Kirjoitin edellisessä uutiskatsauksessa muutama päivä sitten (kohta 6) koulujen avaamisesta mm. seuraavasti:
Koulujen avaamisen tarkoitus ei olisi opetuksen tehostaminen. ... Koulujen avaamisen tarkoitus olisi koronan levittäminen ja laumasuojan hankkiminen. ... Ainoa syy miksi en usko tämän päättelyn olevan totta, on se että se edellyttäisi hallitukselta älyllistä kyvykkyyttä tai edes näin esittävän asiantuntijan kuuntelemista eli päätöksen tekemistä järjellä - vaikkakin mahdollisesti virheellisellä sellaisella - tunteen sijaan. Johtopäätös: todennäköisesti kouluja ei avata, koska hallitukselle ainoa merkityksellinen asia on vallassa pysyminen ja koulujen avaamista vastustaa selkeästi suuri osa kansaa.
Olin sitten väärässä. Hallitus teki päätöksen koulujen avaamisesta. Tämä on loistava malliesimerkki siitä, miten huumaantuneita vallastaan nämä alemman tason keskinkertaisuuksista ministeriksi päässeet ovat. He uskovat voivansa tehdä ihan mitä tahansa, ja niinhän he jonkin aikaa voivatkin. Parasta nauttia siitä niin kauan kuin vielä voi, sillä kauan se ei enää kestä. Toivottavasti ainakaan. Ainakin koulujen avaamisesta kertovien uutisten kommenttiosioissa kyyti on aika kylmää.
Koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi keväällä on täysin yhdentekevää oppimisen kannalta. Korkeakouluissa lukukausi on jo ohi ja jokainen muistaa peruskouluajaltaan, että viimeisenä kahtena viikkona ei kuitenkaan tehty mitään järkevää. Lukiolaiset taas pärjäävät etäopetuksessa varsin hyvin.
Opettajista valtaosa heitettiin aika lailla yllättäen altaan syvään päähän. Siihen nähden etäopetus on toiminut loistavasti. Tosin tämä on revitty opettajakunnan selkänahasta - kuulemani arviot ovat varsin yksimielisiä siitä, että työmäärä lisääntyi alussa valtavasti eikä ole vieläkään pudonnut normaalille tasolle. Ja tiedoksi tietämättömille (tietämättömyyden määrä on uskomaton - uutisten kommenttiosioissa oli useampiakin, jotka totesivat opettajien vastustavan kouluun paluuta, kun he mieluummin lomailisivat töitä tekemättä), opettajat eivät todellakaan saa ylityö- tai sunnuntaikorvauksia lisätöistä.
Ja mitäpä nyt sitten tehdään? Juuri kun etäopetus alkaa vihdoin pyöriä rutiinilla, vetäistään jo toistamiseen matto jalkojen alta. Kyseessä ei ole paluu samaan kouluun mistä lähdettiin. Kyseessä on taas hyppy täysin uuteen tilanteeseen. Hallituksen antamat ohjeet koulun uusista toimintatavoista ovat epärealistisia, paitsi niissä kohdissa joissa ne ovat epäselviä. Miten pidetään turvavälejä ahtaissa koulutiloissa? Miten järjestetään opetus kahdessa vuorossa? Miten hoidetaan ruokailu luokka kerrallaan? Miten estetään pikkukoululaisten räkäiset kontaktit? Miten yläkouluissa järjestetään se, että oppilaat eivät kierrä opettajalta toiselle vaan ranskanopettaja hoitaa teknisen työn opetuksen? Vastaus kysymyksiin: paremmin kuin voitte ikinä uskoa.
Ansio ei kuulu todellisuudesta vieraantuneelle hallitukselle, vaan opettajille joiden innovaatiokyky on osoittautunut etäopetuksessa todella hämmästyttäväksi. Systeemi polkaistiin pystyyn täysin tyhjästä käytännössä yhdessä yössä ilman ohjeita. Lopputulos oli erilaisia järjestelmiä, jotka toimivat. (Minulla on varsin läheisiä agentteja kaikilla kouluasteilla alakoulusta korkeakouluihin ja olen paitsi seurannut vierestä, kysellyt miten menee.) Opettajat selviävät kyllä viimeisen kahden viikon kouluunpaluuhärdellistäkin, ehkä hieman horjuen mutta selviävät.
Paluu kouluun viimeisen kahden viikon ajaksi on siis täysin järjetöntä pedagogisesta näkökulmasta. Tämä ei ole homman pointti. Pointti on se, että tämän operaation tarkoitus on levittää koronavirusta kesäksi. Toivotaan, että 1) korona olisi kesällä vaarattomampi, 2) kesäaikana riehuva epidemia haittaisi vähemmän taloutta ja 3) syntyisi laumasuoja.
Minkä takia koulut suljettiin? Jotta virus ei leviäisi. Miksi koulut avataan? Virallinen selitys: Leviämisvaara on vähäisempi. Todellisuus: Koronaan sairastuvia ja kuolevia on NYT enemmän kuin SILLOIN kun koulut suljettiin. Tätä kutsutaan ristiriidaksi. Voiko olla sattumaa, että ilmoitus tuli ENNEN vappua eikä sen JÄLKEEN. Koronakaranteeni on toiminut; nyt se yritettiin romuttaa ihmisten mielissä juuri ennen merkittävää juhlapäivää, jolloin on tapana kokoontua. Miksi hitossa noudattaa karanteenisäädöksiä nyt, kun parin viikon sisään ne kuitenkin vedetään pöntöstä alas? Kumma kyllä ihmiset ovat ilmeisen varovaisia eli operaatio epäonnistui.
Sattumalta sain äskettäin toisen käden tietoa siitä, kuinka etäopetus toimii alakoulussa pääkaupunkiseudulla. Enimmäkseen hyvin, mutta maahanmuuttajien kanssa on erittäin suuria ongelmia. Kieltä ei osata eikä tietotekniikkaa hallita. Kun opettaja yrittää neuvoa, taustalla on koko suku huutamassa päälle. Kaikki tämä aika on poissa suomalaisilta oppilailta - taas kerran.
Kun sitten luki uutisten kommenttiosioita, tämä pointti nousi parissa kommentissa esiin. Epäilipä joku, että koko kahden viikon kouluunpaluu johtuu haittamaahanmuuttajista - nämä kun eivät etäkoulussa pärjää eivätkä opiskele. Tämä lienee liioittelua, mitä taas ei luultavasti ollut toisen kommentoijan toteamus. Hänen mukaansa Ruotsissa kouluja ei voitu sulkea siitä yksinkertaisesta syystä, että haittamamujen osuus on liian iso. Jos koulut olisi suljettu, nämä olisivat nakanneet pitkät etäopetukselle ja lähteneet kaduille rötöstelemään. Eipä tullut aiemmin ajateltua, että haittamaahanmuutto vaikeuttaa jopa epidemioiden hallintaa.
Päätös koulujen uudesta avaamisesta tehtiin, vaikka yli 80 prosenttia rehtoreista vastusti sitä. Osoittaa melkoista röyhkeyttä kävellä kylmästi asiantuntijoiden suositusten yli. Tästä on selvästi tullut opetusministeri Li Anderssonille arvovaltakysymys. Tämän osoittaa hänen linjauksensa siitä, että kunta ei voi itsenäisesti päättää etäopetuksen jatkamisesta: ”Kunta on velvollinen järjestämään opetusta perusopetuslain mukaisesti, eikä voi omalla päätöksellä päättää järjestää sitä etäopetuksena”, Andersson tviittasi.
Kysymys kuuluu: miten oli sitten mahdollista, että moni kunta teki päätöksen etäopetukseen siirtymisestä jo ennen hallituksen päätöstä ja myös siirtyi siihen etuajassa? Tekivätkö kuntien virkamiehet virheen? Epäilen että eivät - tunnetusti ovat aika tarkkoja siitä että asiat menevät pykälien mukaan. Siinä tapauksessa opetusministeri Andersson teki juuri vallankaappauksen ja nappasi itselleen päätösvallan asiassa, joka kuuluu kuntatasolle.
Toisaalta monet rehtorit tekivät asian selväksi: jos vanhemmat haluavat anoa lapselleen kahdeksi viikoksi lomaa, se myönnetään. Kehotan hakemaan pian. Myönnetyn loman peruminen on hankalampaa kuin sen myöntäminen. On nimittäin odotettavissa, että opetusministeri antaa täsmentävän määräyksen: koronatilannetta ei saa käyttää loman myöntämisen perusteena. Uskon että vähintäänkin suositus on tulossa. Todennäköisemmin se on määräys, sillä Anderssonille koulujen avaaminen on selvästi arvovaltakysymys. Määräyksen muuttamisen suositukseksi voi estää vain se, että Andersson kuuntelee asiantuntijoiden neuvoja, joka ei historiallisten havaintojen perusteella vaikuta uskottavalta.
Huomautan, että en tiedä miten koronavirusepidemian kanssa pitäisi toimia. On mahdollista, että hallituksen linjaus on oikein: tartutetaan ihmiset kesäksi ja selvitään helpommalla, onhan jopa sekin mahdollisuus että epidemia sammuu kesällä. Tässä, kuten muissakin asioissa joista en totuutta tiedä, näen kuitenkin parhaaksi katsoa millä kannalla vasemmisto on ja toimia päinvastoin.
Oli miten oli, hallituksen perustelut koulujen avaamisen syistä ovat joko törkeää valehtelua tai huomattavaa tyhmyyttä. Valehtelua, jos tarkoitus on saada epidemia leviämään. Tyhmyyttä, jos he oikeasti uskovat sen mitä sanovat. Vaikka johtavien ministerien tyhmyydestä onkin pitävät todisteet, niin todennäköisempää tällä kertaa on kuitenkin valehtelu.
Suomalaisten tulevaisuus on karu
25 minuuttia sitten
3 kommenttia:
"Miten pidetään turvavälejä ahtaissa koulutiloissa? Miten järjestetään opetus kahdessa vuorossa? Miten hoidetaan ruokailu luokka kerrallaan? Miten estetään pikkukoululaisten räkäiset kontaktit?"
Kun luin lehdestä, että hallitus edellytti näin meneteltävän, minulle tuli heti mieleen kysymys, millaiset mahdollisuudet tällaisiin järjestelyihin olisi ollut siinä koulussa, joita itse aikoinaan kävin.
Ainakin siinä koulussa mahdollisuudet olisivat olleet aika heikot, jo tilanahtauden vuoksi. Joissakin luokissa pitkälti yli 30 oppilasta, ja vaikka jokaisella olikin erillinen pulpetti, he epäilemättä kyllä istuivat alle 1,5 metrin päässä toisistaan. Eikä luokkia hevin olisi voitu pienempiin ryhmiinkään jakaa, koska se olisi edellyttänyt, että olisi jostakin saatu lisää opettajia ja lisää luokkahuoneita. Jos taas olisi siirrytty kahteen vuoroon, olisivat opettajien työpäivät venyneet sietämättömän pitkiksi.
Jos osa oppitunneista olisi ollut pidettävä poikkeuksellisessa paikassa, lähinnä olisi tullut kysymykseen koulun ruokala. Mutta tuskin sekään olisi käynyt päinsä, jos ruokatuntikin on pidettävä eri aikaan eri luokilla. Tuskinpa oppilaat ruokaillessaan olisivat malttaneet olla niin hiljaa, etteivät olisi häirinneet ruokalan toisessa laidassa pidettävää oppituntia, ellei väliin sitten saada kyhätyksi tilapäistä väliseinää. Toinen mahdollisuus olisi kenties ollut voimistelusali. Kyllä toukokuun lopulla kaikki liikuntatunnit pidettiin yleensä ulkona, yleensä jalka- tai pesäpalloa pelaten, paitsi sateen sattuessa, joten voimistelusalissakin olisi silloin voitu pitää jonkin muun aineen tunteja, kunhan sinne vain jostakin olisi saatu hankituksi istuimia.
Silloin tällöin saatettiin kyllä jonkin muunkin aineen tunnit pitää ulkosalla, varsinkin alkusyksystä tai kevätlukukauden lopulla. Esimerkiksi jokunen biologian tunti saatettiin käyttää siihen, että käytiin opettajan johdolla kävelyllä, jolloin opettaja saattoi näyttää oppikirjoissakin mainittuja kasveja luonnollisessa ympäristössään.
Jonkin verran mahdollisuuksia siis olisi ollut, mutta aika heikosti. Lukioissa sekä kouluissa, joissa on sekä peruskoulu tai ainakin sen yläaste ja lukio, tosin suo tilanahtauteen tähän aikaan vuodesta helpotusta se seikka, että lukion ylimmällä luokalla ei muutoinkaan enää tähän aikaan vuodesta käydä koulua ja ylioppilaskirjoituksetkin ovat päättyneet.
Edellyttivätkö hallituksen ohjeet vielä sitäkin, että välitunnitkin on pidettävä eri luokilla eri aikaan? Siitähän kyllä seuraa, että oppitunnitkin alkavat ja päättyvät eri luokilla eri aikaan, mikä taas ei hevin käy päinsä, jos eri aineita opettaa samallakin luokalla eri opettaja.
Lisäksi: oppilaathan ovat yleensä jo ensimmäisinä koulupäivinään oppineet ainakin sen, että kun kello soi, tunti tai välitunti päättyy. Soitettaisiinko sitä noiden järjestelyjen aikana useamman kerran tunnissa, jolloin kukin soitto koskisi vain tiettyjä luokkia? Voisi olla hämmentävää ainakin alimpien luokkien oppilaille.
Toisaalta koko Korona-vouhotus on haitallisempaa kuin itse tauti. Minun pojanpoikani todennäköisesti eivät kärsi siitä lainkaan ja jos he tartuttavat sen minuun (viimeksi ehkä eilen) ja kuolen siihen (epätodennköistä) silloin on minun aika poistua estraadilta. Vaikka olenkin toivonut kantavani sukuni päämiehen viittaa jonkin aikaa, mitä pienistä? Jos lähtö tulee, silloin lähdetään.
Ano: Tunsin erään korkeassa asemassa olleen virkamiehen, jolla oli tapana antaa alaisilleen komentoja joiden toteuttaminen oli käytännön syistä täysin älytöntä. Jos tästä huomautettiin, vastaus oli aina "Mutta sehän on vain tekninen ongelma." Ideologia edellä mennään hallituksen päätöksissä. Jos kartta ja maasto ovat ristiriidassa, kartta katsotaan päteväksi.
Yksi Turkkulaanen: Koronatartunta vaikuttaa tosiaan olevan aika lailla lottoa. Jos perusterveelle osuu kuusi oikein, se on menoa, jos jollain lailla riskiryhmään kuuluvalle viisi, sama juttu, jos on lisäksi iäkäs niin riittää neljä oikein. Mutta suurimmalla osalla tulee huti.
Lähetä kommentti