Koripallorasismia

Olet liikkeellä ystäväsi kanssa, kun näette kauempana kaksi miestä. Toinen on kaksimetrinen ja toinen 170-senttinen. Tällöin ystäväsi sanoo: ”Katso, tuolla on vanha luokkakaverini, joka pelaa Korisliigassa.”

Jos ajattelit, että koripalloilija on se kaksimetrinen, syyllistyit juuri ennakkoluuloisuuteen - tavallaan rasismiin. (Jos ajattelit, että koripalloilija on se 170-senttinen, tutkituta pääsi.) Teit johtopäätöksen ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella tuntematta asiaa tarkemmin.

Näin ihmismieli toimii. Se vetää johtopäätöksiä aiemmista kokemuksista. On luonnollista ajatella, että pitkä mies on koripalloilija. Toisaalta koripalloa paremmin tunteva muistaa NBA:n parhaaksi pelaajaksi 2001 valitun 183-senttisen Allen Iversonin, puhumattakaan legendaarisesta Tyrone ”Muggsy” Boguesista. Silti hän automaattisesti ajattelee kahdesta kaveruksesta sen kaksimetrisen olevan koripalloilija, koska tietää koripalloilijoiden olevan yleensä pitkiä. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana sitä, ettei lyhyt mies voisi olla koripalloilija.

Samalla tavoin toimimme, kun kävelemme illalla pimeällä kadulla. Jos vasemmalla puolella on vastaan tulossa tämän näköinen mies ja oikealla puolella tämän näköinen, valitset luultavasti oikean puolen. Ikävä uutinen sinun kannaltasi on, että vasemmanpuoleinen on molekyylibiologian professori Howard Jacobs, joka tekee pahaa ainoastaan banaanikärpäsille, ja oikeanpuoleinen noin kolmekymmentä ihmistä tappanut sarjamurhaaja Ted Bundy.

Rotuennakkoluulot ja rasismi kumpuavat tällaisesta asenteesta. Jos ihmisellä on ennakkoluulo pohjoismaalaisista tyhminä, työtä vieroksuvina ja rikollisina, hän suhtautuu vaaleahiuksisiin epäillen. Jos ennakkoluulo on, että koripalloilijat ovat pitkiä ja pohjoismaalaiset roistoja, ei ensivaikutelmalleen mahda mitään.

Ennakkoluulo ei saa olla peruste syrjinnälle. Koripallon pelaaminen ei ole kielletty alle 190-senttisiltä. Kuka tahansa riittävän hyvä voi raivata tiensä NBA:han, vaikka muistuttaisi virallista metrin mittaa.

Kaksimetriset ovat todennäköisemmin parempia koripalloilijoita kuin 30 senttiä lyhyemmät, koska asiaa tukevat selvät tilastolliset faktat. Lähes kaikkien huippupelaajien pituuslukema alkaa kakkosella ja alle 180-senttiset ovat todella harvassa. Siksi voi syrjintään syyllistymättä sanoa kaksimetristen olevan 170-senttisiä parempia koripalloilijoita. Siksi ei voi syrjintänä pitää myöskään toteamusta, että Norjasta Suomeen muuttaneet ovat keskimäärin Nigeriasta Suomeen muuttaneita tyhmempiä, laiskempia ja rikollisempia - mikäli voidaan esittää tilasto norjalaisten ja nigerialaisten älykkyystesti- työllisyys- ja rikosvertailuista ja todeta norjalaisten olevan kaikissa niissä tilastollisesti luotettavissa määrin nigerialaisten alapuolella.

Todellista syrjintää olisi se, että norjalaisilta kiellettäisiin korkeampi koulutus tai heidät karkoitettaisiin Suomesta. Jos löytyisi fiksu ja rehellinen norjalainen, häntä ei päästettäisi yliopistoon rotunsa perusteella. Hänen syyllistyessään vähäiseen ylinopeuteen liikenteessä (sallittaisiinko norjalaisille ajokortti?) seuraisi menolippu Osloon. Samanlaisen koulutodistuksen saanut nigerialainen taas pääsisi Otaniemeen opiskelemaan ja saisi rikesakon samasta ylinopeudesta.

Edellä esitetty kuulostaa pöyristyttävältä ja täysin oikeustajun vastaiselta. Kumma kyllä, vastaavat rajoitukset käänteisessä muodossa menevät läpi. Sitä kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi. (Kuinka helvetissä tuollainen ilmaisuhirviö on voitu edes keksiä? Kuulostaa suunnilleen samalta kuin pienikokoinen jättiläinen.) Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähemmistöryhmille varataan kiintiöt, jolloin heidän edustajansa pääsevät helpommin opiskelemaan, työhön etc. kuin muut. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että muita, yleensä valtaväestöön kuuluvia syrjitään heidän rotunsa takia! Tätä ei pidetä syrjintänä, koska se kohdistuu fiksumpiin ja yritteliäämpiin.

Tilanne on täsmälleen sama kuin jos koripalloon otettaisiin käyttöön pituuskiintiöt. Puolet miehistä on alle 180-senttisiä ja yli kaksimetrisiä on vain aniharva. Niinpä olisi oikeudenmukaista, jos kentällä olevista viidestä pelaajasta vähintään kahden olisi oltava alle 180-senttisiä ja enintään yksi saisi olla yli kaksimetrinen. Varmaan demokraattiset lakimiehet olisivat siinäkin tapauksessa sitä mieltä, että syrjintää tapahtuu, koska kaksimetrisillä on edelleen koripallojoukkueissa yliedustus heidän todelliseen väestöosuuteensa nähden ja koripalloilijoiden keskipituus on yhä selvästi väestön keskipituutta suurempi.

Kiintiöitä tulee vastustaa henkeen ja vereen. Tämä on oikeudenmukaista myös vähemmistöjä kohtaan. Jos lääkärikoulutukseen olisi norjalaisilla oma kiintiönsä, niin norjalaislääkäreitä alettaisiin pitää huonompana kuin muita. Kun ei ole, niin voi luottaa lääkärikoulutukseen päässeen norjalaisen olevan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin lääkäri. Vaikka keskimääräisen norjalaisen älykkyysosamäärä muistuttaisi turskan vastaavaa, ei se saa olla este yksittäisen norjalaisen etenemiselle.

Syrjintää ei ole se, että sanoo pitkien olevan parempia koripalloilijoita kuin lyhyiden, koska asiasta on tutkittua tietoa.
Syrjintää ei ole se, että sanoo nigerialaisten olevan ahkerampia kuin norjalaisten, jos asiasta on tutkittua tietoa.
Syrjintää on se, jos koripallon pelaaminen kielletään alle 190-senttisiltä.
Syrjintää on se, jos norjalaiselta kielletään korkeakoulutus hänen kansallisuutensa perusteella.

Syrjintää ei ole myöskään se, jos sanoo uskovansa nigerialaisten olevan älykkäämpiä kuin norjalaisten. Tällöin kyse on todistamisen taakasta; jos hypoteesin haluaa kumota, on kaivettava faktaa esiin. Ylipäätään asian tutkiminen on mahdollista vasta sitten, kun on esittänyt jonkin hypoteesin, olkoon se sitten toisen kansallisuuden suurempi älykkyys tai molempien tasavertaisuus älyllisellä akselilla.

Kansallisuuksissa on eroja; koripallo soveltuu afro-niloottiselle klusterille jostakin syystä, samoin hyväksymme sen faktan, että maailman parhaat pikajuoksijat ovat poikkeuksetta tummapintaisia. Hyväksymme jopa sen, että eri kansojen keskimääräisissä (yksilökohtaiset erot ovat asia sinänsä) temperamenteissa ja luonteissa on eroja. Tiedämme hollantilaisten olevan keskimäärin japanilaisia pidempiä. Miksi ihmeessä on kiellettyä edes epäillä, että eri kansallisuuksien älyssä, rehellisyydessä ja työteliäisyydessä voisi olla eroja, kun kaikissa muissa ominaisuuksissa erot hyväksytään?