Tulevaisuuden lupaukset

EDIT 7.11.2010: Tässä linkki vuoden 2010 vastaavaan listaan.

Yleisurheilukausi on ohi ja nyt katse on kohti tulevaa. Omalta osalta voi todeta, että valmennettava saavutti sen, mitä piti ja enemmänkin. Isommissa kuvioissa MM-Berliinissä tuli melkoinen pettymys Suomen jäätyä mitalitta, mutta eliittikisasarjan suosio yllätti. Aurinko tuntuu pilkistävän pilviverhon takaa. Keihäänheitto on tietysti suomalaisten suosikki, mutta vanha kunnon kestävyysjuoksu tekee nousua. Jukka Keskisalon suoritukset saivat kansan innostumaan.

Suomalaisia kestävyysjuoksijoita haukutaan vasemmalta, oikealta ja keskeltä. Mutta mikä onkaan totuus? Tämä vuosikymmen on nyt päättymässä ja sen aikana Suomi on saanut arvokisoissa (olympia, MM, EM) kestävyysmatkoilla (5000 m, 10 000 m, maraton, esteet) kaksi juoksijaa - Janne Holménin ja Jukka Keskisalon - korkeimmalle korokkeelle. Eurooppalaisista maista yhtä monta tai useampi arvokisavoittaja on esittää vain Espanjalla, Romanialla, Italialla ja Venäjällä - jos katsotaan miesten kestävyysjuoksua, niin pelkästään Espanjalla.

Joten se kriisistä. Nykytasokin on mainettaan parempi, se ei ole pelkästään Keskisalon varassa. Meillä on myös koko ajan suorituksiaan parantava Matti Räsänen. Naisten puolella tilanne on lohduttomampi, jäähdyttelevä Annemari Sandell on yhä kuningatar. Kalevan Kisojen kymppi kertoi karua kieltä: 200 metriä ja kisa oli käytännössä ohi Sandellin mennessä menojaan.

Suomalaisen kestävyysjuoksun tulevaisuus on sitten asia erikseen. Keskisalo jatkaa vielä muutaman vuoden ja hänen suorituksiaan olen ruotinut aiemmin. Janne Holmén lopetti hienon uransa. Ketkä nousevat Matti Räsäsen ohella uusiksi soihdunkantajiksi?

Seuraavassa on listattu Suomen kestävyysjuoksun tulevaisuuden lupaukset. Painotus on pelkässä kestävyysjuoksussa eli matkoilla 3000 m - maraton. Keskimatkojen juoksijoita on listalla vain, mikäli heidän arvioidaan mahdollisesti siirtyvän pidemmille matkoille ja siellä myös menestyvän. Listalle on valittu 60 vuosien 85-94 välillä syntynyttä juoksijaa. Paremmuusjärjestys on tietysti summittainen. Siinä on painotettu enemmän mahdollisia tulevaisuuden suorituksia kuin juoksijan menestystä omassa ikäluokassaan tai saavutettuja tuloksia. Siksi esimerkiksi vuosina 85-88 syntyneet juoksijat ovat listalla heikommin sijoittuneita, koska heidän olisi yleensä pitänyt jo antaa kovia näyttöjä. Samoin vuosina 92-94 syntyneet ovat alempana, koska nuoren juoksijan todellista potentiaalia on vaikea arvioida junioritulosten perusteella, etenkin poikien kohdalla.

Jokaisesta juoksijasta löytyy linkki Tilastopajan tietokantaan. Nimen jälkeen on kerrottu seura ja syntymävuosi. Sallittaneen ilmainen mainos: Jalavan tiimi tekee loistavaa työtä eikä Tilastopajan asiakkaaksi liittyminen maksa paljon. Maksullisten palvelujen takaa löytyy paljon enemmän kuin ilmaiskävijä saa nähdäkseen.


1. Sandra Eriksson, IF Nykarlebynejden, -89
Onko aikuisten MM-kisoissa juossut urheilija enää lupaus? On, jos ikää on vasta 20 vuotta. Estejuoksija, mutta onko hän estejuoksija vain siksi että estejuoksu on uusi laji ja siinä huipulle pääseminen on helpompaa? Pidemmillä ratamatkoilla kyvyt ovat vielä täysin kokeilematta; ei yhtään ainutta ratavitosta tai kymppiä plakkarissa, kympillä juossut kerran tiejuoksun. Sekä saavutetut tulokset että tuntemattomat mahdollisuudet antavat saman lopputuloksen: Suomen tämän hetken ykköslupaus.

2. Joonas Lehtinen, Turun Urheiluliitto, -88
Hakee vielä lajiaan. Juoksi tänä vuonna kaikkia matkoja 800 metristä 5000 metriin ja esteisiin, jossa teki parhaat tuloksensa. Miehen askeleen irtonaisuus on huikea. Ei hyydy väsyneenäkään, vaan tyyli säilyy loppuun asti ja meno on kaunista katseltavaa. Kun näkee juoksun läheltä livenä, ymmärtää miksi hän on listakakkonen. Potentiaalia löytyy enemmän kuin moni osaa edes kuvitella, ehdottomasti Suomen suurimpia tulevaisuuden toivoja.

3. Pekka Toivola, Joensuun Kataja, -89
Tästä miehestä kuulemme enemmän ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Rakennustyö tehdään huolella ja käsissä on Janne Holménin manttelinperijä. Ei erityistä menestystä radalla toistaiseksi eikä tarvettakaan. Tehot otetaan irti vasta muutaman vuoden kuluttua, kaksi juniorien SM-maantiemestaruutta kertoo mihin suuntaan mies on menossa.

4. Saara Skyttä, Liedon Parma, -87
MIKSI TÄMÄ NAINEN EI OLE SUL:N VALMENNUSRYHMISSÄ????? Vuosien 2008 ja -09 22-vuotiaiden 5000 metrin Suomen mestari (edellisenä vuonna myös 1500 m, tänä vuonna jäi hopealle), aikuisten SM-hopeaa vitosella Leppävaarassa, esteissä kolme peräkkäistä 22-vuotiaiden Suomen mestaruutta (okei, viimeinen tuli ilman kilpasiskoja mutta silti), kaksi aikuisten SM-mitalia esteissä, maaotteluedustaja. Kehittynyt koko ajan melko tasaisesti. Kun läheltä katsoo, huomaa että juoksutyylissä vielä vähän hiomista, mutta fyysinen pohja on siinä kunnossa että sille voidaan rakentaa vaikka mitä. Skytän sisarussarjan jalokivi. Harmillinen loukkaantuminen Ruotsi-ottelun esteissä esti kympin debyyttikisan. Jalka kipsiin ja kolmen kuukauden pakkolepo.

5. Riku Marttinen, Heinolan Isku, -87
Tasaisesti kehittynyt kolmen vuoden takainen aikuisten SM-hopeamitalisti 1500 metriltä. Siirtynyt vähitellen pidemmille matkoille. Isolla miehellä mahdollisuudet vaikka mihin, kunhan jaksaa tehdä työtä kärsivällisesti. Harjoittelussa edessä kriittinen muutos kestävyysmatkoille. Monipuolinen juoksija, nopeuttakin löytyy.Linkki Rikun blogiin.

6. Oskari Pennanen, Juuan Jänne, -91
Vasta 17-vuotias ja silti miesten A-raja rikki vitosella. Kestävyyslahjakkuus, koska ei toiminut normaalijuniorin tapaan ja rikkonut A-rajoja ensin lyhyemmillä matkoilla. Hallinnut kestävyysmatkoja nuorten SM-kisoissa ja kävi jo haistelemassa aikuisten vauhtia Leppävaaran vitosella. Nuorukaisen fyysinen kehitys on vielä kesken, toivoa sopii että ei jykevöidy liikaa.

7. Saara Nikander, Länsi-Uudenmaan Urheilijat, -94
Hallinnut ikäluokkansa kisoja suvereenisti, mitä nyt tänä vuonna lipsahti Harjavallassa kahdella tonnilla hopealle. 15-vuotias ja oli jo nyt SM-kisoissa vitosella kahdeksas. Mutta nyt ovat edessä nuorille naisille usein vaikeat ikävuodet 16-19: kehitys tyssää, saattaa jopa taantua. Jos näin käy, miten riittää henkinen kantti määrätietoisen harjoittelun jatkamiseen ja jopa koventamiseen? Kun nämä riskit tiedostetaan, kyseessä on nuorista tytöistä selvästi suurin lupaus.

8. Anette Haukilahti, Alatornion Pirkat, -93
Toistaiseksi parhaimmillaan 800 metrillä, Suomen tilaston tämän kauden yhdeksäs. Vasta joulukuussa 16 vuotta täyttävä lupaus on kuitenkin voittanut oman ikäluokkansa pisimmän ratamatkan Suomen mestaruuden kolmena peräkkäisenä vuonna, viimeksi 16-vuotiaiden 3000 metriä. Edessä nuoren naisjuoksijan tuskalliset vuodet: kroppa muuttuu ja tulokset saattavat jopa taantua. Jos selviää niiden yli, niin mahdollisuuksia vaikka mihin.

9. Joonas Harjamäki, Seinäjoen Urheilijat, -86
Kaksinkertainen estejuoksun Suomen mestari on vielä nuori mies. Juossut 8.40, sileillä vitonen kulkenut 14.18, kymppiä ei ole tosissaan kokeillutkaan. Juoksee tapiokantasmaisesti voimalla, 181-senttisessä varressa on yli 70 kiloa lihasta. Eikä ihmekään; kun on nähnyt sekä isän että äidin juoksevan, niin poika on kuin kopio, joskin kooltaan reilusti ylöspäin skaalattu. Rakenne on siis estejuoksuun se toinen mahdollinen ja siksi suutarin on syytä pysyä lestissään; sileät matkat vain esteitä tukevana lajina. Mutta onko juna mennyt jo, Keskisalo oli samanikäisenä juossut jo yli 20 sekuntia kovempaa?

10. Tuomas Jokinen, Turun Weikot, -87
On vain yksi asia, joka on karmeampaa katseltavaa kuin Tuomas Jokisen juoksutyyli televisiosta nähtynä. Se on Jokisen tyyli nähtynä muutaman metrin päästä livenä. Siitä huolimatta mies on Suomen ykkösjuniori vitosella ja kympillä. Jos Michael Johnsonia ei olisi, Jokinen putoaisi paljon alemmaksi. Johnsonin esimerkki kuitenkin osoittaa, että täysin epäortodoksisella (ja suoraan sanottuna rumalla) juoksutekniikalla voidaan tehdä jopa maailmanennätys. Kun Jokista katsoo alkujärkytyksestä selvittyään tarkemmin, huomaa hänen liikeratojensa taloudellisuuden. Se ei näytä hyvältä, mutta se toimii. Ei kaikkia juoksijoita tarvitse pakottaa samaan muottiin. Jos Jokisen tulokset paranevat samaan tahtiin kuin jatkossa, ei mitään syytä muutoksiin.

11. Suvi Miettinen, Jäppilän Urheilijat, -88
Kauden 2007 Suomen tilastoykkönen vitosella. Jalkavaivat ja tekniikkavirhe sotkeneet kaksi viime kautta. Tämän vuoden ainoat startit 22-vuotiaiden halli-SM -kolmosella (viides) ja kympin tiejuoksu keväällä vaatimattomalla tuloksella. Voi olla, että ripustaa piikkarit naulaan väliaikaisesti, mutta odotamme Kirsi Valastimaista comebackia. Lahjakkuutta löytyy ja siksi on listalla näin korkealla.

12. Saara Pekkarinen, Lapinlahden Veto, -86
Vuoden 2008 Kalevan Kisojen vitosen hopeamitalistilta jäi tänä vuonna ulkoratakausi kokonaan väliin jalkavaivan takia. Palasi syksyllä maasto- ja maantiekisoihin. Jos vaivat ovat ohi, materiaalitekniikan teekkari on ensi kaudella aiempaa kovempaa materiaalia ratakisoissa.

13. Johanna Peiponen, Rovaniemen Lappi, -90
Lapin lupauksella on ollut vaikeat kasvuvuodet. Vitosen ja kolmosen ennätykset ovat kahden vuoden takaa, tonnivitosen vielä kauempaa, kympin viime vuodelta ja tämän kauden tulokset olivat kautta linjan viimevuotista heikompia. Ilman vanhoja merkkejä kyvyistä olisi tällä listalla huomattavasti alempana. On yleisesti tiedossa, että ikävuosien 16-19 välillä monen naiskestävyysjuoksijan tulokset heikkenevät. Kun nuo vaikeat vuodet jaksaa uskoa itseensä, on sen jälkeen henkisesti paljon vahvempi kehittymään paremmaksi.

14. Ossi Kekki, Lahden Ahkera, -93
Harvinainen tapaus: loppuvuodesta syntynyt ja silti ikäluokkansa tilastoykkönen ja Suomen mestari kolmosella. Kunhan selviää kasvuvuosistaan ja pystyy siirtymään korvaavasta hiihtoharjoittelusta enemmän juoksuun, mahdollisuudet ovat rajattomat.

15. Matti Virén, Myrskylän Myrsky, -87
Viime vuonna 22-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Harjoittelu vielä uomaansa hakevaa. Puhunut pidemmille matkoille siirtymisestä. Mahdollisuudet hyvät, kehitys kulkenut tasaiseen tahtiin ja taustalta löytyy kovan luokan valmennustietoutta: Tommy Ekblom tietää mitä tekee.

16. Sanni Klemelä, Forssan Salama, -90
18-vuotiaana pronssia Kalevan Kisoissa vitosella. Tällä kaudella lievää taantumaa tuloksissa - tyypillistä naisille tuossa iässä. Sitä ennen kehitys on ollut tasaista, joten ilmeisesti kyseessä on väliaikainen häiriö. Nyt edessä lopullinen siirtymä pidemmille matkoille.

17. Miika Eskuri, Kuivasjärven Aura, -94
Jos 15-vuotiaana juoksee 5000 metriä alle 17 minuutin, kertoo se jo jotakin. Jäi tällä kaudella ikäluokkansa SM-kisoissa kahdella tonnilla hopealle. Ei ole tällä listalla korkeammalla siitä syystä, että pojilla todellinen potentiaali on vaikea arvioida, jos ei tunne fyysisen kehityksen tahtia; mikäli murrosikä on varhainen, voi olla ikäisiään edellä pelkästään siksi.

18. Janica Mäkelä, Forssan Salama, -86
Tällä kaudella 5000 metrin SM-pronssia. Ei juniorimestaruuksia, mutta tasaisen kehityksen voi odottaa jatkuvan. Urheilun iloa tuntuu löytyvän - harva kestävyysjuoksija osallistuu seuramestaruuskisoissa pituuteen, kiekkoon ja keihääseen kuten Mäkelä tänä vuonna!

19. Tuomo Salonen, Espoon Tapiot, -89
Tällä kaudella 19-vuotiassa SM-kultaa 1500 metrillä. Juossut vain keskimatkoja, mutta kympin tiejuoksujen tulokset kertovat lahjomatonta kieltään: kykyjä löytyy pidemmillekin matkoille. Kysymys kuuluu: pysyykö tonnivitosella vai siirtyykö kympinnielijäksi?

20. Toni Lempinen, Kuivasjärven Aura, -92
Tällä kaudella 17-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 3000 metrillä. Kehittyi jättiharppauksella ikäluokkansa kärkeen oltuaan aiemmin ryhmässä ynnä muut. Jos kehitys jatkuu yhtä hurjana, ensi kesänä kuullaan kummia.

21. Tapani Kärjä, Kalajoen Junkkarit, -88
Miksi tämä mies ei ole Urheiluliiton valmennusryhmissä? Vastaus: Suhteellisesti kovin tulos (ainoa A-rajan rikkova) on tehty kympillä. Nuorten valmennusryhmiä valittaessa tuijotetaan vain lyhyempiä matkoja, koska virallinen paradigma on, että juoksijat aloittavat mailereina ja siirtyvät vasta myöhemmin pitkille matkoille. Toinen syy on se, että hän ei ole aiempina vuosina menestynyt juniorikisoissa - liian lyhyet kilpailumatkat.

22. Heidi Eriksson, IF Nykarlebynejden, -86
Sandran isosisko on keskittynyt 1500 metrille, jolta on jo kaksi aikuisten SM-mitalia ja viime vuodelta nuorten mestaruus. Ei ole juossut 3000 metriä pidempää matkaa radalla, mutta on tämän kauden Suomen tilastoissa sillä kahdeksas. Valmentaja Guy Storbackan kolmas suojatti nuorten lupausten listalla.

23. Eeva Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji esteet, ei ole juossut pidempiä ratamatkoja viiteen vuoteen. Estejuoksussa SM-pronssia viime vuonna. Toisaalta esteisiin ei ole naisten puolella erityistä tunkua, joten taso on sileitä matkoja heikompi.

24. Sara Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji myös esteet, listalla siskonsa jäljessä koska ei ole saanut aikuisten SM-mitalia. Tulokset ovat käytännössä identtiset, samoin lajivalikoima.

25. Kalle Keskipoikela, Lapin Lukko, -92
Nuorten SM-kisoissa mitaleita kahminut ikäluokkansa tilastoykkönen. Kolmosen aika 8.51 ei ole ikäluokan kaikkien aikojen tilastossa korkealla, mutta nuorukainen on ollut sarjansa parhaita jo kolme vuotta.

26. Anne Pentinmäki, Jalasjärven Jalas, -93
16-vuotiaiden kolmosen SM-pronssi, mutta juoksi myöhemmin kesällä naisten A-luokan tuloksen samalla matkalla. Sitä kovempi meriitti ikä huomioiden oli kuitenkin vitosen 18.32.

27. Miro Laurila, Karhulan Urheilijat, -88
Vuoden 2007 19-vuotiaiden vitosen Suomen mestari taantui viime kesänä. Ensi vuonna viimeinen juniorikausi, josta vaikea harppaus aikuisten sarjaan.

28. Sofia Åkermarck, Porvoon Urheilijat, -91
2000 metrin esteiden 19-vuotiaiden SM-hopeamitalisti ja kauden tilastoykkönen. Vasta toinen varsinainen kilpailukausi, joten kehityspotentiaalia löytyy.

29. Juho Jumisko, Lapin Lukko, -94
15-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestari. Kilpaillut vielä harvakseltaan, nuorukaisen mahdollisuudet ja todelliset kyvyt yhä arvoitus.

30. Andrea Julin, IF Nykarlebynejden, -94
Innokkuuden puutteesta ei voi 16-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestaria syyttää: tällä kaudella 59 kilpailua monissa eri lajeissa! On valinnut juhaväätäismäisen tien, jossa haetaan juniorivuosina nopeus pikamatkoilta ja rakennetaan siihen päälle kestävyys.

31. Hannu Mäkelä, Liedon Parma, -93
16-vuotiaiden Suomen mestari 800 metrillä ja 1500 metrin esteissä. Jälkimmäisen lajin täysin ylivoimainen tilastoykkönen.

32. Karin Storbacka, IK Falken, -87
400 ja 800 metrin juoksijana ei ehkä kuuluisi listalle lainkaan, mutta sellaisena Mari Järvenpääkin aloitti. Jos siirtyy pidemmille matkoille, nousee melko varmasti Suomen kärkeen.

33. Veera Sahlberg, Turun Urheiluliitto, -91
Viime vuoden 17-vuotiaiden kolmosen Suomen mestari taantui hieman tällä kaudella. 17-vuotiaana juostu 10.17 kolmosella puhuu silti omaa kieltään.

34. Jenny Risku, Kurikan Ryhti, -93
Ilmeisesti päälajina hiihto, kilpaillut harvakseltaan vasta kolme vuotta. 16-vuotiaana tehty naisten A-luokan tulos kolmosella kertoo kyvykkyydestä myös radalla.

35. Tommi Sundell, Porin Yleisurheilu, -90
Ulkoisesti enemmän mailerityyppiä, mutta 19-vuotiaan nuorukaisen fyysinen kehitys jatkuu vielä. Kannattanee pysyä keskimatkoilla, mutta noilla lahjoilla pidemmät kulkevat siinä sivussa kovaa. Tämänvuotinen 19-vuotiaiden SM-tuplamestari keskimatkoilla lienee silti saavuttanut suurimman yleisönsä Saunalahden mainoksessa.

36. Henri Manninen, Jyväskylän Kenttäurheilijat, -85
Kolme päivää ikää lisää ja olisi ollut yli-ikäinen tälle listalle. Siksi sijoitus on näinkin alhaalla; toinen syy on se, että viime kaudella ei edistystä tapahtunut. Kun katsoi viime kesänä parissa kisassa Mannisen juoksua, meno vaikutti jotenkin väkinäiseltä. Tuntui siltä, että koneessa olisi ainekset vaikka 14 minuutin alitukseen, mutta kun joku sylinteri on pois toiminnasta, jää aika 14 ja puolen tuntumaan. Urheiluliitto näkyy luopuneen jo toivosta, kun ei valinnut miestä valmennusryhmiin.

37. Jaana Honkanen, Lapinlahden Veto, -85
Ei mikään juniorilupaus, siirtynyt pikkuhiljaa pidemmille matkoille ja hivuttautunut vuosi vuodelta lähemmäs Suomen kärkeä. Olisiko pienikokoisen juoksijan oikea paikka maraton? Tilaa kansallisessa kärjessä luulisi löytyvän.

38. Aki Nummela, Helsingin Kisa-Veikot, -85
On jo 24-vuotias ja pääsee listalle siksi, että vetäisi tällä kaudella vitosen 14.38 parantaen ennätystään 50 sekuntia. Miksi vasta nyt, on arvoitus. Juoksee Missourin State Universityn riveissä. Linkki Akin blogiin.

39. Laura Hankaniemi, Kouvolan Urheilijat, -92
Juoksi 3000 metriä kovaa: 10.21 on hieno suoritus 17-vuotiaalle, vaikka SM-menestys antaa vielä odottaa itseään.

40. Sara Kuivisto, Porvoon Urheilijat, -91
19-vuotiaiden Suomen mestari esteissä. Sileällä kolmosella aikaa kulunut 10.25. Tulokset eivät vie korkealle tilastoissa, mutta kyseessä oli vasta toinen kilpailuvuosi, joten todellinen potentiaali on vielä arvoitus.

41. Pauliina Martikainen, Helsingin Kisa-Veikot, -93
16-vuotias juoksi kolmosen 10.25. Oli Kalevan Kisoissa esteissä kahdeksas, mutta tämä kertoo enemmän lajin surkeasta tasosta kuin Martikaisen kyvyistä estejuoksijana. Aika näyttää, onko esteet vai sileä oikea valinta.

42. Aurora Holopainen, Porvoon Urheilijat, -92
Juoksi viime vuonna 16-vuotiaana 800 metrin SM-finaalissa. Päämatkan lisäksi joitakin 1500 metrin kisoja, on tällä listalla yhden ainoan juoksun ansiosta: viime kesän ensikokeilussa 3000 metriä vei 10.37.

43. Marjo Niittynen, Teivo Stayers, -87
Suunnistaja löysi radalta uuden rastin ja otti tänä vuonna 22-vuotiaiden SM-vitosella hopeaa. Juossut ratakisoja säästeliäästi. Kuntopohja lienee suunnistuksen jäljiltä jo riittävän kova. Kysymys kuuluu: paranevatko ajat, kun tulee lisää kokemusta ratakisoista? Vai pysyykö suunnistus päälajina?

44. Anders Lindahl, IF Länken, -87
Tämän kauden Suomen mestari 22-vuotiaiden 800 metrillä ja 1500 metrin hopeamitalisti. Kohtuullisen lupaava maileri, mutta mahdollisesti tulevaisuutta pidemmilläkin matkoilla. Pari kolmen tonnin kokeilua tuoneet suhteellisen vaatimattomat tulokset. Jos harjoittelun suuntaus muuttuu kestävyyspainotteiseksi, perusnopeus on riittävän hyvä vaikka mihin. Tosin fyysinen olemus ja juoksutyyli viittaavat siihen, että mies pysyy keskimatkoilla.

45. Lotta Suikki, Juvan Urheilijat, -88
Uran ainoa SM-startti 22-vuotiaiden viides sija vitosella, mutta teki ensimmäisellä kilpailukaudellaan suoraan naisten A-luokan tuloksen kympillä. Vastaavaa temppua ei tule mieleen mistään muustakaan yleisurheilulajista. Ei löytynyt tietoa suunnistus- hiihto- tms taustasta, joten tuli täysin puun takaa. Potentiaali vielä täysi arvoitus.

46. Aleksi Ikonen, Joensuun Kataja, -89
Taas kerran estejuoksija Joensuusta. Nuorten SM-hopeaa tällä kaudella. Tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia, mutta valmentajana mies, joka on ennenkin tehnyt hyvää pohjatyötä nuoren estejuoksijan kanssa.

47. Joonatan Oporta, Oulun NMKY, -89
19-vuotias ei ole vielä yltänyt miehissä A-luokkaan, mutta melko tasainen ja nousujohteinen kehitys antaa lupauksia mahdollisesta tulevasta maajoukkuejuoksijasta.

48. Hanna Hyvönen, Varpaisjärven Vire, -86
Vuoden -06 esteiden 22-vuotiaiden Suomen mestari on viime vuosina keskittynyt matematiikan opiskeluun ja juossut suhteellisesti parempia tuloksia lyhyemmillä matkoilla. Jos lähivuosina harjoituskilometrit kasvavat, nähdään pitkillä ratamatkoilla ehkä uusi SM-mitalisti.

49. Panu Jantunen, Imatran Urheilijat, -89
Kehitys polkenut viime vuosina paikallaan, mutta ruumiinrakenne on kuin luotu kestävyysjuoksijaksi. Maileri, satunnaiset kolmen tonnin kokeilut eivät ole olleet erityisen lupaavia. Jos syy on harjoittelun suuntaamisessa lyhyemmille matkoille, niin potentiaalia löytyy. Toistaiseksi arvoitus.

50. Kaisa Tyni, Haminan Ponteva, -90
Tämänvuotinen 19-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Pysynee keskimatkurina, tulokset SM-maastoista ja -maantieltä eivät ole ikäluokan parhaimmistoa.

51. Eetu Lindfors, Karhulan Katajaiset, -90
Harvinainen nuori juoksija: ei valmentajaa ainakaan Tilastopajan mukaan. Viime vuonna 19-vuotiaiden SM-hopeaa vitosella, tällä kaudella selvästi vaatimattomampia tuloksia.

52. Christoffer Envall, IK Falken, -91
Ei ole tällä listalla tämän korkeammalla siitä yksinkertaisesta syystä, että tässä listataan potentiaaliset kestävyysmatkojen lupaukset. Jos lista laajennettaisiin keskimatkureihin, olisi ilman muuta kymmenen ensimmäisen joukossa.

53. Anni Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hemminkin kaksoset ovat Johanna Peiposen adjutantteina juosseet ikäluokkansa SM-kisoissa himmeämpiä mitaleja. Tällä kaudella molemmat taantuivat tuloksissaan hieman, mutta naisten A-raja alittui vitosella.

54. Elli Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hieman siskoaan heikompia tuloksia tehnyt, muuten kehitys on kulkenut samaa rataa. Suuntaus siirtynyt vähitellen pitkille ratamatkoille. Kestävyyspohjassa vielä työtä päätellen kympin rata- ja maantiejuoksujen ajoista.

55. Zenitha Eriksson, IF Nykarlebynejden, -92
800 metrin 16- ja 17-vuotiaiden Suomen mestari. Jos siirtyy vanhempien siskojensa esimerkin innostamana pidemmille matkoille, voi nousta kovaksi tekijäksi. Ei ole kahteen vuoteen juossut 1500 metriä pidempää matkaa ja aiemminkin vain 2000 metriä.

56. Jarkko Järvenpää, Tampereen Pyrintö, -86
Tällä kaudella pieni taantuma, mutta vitosen ennätys 22-vuotiaana alle 14.30.

57. Silja Kauppinen, Kuivasjärven Aura, -94
Ikäluokkansa 1500 metrin tilastoykkönen, mutta menestynyt vaatimattomammin 3000 metrillä eikä onnistunut SM-kisoissa.

58. Jarkko Anttila, Turun Weikot, -87
Tällä kaudella taantunut, mutta juoksi viime vuonna esteet 9.18.

59. Kristiina Mäki, Lapuan Virkiä, -91
Sekä Suomen että Tsekin kansalainen, juoksee enimmäkseen Tsekissä. Tällä kaudella Suomen tilastoissa 1500 metrin yhdeksäs, ei merkintöjä pidemmiltä matkoilta.

60. Rami Oravakangas, Pyhäjärven Pohti, -85
Viimevuotinen Kalevan Kisojen 800 metrin pronssimitalisti saa kunnian päättää listan. On kovan tason tekijä keskimatkoilla ja tähtäimessä arvokisat. Jos olisi edes vihjaissut siirtymisestä pitkille matkoille, sijoitus pomppaisi monta kymmentä pykälää ylöspäin.