Vuosiraportti

Olen pitänyt blogia nyt vähän toista vuotta. Sinä aikana on tullut kirjoitettua mitä erilaisimmista aiheista eikä tarkoituskaan ole ollut, että tämä blogi olisi keskittynyt johonkin tiettyyn aiheeseen. Jos ainoastaan jokin tietty osa-alue kiinnostaa, niin silloin voi klikata haluamaansa linkkiä blogin ylälaidasta tai sivulta.

Joka viikko maanantain ja sunnuntain välillä olen julkaissut kirjoituksen tunnuksella Viikkojuttu. Tästä en ole tinkinyt missään vaiheessa, yksi tarkoitukseni oli kokeilla pystynkö kirjoittamaan viikoittaista kolumnia. Näitä juttuja on kertynyt listauksen mukaan 54. Jotkut huonoja ja jotkut vielä huonompia.

Sivallusten kirjoittaminen tuli suunnittelematta. Sain joitakin oivalluksia, jotka olivat liian lyhyitä viikkojutuiksi. Niitä on kertynyt 75 kappaletta ja voi olla, että joidenkin lukijoiden mielestä ne ovat parasta antia.

Anonyymina kirjoittaminen oli henkilökohtaisista syistä pakollinen valinta. Periaatteessa vapaassa maassa pitäisi olla kanttia kirjoittaa omalla nimellä, mutta kun tuon sananvapauden kanssa on vähän niin ja näin. Tietääkseni anonymiteetti on myös pitänyt ja ainoa henkilö, joka tietää blogista on edelleen Salli Brown. (Pitäähän teksteillä jokin sensuuri olla ennen julkaisua...) Tosin anonymiteetti aiheuttaa joskus epämiellyttäviä tilanteita, kun näkee omana itsenään henkilöitä, joiden tietää näitä tekstejä lukevan. En onneksi ole ainakaan vielä joutunut keskustelemaan blogista kenenkään kanssa teeskennellen etten tuntisi kirjoittajaa.

Blogin avasin 22.2.2009 ja kävijälaskuri alkoi raksuttaa jossain maaliskuun loppupuolella. 20 000 vierailijaa on listalla. Ei kovin paljon kun vertaa alan virtuooseihin. Toisaalta en ole koskaan kirjoittanutkaan haaliakseni kävijöitä, jos niin olisin halunnut tehdä, olisin valinnut jonkin aiheen ja pysynyt siinä. Nyt tämä blogi on pysynyt sekametelisoppana. Sinuhe sanoi, että vain itseään varten hän tämän kirjoittaa. Aivan samaa en pysty sanomaan, mutta pääosin kyllä. Olen iloinen, jos tekstini ovat ilahduttaneet lukijoita tai saaneet heidät ajattelemaan asioita uudesta näkövinkkelistä.
Kävijämäärät ovat pikkuhiljaa olleet kasvamaan päin. Ainoa kuukausi, jolloin uutta ennätystä ei syntynyt, oli joulukuu. Tuolloin ihmisillä oli ilmeisesti enemmän vapaa-aikaa, joten töissä ei ehtinyt lukea blogeja. (Piru vie, olen tehnyt väärän ammatinvalinnan!)

Harkitsin kaikkien muiden kiireiden keskellä blogin sulkemista, kun vuosi tuli täyteen ja testiaika oli ohi. Mitään "kirjoittamisen pakkoa" minulla ei ole. Päätin kuitenkin, että jatketaan ainakin toistaiseksi samoilla periaatteilla. Parannusehdotuksia otetaan aina vastaan, toteuttamista ei luvata.