Muistijälki

Sanotaan, että kaikista ihmisen aisteista hajuaisti on primitiivisin ja jättää syvimmän muistijäljen. Kenties tunnetuin kuvaus tällaisesta muistijäljestä on Marcel Proustin teoksessa Kadonnutta aikaa etsimässä, jossa Madeleine-leivoksen maku ja tuoksu herättävät päähenkilössä mieleen äärimmäisen eläviltä tuntuvat muistot.

Etsin taannoin erästä tietoa ja siinä yhteydessä törmäsin netistä löytyvään Suomen murrearkistoon, jossa on ääninäytteitä eri paikkakuntien murteista. Ehkä keskimäärin 50 vuotta vanhoja äänityksiä, jotkut vanhempia, jotkut nuorempia. Eli ajalta, jolloin yleiskieli ei ollut vielä ehtinyt etenkään vanhempien ihmisten puheeseen merkittävästi vaikuttaa.

Hetken mielijohteesta klikkasin erään minulle lapsuudesta tutun paikkakunnan näytettä. Kyseessä ei ole kotipaikkakuntani, vaan paikkakunta X, jossa olin viettänyt lapsuudessa ja nuoruudessa paljon aikaa.

Tunne oli päätähuimaava. Kun puhe alkoi soljua, lihakseni jännittyivät. Jostain syvältä aivoista nousi tuoksuelämys. Se tuoksu, joka oli vanhassa pienessä maalaistuvassa. Aavistus navettaa, puisia hirsihuonekaluja ja vanhoja vaatteita. Kuviteltu tuoksu oli yhtä vahva kuin oikea havainto olisi ollut.

Jälkeenpäin ajatellen selitys oli selvä. En ollut kuullut tuontapaista puheenpartta sitten lapsuuden. Sen aikaiset vanhat ihmiset ovat jo kuolleet. Vaikka paikkakunnalla X puhutaan edelleen samaa murretta, eivät pikkuserkkuni puhu enää samalla rytmityksellä. Taivutukset ovat samat, mutta rytmi on yleissuomalaistunut. Siksi muistijälki säväytti - ja rajusti.

Kyseisen paikkakunnan murre on kuulemma kielentutkijalle helposti tunnistettavissa erikoisuutensa takia. Kuuntelin testatakseni naapuripaikkakuntien näytteet. Niistä vain paikkakunnan Y näyte herätti samanlaisia tuntemuksia, joskin selvästi lievempinä. Olin yllättynyt, koska olin odottanut paikkakunnan Z näytteeltä sitä, mutta se ei toiminut lainkaan. Odotukset aiheutuivat siitä, että minulle tutuin osa paikkakunnasta X sijaitsi nimenomaan paikkakunnan Z rajalla ja myös Z oli minulle varsin tuttu. Selitys vieraudelle löytyi paikkakunnan Z näytteestä: siinä puhui paikkakunnan toiselta laidalta kotoisin ollut henkilö. Sen sijaan toisella puolella paikkakuntaa X sijainneen paikkakunta Y:n näytteessä murre oli selvästi lähempänä lapsuuteni muistoja.

Kuuntelin myös nykyisen kotipaikkakuntani Hornankuusen murrenäytteen. Ero nykyiseen puheenparteen oli huomattava, mutta erilainen kuin X:llä. Tuntui, että juuri päinvastaisesti rytmi on säilynyt, mutta taivutukset muuttuneet lähemmäs yleiskieltä. Oli vaikeuksia ymmärtää mitä helvettiä puhuja oikein sanoi.

Seuraavaksi alkoi itää ajatus sokkotestistä. Kutsuin Ylimmäisen Johtavan Pääinkvisiittorin paikalle ja selostin keksimäni koemenettelyn. Eli:
1) Testaaja (tässä tapauksessa Salli B) valitsee listasta kymmenen paikkakuntaa, jotka saavat olla mitä tahansa - toki on suositeltavaa valita lähes joka murrealueesta jotakin, mutta voi olla parikin kohdetta samalta alueelta ihan kontrollimielessä.
2) Testaaja ottaa ensimmäisen kohteen, klikkaa nauhoitteen soimaan ja siirtää kursorin johonkin puolivälin paikkeille (näytteiden kesto on muutama minuutti) siksi, että näytteen alussa haastattelija joskus mainitsee paikannimen joka paljastaisi missä ollaan.
3) Testattava (tässä tapauksessa allekirjoittanut) kuuntelee näytteen joko loppuun tai siihen asti kunnes on valmis arvaamaan. Mikäli näytteessä mainitaan paikkakunta, se hylätään ja testaaja ottaa sen tilalle uusi näyte (näin kävi varsinaisessa testissä kerran). On huomattava, että testattava ei saa nähdä tietokoneen ruudulta nettiosoitetta, koska se paljastaa paikkakunnan.
4) Testattava ilmoittaa, mitä paikkakuntaa hän veikkaa. (Hän saa testauksen aikana esittää perusteluja ja arveluja ennen lopullista valintaansa, mutta testaaja ei saa antaa mitään vihjeitä.) Tämän jälkeen paljastetaan, mikä paikkakunta oli oikeasti kyseessä.
5) Toistetaan vaiheet 2-4 kunnes kaikki näytteet on käyty läpi.

Ja kuinkas äijän kävi? Näytteet järjestyksessä ja kommentteja kuuntelun ajalta:

1. Tässä ei ole oikein mitään mihin tarttua. Olisiko Keski-Suomea? Ei, tuossa oli selvä savolainen muljautus. Mutta ei tämä kunnon savoa ole. Etelä-Savoa, mutta Keski-Suomeen päin?
Veikkaus: Kangasniemi
Näyte: Keuruu
Voi perkele. Olisi pitänyt sittenkin pitäytyä Keski-Suomessa.

2. No tämä kalskahtaa hämeeltä. Kuulostaa vähän Yrjö-kirjoilta mutta ei niin leveää. Vastoin yleistä luuloa Yrjöissä ei puhuta tamperetta, vaan Längelmäen murretta. Jostain sieltäpäin.
Veikkaus: Orivesi
Näyte: Kangasala
No joo, tuli lähdettyä Tampereelta koilliseen kun piti lähteä kaakkoon. Mutta samaan maakuntaan meni.

3. Ensimmäiset sanat - tai oikeastaan rytmi - paljastavat heti, että Varsinais-Suomessa ollaan.
Veikkaus: Turku
Näyte: Nousiainen
Tästä voi sanoa, että oikein meni parinkymmenen kilometrin tarkkuudella.

4. Piru vie, tämä ei kyllä ole mistään kotoisin. Ei ole kyllä karjalaa, mutta ei tämä savoakaan ole. Jotain siltä ja väliltä.
Veikkaus: Parikkala
Näyte: Rautjärvi
Jess! Tuuletuksen paikka, meni naapuripitäjään. Mutta ei tämä kyllä Marja-Liisa Kirvesniemeltä kuulostanut.

5. Jaahas, nyt ollaan Savossa. Ei kylläkään siellä ihan sydänmailla pahimman vääntämisen keskellä.
Veikkaus: Heinävesi
Näyte: Lapinlahti
Oikeaan alueeseen meni, mutta kyllä ovat löytäneet Lapinlahdelta harvinaisen yleiskielisen ihmisen puhumaan - kyllä paikallisissa Eliittikisoissa viännetään savoa syvemmältä. Olisiko haasteteltava tehnyt saman kun äitivainaani, jota kerran haastateltiin torilla telkkariin? Olen ihan varma että toimittaja oli valinnut hänet kohteeksi kuultuaan rehevän murteen. Ja mitäpä eukko teki? Tajusi että nyt ollaan julkisuudessa ja yritti puhua niin hyvin kirjakieltä kuin vain osasi.

6. Mitä helvettiä tämä nyt on? Jotain etäisiä kaikuja pohjanmaasta mutta ei kuitenkaan oikeasti. Ja raja pohjanmaan ja muun Suomen välillä on jyrkkä. Paitsi ehkä pohjoisessa. Eikä tässä puhuta hoon päältä. Olisko jotain Etelä-Lappia?
Veikkaus: Tervola
Näyte: Haukipudas
Jumangegga! Ei tuo muistuttanut Oulua yhtään. Tai no, ehkä nyt jonkin verran jälkeenpäin ajatellen. Meni naapurimurrealueeseen nyt kuitenkin.

7. "Lammasta kerithän". Jaaha, nyt vedetään hoon päältä. Jopa haastattelija kysyy: "Sanothiin". Eli pohjoisessa ollaan.
Veikkaus: Kittilä
Näyte: Halsua
Tämä meni kyllä nyt päin seiniä. Ei tähän muuta voi sanoa.

8. Mitä helvettiä tämä oikein on? Eihän tässä ole mitään mihin tarttua. Ihan mitäänsanomatonta. Jotain Keski-Suomea tämän pitää olla.
Veikkaus: Laukaa
Näyte: Mäntsälä
No ei siis sinne päinkään. Mäntsälä? No sehän on Hämeen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rajoilla, joten eihän siitä saa mitään selvää kun siinä taitaa olla kaikkia sekaisin. Kai tämä eniten hämettä sitten oli, vaan kovin laimeaa sellaista.

9. Jaahas, nyt mentiin Pohojanmaalle. Ei tämä kyllä mitään Ilmari Turjan kyröläistä ole, jotain vähän laimeampaa.
Veikkaus: Alajärvi
Näyte: Kurikka
Mitä helkuttia, onko Kurikka Suomen ainoa paikkakunta jossa murre on syventynyt? Ainakin Juha Miedosta päätellen.

10. Nyt haastetaan karjalaa, ei hetkenkään epäilystä. Taitaa olla mieluummin Laatokan etelä- kuin pohjoispuolta. Eikä kovin syvää kuitenkaan.
Veikkaus: Säkkijärvi
Näyte: Viipuri
Helppo nakki, naapuriin meni.

Murrealueita on suomen kielessä kahdeksan pääryhmää ja jos ne jakaa alaryhmiin, niitä on yhteensä 29. Alaryhmiä tarkastellen sain tässä testissä oikein kuusi kymmenestä. Itse asiassa ne neljä väärin mennyttä livahtivat jopa pääryhmissäkin väärin. Tosin kaksi meni viereiseen, toiseen pääryhmään kuuluvaan alaryhmään ja kaksi muutakin sentään viereiseen pääryhmään. Kohtuullisen hyvin meni silti, ainakin noin omasta mielestä. Täytyy kyllä tunnustaa, että kun Sallille teki saman testin, kohtasin voittajani.

Suosittelen kokeilemaan. Varoitus: Parilla ensimmäisellä kerralla ääninäytteen yritys saattaa antaa virheilmoituksen, mutta kyllä se siitä uusintayrityksellä onnistuu.