Yleisesti väitetään, että rangaistusten koventaminen ei vaikuta rikollisuuteen. Väitteellä ei ole juurikaan uskottavaa näyttöä. Kuten ei ole sen vastaväitteelläkään eli sillä, että kovat rangaistukset ehkäisisivät rikollisuutta. Asiaa kun on vaikea tutkia kokeellisesti.
Sattumalta, kuin salamana kirkkaalta taivaalta sain tänään oivalluksen empiirisestä kokeesta, jolla tutkia asiaa.
Säädetään esimerkiksi yhden vuoden ajaksi voimaan kokeellinen lainsäädäntö koko maassa eräässä yksittäisessä tapauksessa. Rikoksissa, jotka kohdistuvat omaisuuteen joko kiinteistöissä tai ajoneuvoissa. Esimerkiksi varkaudet ja ilkivalta. Kiinteistöt ja ajoneuvot jaettakoon kahteen luokkaan.
Luokka A: ne kiinteistöt joiden katuosoite päättyy parilliseen numeroon ja ne ajoneuvot, joiden rekisteritunnus päättyy parilliseen numeroon.
Luokka B: ne kiinteistöt joiden katuosoite päättyy parittomaan numeroon ja ne ajoneuvot, joiden rekisteritunnus päättyy parittomaan numeroon.
Eli A: parilliset ja B: parittomat.
Luokkaan A kohdistuvista rikoksista annettakoon kaksinkertainen tuomio normaaliin nähden ja luokkaan B kohdistuvista rikoksista tuomio puolitettakoon.
Vahingonkorvaukset pidettäköön ennallaan, koska ne tulevat rikoksen uhrin hyväksi. Tuomion muutos koskee ainoastaan vankeustuomion pituutta ja sakkorangaistuksen suuruutta.
Tuomion määräämisen puolueettomuuden varmistamiseksi papereista sensuroitakoon viimeinen numero, jotta tuomari ei voi tietää rangaistusta määrätessään tuplaantuuko vai puolittuuko se.
Esimerkkejä:
1) Tuomari määrää törkeästä varkaudesta kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen. Tämän jälkeen katsotaan, mikä oli tapahtumakiinteistön osoitteen viimeinen numero. Jos se oli parillinen, rangaistus on vuosi vankeutta. Jos taas pariton, rangaistus on kolme kuukautta vankeutta.
2) Auton luvattomasta käyttöönotosta tuomitaan 40 päiväsakkoa. Jos rekkarin viimenen numero oli parillinen, sakkoja tuleekin 80, jos taas pariton, 20.
Vuoden kuluttua katsotaan, onko rikoksia osunut enemmän parillisiin vai parittomiin kohteisiin. Mikäli molempiin on osunut yhtä paljon, voidaan julistaa hypoteesi "rangaistuksen suuruus ei vaikuta rikoksiin" todeksi. Mikäli taas parittomiin kohteisiin on osunut selvästi enemmän rikoksia, voidaan todeta todeksi hypoteesi "rangaistuksen suuruus vaikuttaa rikokseen" todeksi, sillä tietoisina kokeilusta rikolliset ovat välttäneet parillisia kohteita ja valinneet mieluummin parittoman kohteen tietäen saavansa kiinnijäädessään lievemmän tuomion.
Idea annetaan vapaasti kriminologien käyttöön.
Magdeburgin kaasuvalotus
8 tuntia sitten
3 kommenttia:
Mielenkiintoinen koejärjestely kieltämättä. Empirea on kuitenkin osoittanut, että kaikkein eniten vaikuttaa kiinnijäämisen riski: tämän takia esim kaikkein eniten nopeusrajoituksia noudatetaan kameratolpan kohdalla - koska siinä kohtaa on suurin riski jäädä ylinopeudesta kiinni.
Samoiten jo poliisin läsnäolo on omiaan laskemaan törttöilyä, kiinnijääminen kun tällöin on käytännössä varmaa.
Lisäksi vain joissain talousrikoksissa tekijä voi pohtia analyyttisesti riski/hyöty-asiaa. Tonnista ei lähtis linnaan lusimaan, mutta miljoonasta kyllä. Intohimopuolella taas ei puhettakaan mistään harkinnasta, kiivasluonteinen kun luottaa nyrkkeihinsä snägärijonossa tai puolisonsa kanssa miettimättä juurikaan paljonko penalttia olisi luvassa.
Tarina rikoksesta ja rangaistuksesta kertoo tuolta perämeren lapista, kuinka siellä oli yksi tapakriminaali, jolla oli tapana hajotella paikallisten liikkeiden näyteikkounoita huvin vuoksi, kaveri vaan joutu välillä linnaan ja pääsipois, mutta ei lopettanut niitä kujeita, eikä korvauksiakaan ollut mahollsita saada, kun oli ns persaukinen pummi, paikalliset kyseli kunnan nimismieheltä, mitä olis tehtävissä saada kaverin hommat loppumaan, nimismies sanoi että ei paljoa, kun linnakaan ei auta, eikä voidä ikusesti pitää siellä, niimpä sitten kerran kun oli taas näyteikkuna hajotettu, otti ryhmä huppupäisiä kaverieta ja pieksi sen tyypin todella pahanpäiväsesti, sanoivat että jokakerta kun ikkuna hajoaa, pieksevät uuestaan, ikkunoiden hajottaminen lppui kummasti kuin seinään, väittivät ett änimismies olisi ollut yksi huppupäisistä ..
-jpt-
Timo Koo: Empiria osoittaa juu, mutta sen kun saisi vielä vasemmiston kalloon. Scott Adamsia mukaillakseni, "jos rikolliset ovat vankilassa, tavalliset ihmiset eivät ala tehdä rikoksia pitääkseen niiden määrän vakiona".
jpt: Olen muuten kuullut saman tarinan.
Lähetä kommentti