Lukijalle: Valtion kassan pohja ei enää kunnolla näy, koska ollaan velanoton myötä vajottu jo niin kauas pohjan alapuolelle. Eipä tässä kai muu auta kuin leikata menoja, sanoo järki. Samalla voi käyttää demokratiaa ja jättää Suomen kansalle hyödyttömät menot niiden maksettavaksi, jotka haluavat:
...mitä tässä maailmassa velkaantuu. Näin lauloi aikoinaan Jori Malmstén kappaleessa Nikkelimarkka.
Melkein samoilla linjoilla oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja (Päivitys 25.4.2020: Nyttemmin onneksi jo aikoja sitten entinen sellainen.) Sampo Terho Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Terho lausui, että kansalaisten palveluista ei voi leikata ja siirtää näin säästettyjä varoja maahanmuuton kustannuksiin. Leikkausten sijaan Terho kannatti lisälainan ottoa kustannusten kattamiseksi. Hän perusteli asian aivan oikein: "Tilanne on nyt jo hyvin kireä. Silloin tällainen populistinen heitto, että suomalaisilta otetaan ja maahanmuuttajille annetaan, että heitetään mummo ulos palveluista ja tuodaan mamu sisään, pitäisi silloin ihan paikkansa. Jos menisimme siihen tilanteeseen, että meidän täytyy leikata olemassa olevista palveluista laittaaksemme ne rahat turvapaikkapolitiikkaan."
Yksi suuri ongelma Terhon lausunnossa on. Sen Jori Malmstén olisi voinut hänelle kertoa. Kun lainan ottaa, se on myös maksettava. Ja mistähän rahat lainan ottamiseen sitten loppujen lopuksi tulevat, ellei suomalaisilta?
Koska Malmstén on kuitenkin maannut haudassa kohta 35 vuotta, pitää sitten minun uhrautua kertomaan. Kuvitellaanpa vaikka, että päätän ostaa uuden Volvon. Noin äkkiseltään katsoen halvin malli, joka tarpeisiini soveltuu, maksaa yli 80 000 euroa. Jaaha. Siinä meni se lämmitysjärjestelmäremontti. Toisaalta en halua siitä tinkiä, enkä muustakaan elintasostani. Joten on otettava lainaa. Niinpä kaikki onnistuu. Mutta pankki haluaa rahansa aikanaan takaisin, joten myöhemmin on korkeammasta elintasosta luovuttava. Pitää jättää muutaman vuoden ajan lomamatka tekemättä ja uusi sohva ostamatta.
Sama juttu se on valtion lainankin kanssa. Loppujen lopuksi se kaatuu meidän veronmaksajien niskaan. Lainan otto on pelkkää kosmetiikkaa, jolla yritetään pitää kansa rauhallisena. Terho ei oikeasti voi uskoa, että lainan otto ei tulisi myöhemmin suomalaisten niskoille - tai jos uskoo, niin on syytä olla todella huolissaan. Kyseessä on poliittinen peli. Vahva merkki siitä, että Terho vain pelaa, on se, että jopa Alexander Stubbin esitys matukriisin rahoittamiseksi on järkevämpi. Stubb totesi, että velalla ei rahoiteta. Sitä hän ei kylläkään kertonut, millä ihmeellä rahoitus hoituu, sössötti ainoastaan "kokonaisuuden katsomisesta". Eikä Stubb olisi Stubb, ellei hän olisi vetäissyt konditionaalivoimavaraa esiin: "Stubbin mukaan lisäkustannuksia tulee lyhyellä aikavälillä, mutta jos kotouttaminen onnistuu, voivat turvapaikanhakijat ja maahanmuutto olla talouden näkökulmasta plussaa pitkällä aikavälillä." Eli selkokielellä: jos kaikki menee hyvin, niin sittenhän on hienosti. Lievää törkeämmän ongelman muodostaa se, että tuo jos ei kehitysmaalaisten kohdalla ole koskaan onnistunut sen paremmin Suomessa kuin muuallakaan, mutta ei anneta toki realismin haitata kaunista unelmaa.
Toisaalta jokainen tsäännssi on mahdollisuus, sanoisi Nykäsen Matti. Niin on tämäkin. Nyt voitaisiin kokeilla täysin uutta systeemiä: vastuullista kansanäänestystä. Kansa on saatava ymmärtämään, että kaikki tämä maksetaan meidän rahoistamme. Niinpä jokaiselle äänioikeutetulle on lähetettävä solidaarisuusverolippu, josta voi sitten valita sopivaksi katsomansa vaihtoehdon maksettavaksi.
Sampo Terhon mukaan: "Kulut ovat ylittäneet moninkertaisesti kaikki odotukset. Meillä on satojen miljoonien kustannukset tänä vuonna ja tulevina vuosina tällä hallituskaudella." Tarkkaa lukua hän ei maininnut. Sitä tuskin tietää kukaan, ja todelliset henkiset kustannukset kansamme hyvinvoinnille ovat toki moninkertaiset rahallisiin kustannuksiin nähden. Mutta unohdetaan nyt ne ja sanontaan vaikka, että hintalappu on 500 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen verokertymästä oli toissa vuonna tuloveroja 31 473 miljoonaa euroa, josta noin 90 % kotitalouksien tuloveroja. Lasketaan pyöreästi 500 / 25 000 = 0,02 eli kaksi prosenttia. Kriisi saadaan siis tämän laskelman mukaan kustannettua laittamalla jokaiselle veronmaksajalle lisävero, joka on suuruudeltaan kaksi prosenttia hänen maksamistaan tuloveroista. Esimerkiksi tuloistaan viisitoistatuhatta euroa veroa maksaneen osuus olisi 300 euroa.
Tämä kahden prosentin lisävero (vuoden 2014 veroista) otetaan perustasoksi. Oletetaan, että sen verran pitäisi saada rahaa kerättyä. Mutta sitten tuleekin jotain uutta. Jokaiselle äänioikeutetulle lähetetään verolippu, jossa on kuusi vaihtoehtoa A-F. Jokainen saa itse valita, minkä veromäärän ottaa maksettavakseen. Vaihtoehto määräytyy sen mukaan, millaista mamupolitiikkaa kannattaa. Jyrkin vaihtoehto on A, jossa lisäveroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Vaihtoehdot B ja C tarkoittavat nykyisen politiikan kiristämistä, D sen säilyttämistä, E ja F nykyisen politiikan löysäämistä. Koska vaihtoehto D on nykytason kustannusten mukaan arvioitu, se olisi kaksi prosenttia henkilön vuonna 2014 maksamista tuloveroista. Vastaavasti E ja F olisivat kalliimpia, B ja C halvempia sekä A ilmainen. Jokaisessa maksuluokassa olisi minimisumma, joka on suunnilleen suuruudeltaan bruttona 20-25 tuhatta euroa vuodessa ansaitsevan henkilön maksumäärää vastaava summa. Veroluokassa D eli nykysysteemi se olisi 100 euroa.
Luettelo vaihtoehdoista, jokaisessa prosentuaalinen osuus vuoden 2014 veroista, minimisumma ja esimerkkinä vuodessa 15 000 euroa veroa maksavan henkilön lisävero:
A) Hyväksyn hallitukselta kaikki mahdolliset toimet humanitaarisen maahanmuuton vähentämiseksi nollaan, myös aseellisten voimakeinojen käytön rajojen vartioinnissa.
Lisäveroa ei tarvitse maksaa lainkaan.
B) Turvapaikkaoikeus on myönnettävä vain rajoitetulle määrälle äärimmäisessä hädässä olevia, hakemukset on käsiteltävä pikatahtia ja karkoitukset on toteutettava tarvittaessa voimakeinoin. Pakolaiskiintiötä ei saa missään tapauksessa kasvattaa, vähentäminen on toivottavaa.
Lisävero 0,5%, minimissään 25 euroa, esimerkkitapauksessa 75 euroa.
C) Turvapaikkahakemusten käsittelyä ja palautuksia on nopeutettava, pakolaiskiintiö pidetään ennallaan.
Lisävero 1 %, minimissään 50 euroa, esimerkkitapauksessa 150 euroa.
D) Kannatan nykyisen politiikan jatkamista, pakolaiskiintiötä voi tarvittaessa väliaikaisesti kasvattaa.
Lisävero 2 %, minimissään 100 euroa, esimerkkitapauksessa 300 euroa.
E) Turvapaikkapolitiikkaa on löysättävä, pakolaiskiintiötä kasvatettava ja kielteisen päätöksen saaneiden palautuksessa pyrittävä vapaaehtoiseen palaamiseen.
Lisävero 4 %, minimissään 200 euroa, esimerkkitapauksessa 600 euroa.
F) Rajat on avattava vapaalle maahanmuutolle.
Lisävero 8%, minimissään 400 euroa, esimerkkitapauksessa 1200 euroa.
Hallituksen politiikka määräytyy sen mukaan, mihin kohtaan asettuu 50 % enemmistön raja. Kuvitteellinen esimerkki: vaihtoehdon F valitsee 5 % ja vaihtoehdon E 20 %. Tämä on yhteensä 25 %, mikä ei vielä riitä. Vaihtoehdon D valitsee 30 %, mikä yhteensä edellisten vaihtoehtojen kanssa tekee 55 %. Näin ollen raja tuli vastaan vaihtoehdon D kohdalla, joten jatketaan nykyistä mamupolitiikkaa.
Jutun juoni on siinä, että nämä maksut, kuten muutkin verot, ovat julkisia. Eli jokainen saa halutessaan tietää, kuinka paljon kukakin on ollut valmis maksamaan. Tällöin jokainen joutuu myös kantamaan vastuun päätöksestään. Jos valitsee vaihtoehdon A eli ei maksa mitään, on tällöin oltava valmis siihen, että tarvittaessa rajalla ammutaan konekiväärillä suoraan kohti ilman varoituslaukauksia. Tuskin kovin moni sentään tätä haluaa, vaan tyytyy vähintäänkin vaihtoehtoon B. Etenkin, kun tieto jokaisen verovalinnasta on kaikkien saatavilla.
Tämä menetelmä tarkoittaa vastuullista demokratiaa. Jos jotain vaihtoehtoa kannattaa, niin laittaa samalla itsensä likoon, myös julkisesti. Ja jos oikein hurjaksi heittäytyy, niin "äänten" ostaminen olisi täysin laillista. Joku miljonäärisuvaitsevainen voisi aivan hyvin maksaa köyhille opiskelijoille 400 euroa per lärvi siitä hyvästä, että nämä maksavat korkeimman veroluokan mukaan. Tai ehkä heille pitäisi maksaa 500 - neljäsataa veroon ja satanen maksupalkkiota. Miten vaan.
Systeemi ei olisi teknisesti edes vaikea toteuttaa. Ohjelmoidaan verohallinnon tietokoneisiin yksinkertainen laskukaava, printataan muutama miljoona kaavaketta, postitetaan ja jäädään odottamaan rahavyöryä. Jos rahaa tulee vähemmän kuin se haluttu 500 miljoonaa, kiristetään politiikkaa ja selvitään halvemmalla. Jos taas tulee enemmän, niin seuraavana vuonna ei tarvitse enää lisäveroa kantaa, ei ainakaan niin paljon - ja politiikkaakin voidaan ehkä löysätä.
Tätä ideaa saa jakaa vapaasti. Jos minulla olisi elämässäni aikaa, olisin tehnyt tämän esityksen julkisesti ja ryhtyisin ajamaan tästä lakialoitetta. Valitettavasti työ, perhe ja tietyt muut velvollisuudet estävät sen, että pystyisin asiaa riittävän tehokkaasti lobbaamaan.
Magdeburgin kaasuvalotus
3 tuntia sitten
8 kommenttia:
Mielenkiintoinen näkökulma. Mutta verojen määrääminen tulee olemaan vaikeaa, jopa mahdotonta.
Vuonna 2018 valtion ansiotuloista keräämä verokertymä oli 5,5 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kustannukset samana vuonna olivat noin 3,2 miljardia euroa tekemäni selvityksen mukaan. Eli valtion saamista ansiotulojen veroista yli puolet menee maahanmuuttajien elättämiseen.
Esitettyjä kohdennettuja veroja ei voida laittaa arvonlisäverotukseen eikä myöskään kuntien veroihin, tuskin myöskään kiinteistö-, polttoaine- ja sähköveroihin. Menoista suurimman osan maksaa valtio joko suoraan tai kunnille maksettuina kulukorvauksina.
Tiedän että tämä ajatus on mahdotonta toteuttaa, Valitettavasti. Mutta ajatusleikkinä; jos tämä olisi toteutettavissa. Ei tämän tarkoituskaan olisi kattaa haittamaahanmuuton kustannuksia. Kuten totesit, ei riitä alkuunkaan. Tämän tarkoitus on vähentää haittamaahanmuuton kustannuksia. Jos kansa ei halua niitä maksaa, niin se ilmaisee asian lompakollaan ja poliitikot - toivottavasti - reagoivat.
Valtionvelan maksamiseksi on esitetty tällainenkin idea:
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=184926&tstart=0
Mahtaisiko tuo todellakin toimia noin? Ja jos toimisi, miksi sitten missään ei ole menetelty noin?
En tiedä aiheesta muuta kuin että tosiaan tuollaista ei ole tehty, ja luulisi että jos maassa lojuu sadan miljardin euron seteli joku nappaa sen ja tarvittaessa vetää 10^8*tonninsetelin ilmeen velkojille. Se että näin ei ole tapahtunut viittaa siihen ettei se oli niin helppoa, ja esimerkiksi langassa joku väittää:
"Tuossa on pari bugia.
Ensinnäkin keskuspankkien on kiellettyä luotottaa suoraan valtioita. Olet ehkä lukenut näistä Zimbabveista ja vastaavista ja voit varmaan arvata syynkin.
Toiseksi, tämän operaation jälkeen Suomi on velkaa tälle pankille. Eli vaihdettiin vain sitä kenelle ollaan velkaa.
Kolmanneksi, ei niin kovin olennaista, mutta onko Keskuspankeillakin joku varantovaatimus?
Itse olen käsittänyt, että se koskee vain ns. peruspankkeja, joissa tämä homma toimii ihan eri tavalla, kuin mitä kuvasit. Sitä rahaa ei monistella tavallisissa pankeissa.
Mikäli siis tarkoitit, että tämä uusi pankki on tavallinen pankki, niin tämä esittämäsi ei toimi siinäkään, koska sitä rahaa ei siis voi monistella."
Veikkaan että tällaista operaatiota joko ei kunnioitettaisi (jolloin luotu "raha" olisi arvottomampaa kuin monopoliraha, sillä kun saa sentään nuotion syttymään) tai johtaisi Zimbabwe-skenaarioon.
Suomen suurituloisimpia henkilöitä ovat suurten firmojen johtajat. Lisäksi on olemassa lukuisia proffatasoisia taloustietäjiä, jotka nostetaan parempina aikoina lehtien kehuartikkeleihin poseeraamaan ja vastaanottamaan kansan kehuja. Sitten ovat tietenkin vielä ministerit juoksupoikineen synnyttämässä suuria talouspäätöksiä. Hyvä että TV-ruutuun ehtivät ja mahtuvat jakamaan meille tavan tallaajille tarvitsemaamme tiedon mannaa sariinilla terästettynä.
Ja nyt nämä suuret tietäjät funtsivat ja kokoontuvat miettien, milloin perustettaisiin arvovaltainen asiantuntijakaarti korjaamaan koronan mukanaan tuomia taloudellisia tappioita. Eihän näitä talouden notkahduksia kukaan etukäteen pysty tietenkään arvioimaan, joten ei voida pyrkiä ennalta tekemään toimenpiteitä vahinkojen minimoimiseksi... Toki numeroita on tallenettu pilvet täyteen ja nykyaikaiset tietokoneet käytössä, mutta kun ei ole niitä sademiehiä asettelemaan numeroita sellaiseen järjestykseen, että niistä olisi jotain apua. Siis kansalle.
Ja näille tietäjäheppuleille jaellaan vuosittain Nobelin palkintoja ja muita korvauksia tekemistään suurista oivalluksista, joilla maailman talous saadaan pidettyä hyvällä tasolla ja kasvu-uralla. Ja hyvältähän tuo näyttää, eikös vain.
Kukahan näitä joukkoja kouluttaa ja valmentaa? Täytyy olla erittäin lyhyiden matkojen taloudellisen kestävyysjuoksun johtoporukkaa. Pisin mittausväli näissä juoksuissa lienee neljäsosametrin etenemiseen kulunut aika. Raha on toissijainen asia, se ei lopu noin lyhyillä juoksumatkoilla.
Qroquius Kad: Kuulostaa vähän samalta kuin Idi Aminin aikoinaan rahapajan johtajalle antama määräys siirtää setelipaino kolmivuorotyöhön valtion kassavajeen poistamiseksi.
Laivastonorsu: Käsittääkseni aika lailla noin siinä kävisi.
Veijo Hoikka: Taloustieteen peruskurssin käynyt osaa selittää mitä tulee tapahtumaan ja jatkokurssin käynyt miksi niin ei sitten käynytkään.
Jaska B
Kiitos selvityksestä. Hyvinhän se sitten menee. Mutta aika kalliiksi tulee noiden asiantuntijoiden koulutus etenkin jos mukaan lasketaan elinkaarikustannukset. Hävittäjälukemissa, siis kustannukset/hävittäjä.
Kirjoitit: "jenkkeihin lähti täältä ylijäämäväestö eli ne, jotka eivät Euroopassa pärjänneet, joten totta kai niiden jälkeläisetkin ovat vähemmän viisaita."
Amerikkalaiset ovat epäilemättä tavalla tai toisella valikoitunutta porukkaa. Taitaa kyllä olla paljon perää siinäkin, että sinne lähti Euroopasta lähinnä "ylijäämäväestö", joka ei täällä pärjännyt. (Tämä seikka ilmeisesti antoi Ilmari Kiannolle aiheen kirjoittaa tunnetut laulun sanat: "raukat vain menköhöt merten taa.") Mutta ehkäpä sinne muutti myös melkoinen joukko jakauman toisesta päästä, niistä kaikkein teräväpäisimmistä. Niin on epäilemättä tapahtunut ainakin viime aikoina, mistä piilaakso on hyvä esimerkki; onhan paljon puhuttu "aivovuodostakin", mutta ehkäpä sellaista tapahtui paljolti jo aikaisemminkin, aina siirtolaisuuden alkuajoista lähtien. Niin että ehkäpä siellä tässä suhteessa hajonta on suurempi kuin Euroopassa. Varhaisimmista siirtolaisista muuten monet olivat uskontonsa vuoksi vainottuja tai ainakin syrjityiksi itsensä kokeneita.
Yhdysvaltoja epäilemättä muistuttaa monessa suhteessa myös Australia, vaikka onkin väkimäärältään paljon pienempi. Sillä kuitenkin on vielä se erikoispiirre, että ensimmäiset sinne muuttaneet tai pikemminkin pakkosiirretyt eurooppalaiset olivat rangaistusvankeja. Vasta myöhemmin sinne alkoi muuttaa vapaaehtoisiakin siirtolaisia.
Lähetä kommentti