Mustat donkkaa tykimmin

Otsikko on lainattu vuonna 1992 ilmestyneestä mainiosta elokuvasta, jonka pääosissa esiintyivät Wesley Snipes ja Woody Harrelson. Alkuperäiseltä nimeltään filmi oli White Men Can't Jump.

Kuten jokainen urheilua seuraava hyvin tietää, koripallo on siinä määrin mustien hallitsemaa että NBA voisi vaihtaa nimensä - lyhenteen muuttumatta - muodosta National Basketball Association muotoon Nothing But Africans. On yleinen käsitys, että koripallo jostain syystä sopii paremmin mustille - tästä tuli tuo elokuvan nimikin ja sen juonen kantava ajatus.

Mikäli uskomus olisi yleisesti hyväksytty ja olipa se sitten totta tai epätotta, sen pitäisi näkyä tilastollisesti niissä odotuksissa, joita nuoriin koripalloilijoihin ladataan. Tämän tutkimiseen on olemassa myös kohtuullisen käyttökelpoinen tilastoaineisto eli NBA:n varaustilaisuus, jossa koripalloliigaan varataan lupaavimmat nuoret pelaajat.

Tutkimuksen asettelu oli seuraava:
Varaustilaisuuden rakenne on ollut vuodesta 1989 alkaen sama, joten se otettiin lähtövuodeksi. Siitä alkaen varauksia on ollut kaksi kierrosta eli 2 x seurojen lukumäärä (tämä hieman vaihtelee, koska joinakin vuosina on ollut ylimääräinen kompensaatiovaraus ja joskus seura on kurinpitotoimena menettänyt varausvuoron). Nykysysteemissä varauksia on 60, koska seuroja on 30. Aineiston alkuvuosina seuroja oli hieman vähemmän.
Mikäli mustiin pelaajiin olisi ladattu ylisuuret odotukset, heidän olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tällöin pärjätä huonommin kuin vastaavilla numeroilla varatut valkoiset pelaajat. Samoin kääntäen eli jos valkoisia olisi varattu turhan herkästi, heidän olisi pitänyt pärjätä huonommin. Niinpä pelaajat jaoteltiin kolmeen kategoriaan, (1) mustat, (2) valkoiset (etnisesti eurooppalaistaustaiset) ja (3) muut (esim. kiinalaiset ja turkkilaiset.) Viimeinen kategoria jätettiin suhteellisen vähälukuisena huomioitta.
Jokaiselta varausvuodelta otettiin yhdeksän pelaajaa: kolme mahdollisimman korkealla numerolla varattua, kolme mahdollisimman keskivaiheilla varattua ja kolme mahdollisimman myöhään varattua. Korkeimmat varatut määräytyivät sen mukaan, kuinka mones oli ensimmäinen sellainen valkoinen varattu, jota korkeammalla oli varattu musta pelaaja. Esim. vuonna 2017 tämä oli Lauri Markkanen sijalla 7. Hänen ympäriltään otettiin kaksi lähintä mustaa pelaajaa, tässä tapauksessa (6) Jonathan Isaac ja (8) Frank Ntilikina. Keskimmäiseksi pelaajaksi valittiin ensimmäisen varauskierroksen viimeinen pelaaja, jos tämä oli valkoinen, jos taas ei niin toisen varauskierroksen ensimmäinen pelaaja, jos tämä oli valkoinen. Jos kumpikaan näistä ei ollut valkoisia, niin seuraavaksi katsottiin ensimmäisen varauskierroksen toiseksi viimeinen pelaaja ja toisen varauskierroksen toinen pelaaja jne, kunnes löydettiin ensimmäinen valkoinen. Sitten tämän valitun ympäriltä otettiin ensimmäinen häntä ylempi ja ensimmäinen häntä alempi musta. Tänä vuonna keskimmäiseksi valkoiseksi osui sijalla 25 varattu pelaaja ja hänen ympäriltään mustat pelaajat olivat sijoilla 23 (koska sijalla 24 varattu oli valkoinen) ja 26. Viimeiseksi pelaajaksi valittiin varaustilaisuuden viimeinen sellainen valkoinen, jonka alapuolella oli ainakin yksi musta. Tänä vuonna numero oli 58, koska 59 ja 60 olivat mustia. Hänen ympäriltään otettiin kaksi lähintä mustaa, tällä kertaa sijat 56 ja 59.
Tämän jälkeen katsottiin, kuinka kyseiset pelaajat olivat liigassa pärjänneet. Koska pelaajilla on erilainen roolitus, parhaaksi mahdolliseksi mittariksi katsottiin uran aikana kertyneiden peliminuuttien määrä. Tiedot on kerätty Basketball-Reference -sivustolta viimeisen viikon aikana. Pientä horjuntaa niissä on siksi, että sivusto päivittyy lähes reaaliaikaisesti, mutta tämä ei voi olla merkittävää koska samana vuonna varattujen tiedot on joka tapauksessa tarkistettu samaan aikaan.
Tutkimusaineisto oli seuraavanlainen, listassa valitut pelaajat vuoden ja varausnumeron mukaisessa järjestyksessä. "Kolmen nipun" keskimmäinen on siis valkoinen ja kaksi muuta mustia:

Vuosi	Nro	Nimi	Min
1989	12	Mookie Blaylock	31026
1989	13	Michael Smith	1328
1989	14	Tim Hardaway	30626
1989	25	John Morton	1879
1989	26	Vlade Divac	33838
1989	27	Kenny Battle	1795
1989	49	Haywoode Workman	7202
1989	50	Brian Quinnett	1530
1989	51	Mike Morrison	153
1990	11	Tyrone Hill	22388
1990	12	Alec Kessler	2937
1990	13	Loy Vaught	16993
1990	27	Elden Campbell	25776
1990	28	Les Jepsen	192
1990	30	Carl Herrera	8042
1990	51	Tony Smith	7295
1990	52	Stefano Rusconi	30
1990	53	Abdul Shamsid-Deen	0
1991	6	Doug Smith	5833
1991	7	Luc Longley	12006
1991	8	Marc Macon	5018
1991	25	Shaun Vandiver	0
1991	27	Pete Chilcutt	8394
1991	29	George Ackles	0
1991	50	Joey Wright	0
1991	51	Zan Tabak	3607
1991	52	Anthony Jones	0
1992	2	Alonzo Mourning	25975
1992	3	Christian Laettner	25760
1992	4	Jim Jackson	29067
1992	31	Reggie Smith	384
1992	32	Brent Price	7007
1992	33	Corey Williams	288
1992	51	Tim Burroughs	0
1992	52	Matt Steigenga	12
1992	53	Curtis Blair	0
1993	1	Chris Webber	30847
1993	2	Shawn Bradley	19531
1993	3	Anfernee Hardaway	23711
1993	25	Corie Blount	9925
1993	26	Geert Hammink	27
1993	27	Malcom Mackey	69
1993	51	Spencer Dunkley	0
1993	52	Mike Peplowski	705
1993	53	Leonard White	0
1994	8	Brian Grant	21417
1994	9	Eric Montross	8479
1994	10	Eddie Jones	32778
1994	26	Charlie Ward	14080
1994	27	Brooks Thompson	1714
1994	28	Deon Thomas	0
1994	43	Shawnelle Scott	634
1994	44	Damon Bailey	0
1994	45	Dwayne Morton	395
1995	5	Kevin Garnett	50418
1995	6	Bryant Reeves	12071
1995	7	Damon Stoudamire	29106
1995	30	Lou Roe	479
1995	31	Dragan Tarlac	598
1995	32	Terrence Rencher	405
1995	50	Martin Lewis	239
1995	54	Aurelijius Zukauskas	0
1995	55	Michael McDonald	4
1996	10	Erick Dampier	24003
1996	11	Todd Fuller	2500
1996	13	Kobe Bryant	48637
1996	28	Priest Lauderdale	525
1996	29	Travis Knight	4566
1996	30	Othella Harrington	13924
1996	56	Reggie Geary	931
1996	57	Drew Barry	598
1996	58	Darnell Robinson	0
1997	1	Tim Duncan	47368
1997	2	Keith Van Horn	18150
1997	3	Chauncey Billups	33008
1997	28	Keith Booth	449
1997	29	Serge Zwikker	0
1997	30	Mark Sanford	0
1997	52	C.J. Burton	0
1997	53	Paul Rogers	0
1997	54	Mark Blount	13981
1998	6	Robert Traylor	6243
1998	7	Jason Williams	23188
1998	8	Larry Hughes	22368
1998	25	Al Harrington	28009
1998	27	Vladimir Stepania	3726
1998	28	Corey Benjamin	2191
1998	54	Tremaine Fowlkes	1233
1998	55	Ryan Bowen	6502
1998	56	J.R. Henderson	331
1999	5	Jonathan Bender	3847
1999	6	Wally Szczerbiak	20052
1999	7	Richard Hamilton	29559
1999	27	Jumaine Jones	9780
1999	28	Scott Padgett	5613
1999	29	Leon Smith	104
1999	44	Tyrone Washington	0
1999	47	Todd MacCulloch	3439
1999	48	Galen Young	0
2000	4	Markus Fizer	6032
2000	5	Mike Miller	27812
2000	6	DerMarr Johnson	5930
2000	28	Erick Barkley	266
2000	29	Mark Madsen	5335
2000	32	A.J. Guyton	1246
2000	52	Ernest Brown	21
2000	53	Dan McClintock	58
2000	54	Cory Hightower	0
2001	2	Tyson Chandler	29799
2001	3	Pau Gasol	39397
2001	4	Eddy Curry	13109
2001	23	Brandon Armstrong	699
2001	24	Raul Lopez	2135
2001	25	Gerald Wallace	24731
2001	55	Maurice Jeffers	0
2001	56	Robertas Javtokas	0
2001	57	Alvin Jones	126
2002	2	Jay Williams	1961
2002	3	Mike Dunleavy	27340
2002	4	Drew Gooden	20127
2002	27	Chris Jeffries	861
2002	28	Dan Dickau	4617
2002	30	Steve Logan	0
2002	54	Tamar Slay	517
2002	56	Luis Scola	19001
2002	57	Randy Holcomb	11
2003	1	LeBron James	42125
2003	2	Darko Milicic	8638
2003	3	Carmelo Anthony	35980
2003	29	Josh Howard	15350
2003	30	Maciej Lampe	632
2003	33	Jerome Beasley	5
2003	53	Tommy Smith	0
2003	55	Rick Rickert	0
2003	56	Brandon Hunter	630
2004	7	Luol Deng	30549
2004	8	Rafael Araujo	1585
2004	9	Andre Iquodala	34353
2004	29	David Harrison	2686
2004	30	Anderson Varejao	15051
2004	32	Peter John Ramos	20
2004	56	Marcus Douthit	0
2004	58	Blake Stepp	0
2004	59	Rashad Wright	0
2005	10	Andrew Bynum	10690
2005	11	Fran Vasquez	0
2005	13	Sean May	1868
2005	29	Wayne Simien	507
2005	30	David Lee	24293
2005	31	Salim Stoudamire	2672
2005	56	Amir Johnson	16931
2005	58	Uros Slokar	72
2005	60	Alex Acker	234
2006	2	LaMarcus Aldridge	28299
2006	3	Adam Morrison	3278
2006	4	Tyrus Thomas	7932
2006	29	Mardy Collins	2771
2006	30	Joel Freeland	1821
2006	31	James White	583
2006	58	J.R. Pinnock	0
2006	59	Damir Markota	170
2006	60	Will Blalock	166
2007	8	Spencer Hawes	15541
2007	9	Joakim Noah	17874
2007	9	Acie Law	2385
2007	29	Alando Tucker	426
2007	30	Petteri Koponen	0
2007	31	Carl Landry	11524
2007	57	Sammy Mejia	0
2007	58	Giorgios Printezis	0
2007	59	D.J. Strawberry	270
2008	4	Russell Westbrook	23568
2008	5	Kevin Love	19478
2008	7	Eric Gordon	17101
2008	30	J.R. Giddens	247
2008	31	Nikola Pekovic	6744
2008	32	Walter Sharpe	20
2008	55	Mike Taylor	771
2008	56	Sasha Kaun	95
2008	57	James Gist	0
2009	4	Tyreke Evans	15904
2009	5	Ricky Rubio	11871
2009	6	Jonny Flynn	3738
2009	30	Christian Eyenga	1049
2009	31	Jeff Pendergraph	2322
2009	32	Jermaine Taylor	786
2009	56	Ahmad Nivins	0
2009	57	Emir Preldzic	0
2009	58	Lester Hudson	594
2010	8	Al-Farouq Aminu	12809
2010	9	Gordon Hayward	16169
2010	10	Paul George	15506
2010	30	Lazar Hayward	591
2010	31	Tibor Pleiss	82
2010	32	Dexter Pittman	347
2010	51	Magnum Rolle	0
2010	52	Luke Harangody	871
2010	53	Pape Sy	21
2011	4	Tristan Thompson	13554
2011	5	Jonas Valanciunas	9828
2011	7	Bismarck Biyombo	9949
2011	30	Jimmy Butler	13723
2011	31	Bojan Bogdanovic	6797
2011	32	Justin Harper	150
2011	58	Ater Majok	0
2011	59	Adam Hanga	0
2011	60	Isaiah Thomas	13214
2012	10	Austin Rivers	8575
2012	11	Meyers Leonard	5050
2012	12	Jeremy Lamb	5314
2012	31	Jeff Taylor	2566
2012	32	Tomas Satoransky	928
2012	33	Bernard James	761
2012	55	Darius Johnson-Odom	21
2012	58	Robbie Hummel	1397
2012	59	Marcus Denmon	0
2013	3	Otto Porter	7350
2013	4	Cody Zeller	6765
2013	6	Nerlens Noel	5548
2013	29	Archie Goodwin	2396
2013	30	Nemenia Nedovic	142
2013	31	Allen Crabbe	5682
2013	52	Lorenzo Brown	880
2013	55	Jeffrey Lauvergne	2424
2013	56	Peyton Siva	224
2014	7	Julius Randle	4935
2014	8	Nik Stauskas	5169
2014	9	Noah Vonleh	3053
2014	32	K.J. McDaniels	2092
2014	33	Joe Harris	2166
2014	34	Cleanthony Early	801
2014	51	Thanasis Antetokounpo	6
2014	54	Nemania Dangubic	0
2014	55	Semaj Christon	973
2015	3	Jahlil Okafor	2750
2015	4	Kristaps Porzingis	4809
2015	6	Willie Cauley-Stein	3398
2015	34	Anthony Brown	758
2015	35	Willy Hernangomez	1477
2015	36	Rakeem Christmas	225
2015	56	Branden Dawson	29
2015	57	Nikola Radicevic	0
2015	58	J.P. Tokoto	0
2016	3	Jaylen Brown	2095
2016	4	Dragan Bender	1107
2016	5	Kris Dunn	1820
2016	31	Deyounta Davis	354
2016	32	Ivica Zubac	623
2016	33	Cheick Diallo	308
2016	46	A.J. Hammons	163
2016	48	Paul Zipser	1158
2016	49	Michael Gbinije	32
2017	6	Jonathan Isaac	239
2017	7	Lauri Markkanen	672
2017	8	Frank Ntilikina	385
2017	23	OG Anunoby	395
2017	25	Anzeis Pasecniks	0
2017	26	Caleb Swanigan	128
2017	56	Jabari Bird	16
2017	58	Ognjen Jaramaz	0
2017	59	Jaron Blossomgame	0

Jos näistä laskee keskiarvot, tilanne näyttää varsin selkeältä. Valkoisten pelaajien (keskimääräinen varausnumero 30,0) keskiarvominuutit koko uran ajalta ovat 6126. Heitä niukasti ylempänä varattujen mustien (28,8) keskiarvominuutit ovat 8096. Heitä niukasti alempana varattujen mustien (31,2) keskiarvominuutit ovat 6856. Kaikkien aineiston mustien (varausnumero 30,0) keskiarvominuutit ovat 7476. Valkoisilla oli siis sama keskimääräinen varausnumero, mutta keskiarvominuutit ovat 6126. Erotus on 1360 minuuttia, yli 28 kappaletta kokonaisia 48 minuutin otteluja.

Tästä voisi äkkinäinen päätellä, että varauksissa on suosittu valkoisia pelaajia, sillä he eivät keskimäärin ole suoriutuneet yhtä hyvin kuin vastaavalla tasolla valitut mustat pelaajat. Koko totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, mikä paljastuu aineiston tarkemmasta analyysista. Kun aineiston jakaa kolmeen osaan eli huippuvaraukset, keskitason varaukset ja viimeiset varaukset, paljastuu yllättäviä eroja.

Huippuvarauksissa käy siten, että valkoiset varaukset ovat enimmäkseen flopanneet. Christian Laettner, Pau Gasol, Gordon Hayward. Siinä taisi olla kolme parhaiten onnistunutta. Vastaavasti verrokkiryhmään on osunut supertähtiä sekä ylempään (LeBron James, Tim Duncan, Chris Webber) kuin alempaan (Kobe Bryant, Carmelo Anthony, Tim Hardaway) kategoriaan. Osin puhtaasti huonon onnen piikkiin menneet osumat. Toisaalta näistä huolimatta tilanne on selvä. Kun vertaa vuosittain, niin näinä 29 vuotena on käynyt siten, että huippuvarauksissa 19 kertaa niukasti ylempänä valittu musta on ollut parempi kuin häntä seurannut valkoinen, joka on ollut siis parempi 10 kertaa. Suunta on sama myös alaspäin, sillä niukasti alempana varattu musta on ollut 16 kertaa niukasti parempi kuin häntä edeltänyt valkoinen, joka on ollut parempi 13 kertaa. Esimerkiksi vuoden 1992 kolmosvaraus, alkuperäisen Dream Teamin jäsen Christian Laettner häviää uran peliminuuttien määrässä sekä kakkosvaraus Alonzo Mourningille että nelosvaraus Jim Jacksonille.
Kun laskee yhteen kaksinkamppailut sekä ylempänä että alempana varattua vastaan vuosittain, huippuvarausten osalta tilanne on kokonaisuudessaan vertailuissa 35 - 23 mustien pelaajien eduksi.
Keskimääräiset peliminuutit menevät huippuvarauksilla seuraavasti: valkoiset 12087, ylempänä varatut mustat 18223, alempana varatut mustat 16840, kaikki mustat 17532.
Tutkimuksessa mukana olleista 87 huippuvarauksesta vain yksi, vuonna 2005 sijalla 11 varattu Fran Vasquez (valkoinen) ei pelannut minuuttiakaan NBA:ssa.

Keskitason varauksissa tilanne kääntyy toisinpäin. Vuosittaisessa vertailussa ylempänä varatut mustat häviävät 14 - 15 ja alempana varatut 7 - 21 (lisäksi yksi tasapeli, kumpikaan varatuista ei koskaan pelannut NBA:ssa). Yhteistilanne on siis 21 - 1 - 36 valkoisten hyväksi.
Keskimääräisissä peliminuuteissa ero on hyvin samankaltainen: valkoiset 4856, ylempänä varatut mustat 4793, alempana varatut mustat 2648, kaikki mustat 3721.
NBA:han asti ei selvinnyt 3/29 valkoista ja 5/58 mustaa eli käytännössä samalla todennäköisyydellä.

Viimeisissä varauksissa tilanne on vielä selkeämpi valkoisten eduksi. Vuosittaisessa vertailussa ylempänä varatut mustat häviävät 3 - 19 (seitsemän tasapeliä) ja alempana varatut 7 - 19 (kolme tasapeliä). Yhteistilanne on siis 10 - 10 - 38 valkoisten hyväksi.
Keskimääräisissä peliminuuteissa ero ero ei kuitenkaan ole suuri: valkoiset 1437, ylempänä varatut mustat 1272, alempana varatut mustat 1081, kaikki mustat 1176.
NBA:han ei selvinnyt 12/29 valkoista ja 25/58 mustaa., käytännössä todennäköisyys oli sama.

Yhteenlaskettuna vuosittain ja varausnumeroittain vertaillen tilanne on 66 - 11 - 97 valkoisten hyväksi.
Kuten edellä todettiin, keskimääräiset peliminuutit olivat mustien eduksi 7476 - 6126.
NBA:han ei selvinnyt 16/87 valkoista ja 30/174 mustaa.

Kokonaisarvio:
Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että huippuvarauksissa mustat pelaavat keskimäärin pidemmän ja menestyksekkäämmän uran kuin samoilla numeroilla varatut valkoiset. Keskitason ja viimeisissä varauksissa tilanne kääntyy päinvastaiseksi eli valkoiset pärjäävät paremmin kuin samoilla numeroilla varatut mustat. Liigaan selviämisen todennäköisyyteen ei ollut merkitystä sillä, oliko pelaaja musta vai valkoinen.

Mahdollisia selityksiä havaituille ilmiöille kävi mielessä muutamia. Ne saattavat olla oikeita, niissä saattaa olla totuuden siemen tai sitten ne saattavat olla täysin virheellisiä.

1) Eri pelipaikoille pyritään varaamaan erityyppisiä pelaajia. Jos heppu sattuu olemaan 230-senttinen ja pidellyt edes kerran koripalloa kädessään, NBA-varaukselta on vaikea välttyä. Varaava seura on valmis pelaamaan uhkapeliä saadakseen potentiaalisen huippusentterin. Esimerkiksi Shawn Bradley varattiin vuonna 1993 kakkosnumerolla, vaikka mies oli pelannut yliopistokoripalloa ainoastaan yhden kauden (aika hyvän sinänsä) 1990-91, minkä jälkeen oli viettänyt kaksi vuotta mormonilähetyssaarnaajana Australiassa pelaamatta lainkaan. Mutta kun pituutta oli 229 senttiä. Ja näitä ylipitkiä löytyy rodusta kun rodusta, 80 % heistä ei ole mustia kuten NBA-pelaajista muuten - NBA:n kaikkien aikojen pisimpien pelaajien listalla kymmenestä ensimmäisestä vain yksi on musta. Tällaisten ylipitkien heppujen potentiaali on arvoitus. Joskus uhkapeli kannattaa (Zydrunas Ilgauskas, 221 cm, 20. varaus ja 771 ottelua liigassa), joskus ei (Pavel Podkolzin, 226 cm, 21. varaus ja kuusi ottelua liigassa).
Tämä saattaa olla osaselitys asiaan. Laitahyökkääjän potentiaali on ehkä helpompi arvoida kuin sentterin, takamiehestä puhumattakaan.

2) Mustista pelaajista on suurempi osuus amerikkalaisia kuin valkoisista. Valkoisista varauksista osa on eurooppalaisia, jotka eivät ole yhtä halukkaita lähtemään NBA:han onneaan yrittämään kuin muuten samantasoinen amerikkalainen.

3) Selitys sille, että ensimmäisten joukossa varatut valkoiset ovat menestyneet vastaavia mustia huonommin, saattaa olla valitettavan raadollinen. Kuvitelkaa olevanne NBA-seuran toimitusjohtaja, joka valitsee viidennellä varausvuorolla. Vaihtoehtoina on kaksi pelaajaa, joiden kaikki tunnusluvut ovat samoja. Molemmat pelaavat samaa pelipaikkaa, ovat samankokoisia ja -tyylisiä, yhtä fiksun oloisia olemukseltaan ja kehityspotentiaali on arvioitu samaksi: mahdollinen tähtipelaaja, pieni mahdollisuus supertähdeksi. Toinen on musta ja toinen on valkoinen. Nyt puhuu bisnes. JOS pelaajasta tulee tähti, luuletteko myyvänne enemmän mustan vai valkoisen pelaajan pelipaitoja?
Tämä voi olla selitys myös sille, että suuremmilla varausnumeroilla tätä ilmiötä ei ole havaittavissa. Niillä varataan penkkimiehet, joilla ei ole kaupallista potentiaalia.

4) Toisaalta edellistä selitystä vastaan puhuu se, että huonoimmilla varausnumeroilla näyttää pääsevän tasan yhtä todennäköisesti liigaan kokeilemaan onneaan ihonväristä riippumatta. Jos valkoisia pelaajia suosittaisiin, luulisi että nimenomaan näille pelaajille annettaisiin edes kokeilumahdollisuus siinä toivossa, että hän kuitenkin löisi läpi.
On toki mahdollista, että pelaajien potentiaali tunnetaan niin hyvin, että tällaisen yllättävän läpilyönnin todennäköisyys on niin pieni, ettei kannata edes yrittää.

5) Kuten aineistosta käy ilmi, korkeilla sijoilla varatut pääsevät käytännössä varmasti liigaan. Sen sijaan matalilla sijoilla varatuilla todennäköisin selitys liigaan pääsylle on se, että he ovat kyenneet nousemaan odotetun potentiaalinsa yläpuolelle. Eli raaka työnteko ja fiksu toiminta eli ei sotkeuduta huumeisiin ja muihin laittomuuksiin. Varaustilaisuudessa mitataan todennäköisemmin lahjakkuutta kuin työmoraalia. On mahdollista, että matalilla sijoilla varatut valkoiset ovat panostaneet varaustilaisuuden jälkeen enemmän kuin mustat ja pärjänneet siksi paremmin. Tämän selityksen puolesta puhuu se, että molemmat ryhmät pääsevät liigaan yhtä suurella todennäköisyydellä, mutta valkoiset pärjäävät sinne päästyään keskimäärin paremmin.

Lopuksi on todettava, että aineisto on suhteellisen suppea, vain 261 pelaajaa. NBA:han varataan vuosittain noin 60 pelaajaa, joten tutkimusvuosina varattuja on ollut pitkälti yli 1500. Jollain sopivalla tutkimusmenetelmällä tästä kokonaisaineistosta saisi kaivettua esiin mielenkiintoista dataa, joka voisi vahvistaa tai kumota tämän pienen otannan havaintoja ja niistä tarjottuja selityksiä.