lauantai 16. heinäkuuta 2022
Uusinta: Tiedän paikan armahan
Lukijalle: Näin kesäruuhkien aikaan tämä juttu vuodelta 2009 on aina ajankohtainen. Kuten ihmisten vapaa-ajan alkaessa ruuhkista nähdään, kaikki haluavat perjantaisin ajaa kohti Helsinkiä kun se on niin ihana paikka ja lomien loppuessa ruuhkat ovat toiseen suuntaan, kun kehä kolmosen ulkopuolella asuvat joutuvat vastentahtoisesti irtautumaan pääkaupungin ihanuudesta. Tosin on kyllä rehellisyyden nimissä myönnettävä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana hesalaisten ihmettely siitä, miten muualla Suomessa voi elää on aika lailla kadonnut. Lieneekö jotain tekemistä sen kanssa, että Hesassa eläminen on jostain kumman syystä muuttunut jopa hesalaisten mielestä vuosi vuodelta epämiellyttävämmäksi:
Ei, tällä kertaa otsikko ei viittaa Gynekologien Liiton tunnusmarssiin vaan isänmaamme pääkaupunkiin, Helsinkiin. Tässä kirjoituksessa sana "Helsinki" pitää sisällään kaikki mahdolliset Espoot, Vantaat, Nurmijärvet, Keravat ja mitä siinä ympäristössä nyt ikinä onkaan. Espoota ja muita vastaavia voi ruveta sanomaan kaupungiksi heti kun lepakko luokitellaan linnuksi sillä perusteella, että se on tasalämpöinen ja lentää.
Aina silloin tällöin maaseudulla asuva kansalainen joutuu hesalaisen kanssa keskusteluun aiheesta "miten ihmeessä siellä Helsingin ulkopuolella voi elää". Helsinkiläisten ihmetyksen aiheet voi laatia kahteen perustyyppiin, positiiviseen ja negatiiviseen. Positiivisessa keskusteluvaihtoehdossa hesalainen kertoo, kuinka valtavan paljon hyviä puolia Helsingissä on maaseutuun verrattuna. Negatiivisessa versiossa maalaisjuntti saa kuulla, kuinka karmeaa maalla on Helsingin ihanuuteen verrattuna. Sen verran kokemusta alasta löytyy, että heitän pari tyypillistä tapausta, H = hän eli hesalainen, M = minä eli maalainen.
Positiivinen keskustelu:
H: Meillä on kaikkea mahdollista, ravintoloita on hinkuintialaisesta uggabuggalaiseen ja kulttuuritarjontaa piisaa baletista oopperaan. Teillä on kuntakeskuksessa yksi pizzeria ja yksi tavallinen ravintola, koulukeskuksessa esitetään elokuva kerran viikossa.
M: Minua kun ei kiinnosta syöminen eikä teatterit.
H: No kyllä sinä nyt joskus käyt ulkona syömässä tai kulttuurimenoissa...
M: Niin käyn. Luultavasti ihan yhtä usein kuin sinäkin ja sen tarpeen tyydyttämiseen riittää se, mitä täältä löytyy ja vielä jää ylikin.
Negatiivinen keskustelu:
H: Kuinka joku voi elää metsän keskellä, hiljaisuudessa vailla kaupungin sykettä?
M: Minä pidän siitä.
H: Mutta eihän täällä koskaan tapahdu mitään.
M: Kyllä täällä liikettä on. Jos katsoo ulos, voi vielä nähdä lumessa viikko sitten pihan poikki loikkineen ilveksen jäljet. Karhu tosin nukkuu talviunta, pesä on tuossa vajaan kilometrin päässä. Naapurikylällä susi teki viime kesänä pahaa jälkeä lammaskatraassa.
H: Hui kamalaa! Miten sinä oikein uskallat liikkua täällä?
M: Suhteellisuudentajua. Viimeisen sadan vuoden aikana suurpedot ovat tappaneet Suomessa yhden ihmisen. Liikenneonnettomuuksissa on pelkästään tämän kunnan alueella viimeisen viiden vuoden aikana kuollut moninkertainen määrä ihmisiä. Miten sinä oikein uskallat ajaa autoa?
Molemmissa tapauksissa yleisin lopputulos on närkästynyt hesalainen, joka kommentoi jotakin siihen suuntaan, että kyllä Helsinki on ainoa paikka Suomessa, missä ihminen voi asua eikä hän tajua alkuunkaan, kuinka kukaan haluaa olla täällä junttilassa. Yleensä tapaan kääntää veistä haavassa huomauttamalla hesalaisille epämiellyttävästä tosiseikasta paikkojen miellyttävyyden suhteen.
Kun ihmisellä on työpaikka Helsingissä, hänen on tietysti asuttava siellä. Jos hänellä on työpaikka maalla, hän asuu vastaavasti siellä. Jonain päivänä koittaa kesäloma tai vain viikonloppu. Tällöin ihminen saa vapaasti päättää, missä hän on. Tällöin liikenneverkko ruuhkautuu ihmisten pyrkiessä sinne, missä he mieluiten viettävät aikaansa. Koska Helsinki siellä asuvien mukaan on maan ainoa siedettävä paikkakunta, pysyvät hesalaiset siellä ja joka kesäperjantai maantiet ovat tukossa Helsinkiin matkaavista junteista. Vastaavasti sunnuntai-iltaisin ruuhka on toiseen suuntaan.
Vaan kun asia ei tietenkään ole näin. Olen aina tietoisesti koettanut välttää ruuhka-aikoina liikkumista, mutta joskus olen tilanteen pakottamana joutunut niin tekemään. Kuten kahtena edellisenä juhannuksena.
Viime vuoden juhannuksena jouduin sunnuntaina ajamaan etelän suuntaan paluuliikenteen seassa jonkin matkaa, onneksi alle sata kilometriä. Muutamaan kertaan liikenne seisoi täysin, pisin pysähdys oli varttitunti. Määränpäässä piti vain käydä kääntymässä ja heti takaisin paluumatkalle. Jonot seisoivat yhä etelän suuntaan, omaan menosuuntaan eli pohjoiseen kulki muutama hassu auto. Ajallisesti menomatkaan kului 2,5-kertainen aika paluuseen verrattuna.
Tänä juhannuksena ajoin torstai-iltana etelän suuntaan parisataa kilometriä. Reitin olin - onnekkaan sattuman eli lähtö- ja maalipaikkojen sijainnin ansiosta - onnistunut valitsemaan siten, että vältin pahimmat valtatiet. Siitä huolimatta vastaantuleva liikenne oli moninkertaista samaan suuntaan menevään nähden.
Tilanne miellyttävyysakselilla Helsinki - muu Suomi ei ole näin paha kuin liikennemääristä voisi päätellä. Se on vielä pahempi. Helsingissä asuu vähän toista miljoonaa asukasta. Muualla Suomessa asukkaita on nelinkertainen määrä. Jos prosentuaalisesti edes neljäsosa muun Suomen asukkaista pitäisi Helsinkiä yhtä houkuttelevana kuin helsinkiläiset muuta Suomea, ei liikennemäärissä olisi mitään suuntakohtaista eroa perjantaisin ja sunnuntaisin. Vielä rautalangasta: jos 40 % helsinkiläisistä suuntaa kohti pohjoista, riittäisi vastapainoksi että 10 % muista suuntaisi kohti Helsinkiä.
Lupaan uskoa hesalaisten lööperiin kaupungin ihanuudesta edes osittain heti yhden ehdon toteuduttua. Näyttäkää minulle yksikin maaseudulla asuva, joka omistaa Helsingin keskustasta kerrostaloasunnon ja matkustaa sinne jokaisena kesäviikonloppuna sekä viettää siellä kesälomansa. Talvisaikaan asunto on tietysti tyhjillään.
Vastakkaisia esimerkkejä - asunto Helsingissä, mökki maaseudulla - löytyy satoja tuhansia.
Hesalaisten into hankkia kesämökkejä on niin huikea, että täällä maalla mökin hinnalla saa isomman ja paremmin varustetun omakotitalon. Mistä hitosta niillä riittää rahaa, kun asuminen Helsingissä on kustannuksiltaan yli kaksinkertaista? Tuttu kiinteistövälittäjä tosin sanoi tässä, että useimmat hesalaiset mökin etsijät kertovat, että sekä talo että auto ovat jo velaksi. Ja sitten pitäisi vielä saada mökki. Lisäsi vielä, että mökkikauppa seisoo nyt tosi pahasti ja hinnat tulevat kohta reilusti alas. Siinä voi olla velkarahalla ostetun mökin myyjä ihmeissään.
Kun on lyönyt näitä faktoja pöytään, alkavat hesalaiset suuttua ihan tosissaan. Sitten alkaa tulla se vanha litania maataloustuista (mitä helvetin tekemistä tällä on nykyisten maalla asujien kanssa, aika harva saa elantonsa alkutuotannosta) ja siitä, kuinka hesalaiset elättävät muuta maata kaikenlaisilla valtiontuilla.
Tähän pitää sitten todeta, että kyllä meille sopisi oikein hyvin että kaikki tuet lakkautettaisiin, kunhan sen vastapainoksi luotaisiin maaseudulle valtion työpaikkoja asukaslukuun nähden samassa suhteessa kuin Helsinkiin! Useimmissa maaseutukunnissa ainoa valtion työllistäjä lienee poliisi, aika monessa kunnassa ei enää ole edes sitä. Jos tähän pitäjään tulisi vaikka Ajoneuvohallintokeskus tai mikä tahansa muu valtion instanssi, niin tervemenoa valtiontuet eikä itketä perään. Etenkin kun valtion viraston tulon seurauksena kunnan kaupalliset palvelut saisivat lisäkäyttäjien myötä piristysruiskeen eli kerrannaisvaikutukset olisivat huikeat. Syntyviä lisätyöpaikkoja olisi luultavasti kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä valtion virasto suoranaisesti toisi mukanaan.
Eikä kyse ole pelkästään työpaikoista tai valtionhallinnosta. Ei täällä ole erityisemmin ollut havaintoja kansallisoopperasta, kansallisbaletista tai kansallisteatterista, mitkä ovat kaikki valtion varoilla kustannettuja. Miksi muuten sanan "kansallis-" tilalle ei vaihdeta "stadilais-"? "Lois-" kuulostaisi turhan ilkeältä, vaikka onkin realistinen. Oopperatalo olisi pitänyt rakentaa vaikka Jämsään, ei Helsinkiin! Jos kyseessä on kerran kansallisooppera, olisi oikein että kansallisia instituutioita hajasijoitettaisiin. Nyt maakunnista oopperaan menijät tuovat majoitus- ravintola- ja muut rahansa Helsinkiin. Jos he tulisivat Jämsään, tuskin sielläkään enää valtion tukirahoja tarvittaisiin nykyistä epäoikeudenmukaisuutta tasaamaan. Olisi oikeudenmukaisempaakin, että suomalaisilla olisi lyhyempi matka kansalliseen instituutioon, kun se sijaitsisi Keski-Suomessa eikä nykyisellä paikallaan syrjäisessä rannikkokaupungissa.
Mikä hiton idea Aleksanteri I:llä oli sitä paitsi sijoittaa pääkaupunki logistisesti noin älyttömälle paikalle niemenkärkeen? Jos pyydettäisiin neitseelliseltä Suomen kartalta näyttämään paikka, mikä on sijainniltaan huonoin mahdollinen pääkaupungille, Helsinginniemi olisi takuulla Top 10:ssä. Aleksanterin syyksi ei sentään voi pistää nykyistä sijainnista aiheutuvaa riesaa eli surkeaa ilmastoa. Tuuli vaivasi varmaan jo tuolloinkin, mutta talvet olivat vielä kunnon talvia. Vetäistäänpä tähän vielä se suomalaisten vakiokortti eli mitä talvella Helsinkiin saapuvat ulkomaalaisetkin ajattelevat maastamme nähdessään loskaisen, sateisen ja ankean kaupungin? Suomen lipun värit ovat lumenvalkoinen ja taivaansininen, mutta jos niitä päätettäisiin nykypäivänä helsinkiläisten toimesta, kuvaavammat olisivat loskanruskea ja sateisenharmaa.
Niin, hesalaisen ja stadilaisen ero on siinä, että hesalainen lähtee yleensä viikonloppuisin tai lomilla käymään kotimaisemissaan. Aikanaan keskustelin erään pääkaupunkiseutua ihannoivan henkilön kanssa asuinpaikkojen paremmuudesta ja ilmeisesti loukkasin hesaa hänen mielestään. "Kaikki ne vaan sieltä tänne tunkee" sanaili tämä hesalainen (huom hesalainen, joka oli muuttanut kolmisen vuotta aikaisemmin helsinkiin). Vastasin "onneksi on työpaikka ihmisten ilmoilla, ettei tarvi tunkea tänne syrjäkylään".
VastaaPoistaKuinka monessa sukupolvessa hesalaisesta voi tulla stadilainen?
VastaaPoistaNe suoraan alenevassa sukupolvessa 1800-luvulta polveutuvat starbut ja friidut taitavat olla jo aika lailla vähissä ja muut enemmän tai vähemmän böndeltä.
Työkaveri on paljasjalkainen stadilainen, sen tunnistaa siitä, että 0.3 sekuntia valon vaihtumisesta torvi soi. Ja puheeparresta, se ei ikinä sano "mie oon statista". On viihtynyt jo vuosikymmeniä mansessa.
VastaaPoistaPääkaupungin voisi siirtää päijänteen ja kokemäenjoen reitin väliin, jämsän - mäntän seudulle tai lempäälä - kangasala -korkeudelle, hauhokin käy. Metsään olisi tilaa rakentaa ja hyvät liikenneyhteydet.
Pyssymies
Helsingin vetovoima on hiipunut. Netti vei tavarakaupan lisäksi verkkoon musiikin, elokuvat, kirjat (äänikirjojen muodossa), luennot, esitelmätilaisuudet ja jopa parinhaun tai seksiseuran etsimisen. Suomalaisten huono ostovoima näkyy halpaa tavaraa myyvien ketjuliikkeiden menestyksenä. Suurimmissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa vielä viime vuosituhannella sijainneet keskituloisille laadukkaita vaatteita ym. tavaraa myyneet kaupat ovat melko lailla kadonneet.
VastaaPoistaMikäli työ ei edellytä, niin nykyisin on melko sama, asuuko Helsingissä vai reilusti maaseudulla. Netistä tai jostain vähänkin suuremmasta kaupungista löytyy lähes kaikki se mitä Helsingistäkin. Kulttuuripalveluja, teatteria, taidenäyttelyitä tai peräti oopperaa varten voi sen kaksi tai kolme kertaa vuodessa pääkaupungissa käydäkin.
Pari pätkää Juha Vainion sanoituksesta kappaleeseen Kuusamo, jossa kaivataan ihan toisenlaisiin maisemiin ja elämään:
VastaaPoista"Helsinki, savuinen, sumuinen kaupunki
ihmiset eivät tunne edes naapuriaan
kaikilla on kiire, harva täällä hymyilee
näkymättömät langat repivät ja nykivät sätkynukkeja
jotka poukkoilevat kuin saalis sumpussa
kaikilla on kiire ei minnekään.
-
Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä
on vain joukko yksinäisiä
ja heitä on monta, liian monta
en tahtoisi olla yksi heistä."
Eiköhän se ole siinä, mutta makujahan on tietysti monenlaisia. Kysymys ei ole kuitenkaan kansantaloudellisesti yhdentekevä, kuten tässä blogissa hyvin ansiokkaasti osoitettiin!
Stadiin piti ajaa takavuosina sataman takia, ruotsiin, saksaan, sitten viroon pääsi satamasta. Myös stokmannilla oli käytävä ostoksilla, joskus. Messuilemassa skattalla. Kansalliskirjastossa. Ja konttorilla tai asiakkaan konttorilla. Kirurgiselta kävin hakemassa käytetyn munuaisen, oikein kiva kököttää ruuhkassa taksissa, sairaanhoitopiiri säästi, ambulanssi olisi ollut kalliimpi.Pii-paa-kyyti olis xituttanut vähemmän.
VastaaPoistaNyttemmin stokka on hiipunut, teams hoitaa kokoontumiset, kirjastoon mennään netitse, satama on edelleen pussinperällä. Ja se saatu munuainen toimii ainakin vielä.
Pyssymies
Mantsurian velho: Niin tosiaan, tuo tärkeä ero hesalaisen ja stadilaisen välillä.
VastaaPoistaQroquius Kad: Taitaa tosiaan olla niin, että stadilainen on sellainen hesalainen, joka ei ole tuntenut lapsuudessaan maalta muuttaneita isovanhempiaan.
Pyssymies: Esitin pääkaupungin siirtämistä mainitsemillesi kulmille tässä fiktiossa.
Funkystock: Ihan totta. Virtuaalisuuden kehittyessä Helsinki slummiutuu. Kiihtyvän liikkeen sysää käyntiin haittamaahanmuutto.
Ano: Jep, on varsin ilmeistä että prosentuaalisesti suurempi osa helsinkiläisistä haluaisi asua Kuusamossa kuin kuusamolaisista Helsingissä.