Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 17. heinäkuuta 2021

Uusinta: Sisäpiirissä


Lukijalle: Tehtävä ennen tämän jutun uusinnan lukemista. Yrittäkää arvata, mistä maailman maasta on pisin matka merenrannalle? Kaikkein kaukaisin piste merestä on 2645 km ja se sijaitsee Kiinassa lähellä Kazakstanin rajaa, mutta vastaus kysymykseen ei ole Kiina, sillä Kiina on rannikkovaltio. Eli mikä on se sisämaavaltio, jonka merenrantaa lähimmästä pisteestä on suurin matka merelle?:

Maailman lähes kahdensadan itsenäisen valtion joukossa on noin neljäkymmentäviisi sisämaavaltiota. Tarkka lukumäärä riippuu siitä, mitkä maat lasketaan itsenäisiksi. Tässä on noudatettu luokittelua, jossa Kosovo on laskettu itsenäiseksi, mutta Transnistriaa, Etelä-Ossetiaa, Länsirantaa ja Vuoristo-Karabahia ei. Azerbaidzan, Kazakstan ja Turkmenistan on laskettu sisämaavaltioiksi, vaikka niillä on rantaviivaa Kaspianmerellä, Kaspianmeri kun ei ole yhteydessä valtamereen.

Sijainti sisämaassa on useimmiten valtiolle haitta, koska se joutuu kaupankäynnissään turvautumaan rajanaapureihinsa. Siksi monet sisämaavaltiot ovatkin pyrkineet joko hankkimaan itselleen merenrantaa tai sitten joutuneet olemaan hyvissä väleissä naapureihinsa joskus jopa vastoin tahtoaan.

Sisämaavaltioista kaikkein kovimmassa kategoriassa ovat Uzbekistan ja Liechtenstein. Niiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita eli ne ovat "tuplasisämaavaltioita".

Eniten rajanaapureita sisämaavaltioista on Itävallalla, Serbialla ja Sambialla, jokaisella kahdeksan. Itävalta pitänee nostaa näistä ykköseksi, koska sen rajanaapureista viisi on itsekin sisämaavaltioita.
Eniten sisämaarajanaapureita on kuitenkin rannikkovaltio Kongon demokraattisella tasavallalla, jolla on kuusi sisämaarajanaapuria.
Vähiten rajanaapureita on San Marinolla, Vatikaanilla ja Lesotholla, jotka ovat kaikki yhden valtion sisällä.

Sisämaavaltiot ovat ymmärrettävistä syistä keskittyneet klustereiksi, joissa on useita sisämaavaltioita samassa nipussa. Suurin klusteri on Keski-Afrikan klusteri, johon kuuluu kymmenen maata. Keski-Euroopan klusteriin kuuluu yhdeksän, Keski-Aasian klusteriin kuusi (kahdeksan jos Kaspianmeren erottamat Azerbaidzan ja Armenia lasketaan), eteläisen Afrikan klusteriin neljä ja Etelä-Amerikan klusteriin kaksi. Kaksitoista sisämaavaltiota ei rajoitu yhteenkään toiseen sisämaavaltioon.

Pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin sisämaavaltio on Kazakstan, 2,7 miljoonaa neliökilometriä. Yli miljoonan neliökilometrin ovat myös Mongolia, Tsad, Niger, Mali, Etiopia ja Bolivia.
Asukasluvultaan suurin ja ainoa yli sadan miljoonan on Etiopia. Muistatteko muuten, kun kolmekymmentä vuotta sitten pelättiin etiopialaisten kuolevan nälkään ja järjestettin kaiken maailman Band Aid -konsertteja? Taisi onnistua yli odotusten, sillä tuolloin etiopialaisia oli vain 40 miljoonaa.

Vastoin yleistä harhaluuloa Bosnia-Herzegovina ei ole sisämaavaltio. Sille kuuluu parikymmentä kilometriä pitkä palanen rannikkoa Neumin kaupungin ympärillä. Tämä Bosnian rannikkosiivu katkaisee Kroatian Dubrovnikin maayhteyden muuhun Kroatiaan. Bosnia onkin maailman ainoa rannikkovaltio, jolla ei ole kunnollista satamaa.
Toinen samankaltainen käytävä merelle on Kongon demokraattisella tasavallalla, jonka maan kokoon nähden naurettava vajaan neljänkymmenen kilometrin rannikkosiivu eristää samaan tapaan Cabindan muusta Angolasta. Tämä palanen liitettiin aikoinaan Kongoon, jotta belgialaiset voisivat orjuuttaa maata tehokkaammin.
Vastaavia maayhteyksiä muuten sisämaille on myönnetty ennenkin. Historiasta varmaan kaikki muistavat Puolan käytävän. Nykyisin Puola on rannikkovaltio sinänsä, mutta usea nykyinen sisämaavaltio on vastaavasti aiemmin ollut rannikkovaltio. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia nyt esimerkkinä, jonka seurauksena syntyi se huvittava tilanne, että Unkarin eli sisämaavaltion valtionpäämiehenä toimi pitkään amiraali. Myös Bolivia on ollut rannikkovaltio, mutta menetti rannikkonsa hävittyään Chilelle sodassa vuonna 1884. Etiopiasta puolestaan tuli sisämaavaltio Eritrean itsenäistyttyä 1993.
Käytännössä myös Suomi on sisämaavaltio, koska talvisin Itämeren jäätyessä meriyhteys on perinteisesti katkennut, paitsi nykyaikana, kiitos jäänmurtajien.

Mutta mikä valtio on kaikkein syvimmällä sisämaassa? Eli mistä on kaikkein pisin matka merelle? Eipä muuta kuin Google Maps esiin ja mittatikku käyttöön. En takaa, että kaikki etäisyydet olisivat varmasti täysin oikein, mutta tässä tulokset pyöristettynä alaspäin lähimpään kilometriin:


1Kirgisia1569
2Tadzikistan1326
3Uzbekistan1171
4Ruanda961
5Burundi932
6Turkmenistan884
7Etelä-Sudan858
8Tsad748
9Uganda734
10Mongolia638
11Sambia595
12Paraguay593
13Niger564
14Kazakstan556
15Keski-Afrikka555
16Botswana517
17Nepal494
18Mali476
19Burkina Faso451
20Bhutan445
21Afganistan431
22Slovakia362
23Tsekki284
24Azerbaidzan276
25Liechtenstein273
26Unkari212
27Malawi197
28Valko-Venäjä183
29Luxemburg182
30Zimbabwe178
31Armenia165
32Lesotho158
33Sveitsi155
34Bolivia126
35Serbia107
36Andorra103
37Itävalta81
38Kosovo79
39Swazimaa72
40Makedonia71
41Laos44
42Etiopia43
43Vatikaanivaltio22
44San Marino9
45Moldova2

Eli pohjat vetää Kirgisia, jonka lounaiskärjestä on peräti 1569 kilometriä lähimpään merenlahteen, joka sijaitsee Pakistanissa. Yli tuhannen kilometrin pääsevät myös Tadzikistan ja Uzbekistan.
Afrikan ennätys menee Ruandalle, 961 km.
Amerikan ykkönen on Paraguay, 593 km.
Euroopan ennätys on Slovakialla, 362 kilometriä matkaa Adrianmerelle. Naapurimaa Tsekki on kahden vaiheilla, Adrianmerelle on matkaa 313 km, mutta Itämerelle vain 284 km.

Kaikkein naurettavin tilanne on Moldovalla, jota erottaa Mustastamerestä vain kaksi kilometriä leveä viipale Ukrainaa. Moldova järjesti asian sopimalla Ukrainan kanssa aluevaihdosta - mutta ei Mustanmeren rannalta, vaan Tonavan. Ukraina luovutti vaihdossa 600 metriä leveän pätkän Tonavan rantaa, jonne Moldova rakensi Giurgiulestin sataman.

4 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tuli mieleen tuosta Moldovasta että miksikähän se ei liittynyt Romaniaan kun suuri ja mahtava hajosi? Jättäen ehkä sen Transnistrian sitten ulkopuolelle. Sehän kuului aikanaan Romaniaan ja romanialaisiahan siellä asuu. Vai liekö niin että Molotov-Ribbentropin etupiirijako on edelleenkin voimassa siellä päin? Vai mielsikö Romania että ne eivät halua persaukista aluetta muutenkin persaukiseen maahansa?

Tuli myös mieleen kysymys että mikähän piste Suomessa on kauimpana merestä?

KLS kirjoitti...

Kongon demokraattisen tasavallan ja Bosnia-Hertzegovinan lisäksi on ainakin kolme muutakin valtiota, joilla on kokoonsa nähden kovin lyhyt pätkä rantaviivaa. kummallakin lahden perukassa. Jodraniallahan on vain lyhyt pätkä rantaa Akabanlahden ja Irakilla Persianlahden perukassa. Kroatian taas melkein eristää merestä Italiaan kuuluva pitkä ja kapea Triesten kieleke, mutta sen ja Kroatian välissä silläkin on sentään lyhyt pätkä merenrantaa.
Israelilla taas on kyllä kohtalaisesti Välimeren rantaa, mutta Akabanlahden perukassa silläkin on Jordanian tavoin vain lyhyt pätkä.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Käsittääkseni Moldovan sisäpolitiikassa pääsivät kolmekymmentä vuotta sitten valtaan poliitikot, jotka olivat mieluummin isoja kaloja pienessä lammikossa kuin pieniä kaloja isossa lammikossa. Eli eivät halunneet Romaniaan, kun korruptiota pystyi paremmin hoitelemaan itsenäisessä Moldovassa. Yhtenä erkaannuttamistoimenpiteenä kolme vuotta itsenäistymisen jälkeen perustuslakiin vaihdettiin viralliseksi kieleksi moldovan kieli romanian tilalle. Ero on kuulemma se, että moldovan kielessä on venäjänkielisiä lainasanoja, mutta muuten kielet ovat samoja eli käytännössä eroa lienee vähemmän kuin pohjanmaalla ja savolla.
Jälkimmäinen kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen. Kyseessä täytyisi olla piste, josta on yhtä pitkä matka kolmeen suuntaan merellä. Se oli joku näistä ympyrän kummallisista pisteistä joista en ikinä muista mikä mikin oli, oliko tämä nyt se kolmion ympäri vai sisään piirretyn ympyrän keskipiste. Joka tapauksessa kokeilemalla päädyin suunnilleen tähän pisteeseen eli Lieksasta lounaaseen Pielisessä sijaitsevalta Liklamo-saarelta on noin 281 km matkaa Ouluun, Viipurinlahdelle ja Sorokkaan Vienanmeren rannalle. Intuitiivisesti veikkasin Suomen itäisintä pistettä Virmajärveä Ilomantsissa, mutta se on yllättävän lähellä Vienanmerta. Niinpä Liklamo menee listakärkeen. Edes Lapissa ei päästä samoihin lukemiin, siellä Porttipahdan tekojärvestä vähän etelään Peurasuvannon paikkeilta on kolmelle merelle matkaa vähän yli 250 km.

KLS: Totta joo. Kongon dt katkaisee Angolan samaan tapaan kuin Bosnia-Herzegovina Kroatian. Käsittääkseni nämä mainitsemasi Jordania, Irak ja Slovenia (mikä pitäisi kai lukea Kroatian tilalla lauseen alussa) ovat yleisesti tunnetumpia merenrantavaltioiksi kuin Bosnia-Herzegovina, joka on ainoa merenrantavaltio jolla ei ole kunnollista satamaa. Samoin Israelin Akaba on lomakohteena hyvin tunnettu.

Funkystock kirjoitti...

Kannattaa muistaa että Moldova eli silloinen Bessarabia liitettiin Venäjän imperiumiin jo vuonna 1812 eli yli 200 vuotta sitten ja tästä ajasta alue kuului Romaniaan vain 20 vuoden ajan. Venäjän kulttuurivaikutus on tästä syystä edelleen vahvaa ja väestö on enemmän kallellaan Moskovaan kuin Brysseliin päin. Yhdistymisestä on järjestetty kansanäänestyksiäkin ja enemmistö moldovalaisista äänesti yhdistymistä vastaan. Tiedä sitten olivatko vaalit 100 % rehellliset, mutta näin joka tapauksessa kävi.

Tavallaan yhdistyminen on jo tapahtunut. Kaikilla niillä, jotka polveutuvat Romanian kansalaisista viimeistään vuonna 1940, on oikeus saada Romanian passi. Melkoinen osa Moldovan ja Ukrainaan nykyisin kuuluvasta Pohjois-Bukovinan väestöstä on käyttänyt oikeuttaan ja ovat nykyisin kaksoiskansalaisia. Moldova on Euroopan köyhin ja korruptoitunein maa ja valtaosa eteenpäin pyrkivistä ihmisistä on aikoja sitten muuuttanut Romanian passin turvin EU:n alueelle töihin tai harjoittamaan yritystoimintaa. Tämä ei jatkossakaan lupaa hyvää Moldovan tulevaisuudelle.