Kiitos, Suomen somalialaisnuoret

Yrjöperskeles huomasi tässä äskettäin Ylen toimittajan lauenneen housuihinsa (Yrjön käyttämä ilmaus) ja kirjoittaneen yllä olevalla otsikolla kolumnin, kun muutama somali oli päässyt ylioppilaaksi. Hyvä asia sinänsä, että Suomen viisinumeroisesta somaliväestöstä edes jotkut ovat edenneet hirmuisten tukitoimien jälkeen muuhunkin kuin diplomiseinäännojailijaksi. Onnea uusille ylioppilaille ja sikahyvää menestystä jatkoon!

Välillä käy sääliksi näitä heppuja, jotka sentään yrittävät. Saa olla luja pää, ettei sorru siihen toteemirooliin, jota media kaikin keinoin yrittää heille tyrkyttää. Loistava esimerkki Ylen toimittajan kolumnin lisäksi oli Hesarin juttu somaliylioppilaasta. Se, mitä jutussa jätetään mainitsematta, on että kyseinen henkilö on etnisesti puoleksi suomalainen. Median etnisessä profiloinnissa ei ole härskiydellä rajaa - jotta täyssuomalainen saa saavutustensa ansiosta Hesariin jutun, pitää olla noin kymmenen laudaturia plakkarissa. Puolisomalille riittää ylipäätään valkolakki. Arvosanoista ei puhuta mitään, mutta arvatkaa huviksenne, olisiko niitä hehkutettu jos olisivat edes keskivertoa paremmat.

Vähemmällä hypetyksellä selvisi korealainen ylioppilas, joka oli opetellut suomen kielen tulemalla Suomeen lukioon. Kolme vuotta ja valkolakki. Mutta tätähän ei voi saavutuksena pitää, koska kyseessä on väärä etnisyys. Jokainen tuntemani Suomeen muuttanut itäaasialainen (Japani, Kiina, Korea) on puhunut puolessa vuodessa parempaa suomea kuin yksikään tuntemani Suomeen muuttanut muslimi viidessä vuodessa. Huomautan vielä, että yksikään näistä itäaasialaista ei aikonut Suomeen jäädä (yksi kyllä taisi jäädä pysyvästi), mutta jokainen tuntemani muslimi kylläkin. Useimpien kohdalla voi todeta että valitettavasti.

Mutta somalit ovatkin ihan oma lukunsa ja heidän saavutuksensa tulee asettaa omaan viitekehykseensä. Vai miten muuten voitte selittää, että somalien ylioppilasjuhlissa oli läsnä kolme kansanedustajaa?

Tästä hypetyksestä tuli väistämättä mieleen tarina koirasta, joka oli opetettu kävelemään kahdella jalalla:
Se ei mennyt hyvin. Se ei mennyt edes kohtalaisesti. Herätti kuitenkin suurta ihastusta, että se ylipäätään jotenkuten onnistui.

Takaisin lähtökohtaan eli tuohon Ylen toimittajan märkään uneen. Toimittaja kirjoitti ihastuneen kolumnin yleistäen muutaman onnistuneen somalin suoritukset koko kansanryhmään käytyään ylioppilasjuhlissa. Ihmettelenpä vain, millaisen kolumnin hän olisi kirjoittanut, jos olisi ollut seuraamassa esimerkiksi Tapanilan joukkoraiskausoikeudenkäyntiä. Siihen olisi ollut enemmänkin aihetta kuin ylioppilasjuhlissa käyntiin, sillä ylioppilaita valmistuu vuosittain 27 000 siinä missä joukkoraiskaukset ovat ainakin toistaiseksi huomattavasti harvinaisempia. Ja lisäksi jos haetaan somalien harvinaisempia saavutuksia, niin ylivoimainen valtaosa ylioppilaista on suomalaisia, kun taas puskajoukkoraiskauksiin suomalaiset eivät ole vielä tiettävästi pystyneet.

Mutta se juttu. Koska toimittaja onnistui yleistämään ylioppilaista, niin oletetaan että kolumni oikeudenkäynnistä olisi ollut samanlainen yleistys. Uutisen muuntaminen ei ollut vaikeaa, lauserakenteet säilyivät lähes täysin ennallaan, vain sanat vaihtuivat. Olen jopa yrittänyt mahdollisuuksien mukaan säilyttää alkuperäistekstin pilkku- ja taivutusvirheet:

Haluan syyttää sinua, rikollinen somalialaisnuori. Haluan syyttää siitä, mistä olet jo jäänyt kiinni, ja siitä mistä olet selvinnyt kuin porsaanreiästä. Sinä edustat sitä muutosta, jota Suomi ei todellakaan tarvitse.

Kävin seuraamassa somalialaisnuorten raiskausoikeudenkäyntiä viime viikonloppuna Helsingin käräjäoikeudessa. Näin nuoria somalialaisia, joiden käytös järkytti minua.

Suomi on taloudellisesti aika pahassa jamassa. Me emme todellakaan tarvitse tänne lisää jengiä, joka on meille pelkkä riesa. Mutta jotkut ajattelevat, että tänne on saatava lisää porukkaa mistä tahansa. Osa on sitä mieltä, että Suomessa on tällä hetkellä tilaa kaikille. Heille monikulttuurisuus ja erilaisuus on arvo sinänsä.

Minulle sinä, somalialaisnuori, olet monikulttuurisuuden kasvot. Sen kulttuurin, joka aidosti halveksii edistyneempiä kulttuureja, sen kulttuurin, joka puree ruokkivaa kättä, sen kulttuurin, joka ei näe ihmistä, vaan huijattavan, ryöstettävän ja raiskattavan dhimmin.

Vihervasemmistolainen kun luottaa, ennen kuin tuntee. Ja uskoo silti, vaikka näkee. Hänen pitää nähdä sinut oikeussaleissa, KELA:n jonossa, katujengien johtoportaissa, sosiaalitoimiston käytävillä, moninkertaisissa rikos- ja työttömyystilastoissa, huumekauppiaana ja naapurihäirikkönä.

Tarvitsen sinua Suomen somalialainen näyttämään, mihin kaikkeen monikulttuurisuus voi johtaa. Siihen riittää, että sinä kieltäydyt sopeutumasta länsimaiseen elämäntapaan, noudatat oman kulttuurisi normeja ja teet asioita, joista nautit.