Lukijalle: Kirjoitin tämän jutun jo 2009. On tämä elämä vain yhtä helvettiä kun kertoo etukäteen miten pitää toimia, sitten ei tehdä niin ja kaikki menee perseelleen. Vaan yritetäänpä uudelleen, vaikka en elätä suuria toiveita siitä että tälläkään kertaa viesti menisi jakeluun:
Tuplis kirjoitti taannoin erinomaisen esseen alfamies- betamies- ja feministiyhteiskunnista. Kirjoituksessa hän antaa yhtenä esimerkkinä alfamiesyhteiskunnasta islamilaisen yhteiskunnan luokitellen sen kunniakulttuurin alalajiin. Väite on jossain määrin yleistävä, mutta oleellisin osin kiistatta tosi.
Toisaalla kirjoituksessa hän toteaa, että alfamiesyhteiskunnista betamiehet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan betamies- tai mieluiten feministiyhteiskuntiin. Tämä on helposti todennettavissa, kun tarkastelee siirtolaisten sukupuolijakaumaa. On huomattava, että nämä siirtolaisbetat eivät ole enää uudessa kotimaassaan betoja. Jokaisen betamiehen haave on olla alfa. Betayhteiskuntaan syntyneet miehet (feministiyhteiskunnan miehistä nyt puhumattakaan) eivät uskalla esiintyä kuin alfat, kulttuurillinen ehdollistuminen on niin tiukasti syväkoodattu. Sen sijaan alfayhteiskuntaan syntyneet betat voivat esiintyä kuin alfat, paitsi jos alfamiehet kyykyttävät heitä. Betamiesten yhteiskunnassa alfat eivät kyykytä, joten siirtolaisbetat pääsevät riehumaan vapaasti alfoina.
Lyhyesti sanottuna: alfamiehet vetoavat naisiin. Betamiesten yhteiskunnassa syntyperäisiä alfoja ei ole saatavilla, joten sinne muuttaneet alfoiksi tekeytyneet betat ovat naisten suosiossa. Vika ei siis ole naisissa, vaan kulttuurierossa. Ei siis pidä paikkaansa vanha väittämä, jonka mukaan suomalainen nainen olisi kuin kompassi: perä osoittaa aina kohti etelää. Kyse ei ole etelän miehestä sinänsä, vaan alfamiehestä.
Kuten Tuplis kirjoitti, alfojen yhteiskunta ei ole innovatiivinen. Alfojen energia menee moniavioisessa kulttuurissa naisten vahtimiseen ja betat eivät viitsi vaivautua. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen yhteiskunta on kuin laho liiteri; yksi kunnon potku ja rytinä käy. Sotilaallinen voima perustuu betamiesten enemmistöön ja jos nämä eivät vaivaudu, yhteiskunta on mennyttä.
Koska islamilaiset yhteiskunnat (samoin kuin monet muutkin alfayhteiskunnat) ovat kestäneet ongelmia, niillä on täytynyt olla jokin järjestelmä tämän betojen haluttomuuden kompensoimiseksi. Monissa se on ollut pakko, joka on yleensä toiminut hyvin puolustustaistelussa. Islam on kuitenkin ollut pelottava valloittaja kautta historian. Ja valloitusarmeija on koostunut betamiehistä. Miksi?
Muhammad oli fiksu mies. Sitouttaakseen betamiehet hän lupasi heille paratiisin. Kärsi maan päällä, mutta kun kaadut jihadissa, saat vapaalipun paratiisiin, missä viini virtaa ja halukkaita naisia riittää, hän sanoi. Ja betat uskoivat, koska ihminen haluaa aina uskoa parempaan. Erityisen tehokkaaksi armeijan teki lupaus sankaruuden seurauksista; kun elämä maan päällä oli surkeaa, oli intoa kaatua taistelussa. Sillä välin alfat hässivät haaremiaan kaukana rintamalta minkä ehtivät.
Nyky-Euroopan elämäntapaa uhkaa jälleen kerran islam. Vastavoimana islamille voitaisiin käyttää edellä tehtyjä havaintoja. Kuten Suntzi asian ilmaisi, kaikkein tehokkainta on hyökätä vihollisen strategiaa vastaan.
Islamin strategia on siis seuraava:
1) Alfamiehet ovat moniavioisia maan päällä
2) Betamiehille luvataan paratiisi kuoleman jälkeen
3) Omista naisista pidetään tiukasti kiinni, jotta heitä riittäisi alfoille
4) Samalla käännytetään vieraita naisia, jotta useampi beta nousisi alfaksi.
Tätä strategiaa vastaan voidaan hyökätä seuraavin tempuin:
1) Moniavioisuus muslimimaissa tulee hyväksyä. Tällöin sikäläisistä miehistä mahdollisimman moni jää ilman. Seuraa yhteiskunnallista levottomuutta.
2) Islamin pyhä sota on mitätöitävä sivistyksellä. Aika harva betamiehistä on enää valmis menemään riemusta kirkuen kuolemaansa, jos päässä takoo pienikin epäilys siitä, että Muhammad olisikin puhunut liirumlaarumia paratiisista. Tuhat vuotta sitten tilanne oli vähän erilainen, kun iltaisin ei katseltu televisiota vaan kamelinlannasta tehtyä nuotiota. Nykyään luonnontieteellinen sivistys on muslimimaissakin sitä tasoa, että mitä tahansa ei betakaan purematta niele.
3) Siirtolaisuuteen on saatava sukupuolikiintiöt. Mikään länsimaa ei saa ottaa vastaan yhdestäkään maasta sukupuolijakaumaltaan vinoutunutta väestöä. Nykyään muslimimaista tuleva siirtolaisuus on kovin yksipuolista - etenkin jos lasketaan vain yksittäiset siirtolaiset, ei perheitä.
4) Länsimaihin muuttaneet muslimilapset on integroitava perusväestöön mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä koskee tyttöjä. Jos on vähänkin todisteita, että tytön isä tms. sukulainen rajoittaa hänen oikeuksiaan, niin menolippu takaisin Medinaan.
Seuraukset:
Länsimaissa muslimimaista tullut väestö integroituu paremmin. Seka-avioliittojen määrä pysyy samana, mutta jakauma muuttuu rajusti muslimimies-länsinainen -suunnasta musliminainen-länsimies -suuntaan. Lähiöt rauhoittuvat, kun sukupuolijakauma on tasaisempi. Tunnetusti ylijäämämiehet aiheuttavat aina levottomuudet.
Muslimimaissa sisäiset levottomuudet kasvavat. Betamiehet ovat tyytymättömiä nähdessään länsimaiden korkeamman elintason ja kituessaan naisen puutteessa (tuttu tilanne nykyäänkin). Ero nykytilanteeseen on siinä, että länsimaihin ei enää olekaan asiaa. Tällöin oman tilanteen paranemiseksi on toimittava omassa maassa. Muslimiyhteiskunta natisee liitoksissaan sisältäpäin.
Lisäbonuksena todettakoon, että jos alfamiehet klassiseen tapaan haluaisivat kääntää huomion oman maan levottomuuksista rupeamalla rähisemään länsimaille, ei muslimimaista olisi mitään vastusta, koska betamiehet ovat täysin sitoutumattomia yhteiskuntaan.
Suomalaisten tulevaisuus on karu
10 minuuttia sitten
7 kommenttia:
Mielenkiintoista. Asun maassa jossa feministis islamilainen yhteiskuntakokeilu on käynnissä ja sekasorto on taattu. Joku amerikkalainen toimittaja totesi jo vuosia sitten että Ruotsissa ei miestä tunnista muuten kuin kopeloimalla. Muslimi alfamies aiheuttaa paikalliselle Håkanille suuria identiteetti ongelmia.
Siirtolaisuuteen saatava sukupuolikiintiöt? Sehän on täysin mahdotonta niin kauan kuin maahanmuuttoasioista saavat päättää naiset.
Viime vuonna maahamme lonni minkään instanssin estämättä yli 30 000 nuorta ja nuorehkoa, korostuneen maskuliinista lähi-itäläistä miestä. Viranomaiset olivat suorastaan halvaantuneita tämän maahantulvinnan edessä. Jos Ukrainan kriisin alettua maahamme olisi yhtä lyhyessä ajassa pyrkinyt samalla tavalla lonnimaan vastaava määrä nuoria ja nuorehkoja, korostuneen feminiinisiä itäukrainattaria, olisiko virkakoneistomme ollut yhtä kädetön?
Becker: Kyllä Ruotsistakin vielä miehiä löytyy. Tosin yhä harvemmassa. Yksi tuntemanikin umpiruotsalainen muutti äskettäin Suomeen, kun ei enää kestänyt ilmapiiriä Ruotsissa. Valitettavasti täytyi todeta kuten Rokan Antti eli jos sie juoksemaa lähet, nii kyl hää tullee perästä, elä sie yhtää eppäile. Mut jos sie seisot tässä etkä lähe hitoilkaa, ni minkä hää mahtaa? Se on tään puolustussovan ratekia.
Tosin Rokan Antilla oli se etu puolellaan nykytilanteeseen nähden, että omat johtajat eivät ampuneet selkään.
Qroquius Kad: Ei olisi ollut. Valitan, mutta minä kirjoitan asioita vain kuten niiden pitäisi olla, en miten ne ovat. Jaskan korollaari.
Minultakin porukka kyselee Suomeen muuttamisen mahdollisuudesta. Olen todennut, että rannikkoseudulla on alueita joissa pärjää pelkällä ruotsinkielellä erinomaisesti jos vaan duunia löytyy. Yleensä koulututempi porukka on se joka lähtee ja heillä työn löytyminen on helpompaa, jos sitä työtä tämän päivän Suomesta ylipäätään löytyy.
En tiedä olenko täsätä maininnut, mutta mainitaan se vielä Luin tuossa pari vuotta sitten erästä blogia, jossa ruotsalainen eläkkeelle jäänyt armeijan upseeri päätti vaimonsa kera muuttaa Tampereelle, supisuomalaiseen vaimon syntymäkaupunkiin. Kaveri viihtyy erinomaisesti, mutta kertoo että hän aina pitänyt kummankin maan kansalaisia hyvin samantyyppisinä. Mutta näin ei ollut asia. Kun ruotsalaiselta loppuu sähkö tai lämpö, niin hän soittaa hätäkeskukseen. Suomalainen taas ottaa kirveen ja menee metsään pillkomaan puita. Voin kyllä todeta että näin se suurinpiirtein on.
Tunnen minäkin oikeita miehiä täältä, mutta kuten totesit, niin ne ovat harvassa ja useimmiten ikääntyvää porukkaa. Ovat pikkuhiljaa alkaneet huomata, että nuo suomalaisethan ovat ihan kunnon naapureita, melkein kuin ruotsalaiset. Jotta tuo huomio on saatu, piti maa ensin täyttää parasiiteilla.
Hmm. Sattuisiko sinulla olemaan linkkiä tuohon blogiin?
Tuosta on jo sen verran aikaa etten enÄÄn lÖydÄ kyseistÄ linkkiÄ. Se saattoi hÄvitÄ edellisen
kovalevyn vaihdon yhteydessÄ. Blogit tulevat ja menevÄt. Nyt kirjoitan lainatabletilla joka sekoittaa isoja ja pieniÄ kirjaimia mielensÄ mukaan. ETTä Mä INHOON NäITä HäRPäKKEITä.
Joo, sen takia en itsekään kommentoi muuten kuin kunnon näppäimistön ääressä ollessa. Paitsi kiireellisissä tapauksissa. Olen joskus miettinyt, että se joka keksii kokoontaitettavan, kännykkään liitettävän hyvin toimivan näppiksen, tekee miljoonia.
Lähetä kommentti