Uusinta: Olen kuullut, on metropolialue tuolla...

Lukijalle. Uusitaanpa nyt tähän hetkeen (heinä-elokuun vaihde 2020) päivitetty tilasto Amerikan isoista palloilusarjoista:

Pohjois-Amerikassa on neljä suurta palloilun ammattilaisliigaa: koripallon NBA, amerikkalaisen jalkapallon NFL, baseballin MLB ja jääkiekkoilun NHL. Kuten hyvin tiedetään, nämä liigat ovat suljettuja eli niihin ei pääse voittamalla alempaa liigaa. Päästäkseen mukaan joukkueen on saatava päättävän tahon hyväksyntä. Ensimmäinen peruslähtökohta on se, että joukkueella on oltava riittävän suuri markkina-alue. Kaupunkien väkiluku ei tätä kerro, mutta onneksi Pohjois-Amerikassa metropolialueiden koot tilastoidaan niin Yhdysvalloissa kuin Kanadassakin. Esimerkiksi Dallasin metropolialueeseen kuuluvat Dallasin lisäksi myös Fort Worthin ja Arlingtonin (eri Arlington kuin Washingtonin metropolialueeseen kuuluva) kaupungit.

Päätin tutkia, miten korkeimman tason urheilujoukkueet ovat jakautuneet eri metropolien kesken. Selvitys kattaa tilanteen vain vuonna 1946 alkaneesta kaudesta eteenpäin. Kolmesta syystä. Ensinnäkin NBA laskee historiansa alkaneen vasta tuolloin, joten näin tästä vertailusta saadaan lajien kesken suhteellisen tasapuolinen. Toiseksi aiempina vuosina etenkin NFL:n joukkueiden tilanne oli hyvinkin sekava. Kolmanneksi tuolloin toinen maailmansota oli juuri päättynyt ja television sekä suuren rahan aikakausi sarastamassa, mikä muutti ammattilaisliigojen toimintaympäristöä dramaattisesti.

Toki tässäkin tilastoinnissa on ongelmansa. Muutama täsmennys:
1) NBA:n Kansas City Kings pelasi kausina 1972-75 noin puolet kotipeleistään Omahassa ja oli viralliselta nimeltään Kansas City - Omaha Kings. Laskettu kuitenkin Kansas Cityn nimiin.
2) NBA:n Anderson Packers oli virallisesti Andersonin kaupungin joukkue ainoalla kaudellaan, mutta on laskettu Indianapolisille, koska Anderson on nykyään osa Indianapolisin metropolia.
3) NFL:n Green Bay Packers pelasi vuoteen 1996 asti melkein puolet kotipeleistään Milwaukeessa, mutta on laskettu Green Baylle.
4) NFL:n New Orleans Saints oli hurrikaani Katrinan jälkeen yhden kauden evakossa San Antoniossa ja Baton Rougessa, mutta laskettu New Orleansille.
5) NBA:n New Orleans Hornets pelasi samasta syystä muutamaa peliä lukuun ottamatta kaksi kautta Oklahoma Cityssä nimellä New Orleans / Oklahoma City Hornets. Laskettu kuitenkin New Orleansin piikkiin.
6) NHL:n Carolina Hurricanes joutui Raleighiin muutettuaan olemaan kaksi kautta evakossa sadan kilometrin päässä Greensborossa, koska halli ei ollut valmistunut. Laskettu silti Raleighille.
7) NHL menetti kauden 2004-5 kokonaan työsulkuun. Sitä kautta ei ole laskettu mukaan, koska otteluja ei pelattu lainkaan. Tämän takia NHL:lla on laskuissa vain 69 kautta, kun muilla liigoilla on 70.
8) MLB:n vuosien 1994-95 lakko katkaisi kauden 1994 kesken (ja lyhensi myös seuraavaa kautta). Kausi on kuitenkin laskettu mukaan, koska silloin pelattiin, vaikka mestaruutta ei ratkaistukaan.
9) Muut lakkojen lyhentämät kaudet on pelattu mestaruuteen asti ja laskettu tietysti mukaan.
10) Kilpailevia liigoja, kuten koripallon ABA:ta ja jääkiekon WHA:ta ei ole laskettu mukaan. Amerikkalaisen jalkapallon AFL on laskettu mukaan jo kolme vuotta ennen liigojen yhdistymistä siksi, että kaudesta 1966 alkaen liigat pelasivat yhteisen loppuottelun.
11) Kanadassa ei pelata amerikkalaista jalkapalloa, vaan siitä hieman poikkeavaa kanadalaista jalkapalloa. Sikäläistä CFL:ää ei kuitenkaan ole laskettu isoksi liigaksi. Kanadalaiset varjelevat suhteellisen mustasukkaisesti omia sääntöjään - kun aikoinaan epäiltiin amerikkalaissääntöjen leviävän maahan, esitettiin jopa lakia jenkkisäännöllä pelattavien ammattilaistason ottelujen kieltämiseksi.

Seuraavissa tilastoissa käytetään Dallasia esimerkkinä siitä, miten tilastot on laskettu.

Tilasto 1: Kausien määrä
Luonnollisin tilasto on mitata, kuinka monta kautta korkeimman tason joukkueet ovat yhteensä milläkin paikkakunnalla pelanneet. Dallasissa NBA:n Mavericks on pelannut 40 kautta, NFL:n Cowboys 60 kautta, MLB:n Texas Rangers 48 kautta ja NHL:n Stars 26 kautta. Näiden lisäksi NFL:ssä ehti yhden kauden ajan vaikuttaa joukkue nimeltä Texans. Tästä tulee yhteensä 40 + 60 + 48 + 26 + 1 = 175 kautta. Tällä lukemalla Dallas sijoittuu metropolien välisessä vertailussa vasta sijalle 14, vaikka se onkin Yhdysvaltojen neljänneksi suurin metropoli. Se siitä että Teksasissa olisi kaikki muka suurta. Eat your heart out, J.R. Ewing!
Kaikkiaan liigoihin on saanut vähintään yhden joukkueen 58 metropolia. Lukema on itse asiassa hämmentävän pieni, koska nykyään joukkueita on peräti 123. Tämä kertoo siitä, että ne ovat keskittyneet suurille paikkakunnille. Pohjois-Amerikassa ei ole samaa ilmiötä läheskään yhtä voimakkaasti kuin Suomessa, jossa joillakin pikkupaikkakunnilla on valtalajin joukkue pääsarjassa.

Tilasto 2: Yksittäisten lajien kausien määrä
Tämä on Dallasissa sama 175 kuin edellinenkin, koska Dallasissa ei ole koskaan ollut paikalliskilpailijaa samassa lajissa. Sen sijaan esim. New Yorkin metropolialueella on tälläkin hetkellä kolme jääkiekkojoukkuetta, Rangers, Islanders ja New Jersey Devils. Näiden jokainen yhteinen kausi on niputettu kukin vain yhdeksi eli "jääkiekon" kaudeksi New Yorkissa. Tämä luku on ilmoitettu vain siinä tapauksessa, jos se poikkeaa tilaston 1 luvusta ja laitettu sulkuihin.

Tilasto 3: Niiden kausien määrä, jolloin metropolissa on ollut vähintään yksi joukkue edes jossain lajissa.
Dallasissa on ollut ainakin yksi joukkue 1952 ja 1960-2020 eli 61 kautta.

Metropolialueet on lueteltu tilaston 1 mukaisessa järjestyksessä siten, että ensimmäinen luku on tilaston 1 lukema, mahdollisesti suluissa oleva luku tilaston 2 lukema (vain jos se poikkeaa tilaston 1 lukemasta) ja kauttaviivan jälkeen tilaston 3 lukema (tämäkin on ilmoitettu vain, jos se poikkeaa tilaston 1 lukemasta). Kaupungin nimen edessä oleva luku on sen suuruusjärjestys Pohjois-Amerikan metropolien joukossa. Sen verran olen muuttanut tilastointia, että parissa kohdassa olen käyttänyt tilastollista aluetta enkä metropolialuetta. Syynä tähän on se, että Los Angelesin sekä San Franciscon alueella on molemmissa kaksi metropolialuetta jostain historiallisesta syystä, vaikka ne kaiken järjen mukaan kuuluisivat yhteen. Lihavoidulla ne metropolit, joilla on ainakin yksi joukkue tälläkin hetkellä.

1. New York 505 (283) / 74
3. Chicago 369 (281) / 74
2. Los Angeles 364 (227) / 74
10. San Francisco 319 (227) / 70
14. Detroit 285 / 74
12. Boston 285 (278) / 74
9. Philadelphia 282 (273) / 74
6. Washington 211 / 74
18. Minneapolis 207 / 72
21. St. Louis 204 / 74
28. Pittsburgh 201 / 74
35. Cleveland 194 / 74
10. Atlanta 179 / 54
4. Dallas 175 / 61
5. Houston 156 / 58
20. Denver 156 / 55
15. Toronto 142 / 74
32. Cincinnati 141 / 74
8. Miami 139 / 54
22. Baltimore 138 / 73
33. Kansas City 133 / 65
16. Seattle 129 / 53
13. Phoenix 129 / 52
40. Milwaukee 119 / 67
35. Indianapolis 117 / 72
18. San Diego 112 / 54
53. Buffalo 111 / 54
15. Montreal 109 / 74
19. Tampa Bay 103 / 44
170. Green Bay 74
49. New Orleans 72 / 53
23. Charlotte 57 / 32
28. Vancouver 55 / 49
26. Portland 50
25. San Antonio 44
37. Nashville 44 / 23
51. Salt Lake City 41
47. Edmonton 40
42. Calgary 39
28. Sacramento 35
24. Orlando 31
46. Ottawa 27
80. Winnipeg 26
41. Jacksonville 25
43. Raleigh 22
44. Memphis 19
33. Columbus 19
51. Hartford 18
96. Syracuse 17
78. Quebec 16
42. Oklahoma City 12
141. Fort Wayne 9
55. Rochester 9
30. Las Vegas 3
39. Providence 3
155. Moline 2
368. Sheboygan 1
275. Waterloo 1

Ottamalla joka liigaan yhden joukkueen jokaiselle kaudelle metropolille kertyisi 295 kausipistettä. Tämän lukeman ylittää neljä metropolia, joissa on siis ainakin yhdessä lajissa paikalliskilpailija.
Ylivoimaisesti eniten kausipisteitä kerää tietysti New York, jonka alueella on nytkin kaksi joukkuetta joka liigassa paitsi jääkiekossa kolme.
Detroit on eniten kausia kerännyt metropoli, jossa yhdelläkään joukkueella ei ole koskaan ollut samassa lajissa paikalliskilpailijaa.
Vähiten kausia kerännyt metropoli, jossa on joskus ollut jossakin lajissa samaan aikaan kaksi joukkuetta, on Pittsburgh.
Eniten kausia kerännyt metropoli, jossa ei ole ollut yhtä joukkuetta enempää, on Green Bay.
Vähiten kausia kerännyt metropoli, jossa on ollut enemmän kuin yksi joukkue, on Nashville. Tämä muuttuu kaudella 2020, kun Oakland Raiders muuttaa Las Vegasiin.
Vasta 28. suurin metropoli Pittsburgh on kausitilastossa peräti seitsemäntenä.
Kooltaan pienin metropoli, jolla on nykyisin joukkue, on Green Bay, vasta 170. suurin noin 322 tuhannella asukkaalla. Seuraavaksi pienin on sijalla 80 oleva Winnipeg, joka on reilusti yli kaksi kertaa suurempi.
Koripalloliiga NBA:n alkuaikoina mukana oli pikkukaupungeista muutama joukkue, jotka muutaman kauden sinniteltyään siirtyivät isommille markkina-alueille. Pienin paikkakunta, jolta koskaan on ollut joukkue mukana, oli yhden kauden ihme Sheboygan, jossa on nykyään noin 115 tuhatta asukasta.
Liigojen joukkuemäärien lisääntymisen myötä melkein kaikilla paikkakunnilla, joissa joskus on ollut joukkue, on sellainen edelleenkin. Eniten pelikausia ilman nykyistä joukkuetta on Hartfordissa, jossa Whalers tahkosi NHL:ää 18 kautta ennen muuttoaan Raleighiin.
Suurin metropoli, jossa ei ole joukkuetta (eikä ole koskaan ollutkaan) oli pitkään Las Vegas. Selitys on se, että paikkakunta on kasvanut voimakkaasti vasta viime vuosikymmeninä. Yli miljoonan metropoleja ilman joukkuetta ovat Austin (30. suurin), Virginia Beach, Louisville, Richmond, Birmingham, Grand Rapids ja Tucson. Näiden lisäksi miljoonametropoleista nykyisin joukkuetta ei ole Providencessa, Hartfordissa ja Rochesterissa, mutta on joskus ollut.
Mikäli lasketaan, kuinka monta kautta asukasta kohti metropolissa on saatu nauttia huipputasosta, selväksi ykköseksi nousee Green Bay, 229 kautta miljoonaa asukasta kohti. New York pääsee ylivoimaisesta absoluuttisesta johtoasemasta huolimatta vain 26 kauteen miljoonaa asukasta kohti. Suurista kaupungeista parhaaseen lukemaan yltää Buffalo, 98. Heti perässä tulee Cleveland, 94. Todella suurista metropoleista korkein lukema on Detroitilla, 65, mutta se johtuu historiallisista syistä. Ainoana jättimetropolina Detroitin asukasluku on pienentynyt viimeisen 40 vuoden aikana, kaupunkiin kun iski ydinpommiakin tuhoisampi katastrofi. Los Angelesin lukema on vain 20 ja Miamin 22. Pienin lukema nykyään joukkueen omaavista kaupungeista on Las Vegasilla, 1,3.

Tilasto 4:
Todella suuren metropolin mittari onkin sitten se, että sieltä löytyy joukkue kaikista neljästä liigasta samaan aikaan. Tähän saavutukseen on historian aikana yltänyt 17 metropolia, lihavoituna ne joissa se on nykytilanne:
New York 73
Detroit 63
Chicago 59
Boston 56
Philadelphia 52
San Francisco 37
Los Angeles 32
Miami 26
Dallas 26
Denver 24
Minneapolis 23
Phoenix 22
Atlanta 19
Washington 15
Cleveland 2
Kansas City 2
St. Louis 1
Näiden lisäksi Pittsburghissa on ollut joukkue kaikissa neljässä lajissa, mutta ei koskaan samanaikaisesti.

New Yorkissa on koko ajan ollut joukkue kaikissa lajeissa. Kausia on kuitenkin vain 69 siksi, että yksi NHL-kausi peruuntui kokonaan.
Asukasta kohti laskettuna parhaaseen suoritukseen yltää Detroit, jolla on ollut 14,6 täydellistä kautta miljoonaa asukasta kohti.
Erikoisuuksia ovat yhden ja kahden kauden tapaukset. St. Louisissa Blues rantautui pelaamaan NHL:ää 1967 ja seuraavana kesänä NBA:n Hawks muutti Atlantaan. Clevelandin ja Kansas Cityn kahden kauden suoritukset aiheutuvat lyhytaikaisista NHL-kokeiluista.

Tilasto 5:
Mestaruuksista on päässyt nauttimaan 36 metropolia. Niistä 21 on saavuttanut mestaruuden useammassa kuin yhdessä liigassa ja viidellä on täysi suora eli mestaruus kaikissa liigoissa. Tilastossa ensin mestaruuksien määrä, lajien määrä, mikäli niitä on enemmän kuin yksi ja mestaruuksia saavuttaneiden joukkueiden määrä, mikäli niitä on enemmän kuin lajeja:
New York 37 / 4 / 10
Boston 30 / 4
Los Angeles 22 / 4 / 7
Montreal 18
San Francisco 19 / 3 / 5
Detroit 16 / 4
Chicago 15 / 4
Pittsburgh 13 / 3
Baltimore 10 / 3 / 4
Toronto 10 / 2
St. Louis 9 / 4
Philadelphia 9 / 3
Minneapolis 8 / 3
Green Bay 7
Miami 7 / 3
Dallas 7 / 3
Washington 6 / 4
San Antonio 5
Cleveland 5 / 2
Denver 5 / 2
Edmonton 5
Kansas City 4 / 2
Cincinnati 3
Houston 3 / 2
Seattle 2 / 2
Milwaukee 2 / 2
Tampa Bay 2 / 2
Portland 1
Syracuse 1
Rochester 1
Indianapolis 1
New Orleans 1
Atlanta 1
Phoenix 1
Calgary 1
Raleigh 1

New Yorkissa mestaruuksia on tullut tietysti joka lajissa, mutta peräti kymmenelle seuralle! Jääkiekossa Stanley Cupin ovat voittaneet Rangers, Islanders ja New Jersey Devils. NFL:ssä sekä Giants että Jets ovat päässeet juhlimaan mestaruutta. MLB:n World Seriesin on voittanut neljä newyorkilaisseuraa: sekä nykyiset Yankees ja Mets sekä ennen poismuuttoaan myös Dodgers ja Giants. Koripallossa mestaruuden on ottanut ainoastaan Knicks, Brooklyn Nets ei ole vielä siihen yltänyt.
Los Angelesin mestaruudet ovat jakautuneet seitsemälle seuralle. Kun koripallon Clippers vielä nappaisi mestaruuden, niin joka lajissa olisi kaksi voittanutta seuraa - mutta toistaiseksi metropolin kaikki 11 NBA-mestaruutta ovat menneet Lakersille.
Myös Chicago on saavuttanut "värisuoran". Sen viideskin joukkue Cubs saavutti vihdoin mestaruuden 2016. Sen edellinen mestaruus oli vuodelta 1908. Seura ehti siis pelata pääsarjassa 108 vuotta ilman mestaruutta!
Washington sai värisuoran täyteen äskettäin, kun Capitals voitti Stanley Cupin 2018 ja Senators World Seriesin 2019.
San Franciscolta puuttuu vielä jääkiekon mestaruus, sen vastapainoksi sillä on sekä MLB:ssä että NFL:ssä kaksi mestariseuraa.
Erikoisuus on Baltimoren kaksi mestariseuraa NFL:ssä - sekä nykyinen Ravens että aikoinaan pois muuttanut Colts ovat voittaneet mestaruuden.
Montrealin kaikki 18 mestaruutta ovat Canadiensin tekosia. Tilanne ei luultavasti tule muuttumaan lähiaikoina, koska paikkakunnan ainoa toinen korkeimman tason joukkue, MLB:n Expos, muutti sieltä pois 2005.
Suhteellisesti parhaiten - jopa ylivoimaisesti - on menestynyt tietysti Green Bay, 22 mestaruutta miljoonaa asukasta kohti. Seuraavana on Boston, 6,1. Se onkin suurista metropoleista ylivoimainen.
Suhteellisesti huonoimmin on menestynyt San Diego, jonka 112 kautta NFL:ssä, MLB:ssä ja NBA:ssa (NBA:ssa ja NFL:ssä ei ole enää joukkuetta ja NHL:ssä ei ole koskaan ollutkaan) ei ole tuottanut ainuttakaan mestaruutta. Se on myös suurin metropoli, joka ei ole yhtäkään mestaruutta saavuttanut.

Tilasto 6:
Äärimmäinen saavutus olisi voittaa samalla kaudella kaikkien neljän liigan mestaruudet. Tähän ei ole yksikään metropoli yltänyt. Ei itse asiassa edes kolmeenkaan mestaruuteen. Ei edes siten, että kauden määritelmää venytetään. NBA:ssa ja NHL:ssä kaudet ovat suunnilleen samanaikaisia, lokakuusta kesäkuuhun ja ne ilmaistaan kahdella vuosiluvulla, kuten 2015-16. MLB ja NFL käyttävät yhtä ainoaa vuosilukua. NFL siitä huolimatta, että sen kausi (nykyään myös runkosarja) päättyy vasta seuraavan vuoden puolella. Esimerkiksi kausi, joka päättyi Super Bowliin 7.2.2016 oli vuoden 2015 kausi. Tämä aiheuttaa joskus hämmennystä, koska Super Bowliin viitataan joskus vuosiluvulla. Viimeisin Super Bowl oli siis järjestysnumeroltaan 50, se pelattiin 2016 ja päätti kauden 2015. Päälle päätteeksi NFL venytti kautensa seuraavan vuoden puolelle vasta vuodesta 1965 alkaen. MLB:n kausi taas alkaa huhtikuussa ja päättyy loka-marraskuun vaihteessa World Seriesiin. Kaikki saman vuoden puolella, joten siinä ei ole mitään epäselvyyttä.
Ongelma on siinä, miten nämä kaudet niputetaan. On ilmeistä, että NBA ja NHL kulkevat samalla tavalla. Mutta lasketaanko NFL sen mukaan, milloin kausi on päättynyt vai alkanut? Eli kuvitteellisesti: laskettaisiinko NFL:n kausi 2015 samaksi kaudeksi NHL:n ja NBA:n kausien 2014-15 vai 2015-16 kanssa? Ja sama kysymys MLB:stä, joka on vielä hankalampi koska sen kausi ei veny seuraavan vuoden puolelle. Luontevinta olisi varmaan laskea kaikki jälkimmäisen mukaan, koska syksyllä kaikkien liigojen kaudet ovat samaan aikaan käynnissä. Seuraavassa on lueteltu kaikki ne yksitoista tapausta, joissa saman metropolin joukkue on voittanut kaksi mestaruutta jollakin tavalla tulkiten saman kauden aikana.

Selvät tapaukset eli NHL:n ja NBA:n mestaruus:
ei yhtäkään
Sama vuosiluku kaudessa eli MLB:n ja NFL:n mestaruus:
New York Yankees MLB 1956, New York Giants NFL 1956
Baltimore Orioles MLB 1970, Baltimore Colts NFL 1970
Pittsburgh Pirates MLB 1979, Pittsburgh Steelers NFL 1979
Boston Red Sox MLB 2004, New England Patriots NFL 2004
Mestaruus samana kalenterivuonna eli NFL ja NHL/NBA:
Pittsburgh Steelers NFL 2008, Pittsburgh Penguins NHL 2008-9
Sama kuin edellä, mutta ennen kuin NFL:n kausi jatkui seuraavan vuoden puolelle:
Detroit Lions NFL 1953, Detroit Red Wings NHL 1953-54
NHL/NBA keväällä, saman vuoden kaudella NFL:
Detroit Red Wings NHL 1951-52, Detroit Lions NFL 1952
NHL/NBA keväällä, saman vuoden kaudella MLB:
New Jersey Devils NHL 1999-2000, New York Yankees MLB 2000
Los Angeles Lakers NBA 2001-2, Anaheim Angels MLB 2002
MLB, seuraavana keväänä NHL/NBA:
Los Angeles Dodgers MLB 1981, Los Angeles Lakers NBA 1981-82
Boston Red Sox MLB 2007, Boston Celtics NBA 2007-8

Jollain tavalla tulkiten tuplia on siis mennyt kuuteen kaupunkiin, kaikkiin muihin kahdesti mutta Baltimoreen vain kerran.
Mahdollisia eri liigojen yhdistelmiä on kuusi kappaletta. Ne ovat toteutuneet seuraavasti:
NFL-MLB 4
NBA-MLB 3
NFL-NHL 3
MLB-NHL 1
NBA-NFL 0
NBA-NHL 0

Tilasto 7: Seurojen ristikkäinen esiintyminen eri metropoleissa:
NFL-MLB 28 metropolia
NFL-NBA 28
NFL-NHL 28
MLB-NBA 26
MLB-NHL 26
NBA-NHL 20

Tilasto 8: Eri lajien esiintyminen metropoleissa:
Neljä lajia: 13 metropolia
Kolme lajia: 8 metropolia
Kaksi lajia: 10 metropolia
Yksi laji: 19 metropolia
Vain yhden lajin metropoleja on Kanadan takia tietysti eniten NHL:ssä, yhdeksän. NBA:kin yltää peräti seitsemään. NFL:ssä on kaksi. Jokaisella MLB-paikkakunnalla on ainakin yhden muun lajin joukkue, paitsi San Diegossa Chargersin muutettua äskettäin pois!