |
| 21 | Mikko Nakolinna | 47.520 |
| 19 | Sakari Syväoja | 47.433 |
| 47 | Kaj Ekman | 47.970 |
lauantai 23. maaliskuuta 2019
Uusinta: Hyi hyi, ylioppilastutkintolautakunta!
Lukijalle: Sattuneista syistä olen joutunut seuraamaan viime aikoina lukioelämää ihan eri mielenkiinnolla kuin aiemmin. Nythän ylioppilaskokeet on digitalisoitu ja viimeisenä niistä matematiikka tänä keväänä. Ensi viikolla ovat matematiikan YO-kokeet. Tässä viime hetken tärppilista uusintana. Niin se aika rientää - tämän jutun alussa mainittu preppauskohde on nyt jo diplomi-insinööri, joten eivät ne ohjeet tainneet silloin hukkaan mennä. Päätellen siitäkin että kirjoituksista tuli toista arvosanaa parempi suoritus kuin kurssikeskiarvo antoi odottaa:
Jouduin äskettäin kertailemaan vanhoja asioita, kun kävin preppaamassa sukulaispoikaa pitkän matikan kirjoituksiin. Vielä ei ole tietoa, kuinka äijän käy mutta tuskin wanhan antamasta avusta haittaakaan oli.
Käytiin läpi vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä ja syksyltä 2002 silmille pomppasi tällainen probleema:
Leena ja Sari ratkaisevat rahaa heittämällä, kumpi pääsee ensiksi ratsastamaan. Leena heittää ensiksi, ja jos tulee kruuna, hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos tulee klaava, Sari heittää rahaa, ja kruunalla hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos Sarikin heittää klaavan, heittovuoro siirtyy Leenalle. Näin jatketaan vuorotellen, kunnes jompikumpi saa kruunan. Millä todennäköisyydellä Leena pääsee ensiksi ratsastamaan? Entä Sari?
Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, tehtävässä ei puhuta sanaakaan hevosista ... HYI!
Mutta on ylioppilastutkintolautakunnalla (lyhyesti YTL) ollut joskus ennenkin kieli poskessa tai sitten kyseessä on tahaton huumori. Tässä tehtävä syksyltä 1989:
Tavaran hinta nousi kahdesti peräkkäin p %. Tällöin hinnan kokonaislisäys oli 22,1 %. Määritä p.
Tästä ei voi muuta kuin todeta, että aina on tiedetty tavaran tulevan kalliiksi ja hinnan nousevan jatkuvasti, mutta siitä huolimatta kysyntää riittää.
Kun YTL on tuolle linjalle lähtenyt, niin tässä lautakunnalle valmiiksi vähän materiaalia tulevia kirjoituksia varten. Laaditun kokeen taso on sama ja tehtävien mielekkyys ainakin yhtä suuri kuin YTL:llä normaalistikin. Myöskään hauskuusasteessa ei ole merkittävää eroa. YTL:n ohella toisena inspiraattorina on käytetty netistä löytyvää Helsingin kaupungin tarkkailuluokkien matematiikan koetta.
Yliopiskelijahutkintonautakunta
Matematiikan koe
Leveä oppimäärä
Kokeessa saa vastata korkeintaan kymmeneen tehtävään. (Jos et osaa laskea muuten kymmeneen, niin saat oikean määrän täyteen kun joka sormea kohti on yksi tehtävä. Eikä sitten lasketa kädet taskussa, muuten pojille tulee yksi tehtävä liikaa ja tytöille 1-2 liian vähän.) Tähdellä merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.
1. Maahanmuuttaja X sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä, kolmesta pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta. Syntyperältään suomalainen Y sai tuomion blogikirjoittelusta. Jos X:n tuomioon olisi lisätty yksi kuukausi, kaksinkertaistettu sen pituus ja muutettu se ehdollisesta ehdottomaksi, tuomiot olisivat olleet samat. Laske Y:n saaman tuomion pituus, kun se oli vuoden ja kolme kuukautta pidempi kuin X:n saama tuomio.
2. Tasakylkisen kolmion kanta on 8,0 cm ja kantakulmien suuruus 70 astetta. Kolmiosta konstruoidaan jana partakoneen avulla. Laske janan pituus. (Eikä urputeta puutteellisesta tehtävänannosta - kyllä tuohon ikään mennessä pitää jo tietää, onko ko. jana pitkittäin vai poikittain.)
3. Känninen Arska hyppää auton rattiin Ivalossa ja uhoaa lähtevänsä tappamaan Sodankylässä asuvan kaverinsa Reiskan. Poliisille soitetaan hälytys, mutta säästösyistä lähin partio on Rovaniemellä. Arska ajaa keskinopeudella 130 km/h ja viisitoista minuuttia Arskan jälkeen Rovaniemeltä starttaava partio keskinopeudella 140 km/h. Matka Rovaniemi-Ivalo on 290 km ja Ivalo-Sodankylä 160 km. Ehtiikö Arska Sodankylään ennen poliiseja ja jos ei, niin missä kohdassa Sodankylä-Ivalo -välillä poliisit ja Arska kohtaavat?
4. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea päätettiin pienentää 30 %, kun havaittiin että valtiolta loppuvat rahat. Samaan aikaan päätettiin kuitenkin kiihdyttää perheenyhdistämisprosessia. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 300 %. Kuinka monta prosenttia muuttui turvapaikanhakijoille maksettava kokonaisrahasumma?
5. Muumipappa lauleskeli Paapapapaapa, pappa tahtois panna, maamamamaama, mamma se ei anna. Pappa on havainnut, että jos hän on saanut, seuraavana päivänä muumimamma antaa 20 % todennäköisyydellä. Jos taas mamma on pihdannut, seuraavana päivänä hän jatkaa pihtaamista 60 % todennäköisyydellä. Keskiviikkona sauna-illan kunniaksi muumit olivat sillai. Millä todennäköisyydellä pappa saa lauantaina, kun on seuraava sauna-ilta?
6. Hassan on huomannut, että hänen myymiensä kokaiinipussukoiden massan keskiarvo on 4,0 g ja keskihajonta 0,4 g. Kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on alle 3,5 g, mikä aiheuttaa Hassanille huonon maineen alan piireissä? Entä kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on yli 5,0 g, mikä taas aiheuttaa Hassanille myyntitappiota?
7. Myymäläetsivä huomaa valvontakameran kuvasta Valden mättävän rotsinsa sisään tavaraa kameraan nähden vektorin 16i + 8j - k suunnassa 24 metrin etäisyydellä kamerasta. Havaittuaan olevansa tarkkailun kohteena Valde lähtee juoksemaan kohti pihalle pysäköityä Mersuaan vektorin -2i - 5j suuntaan nopeudella 10 km/h. Kuinka läheltä valvontakameraa Valde menee ja kuinka pitkän ajan kuluttua tämä tapahtuu?
8. Huumesalakuljettaja piilottaa suoran ympyrälieriön muotoisen köntin jalkapalloon. Pallon ympärysmitta on 70 cm. Laske lieriön ja pallon tilavuuksien suhde, kun lieriö on mahdollisimman suuri.
9. Aikuislelutehtaassa valmistetaan tarvikkeita, jotka saadaan kun seuraava käyrä pyörähtää x-akselin ympäri. y = 2, kun -20 ≤ x < -π/2, y = (cos 2x)/4 +2,25, kun -π/2 ≤ x ≤ 0, y = (6,25 - x2)½, kun x > 0. Laske vempeleen tilavuus, kun yksikkönä on senttimetri.
10. Kapean kujan vastakkaisiin seiniin nojaavat rappioalkoholistit Jore ja Pertsa. Kujan leveys on kuusi metriä. Ohikulkija joutuu menemään heidän välistään. Hajun vaikutus on suoraan verrannollinen kujalla vietettyyn aikaan ja kääntäen verrannollinen spurgusta mitatun etäisyyden kolmanteen potenssiin. Jore on ollut kujalla kaksi kertaa niin kauan kuin Pertsa. Mistä kohtaa pultsareiden välistä kulkijan on mentävä, jotta hän selviäisi mahdollisimman vähällä?
11. Kulttuurinrikastuttajaveljekset Mohammad ja Abdullah sekä heidän kaverinsa Osman ovat pidätettyinä epäiltynä suomalaisen teinitytön joukkoraiskauksesta. Itse asiasta kuultuina he kertovat seuraavaa:
Mohammad: Vain toinen meistä veljeksistä on syyllinen.
Abdullah: Koko väite on pelkkää rasistista vainoa, mitään raiskausta ei ole tapahtunut tai jos on, niin ainoastaan Osman on syyllinen.
Osman: Jos edes toinen veljeksistä on syyllinen, minä olen syytön.
Tee totuustaulukko ja päättele syylliset, kun kaikki luonnollisesti valehtelivat lausunnoissaan.
12. Kauppamatkustaja Huikkanen on huomannut, että hänen onnistumistodennäköisyytensä naisenkaadossa noudattaa funktiota , missä A ja B ovat vakioita ja x on vonkaamisen määrä prosentteina täysillä yrittämisestä, 0 < x < 100. Huikkanen havaitsi, että 50-prosenttinen yrittäminen tuottaa onnistuneen suorituksen 50 prosentin varmuudella ja 90-prosenttinen yritys 70 prosentin varmuudella. Mikä on onnistumistodennäköisyys, jos Huikkanen panee parastaan? Miten onnetonta vonkaamisen on oltava, jotta Huikkanen ei saa missään tapauksessa?
13. Töölön kortteliin, jossa on 1100 asukasta, levisi kuppa. Oletetaan, että kaikki asukkaat olivat terveitä ennen leviämistä, mutta sen jälkeen terveiden yksilöiden lukumäärä alkoi vähetä differentiaaliyhtälön P'(t) = -4 √P(t) mukaisesti. Tässä P(t) on terveiden yksilöiden määrä hetkellä t ja aika t on mitattu viikkoina. Kuinka monen viikon kuluttua kaikilla on kuppa?
*14. Elokuvassa Kauriinmetsästäjä pelataan venäläistä rulettia. Revolverin patruunakammioon on laitettu yksi patruuna kuudesta mahdollisesta. Pelaajat pyöräyttävät aina ennen laukausta rummun satunnaiseen asentoon ja painavat liipaisinta vuorotellen.
a) Millä todennäköisyydellä aloittaja saa kuulan kalloonsa?
b) Pelin rajummassa versiossa patruunakammioon on laitettu kolme patruunaa peräkkäin ja se siirretään laukauksen jälkeen aina seuraavaan kohtaan. Ensimmäinen laukaus on tyhjä. Millä todennäköisyydellä seuraava on myös tyhjä?
c) Börje ja Örjan ovat sitä mieltä, että todennäköisyys yksi kuudesta on liian suuri. Siksi he päättävät pelata rulettia Glock-pistoolilla, jonka lippaaseen mahtuu peräti 17 patruunaa ja lataavat sinne vain yhden. Millä todennäköisyydellä aloittaja Börje häviää?
*15. Eräässä pohjoisessa maassa turvapaikanhakijoiden määrän kasvua kuvasi ajanjaksolla [0, 1] (aika kymmeniä vuosia) jatkuva funktio, jonka derivaatalle päti f '(x) > 2 jokaisella x € [0,1] ja määrätty integraali nollasta yhteen sai arvon yksi (yksikkönä miljoonia). Osoita, että
a) f(x) ≥ f(0) + 2x, kun x € [0,1]
b) f(0) ≤ 0
c) funktiolla f on täsmälleen yksi nollakohta välillä [0,1].
Tehtävien ratkaisut:
1. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Ja tämä tarina on tosi.
2. 11 cm. Lisäksi oikeiksi vastauksiksi hyväksytään kaikki sellaiset ratkaisut, jossa käytetty menetelmä on päin v****a.
3. Ei. Periaatteessa poliisi ja Arska kohtaavat 3,5 km ennen Sodankylää. Käytännössä Arska törmää Aslakin poroon Urupään rinteessä unohdettuaan kännipäissään niiden olevan aina siinä lorvimassa ja matka tyssää siihen.
4. Laskennallisesti 180 %. Todellisuudessa määrä kasvoi vielä rajummin, koska jättiläismäisen laman iskettyä päälle turvapaikanhakijat saivat entistä enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea.
5. 32,8 %. Laskettuaan todennäköisyyden näin pieneksi Muumipappaan iskee viidenkympin villitys, jolloin hän kyllästyy pihtaavaan Muumimammaan ja lähtee vonkaamaan Niiskuneitiä.
6. 10,6 % ja 0,6 %. Tilanteen korjatakseen Hassan laimentaa kamaa ja nostaa hintaa.
7. 16 metrin päästä ja 6,4 sekunnin kuluttua. Käytännössä Valde kompastuu huolimattomasti asetettuun tuotekärryyn, katkaisee jalkansa, haastaa kaupan oikeuteen ja saa miljoonakorvaukset.
8. 1/√3. Havaittuaan köntin tunkemisen jalkapalloon liian hankalaksi salakuljettaja ottaa mallia elokuvasta Papillon ja repäisee perseensä yrittäessään tunkea könttiä sinne.
9. 289 kuutiosenttimetriä. Todellisuudessa koolla ei ole merkitystä, tärkeintä on että on onnellinen lelunsa kanssa.
10. 3,3 metriä Joresta. Tosin tämän laskun suorittamiseen menee niin kauan aikaa, että paras ratkaisu on pidättää hengitystään ja juosta suoraan läpi.
11. Kaikki ovat syyllisiä. Asialla ei kuitenkaan ole väliä, koska Demlan lakimiehet saavat syytteen muutettua sukupuolielinten luvattomaksi käyttöönotoksi ja keplottelevat kaikille ehdollisen tuomion.
12. 73,5 % ja 11,5 %. Jälkimmäisessä tapauksessa on 100 % todennäköisyys sille, että Huikkasella on aamulla ranteessa jännetuppitulehdus.
13. 17 viikon kuluttua. Sattumoisin aika on sama kuin normaali sitoutuneen parisuhteen kesto Töölössä.
*14. a) Kuusi yhdestoistaosaa
b) Kaksi kolmasosaa
c) Nolla.
c)-kohdassa aseen laukeamisen todennäköisyys on kyllä yksi, mutta sivarina Börje pitää sitä väärinpäin ja ampuu vahingossa Örjanin.
*15. Tämä on todistustehtävä, EVVK. Liikaa niitä on joka tapauksessa.
Jouduin äskettäin kertailemaan vanhoja asioita, kun kävin preppaamassa sukulaispoikaa pitkän matikan kirjoituksiin. Vielä ei ole tietoa, kuinka äijän käy mutta tuskin wanhan antamasta avusta haittaakaan oli.
Käytiin läpi vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä ja syksyltä 2002 silmille pomppasi tällainen probleema:
Leena ja Sari ratkaisevat rahaa heittämällä, kumpi pääsee ensiksi ratsastamaan. Leena heittää ensiksi, ja jos tulee kruuna, hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos tulee klaava, Sari heittää rahaa, ja kruunalla hän pääsee ensiksi ratsastamaan. Jos Sarikin heittää klaavan, heittovuoro siirtyy Leenalle. Näin jatketaan vuorotellen, kunnes jompikumpi saa kruunan. Millä todennäköisyydellä Leena pääsee ensiksi ratsastamaan? Entä Sari?
Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, tehtävässä ei puhuta sanaakaan hevosista ... HYI!
Mutta on ylioppilastutkintolautakunnalla (lyhyesti YTL) ollut joskus ennenkin kieli poskessa tai sitten kyseessä on tahaton huumori. Tässä tehtävä syksyltä 1989:
Tavaran hinta nousi kahdesti peräkkäin p %. Tällöin hinnan kokonaislisäys oli 22,1 %. Määritä p.
Tästä ei voi muuta kuin todeta, että aina on tiedetty tavaran tulevan kalliiksi ja hinnan nousevan jatkuvasti, mutta siitä huolimatta kysyntää riittää.
Kun YTL on tuolle linjalle lähtenyt, niin tässä lautakunnalle valmiiksi vähän materiaalia tulevia kirjoituksia varten. Laaditun kokeen taso on sama ja tehtävien mielekkyys ainakin yhtä suuri kuin YTL:llä normaalistikin. Myöskään hauskuusasteessa ei ole merkittävää eroa. YTL:n ohella toisena inspiraattorina on käytetty netistä löytyvää Helsingin kaupungin tarkkailuluokkien matematiikan koetta.
Yliopiskelijahutkintonautakunta
Matematiikan koe
Leveä oppimäärä
Kokeessa saa vastata korkeintaan kymmeneen tehtävään. (Jos et osaa laskea muuten kymmeneen, niin saat oikean määrän täyteen kun joka sormea kohti on yksi tehtävä. Eikä sitten lasketa kädet taskussa, muuten pojille tulee yksi tehtävä liikaa ja tytöille 1-2 liian vähän.) Tähdellä merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.
1. Maahanmuuttaja X sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä, kolmesta pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta. Syntyperältään suomalainen Y sai tuomion blogikirjoittelusta. Jos X:n tuomioon olisi lisätty yksi kuukausi, kaksinkertaistettu sen pituus ja muutettu se ehdollisesta ehdottomaksi, tuomiot olisivat olleet samat. Laske Y:n saaman tuomion pituus, kun se oli vuoden ja kolme kuukautta pidempi kuin X:n saama tuomio.
2. Tasakylkisen kolmion kanta on 8,0 cm ja kantakulmien suuruus 70 astetta. Kolmiosta konstruoidaan jana partakoneen avulla. Laske janan pituus. (Eikä urputeta puutteellisesta tehtävänannosta - kyllä tuohon ikään mennessä pitää jo tietää, onko ko. jana pitkittäin vai poikittain.)
3. Känninen Arska hyppää auton rattiin Ivalossa ja uhoaa lähtevänsä tappamaan Sodankylässä asuvan kaverinsa Reiskan. Poliisille soitetaan hälytys, mutta säästösyistä lähin partio on Rovaniemellä. Arska ajaa keskinopeudella 130 km/h ja viisitoista minuuttia Arskan jälkeen Rovaniemeltä starttaava partio keskinopeudella 140 km/h. Matka Rovaniemi-Ivalo on 290 km ja Ivalo-Sodankylä 160 km. Ehtiikö Arska Sodankylään ennen poliiseja ja jos ei, niin missä kohdassa Sodankylä-Ivalo -välillä poliisit ja Arska kohtaavat?
4. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea päätettiin pienentää 30 %, kun havaittiin että valtiolta loppuvat rahat. Samaan aikaan päätettiin kuitenkin kiihdyttää perheenyhdistämisprosessia. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 300 %. Kuinka monta prosenttia muuttui turvapaikanhakijoille maksettava kokonaisrahasumma?
5. Muumipappa lauleskeli Paapapapaapa, pappa tahtois panna, maamamamaama, mamma se ei anna. Pappa on havainnut, että jos hän on saanut, seuraavana päivänä muumimamma antaa 20 % todennäköisyydellä. Jos taas mamma on pihdannut, seuraavana päivänä hän jatkaa pihtaamista 60 % todennäköisyydellä. Keskiviikkona sauna-illan kunniaksi muumit olivat sillai. Millä todennäköisyydellä pappa saa lauantaina, kun on seuraava sauna-ilta?
6. Hassan on huomannut, että hänen myymiensä kokaiinipussukoiden massan keskiarvo on 4,0 g ja keskihajonta 0,4 g. Kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on alle 3,5 g, mikä aiheuttaa Hassanille huonon maineen alan piireissä? Entä kuinka monella prosentilla pakkauksista massa on yli 5,0 g, mikä taas aiheuttaa Hassanille myyntitappiota?
7. Myymäläetsivä huomaa valvontakameran kuvasta Valden mättävän rotsinsa sisään tavaraa kameraan nähden vektorin 16i + 8j - k suunnassa 24 metrin etäisyydellä kamerasta. Havaittuaan olevansa tarkkailun kohteena Valde lähtee juoksemaan kohti pihalle pysäköityä Mersuaan vektorin -2i - 5j suuntaan nopeudella 10 km/h. Kuinka läheltä valvontakameraa Valde menee ja kuinka pitkän ajan kuluttua tämä tapahtuu?
8. Huumesalakuljettaja piilottaa suoran ympyrälieriön muotoisen köntin jalkapalloon. Pallon ympärysmitta on 70 cm. Laske lieriön ja pallon tilavuuksien suhde, kun lieriö on mahdollisimman suuri.
9. Aikuislelutehtaassa valmistetaan tarvikkeita, jotka saadaan kun seuraava käyrä pyörähtää x-akselin ympäri. y = 2, kun -20 ≤ x < -π/2, y = (cos 2x)/4 +2,25, kun -π/2 ≤ x ≤ 0, y = (6,25 - x2)½, kun x > 0. Laske vempeleen tilavuus, kun yksikkönä on senttimetri.
10. Kapean kujan vastakkaisiin seiniin nojaavat rappioalkoholistit Jore ja Pertsa. Kujan leveys on kuusi metriä. Ohikulkija joutuu menemään heidän välistään. Hajun vaikutus on suoraan verrannollinen kujalla vietettyyn aikaan ja kääntäen verrannollinen spurgusta mitatun etäisyyden kolmanteen potenssiin. Jore on ollut kujalla kaksi kertaa niin kauan kuin Pertsa. Mistä kohtaa pultsareiden välistä kulkijan on mentävä, jotta hän selviäisi mahdollisimman vähällä?
11. Kulttuurinrikastuttajaveljekset Mohammad ja Abdullah sekä heidän kaverinsa Osman ovat pidätettyinä epäiltynä suomalaisen teinitytön joukkoraiskauksesta. Itse asiasta kuultuina he kertovat seuraavaa:
Mohammad: Vain toinen meistä veljeksistä on syyllinen.
Abdullah: Koko väite on pelkkää rasistista vainoa, mitään raiskausta ei ole tapahtunut tai jos on, niin ainoastaan Osman on syyllinen.
Osman: Jos edes toinen veljeksistä on syyllinen, minä olen syytön.
Tee totuustaulukko ja päättele syylliset, kun kaikki luonnollisesti valehtelivat lausunnoissaan.
12. Kauppamatkustaja Huikkanen on huomannut, että hänen onnistumistodennäköisyytensä naisenkaadossa noudattaa funktiota , missä A ja B ovat vakioita ja x on vonkaamisen määrä prosentteina täysillä yrittämisestä, 0 < x < 100. Huikkanen havaitsi, että 50-prosenttinen yrittäminen tuottaa onnistuneen suorituksen 50 prosentin varmuudella ja 90-prosenttinen yritys 70 prosentin varmuudella. Mikä on onnistumistodennäköisyys, jos Huikkanen panee parastaan? Miten onnetonta vonkaamisen on oltava, jotta Huikkanen ei saa missään tapauksessa?
13. Töölön kortteliin, jossa on 1100 asukasta, levisi kuppa. Oletetaan, että kaikki asukkaat olivat terveitä ennen leviämistä, mutta sen jälkeen terveiden yksilöiden lukumäärä alkoi vähetä differentiaaliyhtälön P'(t) = -4 √P(t) mukaisesti. Tässä P(t) on terveiden yksilöiden määrä hetkellä t ja aika t on mitattu viikkoina. Kuinka monen viikon kuluttua kaikilla on kuppa?
*14. Elokuvassa Kauriinmetsästäjä pelataan venäläistä rulettia. Revolverin patruunakammioon on laitettu yksi patruuna kuudesta mahdollisesta. Pelaajat pyöräyttävät aina ennen laukausta rummun satunnaiseen asentoon ja painavat liipaisinta vuorotellen.
a) Millä todennäköisyydellä aloittaja saa kuulan kalloonsa?
b) Pelin rajummassa versiossa patruunakammioon on laitettu kolme patruunaa peräkkäin ja se siirretään laukauksen jälkeen aina seuraavaan kohtaan. Ensimmäinen laukaus on tyhjä. Millä todennäköisyydellä seuraava on myös tyhjä?
c) Börje ja Örjan ovat sitä mieltä, että todennäköisyys yksi kuudesta on liian suuri. Siksi he päättävät pelata rulettia Glock-pistoolilla, jonka lippaaseen mahtuu peräti 17 patruunaa ja lataavat sinne vain yhden. Millä todennäköisyydellä aloittaja Börje häviää?
*15. Eräässä pohjoisessa maassa turvapaikanhakijoiden määrän kasvua kuvasi ajanjaksolla [0, 1] (aika kymmeniä vuosia) jatkuva funktio, jonka derivaatalle päti f '(x) > 2 jokaisella x € [0,1] ja määrätty integraali nollasta yhteen sai arvon yksi (yksikkönä miljoonia). Osoita, että
a) f(x) ≥ f(0) + 2x, kun x € [0,1]
b) f(0) ≤ 0
c) funktiolla f on täsmälleen yksi nollakohta välillä [0,1].
Tehtävien ratkaisut:
1. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Ja tämä tarina on tosi.
2. 11 cm. Lisäksi oikeiksi vastauksiksi hyväksytään kaikki sellaiset ratkaisut, jossa käytetty menetelmä on päin v****a.
3. Ei. Periaatteessa poliisi ja Arska kohtaavat 3,5 km ennen Sodankylää. Käytännössä Arska törmää Aslakin poroon Urupään rinteessä unohdettuaan kännipäissään niiden olevan aina siinä lorvimassa ja matka tyssää siihen.
4. Laskennallisesti 180 %. Todellisuudessa määrä kasvoi vielä rajummin, koska jättiläismäisen laman iskettyä päälle turvapaikanhakijat saivat entistä enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea.
5. 32,8 %. Laskettuaan todennäköisyyden näin pieneksi Muumipappaan iskee viidenkympin villitys, jolloin hän kyllästyy pihtaavaan Muumimammaan ja lähtee vonkaamaan Niiskuneitiä.
6. 10,6 % ja 0,6 %. Tilanteen korjatakseen Hassan laimentaa kamaa ja nostaa hintaa.
7. 16 metrin päästä ja 6,4 sekunnin kuluttua. Käytännössä Valde kompastuu huolimattomasti asetettuun tuotekärryyn, katkaisee jalkansa, haastaa kaupan oikeuteen ja saa miljoonakorvaukset.
8. 1/√3. Havaittuaan köntin tunkemisen jalkapalloon liian hankalaksi salakuljettaja ottaa mallia elokuvasta Papillon ja repäisee perseensä yrittäessään tunkea könttiä sinne.
9. 289 kuutiosenttimetriä. Todellisuudessa koolla ei ole merkitystä, tärkeintä on että on onnellinen lelunsa kanssa.
10. 3,3 metriä Joresta. Tosin tämän laskun suorittamiseen menee niin kauan aikaa, että paras ratkaisu on pidättää hengitystään ja juosta suoraan läpi.
11. Kaikki ovat syyllisiä. Asialla ei kuitenkaan ole väliä, koska Demlan lakimiehet saavat syytteen muutettua sukupuolielinten luvattomaksi käyttöönotoksi ja keplottelevat kaikille ehdollisen tuomion.
12. 73,5 % ja 11,5 %. Jälkimmäisessä tapauksessa on 100 % todennäköisyys sille, että Huikkasella on aamulla ranteessa jännetuppitulehdus.
13. 17 viikon kuluttua. Sattumoisin aika on sama kuin normaali sitoutuneen parisuhteen kesto Töölössä.
*14. a) Kuusi yhdestoistaosaa
b) Kaksi kolmasosaa
c) Nolla.
c)-kohdassa aseen laukeamisen todennäköisyys on kyllä yksi, mutta sivarina Börje pitää sitä väärinpäin ja ampuu vahingossa Örjanin.
*15. Tämä on todistustehtävä, EVVK. Liikaa niitä on joka tapauksessa.
tiistai 19. maaliskuuta 2019
Kotona ja kaukomailla
Kun viime kuussa ilmoitin lopettavani säännöllisen kirjoittamisen, totesin seuraavasti: Voi kuitenkin olla, että joskus on ihan pakko kirjoittaa.
Nyt on.
Lopettamisen yksi tärkeimmistä syistä oli se, että olin kadottanut uskoni yhteen niistä syistä, miksi kirjoitin nimenomaan haittamaahanmuutosta. En enää uskonut, että asioita voitaisiin ratkaista järkevästi. Aloittaessani kymmenen vuotta aiemmin pidin paikallista (Suomi tai mikä tahansa muu maa, mutta ensisijaisesti ajattelin aina Suomea) järkiratkaisua jopa todennäköisenä vaihtoehtona. Vuosien kuluessa ja haittamaahanmuuton ongelmien kärjistyessä jatkuvasti järkiratkaisun todennäköisyys putosi pikkuhiljaa. Pari isompaakin notkahdusta oli joukossa; vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeinen Soinin petos ja syksyn 2015 tapahtumat. Ensimmäisen jälkeen todennäköisyysarvioni järkiratkaisulle putosi alle viidenkymmenen prosentin ja jälkimmäinen tipautti sen alle kolmasosaan. Siinä vaiheessa kun lukuarvo putosi alle neljäsosan, päätin pistää pillit pussiin, hankkia jättipakkauksen popcornia ja jäädä odottamaan ampumisen alkamista.
Kirjoittamisen tarkoitus oli nimenomaisesti estää tilanteen kärjistyminen väkivallaksi. Jokaiselle vähänkään ajattelevalle ihmiselle on itsestään selvää, että haittamaahanmuuton (Afrikka ja Lähi-itä) jatkaminen aiheuttaa väkivaltaa ja köyhyyttä. Ainoat muslimi- tai afrikkalaismaat, jotka eivät ole onnettomia persläpiä, ovat sellaisia joissa sattuu olemaan paljon öljyä suhteessa asukaslukuun. Suomessa ei ole, joten se siitä.
Ainoa tapa estää haittaväestön aiheuttamat ongelmat on olla päästämättä haittaväestöä maahan ja maahanpäässeiden karkoitus. Tämä olisi myös ilmastoprotestin paikka - onhan kiistaton tosiasia, että Suomeen tuleva haittamaahanmuuttaja moninkertaistaa hiilijalanjälkensä ja mahdollistaa samalla entistä voimakkaamman lisääntymisen ja ympäristön tuhoutumisen lähtömaassaan. Suorastaan huvittaa ajatella, mitä tapahtuu sitten kun ilmastomarsseille höynäytetty nuoriso tajuaa kehitysmaiden hillittömän väestönkasvun olevan maapallon ainoa merkittävä ympäristöuhka. Kannattaa muistaa, että natsismin nousu perustui tyytymättömään nuorisoon. Kun keulakuvallekin jonain päivänä valkenee totuus, hänet yritetään ensin mediassa unohtaa, mutta saa nähdä onnistuuko. Nuorison johdateltavuus on pelottavan helppoa. Erityisen helppoa se on silloin, jos on oikeasti oikeassa. Silloin aletaan vaatia haittamaahanmuuttajien joukkokarkoituksia. Tosin tämä ei aina onnistu. Silloin voidaan hätätilassa turvautua löytöeläintalon konstiin eli jos alkuperäinen omistaja ei voi ottaa takaisin, niin pakkosterilisaatio. Näin estetään toisen sukupolven radikalisoituminen. Se on minimitoimenpide. Eipä tarvitse sitten länsimaalaisten ruveta synnytyslakkoon protestiksi ilmastonmuutokselle. Näille hörhöille voi todeta, että ratkaisu on sinänsä hyvä mutta tapahtuu yksi sukupolvi liian myöhään. Ja jos on niin huolissaan kulutuksesta, ettei hanki lapsia, niin silloinhan oma elämäkin on varsinkin täysin turhaa kulutusta. Voisi saman tien tehdä reilusti itsemurhan, niin ei kuluttaisi. Mahtaisiko sittenkin kyse oikeasti olla omaan napaan tuijottamisesta ja ilmastonmuutos vain keppihevonen?
Vaan eipä ole ryhdytty vakavasti otettaviin toimenpiteisiin kehitysmaalaisten invaasion estämiseksi ja entisten maahantunkeutujien karkoittamiseksi puhumattakaan hillittömän lisääntymisen estämisestä. Näin ei ole toimittu. Ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Siksi Uuden-Seelannin tapahtumat eivät tulleet minkäänlaisena yllätyksenä. Ainoa jonkinasteinen yllätys oli maa. Kaikki muu oli juuri kuten odotinkin: yksittäinen tekijä, hyökkäys paikkaan, jossa oli pelkkiä muslimeja, tekotapa ja jopa uhrimäärän suuruusluokka. Erikoista oli kylläkin myös se, että tekijä ei ollut kyseisen maan asukas, vaan naapurimaasta. Luulisi että sairas mieli haluaisi ensisijaisesti siivota oman tonttinsa. Toisaalta voihan olla niinkin, että paikan valinta oli viesti: Christchurch, Kristuksen kirkko. Aivan yhtä ironista kuin Berliinin tunnettu turkkilaiskaupunginosa Kreutzberg.
Tapahtuma oli täysin looginen. Jokainen edes puoliksi järjissään oleva ihminen näkee haittamaahanmuuton tuhoisuuden yhteiskunnalle. Niinpä ei tarvita kuin yksi tällainen puolihullu, joka päättää toimia. Yksittäinen iskijä – liittolainen ei voi kavaltaa. Ja mielessä varmaan on myös se, että uskoo uhraavansa itsensä eli yhden ihmisen muiden puolesta.
Iskun tapahtuminen Uudessa-Seelannissa oli yllättävää. Maassa on vain yksi prosentti muslimeita, mikä ei ole lähelläkään sitä kriittistä massaa, mikä alkaa aiheuttaa ongelmia. Suomessakin on melkein kolminkertainen määrä, joka alkaa jo pikkuhiljaa eskaloitua levottomuuksina, koulutustason laskuna ja köyhtymisenä. Tai ehkä tekijän tarkoitus oli toteuttaa Bakuninin oppia: terrorismin tarkoitus on terrorisoida. Kenties ajatuksena oli juuri se, että Uusi-Seelanti on sivistysmaista vielä helpointa pelastaa, koska haittamaahanmuuttajien osuus on vielä noin vähäinen. Mikäli se saadaan näyttämään riskiltä, haittamaahanmuuttoa ei tulekaan. On helpompi torjua rajalta kuin käännyttää takaisin, kuten Suomi oppi 2015. Tai muut paitsi poliitikot oppivat.
Jos olisi etukäteen pitänyt esittää kertoimia vastaavalle teolle, Uusi-Seelanti olisi ollut varsin alhaalla listalla. Olisin arvioinut Suomen moninkertaisesti todennäköisemmäksi paikaksi. En tunne Uuden-Seelannin aselakeja, mutta luulen että eivät ne Suomen vastaavista juuri poikkea. Ja Suomessa on huomattavasti helpompi saada käsiinsä luvattomia aseita, joihin ei mikään laki tehoa. Itärajan takaa löytyy kyllä sopuhintaan kaikkea pientä partioleirivarustusta eikä salakuljetus ole mikään ongelma. Lisäksi on tämä suomalainen mentaliteetti: vieteriä voi venyttää varsin pitkälle, mutta siinä vaiheessa kun se katkeaa, alkaa tapahtua. Suomalaiset ovat leppoisan oloista väkeä, eivät uhoa käsillään puhuen arabitapaan (mikä saattaa vielä aiheuttaa aika monelle aavikon pojalle epämiellyttävän virhearvion tilanteen vaarallisuudesta), mutta kun toiminta alkaa, tappotyö on tehokasta. Psykologisten arvioiden mukaan suomalaisissa on moninkertainen osuus tietoiseen tappamiseen kykeneviä ihmisiä muihin väestöihin nähden. Sodassakin useimmat ampuvat tahallaan ohi, mutta kohti tähtäävien prosenttiosuus on suomalaisten joukossa suhteettoman suuri. Suomalaiset eivät tarvitse tähän sotilaskoulutuksen aivopesua, niinpä suomalainen sotilaskoulutus ei sitä käytäkään.
Christchurchin iskua on pidetty esimerkkinä siitä, että länsimaalaiset kykenevät samanlaiseen terrorismiin kuin muslimitkin. Sitä se ei kuitenkaan ole. Christchurch erosi muslimiterrorismista kahdella merkittävällä tavalla: kohteella ja tehokkuudella.
Kohde:
Isku tehtiin länsimaassa sinne asettunutta tunkeilijaväestöä vastaan. Yksikään muslimiterrorismin isku ei ole suuntautunut islamilaisessa maassa sinne asettunutta kristittyä vähemmistöä vastaan. Islamilainen terrorismi länsimaissa ei myöskään yleensä suuntaudu kirkkoja vastaan, vaan kohteet valitaan siten, että uhrit ovat sattumanvaraisia, usein jopa itse muslimeja. Islamilainen terrorismi islamilaisissa maissa on sitten ihan oma lukunsa. Yhtenä lukuisista esimerkeistä voi mainita Egyptin kristityt koptit. Kuolleiden saldo 2010-luvulta on Wikipedian listauksen mukaan seuraava: 2010 kaksi hyökkäystä, 27 kuollutta, 2011 yksitoista hyökkäystä, 120 kuollutta, 2012 nolla hyökkäystä, 2013 kaksi hyökkäystä, 7 kuollutta, 2014 kaksi hyökkäystä, neljä kuollutta, 2015 yksi hyökkäys, 21 kuollutta, 2016 kaksi hyökkäystä, 29 kuollutta, 2017 kuusi hyökkäystä, 93 kuollutta, 2018 neljä hyökkäystä, 12 kuollutta. Christchurchin iskuun verratavaa ei ole tapahtunut koskaan, sillä muslimit eivät koskaan ole hyökänneet omissa maissaan sinne tunkeutunutta kristittyä vähemmistöä vastaan. He hyökkäävät kyllä omissa maissaan siellä alkuperäisväestöön kuuluvaa kristittyä vähemmistöä vastaan - olettaen että sellainen on vuosisatoja kestäneen terrorin jälkeen yhä jäljellä. Samoin he hyökkäävät länsimaissa valtaväestöä vastaan. Onko yhdessäkään islamilaisessa maassa tapahtunut yhtäkään sinne muuttaneen kristityn vähemmistön tekemään terrori-iskua islamilaisia vastaan? Onko esimerkiksi noista Egyptin tapauksista noussut samanlaista hulabaloota kuin tästä? Ei, koska ei ole uutinen jos koira puree miestä, mutta on uutinen jos mies puree koiraa.
Tehokkuus:
Islamilainen terrorismi on käsittämättömän tehotonta. Kuka tahansa vähän alan koulutusta saanut pystyisi parempaan. Uuden-Seelannin isku oli juuri sellainen, mitä saattoi länsimaalaiselta sekopäältä odottaa. On muuten aika pelottavaa ajatella, että yksin toimiva hullu länsimaalainen on tehokkaampi kuin kokonaisen terroristijärjestön tukema muslimitappajalauma. Tilastollisesti katsoen jakauma on selvä, Breivik ja Tarrant olivat molemmat yksin tehokkaampia kuin yksikään vastaavasti ampuma-aseistuksella varustettu muslimiterroristien joukko on koskaan ollut. Puhumattakaan sitten onnettomista räpeltäjistä, kuten Turun tapaus.
Bloginpitämisen tarkoitus on ollut varoittaa näistä uhkista ja yritys estää nämä. Lopetin osaksi siksi, että uskoin kärjistymisen edenneen jo niin pitkälle, että järkiratkaisun saavuttamisen todennäköisyys on jo huomattavan pieni. Se oli henkisesti rankka havainto. Tajusin pitäväni todennäköisenä, että mitä nopeammin tilanne eskaloituu, sitä vähemmällä tästä selvitään. En enää jaksanut kirjoittaa.
Seuraavaksi ovat vuorossa muslimien kostoiskut. Joita tulee paljon, yksittäistapauksia kaikki ja eivät ollenkaan yhtä tehokkaita. Mikä taas vihastuttaa länsimaalaisia. Mikä taas aikanaan aiheuttaa Uuden-Seelannin tapaisia katastrofeja. Toistaiseksi pinna paloi vasta yhdeltä sekopäältä ja katsokaa, mitä hänkin pystyi saamaan aikaan. Kun täysijärkisiltä tulee mitta täyteen, sitten alkaa todella tapahtua. Väkivallan käyttö on kaikin puolin tuomittavaa. Tilanne on vain ajautunut siihen, että siltä ei voi välttyä. Ja on hyvin ilmeistä, että kierre tulee kiihtymään.
Kiihdyttävä vaikutus on myös niinsanotun oikeuslaitoksen toiminnalla. Haittamaahanmuuttaja raiskaa 15-vuotiaan tytön ja selviää ehdollisella "tuomiolla". Jos joukkomurhan yritys epäonnistuu, saa jopa kymppitonnin vahingonkorvaukset pahasta mielestä. Onnekseen kumpikaan ei sentään "vihakirjoitellut". Oikeuslaitoksen ratkaisut lähettävät selvän viestin. Samalla ne voimistavat vastakkainasettelua. Toisaalta ymmärrettävänä osasyynä tuomiolinjaan on pelko levottomuuden lisääntymisestä. Pitkällä tähtäimellä tämä kylläkin vain pahentaa ongelmaa.
On mahdollista pysäyttää tämä kehitys. Mutta sitä varten länsimaiden pitäisi toimia nopeasti, päättäväisesti ja tehokkaasti. Näyttääkö tämä mahdolliselta ilman järjellisten poliittisten puolueiden valta-asemaa? Muistakaa äänestää viisaasti - vaikka vaikuttaakin siltä että äänestämällä ei voi asioita muuttaa. Sillä demokratia on kulkenut tiensä loppuun kiitos Curley-ilmiön eli enemmistö äänestää vähemmistön rahat itselleen.
P.S. Juuri aloittaessani tämän kirjoittamista uutisotsikoihin ilmestyivät Utrechtin iskut. Tekijoistä ei ollut silloin vielä mitään tietoa. En ole tällä välin lukenut uutisia. Veikkaukseni on, että kyseessä ovat muslimien tekemät iskut – varmaan motiivina kosto Uuden-Seelannin tapahtumista. Sattui liian pian niiden jälkeen, julkinen paikka, uhrit satunnaisia, kuolonuhrien määrä vähäinen. Vaikuttaa muslimityyliltä. Katsotaanpa nyt onko uutta tietoa… no ei vielä. Palataan asiaan illalla… ja ullatus! Turkkilainen Gökman Tanis. Tosin kyseessä ei tainnut olla varsinaisesti terrorismi, vaan ihan normimeininki islamilaisen kulttuurin mukaisesti.
lauantai 16. maaliskuuta 2019
Uusinta: Majavaimitaatiot
Lukijalle: Tietyssä mielessä Maantiede-sarjan jutuista tämä tekojärviä käsittelevä juttu on suosikkini. Siksi uusinkin sen melkein heti neljän vuoden karanteeniajan täytyttyä:
Ihmiset ovat matkineet majavia ja padonneet tekojärviä jo tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kasteluveden saannin turvaaminen kuivina kausina, sittemmin myös tulvahuippujen tasaaminen. Nykyään ylivoimaisesti tärkein syy on vesivoiman rakentaminen. Vesivoimalaitoksessa energian - käytännössä sähkön - tuotanto perustuu veden potentiaalienergian hyödyntämiseen. Veden virratessa alaspäin sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja otetaan talteen turbiineilla. Mitä suurempi putouskorkeus ja mitä enemmän vettä, sitä enemmän energiaa. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat padot, joiden taakse tekojärvet muodostuvat. Toistaiseksi ei näet ole kehitetty turbiineja, jotka pystyisivät toimimaan tehokkaasti muuten kuin jyrkässä pudotuksessa - eikä luultavasti hyötysuhdeperiaatteen takia koskaan kyetäkään kehittämään. Kun saadaan putouskorkeutta nostettua muutamasta metristä jopa kymmeniin metreihin, energiantuotannon määrä moninkertaistuu. Pohjoisissa olosuhteissa vesivoimaa käytetään paljolti säätövoimana eli silloin, kun energian tarve on suurin. Niinpä tekojärvet täyttyvät kesäisin ja tyhjenevät talvisin.
Sähköntuotanto ja siitä saatavat energiamäärät ovat useimmille ihmisille täyttä hepreaa. Selvitetään hieman peruskäsitteitä ja otetaan käyttöön yksinkertaistettu vertailuyksikkö, niin tekojärvien tuottamat energiamäärät hahmottuvat paremmin.
Suomessa käytettävästä sähköstä kotimaassa kyetään tuottamaan vähän yli 80 % ja loput on tuotava ulkomailta. Kulutushuipussa kovilla talvipakkasilla Suomessa saattaa kulua sähköä enimmillään 15 000 MW.
Suomen suurimmat voimalaitokset ovat ydinvoimalaitoksia. Loviisan molempien yksiköiden kapasiteetti on noin 500 MW ja Olkiluodon molempien yksiköiden noin 880 MW. Yhteensä Suomessa kyetään ydinvoimalla tuottamaan siis 2760 MW, joka on hieman alle 20 % kulutusmaksimista. Olkiluodon kolmas ydinvoimala tulee olemaan Suomen suurin, sen ennustettu kapasiteetti on 1600 MW eli noin 10 % Suomen sähkönkulutusmaksimista.
Seuraavassa käytetään tätä Olkiluodon kolmatta yksikköä mittarina, koska sen avulla hahmottaminen on helppoa. Jos sanotaan vaikka, että jonkin voimalan teho on 0,5 olkiluotoa, sen teho on tällöin 0,5*1600 = 800 MW. Tällöin kyseisellä voimalalla kyettäisiin tuottamaan noin 5 % Suomen kokonaisenergiatarpeesta huippukulutuksen aikana. Helppoa, eikö totta? Yksikkö olkiluoto, jonka standardina on tuleva Suomen suurin ydinvoimala, on hyvä yksikkö maallikolle. Se kertoo heti, kuinka suuresta voimalasta on kyse. Samoin sen arvon kertominen kymmenellä paljastaa, kuinka monta prosenttia Suomen energiantarpeesta voimala kykenisi kattamaan. Kannattaa pitää mielessä yksikön valtavuus; Olkiluoto III on siis kooltaan noin kolminkertainen Loviisan kumpaankin yksikköön nähden ja lähes yhtä suuri kuin Olkiluoto I ja II yhteensä.
Suomen suurimmat tekojärvet ovat Lokan ja Porttipahdan altaat. Oikeastaan kyseessä on vain yksi suuri allas, koska niitä yhdistää Vuotson kanava. Lähes kaikki Lokan altaan vesi juoksutetaan Porttipahtaan, koska voimalat on rakennettu Porttipahdan laskujoki Kitiseen. Lokan altaasta lasketaan vain sen verran vettä, että laskujoki Luiro ei kuivu kokonaan ja Lokan kylän energia saadaan tuotettua. Porttipahdan padon putouskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä olevan vesivoimalan teho on hieman yli 0,02 olkiluotoa. Se kykenee tuottamaan siis vain 0,2 % Suomen energiantarpeesta. Kuulostaa siltä, että ei ole ollut paljon järkeä pilata Lapin luontoa mokoman takia. Mutta todellisuus paljastuu vasta alajuoksulla. Tekojärvien ansiosta vettä voidaan juoksuttaa silloin kun energiaa tarvitaan, muuten Kemijoen vesistön 16 voimalaitosta tuottaisivat talviaikaan vain murusia. Nyt voimalaitoksista suurin, Petäjäskoski, jauhaa 0,11 olkiluotoa. Yhteensä ne tuottavat 0,6 olkiluotoa, joka on jo melkoinen siivu - siis noin 6 % - Suomen energiankulutuksesta. Eipä ihme, että kolmannen tekojärven eli Vuotoksen rakentamista on puuhattu vuosikymmeniä. Itse altaan yhteyteen tuleva voimalaitos olisi teholtaan vain 0,023 olkiluotoa, mutta
siitä saatava lisävesi nostaisi muiden laitosten energiatuotantoa saman verran. Toisaalta on ollut kummallista, että muut patoaltaat ovat menneet läpi ilman suurempaa kohua. Kuka muistaa edes kuulleensa Vajusen altaasta? Sentään 15 km pitkä ja parin kilometrin levyinen järvi pykättiin Kitiseen kolmekymmentä vuotta sitten (voimalaitoksen teho 0,013 olkiluotoa) ja Vuotoksesta on väännetty jo 60 vuotta.
Tekojärvissä on tietysti riskinsä. Vaikutukset ympäristöön voivat olla yllättäviä. Suomessa muistetaan hyvin, miten Lapin tekojärvien siikakannat ensin räjähtivät ja sitten romahtivat aiheuttaen ammattikalastajille ahdingon. Suosittelen muuten tekojärvien savusiikaa - on sitten aivan hävyttömän hyvää.
Myös paikallinen ilmasto voi muuttua. Siperiassa mahtavan Jenisein patoaminen muutti 30 km alajuoksulle päin olevan miljoonakaupunki Krasnojarskin ilmastoa. Joen talvivirtaus tietysti kasvoi eikä joki enää jäädy kaupungin kohdalla. Seurauksena oli sumuisuuden ja kosteuden lisääntyminen.
Jos taas joki kuljettaa runsaan määrän sedimenttejä, jäävät ne nyt padon taakse. Tämä vaikuttaa joskus alajuoksun viljelymaiden hedelmällisyyteen. Hyvä esimerkki tekojärven pohjaan kertyneestä mutamäärästä on nähtävissä videolla, jossa kuvataan White Salmon River -joessa olleen padon purkaminen räjäyttämällä. Veden laskettua on huikeaa katsella, kuinka mutavyöryt liikkuvat.
Suurin patoihin liittyvä riski on tietysti padon hallitsematon murtuminen. Vuoden 1975 hirmumyrskyjen seurauksena Kiinassa kuoli lähes 200 000 ihmistä patojärjestelmän petettyä. Euroopassa tunnetuimpia on Malpassetin padon romahdus 1959, 423 kuolonuhria. Joskus padot murretaan tarkoituksella, kuten brittien tuhotessa Ruhrin alueen padot tarkoitusta varten suunnitelluilla erikoispommeilla, jotka pudotettiin modifioiduista Lancaster-pommikoneista 1943.
Mutta sitten listaukseen. Seuraavassa kymmenen erikoista tekojärveä ympäri maailman.
10. Rybinskin tekojärvi
Euroopan toiseksi suurin tekojärvi niin ikään Volgajokeen tehdyn Kuibysevin tekojärven jälkeen. Pinta-ala aika tarkkaan sama kuin Suur-Saimaalla. Kun Stalin päättää padota tekojärven, siinä eivät paljon luonnonsuojelijat protestoi. Alle jäi kokonainen Mologan kaupunki ja 130 000 ihmistä piti evakuoida. Tiettävästi 294 hukkui, kun kieltäytyi lähtemästä. Osa uponneista rakennuksista näkyy yhä, etenkin matalan veden aikaan. Koska Rybinsk sijaitsee Volgan yläjuoksulla eikä putouskorkeuskaan Venäjän tasamailla ole suuren suuri, sen voimalaitoksen sähköntuotanto on vaatimaton 0,21 olkiluotoa. Samoin järven täyttyminen kesti peräti kuusi vuotta 1941-47, vaikka tilavuus on pienempi kuin Saimaalla keskisyvyyden ollessa vain 5,6 metriä. Nykyään merkitys sähköntuotannolle ei ole suuri, mutta veden juoksutus talvisin viidelle alajuoksun suuremmalle voimalalle on.
9. Lake Mead
USA:n tilavuudeltaan suurin tekojärvi on tavallaan kaikkien nykyaikaisten tekojärvien kantaisä. Suuren lamakauden aikana sinne rakennettiin Hooverin pato 1931-36, teho 1,3 olkiluotoa. Korkeutta padolla on peräti 221 metriä, mutta verrattuna muihin suurten jokien jättikorkuisiin patoihin sähköntuotanto on vaatimattomampi Colorado-joen suhteellisen vähäisen virtaaman takia. Tekojärvi ulottuu Grand Canyonille asti.
8. Volta
Pinta-alaltaan maailman suurin tekojärvi, 8502 km2. Siis melkein kaksi Suur-Saimaata ja 3,6 % Ghanan pinta-alasta. Akosombon pato tuottaa 0,64 olkiluotoa. Rakentamista ehdotettiin ensi kerran jo 1915, mutta suunnitelmia alettiin tehdä 1940-luvulla. Ghanan itsenäistyttyä italialainen yhtiö rakensi padon, joka valmistui 1965. Tekojärvestä on ollut erinäisiä haittoja, mm. bilhartsia ja malariasääsket ovat pystyneet lisääntymään helpommin. Toisaalta järven kalatuotanto on merkittävä ravinnon lähde.
7. Karibajärvi
Kariba on pinta-alaltaan vasta maailman neljänneksi suurin tekojärvi, mutta syvyytensä ansiosta se on maailman tilavin. Järveen mahtuu 180 km3 vettä. Vertailun vuoksi, Suur-Saimaassa vettä on noin viidesosa siitä. Pato rakennettiin Sambian ja Zimbabwen, silloisen Rhodesian, rajalle 1955-59, jolloin molemmat maat olivat vielä Britannian alaisuudessa. Suunniteltu viimeinen vaihe valmistui vasta 1977, jolloin Rhodesiassa käytiin jo veristä sisällissotaa valkoisen vähemmistöhallituksen ja sissien välillä. Voimalaitoksen teho on aika tarkkaan yksi olkiluoto. Nousevan veden tieltä evakuoitiin paitsi asukkaat, myös yli 6000 villieläintä. Järven vesimassan aiheuttama paine on ilmeisesti saanut aikaan lukuisia pieniä maanjäristyksiä vuosien varrella.
6. Smallwoodin tekojärvi
Smallwoodin tekojärvi Kanadassa on siinä mielessä poikkeuksellinen, että sitä ei sulje jokeen tehty pato. Toki Churchill-joki on padottu, mutta erikoisesti. Ensinnäkin, pato on liian korkea eli järven vedet karkaisivat matalammista paikoista toisille laskuväylille. Tämän takia ympäri järveä on näihin kohtiin rakennettu peräti 88 maavallia. Korkein niistä on 36-metrinen ja pisin kuusi kilometriä. Rikkonaista järveä on vinhaa katsella satelliittikuvista. Toiseksi, voimalaitosta ei ole rakennettu siihen kohtaan, missä joki ennen virtasi. Luonnollinen lasku-uoma on lähes kuivunut ja siinä ollut mahtava vesiputous kutistunut puroksi. Uusi lasku-uoma rakennettiin viisitoista kilometriä itään entisestä. Melkoinen urakka, mutta toisaalta laitos tuottaa sähköä 3,4 olkiluotoa.
5. Kolmen rotkon tekojärvi
Kiina päätti tehdä kerralla kunnon tekojärven Jangtsejokeen. Itse järvi ei pinta-alaltaan ole suuren suuri, 1084 neliökilometriä eli semmoista Päijänne-luokkaa. Eikä tilavuuskaan ole kuin vajaat 40 kuutiokilometriä, vain vähän Saimaata enemmän. Mutta muut mitat ovatkin omassa sarjassaan. Padon korkeus on 181 m, mikä selittääkin järven pienuuden. Se on, kuten nimi paljastaa, tehty rotkoon eli syvyyttä on mutta leveyttä ei. Turbiinit jauhavat käsittämättömät 14 olkiluotoa! Eli tällä voimalaitoksella voisi kattaa koko Suomen sähkönkulutuksen ja melkein kolmasosa menisi vielä myyntiin ulkomaille. Tekojärven tieltä siirrettiin 1,24 miljoonaa asukasta. Padon rakentaminen oli ilmeisesti viimeinen isku kiinanjokidelfiinin sukupuutolle.
4. Nasserjärvi
Yksi maailman suurimmista tekojärvistä syntyi, kun Egyptiin rakennettiin Assuanin pato 1970. Tai tarkemmin sanoen Assuaniin oli rakennettu pato jo 1899 brittien toimesta, kuinkas muuten. Tarkoituksena oli hillitä Niilin tulvia. Patoa ehdittiin laajentaakin kahdesti, mutta toisen maailmansodan jälkeen ja Egyptin itsenäistyttyä pato oli jo huonossa kunnossa. Niinpä päätettiin rakentaa paljon suurempi pato hieman yläjuoksulle päin. Pienen ongelman muodostivat muinaisen Egyptin rakennelmat, jotka uhkasivat jäädä veden alle. Abu Simbelin temppeli purettiin ja koottiin uudelleen turvalliseen paikkaan. Padon valmistuttua 1970 järvi nimettiin vaatimattomasti Egyptin presidentti Nasserin mukaan (miltä muuten tuntuisi, jos Lokkaa ja Porttipahtaa nimitettäisiin Urhojärveksi ja Kekkosjärveksi?). Tosin jonkin verran Sudanin puolelle ulottuvaa järveä kutsutaan sillä puolen rajaa Nuubianjärveksi. Tekojärven täyttyminen kesti vuoteen 1976 asti, jolloin voimalaitosta kyettiin lopulta pyörittämään täydellä 1,3 olkiluodon teholla. Alempana sijatseva vanha pato tuottaa lisäksi 0,37 olkiluotoa. Järvi on vaikuttanut monin odotetuin ja odottamattomin tavoin. Helpointa oli ennustaa, että Niilin kuudesta koskesta eli kataraktista kaksi alinta tulee katoamaan järven alle. Odotettuja vaikutuksia olivat myös Niilin tulvien mukanaan tuomien sedimenttien katoaminen - mikä häiritsee vanhoja egyptiläisiä vielä nykyäänkin, koska joen väri on muuttunut - ja kuivuuskausilta välttyminen, joka on pelastanut maataloutta. Sedimenttejä kertyy tekoaltaan pohjalle kuitenkin sitä tahtia, että arvioiden mukaan 300-500 vuoden kuluttua koko Nasserjärvi on pelkkää mutavelliä. Odottamattomiin vaikutuksiin on kuulunut sardiinisaaliin romahdus Egyptin Välimeren rannikolla. Jotkin laskelmat ovat myös osoittautuneet virheellisiksi. Joen sedimenttien puuttuessa odotettiin alajuoksulla tapahtuvan voimakasta eroosiota, mutta tämän määrä olikin vain 10 % arvioidusta.
3. Volgogradin tekojärvi
Volga ei oikeastaan enää ole joki, vaan sarja peräkkäisiä tekojärviä. Ensimmäinen niistä, Ivankovo, on korkeudeltaan merenpinnasta 120 m. Yhdeksäs ja viimeinen on Volgograd ja sillä matkalla Volga ei montaa metriä luontaisesti laske, vaan edellisestä tekojärvestä alkaa melkein heti uusi. Volgograd on maailman suurista tekojärvistä siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on matalimmalla. Korkeus merenpinnasta on vain kahdeksan metriä ja padon alapuolella vedenpinta on kymmenen metriä merenpinnan alapuolella, koska Volga laskee kolmisenkymmentä metriä merenpinnan alapuolella olevaan Kaspianmereen. Voimalaitoksen kapasiteetti on matalasta putouskorkeudesta huolimatta hulppeat 1,62 olkiluotoa, kiitos joen suuren virtaaman. Ongelmia Volgan vesivoimalat ovat aiheuttaneet esimerkiksi maailman suurimmalle makean veden kalalle, kitasammelle, jonka kannat ovat täysin istutusten varassa.
2. Manicouaganin tekojärvi
Kanadassa sijaitsevan järven pinta-ala on 1942 km2. Hauskaksi asian tekee se, että siinä sijaitsee 2020 km2:n kokoinen saari. Erityisen hauskaa on se, että sekä saari että sitä ympäröivä järvi ovat miltei ympyrän muotoiset. Paikkaa kutsutaankin "Quebecin silmäksi". Erikoinen muoto on peräisin parinsadan miljoonan vuoden takaisesta meteoriitti-iskusta. Voimalaitoksen kapasiteetti on 1,6 olkiluotoa.
1. Sayano-Shushenskajan tekojärvi
Jeniseihin rakennetun padon taakse muodostunut tekojärvi on uskomattoman muotoinen. Joki virtaa kapeassa rotkossa. Padolla on korkeutta 242 metriä ja tuotantokapasiteettia 4 olkiluotoa. Mutta se tekojärvi. Leveimmilläänkin se on padon läheisyydessä muutamat ensimmiset kymmenet kilometrit vain 3-4 kilometriä. Jenisei kiemurtelee 200 kilometriä ylöspäin ja tekojärven luulee jo loppuneen, koska joki on kymmenien kilometrien matkan vain 300 metrin levyinen. Vain sitkeästi 520 metrissä pysyttelevä korkeusmittari paljastaa totuuden. Mutta sitten yhtäkkiä - järvi laajenee yli 200 kilometriä padon jälkeen leveimmilleen, noin kahdeksaan kilometriin. Tätä jatkuu reilut parikymmentä kilometriä, jonka jälkeen järvi päättyy ja joki alkaa, mikä selviää muuttuvasta korkeusmittarin lukemasta. Mutta tekojärvi on merkittävä muustakin syystä. Jenisei on väkivaltainen joki. Rajut tulvat toistuvat usein ja juoksutusten varalta padon viereen rakennettu tulvaväylä onkin huiman näköinen keväisin. Sieltä pystyy laskemaan 7000 kuutiometriä vettä sekunnissa. Suuruusluokasta saa käsityksen, kun kertoo että Suomen suurimman joen eli Kemijoen maksimaalinen kevättulva ei ylitä 5000 kuutiometriä sekunnissa. Voimalaitoksen padon pettämistä pelätään, koska tulvaväylän kapasiteetti ei välttämättä riitä ja padon rakenteissa on havaittu odottamattomia muutoksia. Siellä tapahtui vuonna 2009 jo yksi onnettomuus, jossa sai surmansa 75 laitoksen työntekijää. Jos pato murtuu, Jenisein kapea laakso ei pysty absorboimaan pakenevaa kolmeakymmentä vesikuutiokilometriä. Seuraavana vastassa on pieni Mainskin tasauspato 20 km alavirtaan, voimalan teho 0,2 olkiluotoa ja putouskorkeutta 25 metriä. Etenevä tulva-aalto olisi laskelmien mukaan 50-200 metriä korkea ja kulkisi 200 km/h. Mainskin pato ei kestäisi sitä, vaan olisi myös mennyttä. Ja vaikka kestäisikin, pelkästään aallon korkeus pyyhkäisisi sen yli helposti. Sata kilometriä myöhemmin tulva-aalto tuhoaisi lähes 200 000 asukkaan Abakanin. Sen jälkeen se kohtaisi Krasnojarskin tekojärven, jonka vedenpinta nousisi nopeasti kymmenen metriä. Tällöin se tulvisi Krasnojarskin padon (3,75 olkiluotoa) yli, tuhoten sen laitteiston ja kenties - laskelmien mukaan mahdollista - itse padonkin, jolloin tulvaan liittyisi yli 70 kuutiokilometriä lisää vettä. Padosta vain 40 km alavirtaan on Krasnojarskin miljoonakaupunki...
Kirjailija Mikael Niemi (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä) julkaisi jokin aika sitten uusimman teoksensa Veden viemää, jossa hän kuvasi Luulajanjoen patojen murtumista yksi kerrallaan tulvan seurauksena. Koko Luulajanjoen tekojärvien tilavuus on vain vähäinen murto-osa Jenisein kahdesta suuresta tekojärvestä, joten romaanissa kuvatut tapahtumat olisivat pientä verrattuna Jenisein voimaan.
Ihmiset ovat matkineet majavia ja padonneet tekojärviä jo tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kasteluveden saannin turvaaminen kuivina kausina, sittemmin myös tulvahuippujen tasaaminen. Nykyään ylivoimaisesti tärkein syy on vesivoiman rakentaminen. Vesivoimalaitoksessa energian - käytännössä sähkön - tuotanto perustuu veden potentiaalienergian hyödyntämiseen. Veden virratessa alaspäin sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja otetaan talteen turbiineilla. Mitä suurempi putouskorkeus ja mitä enemmän vettä, sitä enemmän energiaa. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat padot, joiden taakse tekojärvet muodostuvat. Toistaiseksi ei näet ole kehitetty turbiineja, jotka pystyisivät toimimaan tehokkaasti muuten kuin jyrkässä pudotuksessa - eikä luultavasti hyötysuhdeperiaatteen takia koskaan kyetäkään kehittämään. Kun saadaan putouskorkeutta nostettua muutamasta metristä jopa kymmeniin metreihin, energiantuotannon määrä moninkertaistuu. Pohjoisissa olosuhteissa vesivoimaa käytetään paljolti säätövoimana eli silloin, kun energian tarve on suurin. Niinpä tekojärvet täyttyvät kesäisin ja tyhjenevät talvisin.
Sähköntuotanto ja siitä saatavat energiamäärät ovat useimmille ihmisille täyttä hepreaa. Selvitetään hieman peruskäsitteitä ja otetaan käyttöön yksinkertaistettu vertailuyksikkö, niin tekojärvien tuottamat energiamäärät hahmottuvat paremmin.
Suomessa käytettävästä sähköstä kotimaassa kyetään tuottamaan vähän yli 80 % ja loput on tuotava ulkomailta. Kulutushuipussa kovilla talvipakkasilla Suomessa saattaa kulua sähköä enimmillään 15 000 MW.
Suomen suurimmat voimalaitokset ovat ydinvoimalaitoksia. Loviisan molempien yksiköiden kapasiteetti on noin 500 MW ja Olkiluodon molempien yksiköiden noin 880 MW. Yhteensä Suomessa kyetään ydinvoimalla tuottamaan siis 2760 MW, joka on hieman alle 20 % kulutusmaksimista. Olkiluodon kolmas ydinvoimala tulee olemaan Suomen suurin, sen ennustettu kapasiteetti on 1600 MW eli noin 10 % Suomen sähkönkulutusmaksimista.
Seuraavassa käytetään tätä Olkiluodon kolmatta yksikköä mittarina, koska sen avulla hahmottaminen on helppoa. Jos sanotaan vaikka, että jonkin voimalan teho on 0,5 olkiluotoa, sen teho on tällöin 0,5*1600 = 800 MW. Tällöin kyseisellä voimalalla kyettäisiin tuottamaan noin 5 % Suomen kokonaisenergiatarpeesta huippukulutuksen aikana. Helppoa, eikö totta? Yksikkö olkiluoto, jonka standardina on tuleva Suomen suurin ydinvoimala, on hyvä yksikkö maallikolle. Se kertoo heti, kuinka suuresta voimalasta on kyse. Samoin sen arvon kertominen kymmenellä paljastaa, kuinka monta prosenttia Suomen energiantarpeesta voimala kykenisi kattamaan. Kannattaa pitää mielessä yksikön valtavuus; Olkiluoto III on siis kooltaan noin kolminkertainen Loviisan kumpaankin yksikköön nähden ja lähes yhtä suuri kuin Olkiluoto I ja II yhteensä.
Suomen suurimmat tekojärvet ovat Lokan ja Porttipahdan altaat. Oikeastaan kyseessä on vain yksi suuri allas, koska niitä yhdistää Vuotson kanava. Lähes kaikki Lokan altaan vesi juoksutetaan Porttipahtaan, koska voimalat on rakennettu Porttipahdan laskujoki Kitiseen. Lokan altaasta lasketaan vain sen verran vettä, että laskujoki Luiro ei kuivu kokonaan ja Lokan kylän energia saadaan tuotettua. Porttipahdan padon putouskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä olevan vesivoimalan teho on hieman yli 0,02 olkiluotoa. Se kykenee tuottamaan siis vain 0,2 % Suomen energiantarpeesta. Kuulostaa siltä, että ei ole ollut paljon järkeä pilata Lapin luontoa mokoman takia. Mutta todellisuus paljastuu vasta alajuoksulla. Tekojärvien ansiosta vettä voidaan juoksuttaa silloin kun energiaa tarvitaan, muuten Kemijoen vesistön 16 voimalaitosta tuottaisivat talviaikaan vain murusia. Nyt voimalaitoksista suurin, Petäjäskoski, jauhaa 0,11 olkiluotoa. Yhteensä ne tuottavat 0,6 olkiluotoa, joka on jo melkoinen siivu - siis noin 6 % - Suomen energiankulutuksesta. Eipä ihme, että kolmannen tekojärven eli Vuotoksen rakentamista on puuhattu vuosikymmeniä. Itse altaan yhteyteen tuleva voimalaitos olisi teholtaan vain 0,023 olkiluotoa, mutta
siitä saatava lisävesi nostaisi muiden laitosten energiatuotantoa saman verran. Toisaalta on ollut kummallista, että muut patoaltaat ovat menneet läpi ilman suurempaa kohua. Kuka muistaa edes kuulleensa Vajusen altaasta? Sentään 15 km pitkä ja parin kilometrin levyinen järvi pykättiin Kitiseen kolmekymmentä vuotta sitten (voimalaitoksen teho 0,013 olkiluotoa) ja Vuotoksesta on väännetty jo 60 vuotta.
Tekojärvissä on tietysti riskinsä. Vaikutukset ympäristöön voivat olla yllättäviä. Suomessa muistetaan hyvin, miten Lapin tekojärvien siikakannat ensin räjähtivät ja sitten romahtivat aiheuttaen ammattikalastajille ahdingon. Suosittelen muuten tekojärvien savusiikaa - on sitten aivan hävyttömän hyvää.
Myös paikallinen ilmasto voi muuttua. Siperiassa mahtavan Jenisein patoaminen muutti 30 km alajuoksulle päin olevan miljoonakaupunki Krasnojarskin ilmastoa. Joen talvivirtaus tietysti kasvoi eikä joki enää jäädy kaupungin kohdalla. Seurauksena oli sumuisuuden ja kosteuden lisääntyminen.
Jos taas joki kuljettaa runsaan määrän sedimenttejä, jäävät ne nyt padon taakse. Tämä vaikuttaa joskus alajuoksun viljelymaiden hedelmällisyyteen. Hyvä esimerkki tekojärven pohjaan kertyneestä mutamäärästä on nähtävissä videolla, jossa kuvataan White Salmon River -joessa olleen padon purkaminen räjäyttämällä. Veden laskettua on huikeaa katsella, kuinka mutavyöryt liikkuvat.
Suurin patoihin liittyvä riski on tietysti padon hallitsematon murtuminen. Vuoden 1975 hirmumyrskyjen seurauksena Kiinassa kuoli lähes 200 000 ihmistä patojärjestelmän petettyä. Euroopassa tunnetuimpia on Malpassetin padon romahdus 1959, 423 kuolonuhria. Joskus padot murretaan tarkoituksella, kuten brittien tuhotessa Ruhrin alueen padot tarkoitusta varten suunnitelluilla erikoispommeilla, jotka pudotettiin modifioiduista Lancaster-pommikoneista 1943.
Mutta sitten listaukseen. Seuraavassa kymmenen erikoista tekojärveä ympäri maailman.
10. Rybinskin tekojärvi
Euroopan toiseksi suurin tekojärvi niin ikään Volgajokeen tehdyn Kuibysevin tekojärven jälkeen. Pinta-ala aika tarkkaan sama kuin Suur-Saimaalla. Kun Stalin päättää padota tekojärven, siinä eivät paljon luonnonsuojelijat protestoi. Alle jäi kokonainen Mologan kaupunki ja 130 000 ihmistä piti evakuoida. Tiettävästi 294 hukkui, kun kieltäytyi lähtemästä. Osa uponneista rakennuksista näkyy yhä, etenkin matalan veden aikaan. Koska Rybinsk sijaitsee Volgan yläjuoksulla eikä putouskorkeuskaan Venäjän tasamailla ole suuren suuri, sen voimalaitoksen sähköntuotanto on vaatimaton 0,21 olkiluotoa. Samoin järven täyttyminen kesti peräti kuusi vuotta 1941-47, vaikka tilavuus on pienempi kuin Saimaalla keskisyvyyden ollessa vain 5,6 metriä. Nykyään merkitys sähköntuotannolle ei ole suuri, mutta veden juoksutus talvisin viidelle alajuoksun suuremmalle voimalalle on.
9. Lake Mead
USA:n tilavuudeltaan suurin tekojärvi on tavallaan kaikkien nykyaikaisten tekojärvien kantaisä. Suuren lamakauden aikana sinne rakennettiin Hooverin pato 1931-36, teho 1,3 olkiluotoa. Korkeutta padolla on peräti 221 metriä, mutta verrattuna muihin suurten jokien jättikorkuisiin patoihin sähköntuotanto on vaatimattomampi Colorado-joen suhteellisen vähäisen virtaaman takia. Tekojärvi ulottuu Grand Canyonille asti.
8. Volta
Pinta-alaltaan maailman suurin tekojärvi, 8502 km2. Siis melkein kaksi Suur-Saimaata ja 3,6 % Ghanan pinta-alasta. Akosombon pato tuottaa 0,64 olkiluotoa. Rakentamista ehdotettiin ensi kerran jo 1915, mutta suunnitelmia alettiin tehdä 1940-luvulla. Ghanan itsenäistyttyä italialainen yhtiö rakensi padon, joka valmistui 1965. Tekojärvestä on ollut erinäisiä haittoja, mm. bilhartsia ja malariasääsket ovat pystyneet lisääntymään helpommin. Toisaalta järven kalatuotanto on merkittävä ravinnon lähde.
7. Karibajärvi
Kariba on pinta-alaltaan vasta maailman neljänneksi suurin tekojärvi, mutta syvyytensä ansiosta se on maailman tilavin. Järveen mahtuu 180 km3 vettä. Vertailun vuoksi, Suur-Saimaassa vettä on noin viidesosa siitä. Pato rakennettiin Sambian ja Zimbabwen, silloisen Rhodesian, rajalle 1955-59, jolloin molemmat maat olivat vielä Britannian alaisuudessa. Suunniteltu viimeinen vaihe valmistui vasta 1977, jolloin Rhodesiassa käytiin jo veristä sisällissotaa valkoisen vähemmistöhallituksen ja sissien välillä. Voimalaitoksen teho on aika tarkkaan yksi olkiluoto. Nousevan veden tieltä evakuoitiin paitsi asukkaat, myös yli 6000 villieläintä. Järven vesimassan aiheuttama paine on ilmeisesti saanut aikaan lukuisia pieniä maanjäristyksiä vuosien varrella.
6. Smallwoodin tekojärvi
Smallwoodin tekojärvi Kanadassa on siinä mielessä poikkeuksellinen, että sitä ei sulje jokeen tehty pato. Toki Churchill-joki on padottu, mutta erikoisesti. Ensinnäkin, pato on liian korkea eli järven vedet karkaisivat matalammista paikoista toisille laskuväylille. Tämän takia ympäri järveä on näihin kohtiin rakennettu peräti 88 maavallia. Korkein niistä on 36-metrinen ja pisin kuusi kilometriä. Rikkonaista järveä on vinhaa katsella satelliittikuvista. Toiseksi, voimalaitosta ei ole rakennettu siihen kohtaan, missä joki ennen virtasi. Luonnollinen lasku-uoma on lähes kuivunut ja siinä ollut mahtava vesiputous kutistunut puroksi. Uusi lasku-uoma rakennettiin viisitoista kilometriä itään entisestä. Melkoinen urakka, mutta toisaalta laitos tuottaa sähköä 3,4 olkiluotoa.
5. Kolmen rotkon tekojärvi
Kiina päätti tehdä kerralla kunnon tekojärven Jangtsejokeen. Itse järvi ei pinta-alaltaan ole suuren suuri, 1084 neliökilometriä eli semmoista Päijänne-luokkaa. Eikä tilavuuskaan ole kuin vajaat 40 kuutiokilometriä, vain vähän Saimaata enemmän. Mutta muut mitat ovatkin omassa sarjassaan. Padon korkeus on 181 m, mikä selittääkin järven pienuuden. Se on, kuten nimi paljastaa, tehty rotkoon eli syvyyttä on mutta leveyttä ei. Turbiinit jauhavat käsittämättömät 14 olkiluotoa! Eli tällä voimalaitoksella voisi kattaa koko Suomen sähkönkulutuksen ja melkein kolmasosa menisi vielä myyntiin ulkomaille. Tekojärven tieltä siirrettiin 1,24 miljoonaa asukasta. Padon rakentaminen oli ilmeisesti viimeinen isku kiinanjokidelfiinin sukupuutolle.
4. Nasserjärvi
Yksi maailman suurimmista tekojärvistä syntyi, kun Egyptiin rakennettiin Assuanin pato 1970. Tai tarkemmin sanoen Assuaniin oli rakennettu pato jo 1899 brittien toimesta, kuinkas muuten. Tarkoituksena oli hillitä Niilin tulvia. Patoa ehdittiin laajentaakin kahdesti, mutta toisen maailmansodan jälkeen ja Egyptin itsenäistyttyä pato oli jo huonossa kunnossa. Niinpä päätettiin rakentaa paljon suurempi pato hieman yläjuoksulle päin. Pienen ongelman muodostivat muinaisen Egyptin rakennelmat, jotka uhkasivat jäädä veden alle. Abu Simbelin temppeli purettiin ja koottiin uudelleen turvalliseen paikkaan. Padon valmistuttua 1970 järvi nimettiin vaatimattomasti Egyptin presidentti Nasserin mukaan (miltä muuten tuntuisi, jos Lokkaa ja Porttipahtaa nimitettäisiin Urhojärveksi ja Kekkosjärveksi?). Tosin jonkin verran Sudanin puolelle ulottuvaa järveä kutsutaan sillä puolen rajaa Nuubianjärveksi. Tekojärven täyttyminen kesti vuoteen 1976 asti, jolloin voimalaitosta kyettiin lopulta pyörittämään täydellä 1,3 olkiluodon teholla. Alempana sijatseva vanha pato tuottaa lisäksi 0,37 olkiluotoa. Järvi on vaikuttanut monin odotetuin ja odottamattomin tavoin. Helpointa oli ennustaa, että Niilin kuudesta koskesta eli kataraktista kaksi alinta tulee katoamaan järven alle. Odotettuja vaikutuksia olivat myös Niilin tulvien mukanaan tuomien sedimenttien katoaminen - mikä häiritsee vanhoja egyptiläisiä vielä nykyäänkin, koska joen väri on muuttunut - ja kuivuuskausilta välttyminen, joka on pelastanut maataloutta. Sedimenttejä kertyy tekoaltaan pohjalle kuitenkin sitä tahtia, että arvioiden mukaan 300-500 vuoden kuluttua koko Nasserjärvi on pelkkää mutavelliä. Odottamattomiin vaikutuksiin on kuulunut sardiinisaaliin romahdus Egyptin Välimeren rannikolla. Jotkin laskelmat ovat myös osoittautuneet virheellisiksi. Joen sedimenttien puuttuessa odotettiin alajuoksulla tapahtuvan voimakasta eroosiota, mutta tämän määrä olikin vain 10 % arvioidusta.
3. Volgogradin tekojärvi
Volga ei oikeastaan enää ole joki, vaan sarja peräkkäisiä tekojärviä. Ensimmäinen niistä, Ivankovo, on korkeudeltaan merenpinnasta 120 m. Yhdeksäs ja viimeinen on Volgograd ja sillä matkalla Volga ei montaa metriä luontaisesti laske, vaan edellisestä tekojärvestä alkaa melkein heti uusi. Volgograd on maailman suurista tekojärvistä siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on matalimmalla. Korkeus merenpinnasta on vain kahdeksan metriä ja padon alapuolella vedenpinta on kymmenen metriä merenpinnan alapuolella, koska Volga laskee kolmisenkymmentä metriä merenpinnan alapuolella olevaan Kaspianmereen. Voimalaitoksen kapasiteetti on matalasta putouskorkeudesta huolimatta hulppeat 1,62 olkiluotoa, kiitos joen suuren virtaaman. Ongelmia Volgan vesivoimalat ovat aiheuttaneet esimerkiksi maailman suurimmalle makean veden kalalle, kitasammelle, jonka kannat ovat täysin istutusten varassa.
2. Manicouaganin tekojärvi
Kanadassa sijaitsevan järven pinta-ala on 1942 km2. Hauskaksi asian tekee se, että siinä sijaitsee 2020 km2:n kokoinen saari. Erityisen hauskaa on se, että sekä saari että sitä ympäröivä järvi ovat miltei ympyrän muotoiset. Paikkaa kutsutaankin "Quebecin silmäksi". Erikoinen muoto on peräisin parinsadan miljoonan vuoden takaisesta meteoriitti-iskusta. Voimalaitoksen kapasiteetti on 1,6 olkiluotoa.
1. Sayano-Shushenskajan tekojärvi
Jeniseihin rakennetun padon taakse muodostunut tekojärvi on uskomattoman muotoinen. Joki virtaa kapeassa rotkossa. Padolla on korkeutta 242 metriä ja tuotantokapasiteettia 4 olkiluotoa. Mutta se tekojärvi. Leveimmilläänkin se on padon läheisyydessä muutamat ensimmiset kymmenet kilometrit vain 3-4 kilometriä. Jenisei kiemurtelee 200 kilometriä ylöspäin ja tekojärven luulee jo loppuneen, koska joki on kymmenien kilometrien matkan vain 300 metrin levyinen. Vain sitkeästi 520 metrissä pysyttelevä korkeusmittari paljastaa totuuden. Mutta sitten yhtäkkiä - järvi laajenee yli 200 kilometriä padon jälkeen leveimmilleen, noin kahdeksaan kilometriin. Tätä jatkuu reilut parikymmentä kilometriä, jonka jälkeen järvi päättyy ja joki alkaa, mikä selviää muuttuvasta korkeusmittarin lukemasta. Mutta tekojärvi on merkittävä muustakin syystä. Jenisei on väkivaltainen joki. Rajut tulvat toistuvat usein ja juoksutusten varalta padon viereen rakennettu tulvaväylä onkin huiman näköinen keväisin. Sieltä pystyy laskemaan 7000 kuutiometriä vettä sekunnissa. Suuruusluokasta saa käsityksen, kun kertoo että Suomen suurimman joen eli Kemijoen maksimaalinen kevättulva ei ylitä 5000 kuutiometriä sekunnissa. Voimalaitoksen padon pettämistä pelätään, koska tulvaväylän kapasiteetti ei välttämättä riitä ja padon rakenteissa on havaittu odottamattomia muutoksia. Siellä tapahtui vuonna 2009 jo yksi onnettomuus, jossa sai surmansa 75 laitoksen työntekijää. Jos pato murtuu, Jenisein kapea laakso ei pysty absorboimaan pakenevaa kolmeakymmentä vesikuutiokilometriä. Seuraavana vastassa on pieni Mainskin tasauspato 20 km alavirtaan, voimalan teho 0,2 olkiluotoa ja putouskorkeutta 25 metriä. Etenevä tulva-aalto olisi laskelmien mukaan 50-200 metriä korkea ja kulkisi 200 km/h. Mainskin pato ei kestäisi sitä, vaan olisi myös mennyttä. Ja vaikka kestäisikin, pelkästään aallon korkeus pyyhkäisisi sen yli helposti. Sata kilometriä myöhemmin tulva-aalto tuhoaisi lähes 200 000 asukkaan Abakanin. Sen jälkeen se kohtaisi Krasnojarskin tekojärven, jonka vedenpinta nousisi nopeasti kymmenen metriä. Tällöin se tulvisi Krasnojarskin padon (3,75 olkiluotoa) yli, tuhoten sen laitteiston ja kenties - laskelmien mukaan mahdollista - itse padonkin, jolloin tulvaan liittyisi yli 70 kuutiokilometriä lisää vettä. Padosta vain 40 km alavirtaan on Krasnojarskin miljoonakaupunki...
Kirjailija Mikael Niemi (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä) julkaisi jokin aika sitten uusimman teoksensa Veden viemää, jossa hän kuvasi Luulajanjoen patojen murtumista yksi kerrallaan tulvan seurauksena. Koko Luulajanjoen tekojärvien tilavuus on vain vähäinen murto-osa Jenisein kahdesta suuresta tekojärvestä, joten romaanissa kuvatut tapahtumat olisivat pientä verrattuna Jenisein voimaan.
keskiviikko 13. maaliskuuta 2019
Keskiarvotilastot - miehet 200 m
Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
| 1 | Usain Bolt | JAM | 19.469 |
|---|---|---|---|
| 2 | Tyson Gay | USA | 19.723 |
| 3 | Michael Johnson | USA | 19.745 |
| 4 | Yohan Blake | JAM | 19.750 |
| 5 | Justin Gatlin | USA | 19.782 |
| 6 | Walter Dix | USA | 19.811 |
| 7 | Wallace Spearmon | USA | 19.836 |
| 8 | Frank Fredericks | NAM | 19.862 |
| 9 | Carl Lewis | USA | 19.875 |
| 10 | Noah Lyles | USA | 19.886 |
| 11 | Ato Boldon | TTO | 19.895 |
| 12 | Warren Weir | JAM | 19.895 |
| 13 | Alonso Edward | PAN | 19.913 |
| 14 | Shawn Crawford | USA | 19.919 |
| 15 | Nickel Ashmeade | JAM | 19.946 |
| 16 | Ramil Guliyev | TUR | 19.958 |
| 17 | Michael Marsh | USA | 19.963 |
| 18 | LaShawn Merritt | USA | 19.963 |
| 19 | Maurice Greene | USA | 19.978 |
| 20 | Churandy Martina | NED | 19.979 |
| 21 | Pietro Mennea | ITA | 19.994 |
| 22 | Xavier Carter | USA | 20.005 |
| 23 | Andre De Grasse | CAN | 20.012 |
| 24 | Ameer Webb | USA | 20.015 |
| 25 | Jason Young | JAM | 20.042 |
| 26 | Christophe Lemaitre | FRA | 20.044 |
| 27 | Wayde van Niekerk | RSA | 20.050 |
| 28 | Francis Obikwelu | NGR | 20.054 |
| 29 | Joe DeLoach | USA | 20.057 |
| 30 | Rasheed Dwyer | JAM | 20.057 |
| 31 | Jereem Richards | TTO | 20.060 |
| 32 | John Capel | USA | 20.067 |
| 33 | Anaso Jobodwana | RSA | 20.070 |
| 34 | John Regis | GBR | 20.078 |
| 35 | Robson Caetano da Silva | BRA | 20.078 |
| 36 | Bernard Williams | USA | 20.080 |
| 37 | Adam Gemili | GBR | 20.085 |
| 38 | Isiah Young | USA | 20.091 |
| 39 | Coby Miller | USA | 20.096 |
| 40 | Aaron Brown | CAN | 20.096 |
| 41 | Obadele Thompson | BAR | 20.103 |
| 42 | Konstadínos Kedéris | GRE | 20.105 |
| 43 | Floyd Heard | USA | 20.114 |
| 44 | Nethaneel Mitchell-Blake | GBR | 20.115 |
| 45 | Jeff Williams | USA | 20.121 |
| 46 | Michael Norman | USA | 20.122 |
| 47 | Christian Coleman | USA | 20.129 |
| 48 | Dedric Dukes | USA | 20.130 |
| 49 | Femi Ogunode | QAT | 20.130 |
| 50 | Claudinei Quirino da Silva | BRA | 20.132 |
| 51 | Curtis Mitchell | USA | 20.133 |
| 52 | Calvin Smith | USA | 20.135 |
| 53 | Isaac Makwala | BOT | 20.156 |
| 54 | Zharnel Hughes | GBR | 20.156 |
| 55 | Darvis Patton | USA | 20.156 |
| 56 | Alex Quinonez | ECU | 20.157 |
| 57 | Kirk Baptiste | USA | 20.165 |
| 58 | Asafa Powell | JAM | 20.169 |
| 59 | Jon Drummond | USA | 20.171 |
| 60 | Chris Williams | JAM | 20.174 |
| 61 | Christian Malcom | GBR | 20.177 |
| 62 | Clancy Edwards | USA | 20.178 |
| 63 | Don Quarrie | JAM | 20.179 |
| 64 | Jaysuma Saidy Ndure | NOR | 20.180 |
| 65 | Miguel Francis | ANT | 20.183 |
| 66 | Bruno Hortelano | ESP | 20.183 |
| 67 | J:J: Johnson | USA | 20.186 |
| 68 | Daniel Effiong | NGR | 20.187 |
| 69 | Julian Forte | JAM | 20.190 |
| 70 | Clarence Munyai | RSA | 20.195 |
| 71 | Rodney Martin | USA | 20.196 |
| 72 | Kyle Greaux | USA | 20.204 |
| 73 | Steve Mullings | JAM | 20.205 |
| 74 | Stéphan Buckland | MRI | 20.206 |
| 75 | Lorenzo Daniel | USA | 20.216 |
| 76 | Akani Simbine | RSA | 20.221 |
| 77 | Marvin Anderson | JAM | 20.221 |
| 78 | Roy Martin | USA | 20.226 |
| 79 | Michael Bates | USA | 20.229 |
| 80 | Kevin Little | USA | 20.229 |
| 81 | Ramon Clay | USA | 20.233 |
| 82 | Brian Dzingai | ZIM | 20.233 |
| 83 | Dennis Mitchell | USA | 20.247 |
| 84 | Brendon Rodney | CAN | 20.249 |
| 85 | Likourgos-Stefanos Tsakonas | GRE | 20.251 |
| 86 | Olapade Adeniken | NGR | 20.251 |
| 87 | Bernardo Baloyes | COL | 20.252 |
| 88 | Rohsaan Griffin | USA | 20.252 |
| 89 | Roberto Skyers | CUB | 20.258 |
| 90 | Brendan Christian | ANT | 20.262 |
| 91 | Shingo Suetsugu | JPN | 20.263 |
| 92 | Divine Oduduru | NGR | 20.266 |
| 93 | Trayvon Bromell | USA | 20.267 |
| 94 | Danny Talbot | GBR | 20.270 |
| 95 | Linford Christie | GBR | 20.271 |
| 96 | BeeJay Lee | USA | 20.280 |
| 97 | Marlon Devonish | GBR | 20.283 |
| 98 | Patrick Stevens | BEL | 20.285 |
| 99 | Kenny Brokenburr | USA | 20.288 |
| 100 | Alex Wilson | SUI | 20.288 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
| 1 | Usain Bolt | JAM | 19.19 |
|---|---|---|---|
| 6 | Tyson Gay | USA | 19.58 |
| 3 | Michael Johnson | USA | 19.32 |
| 2 | Yohan Blake | JAM | 19.26 |
| 5 | Justin Gatlin | USA | 19.57 |
| 4 | Walter Dix | USA | 19.53 |
| 8 | Wallace Spearmon | USA | 19.65 |
| 10 | Frank Fredericks | NAM | 19.68 |
| 15 | Carl Lewis | USA | 19.75 |
| 8 | Noah Lyles | USA | 19.65 |
| 19 | Ato Boldon | TTO | 19.77 |
| 23 | Warren Weir | JAM | 19.79 |
| 26 | Alonso Edward | PAN | 19.81 |
| 21 | Shawn Crawford | USA | 19.79 |
| 33 | Nickel Ashmeade | JAM | 19.85 |
| 18 | Ramil Guliyev | TUR | 19.76 |
| 13 | Michael Marsh | USA | 19.73 |
| 14 | LaShawn Merritt | USA | 19.74 |
| 39 | Maurice Greene | USA | 19.86 |
| 27 | Churandy Martina | NED | 19.81 |
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
| 1 | Usain Bolt | JAM | 19.469 |
|---|---|---|---|
| 4 | Yohan Blake | JAM | 19.750 |
| 3 | Michael Johnson | USA | 19.745 |
| 6 | Walter Dix | USA | 19.811 |
| 5 | Justin Gatlin | USA | 19.782 |
| 2 | Tyson Gay | USA | 19.723 |
| 22 | Xavier Carter | USA | 20.005 |
| 7 | Wallace Spearmon | USA | 19.836 |
| 10 | Noah Lyles | USA | 19.886 |
| 8 | Frank Fredericks | NAM | 19.862 |
| 70 | Clarence Munyai | RSA | 20.195 |
| 21 | Pietro Mennea | ITA | 19.994 |
| 17 | Michael Marsh | USA | 19.963 |
| 18 | LaShawn Merritt | USA | 19.963 |
| 9 | Carl Lewis | USA | 19.875 |
| 29 | Joe DeLoach | USA | 20.057 |
| - | Steven Gardiner | BAH | 20.962 |
| 16 | Ramil Guliyev | TUR | 19.958 |
| 11 | Ato Boldon | TTO | 19.895 |
| 53 | Isaac Makwala | BOT | 20.156 |
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
| 1 | Tommi Hartonen | 20.664 |
|---|---|---|
| 2 | Jonathan Åstrand | 20.748 |
| 3 | Visa Hongisto | 20.754 |
| 4 | Samuli Samuelsson | 20.885 |
| 5 | Antti Rajamäki | 20.939 |
| 6 | Ari Pakarinen | 20.943 |
| 7 | Ossi Karttunen | 20.981 |
| 8 | Oskari Lehtonen | 21.033 |
| 9 | Kimmo Saaristo | 21.059 |
| 10 | Samuel Purola | 21.098 |
| 11 | Janne Hautaniemi | 21.110 |
| 12 | Kari Louramo | 21.148 |
| 13 | Harri Kivelä | 21.171 |
| 14 | Juha Pyy | 21.248 |
| 15 | Stefan Koivikko | 21.254 |
| 16 | Eetu Rantala | 21.269 |
| 17 | Roope Saarinen | 21.288 |
| 18 | Joni Rautanen | 21.295 |
| 19 | Nghi Tran | 21.310 |
| 20 | Markku Kukkoaho | 21.318 |
| 21 | Sakari Syväoja | 21.364 |
| 22 | Pertti Purola | 21.386 |
| 23 | Markus Lindahl | 21.402 |
| 24 | Jani Koskela | 21.452 |
| 25 | Lauri Kohtamäki | 21.453 |
| 26 | Jouko Hassi | 21.456 |
| 27 | Ville Aarnivala | 21.456 |
| 28 | Matti Heusala | 21.467 |
| 29 | Kai Kyllönen | 21.476 |
| 30 | Matti Parviainen | 21.482 |
| 31 | Eljas Aalto | 21.491 |
| 32 | Tero Ridanpää | 21.510 |
| 33 | Jaakko Ojaniemi | 21.516 |
| 34 | Kristian Salo | 21.529 |
| 35 | Jari Rinne | 21.534 |
| 36 | Samsa Tuikka | 21.547 |
| 37 | Jari Saarinen | 21.563 |
| 38 | Kari Niemi | 21.578 |
| 39 | Tomas Johansson | 21.578 |
| 40 | Hannu Mykrä | 21.583 |
| 41 | Sami Länsivuori | 21.590 |
| 42 | Jouni Myllymäki | 21.595 |
| 43 | Hannu Kalkas | 21.598 |
| 44 | Ville Myllymäki | 21.614 |
| 45 | Petri Pohjonen | 21.620 |
| 46 | Mikko Nakolinna | 21.622 |
| 47 | Ari Pinomäki | 21.627 |
| 48 | Jouko Lehtinen | 21.627 |
| 49 | Andreas Osowski | 21.653 |
| 50 | Ari Salonen | 21.662 |
| 51 | Rami Jokinen | 21.667 |
| 52 | Olli Rantanen | 21.671 |
| 53 | Matti Rusanen | 21.673 |
| 54 | Markus Koivula | 21.677 |
| 55 | Teemu Jokela | 21.688 |
| 56 | Aleksi Sillanpää | 21.694 |
| 57 | Juha Himanka | 21.697 |
| 58 | Erik Back | 21.697 |
| 59 | Willem Kajander | 21.702 |
| 60 | Riku Illukka | 21.708 |
| 61 | Hannu Ali-Huokuna | 21.710 |
| 62 | Tero Virjonen | 21.717 |
| 63 | Jari Haverinen | 21.720 |
| 64 | Jarkko Ruostekivi | 21.736 |
| 65 | Jukka Sulalampi | 21.751 |
| 66 | Kim Meller | 21.762 |
| 67 | Jukka Ruhberg | 21.763 |
| 68 | Ville Salmi | 21.764 |
| 69 | Fredrik Paul | 21.765 |
| 70 | Tomas Back | 21.776 |
| 71 | Lauri Kirkkola | 21.780 |
| 72 | Tomi Javanainen | 21.786 |
| 73 | Martti Junnonaho | 21.797 |
| 74 | Tuomas Näsi | 21.802 |
| 75 | Mats Boman | 21.805 |
| 76 | Jari Niemelä | 21.813 |
| 77 | Eerikki Pekkola | 21.816 |
| 78 | Petteri Pulkkinen | 21.816 |
| 79 | Mauri Siekkinen | 21.820 |
| 80 | Jussi Heikkilä | 21.828 |
| 81 | Janne Pajunen | 21.829 |
| 82 | Santeri Tukia | 21.832 |
| 83 | Tommi Mäkinen | 21.832 |
| 84 | Samuli Lehtinen | 21.832 |
| 85 | Aleksi Lehto | 21.838 |
| 86 | Juha-Pekka Palasmaa | 21.841 |
| 87 | Ari Kauppinen | 21.846 |
| 88 | Mikko Karppi | 21.851 |
| 89 | Thomas Engblom | 21.856 |
| 90 | Matti Välimäki | 21.859 |
| 91 | Antti Vainionpää | 21.865 |
| 92 | Jukka Vähäkangas | 21.865 |
| 93 | Markku Juhola | 21.870 |
| 94 | Markus Tuomela | 21.879 |
| 95 | Esa Valaja | 21.883 |
| 96 | Johan Versluis | 21.886 |
| 97 | Kasperi Pöntinen | 21.904 |
| 98 | Ilkka Yli-Tuomi | 21.913 |
| 99 | Lauri Alasaukko-oja | 21.914 |
| 100 | Aleksi Tuononen | 21.915 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
| 1 | Tommi Hartonen | 20.47 |
|---|---|---|
| 2 | Jonathan Åstrand | 20.50 |
| 3 | Visa Hongisto | 20.56 |
| 6 | Samuli Samuelsson | 20.73 |
| 4 | Antti Rajamäki | 20.69 |
| 7 | Ari Pakarinen | 20.78 |
| 9 | Ossi Karttunen | 20.80 |
| 11 | Oskari Lehtonen | 20.88 |
| 8 | Kimmo Saaristo | 20.79 |
| 10 | Samuel Purola | 20.84 |
| 12 | Janne Hautaniemi | 20.94 |
| 13 | Kari Louramo | 20.99 |
| 16 | Harri Kivelä | 21.05 |
| 17 | Juha Pyy | 21.08 |
| 21 | Stefan Koivikko | 21.12 |
| 18 | Eetu Rantala | 21.08 |
| 14 | Roope Saarinen | 20.99 |
| 34 | Joni Rautanen | 21.26 |
| 26 | Nghi Tran | 21.19 |
| 5 | Markku Kukkoaho | 20.73 |
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
| 1 | Tommi Hartonen | 20.664 |
|---|---|---|
| 2 | Jonathan Åstrand | 20.748 |
| 3 | Visa Hongisto | 20.754 |
| 5 | Antti Rajamäki | 20.939 |
| 20 | Markku Kukkoaho | 21.318 |
| 4 | Samuli Samuelsson | 20.885 |
| 6 | Ari Pakarinen | 20.943 |
| 9 | Kimmo Saaristo | 21.059 |
| 7 | Ossi Karttunen | 20.981 |
| 10 | Samuel Purola | 21.098 |
| 8 | Oskari Lehtonen | 21.033 |
| 11 | Janne Hautaniemi | 21.110 |
| 12 | Kari Louramo | 21.148 |
| 17 | Roope Saarinen | 21.288 |
| 29 | Kai Kyllönen | 21.476 |
| 13 | Harri Kivelä | 21.171 |
| 14 | Juha Pyy | 21.248 |
| 16 | Eetu Rantala | 21.269 |
| 38 | Kari Niemi | 21.578 |
| 21 | Sakari Syväoja | 21.364 |