lauantai 30. heinäkuuta 2022

Uusinta: Vitaalit statistiikat, osa II


Lukijalle: Tärkeän kirjoitussarjan osa II:

Kirjoituksen edellisessä osassa tarkasteltiin maakohtaisia tietoja. Tässä kakkososassa tarkastellaan (1) tilastoja alueittain ryhmittelemällä maat maantieteellisiin blokkeihin sekä (2) kaivaudutaan yksittäisiä esimerkkejä käyttäen syvällisemmin maakohtaisiin tilastoihin.

Yleinen havainto on se, että meille on valehdeltu suut silmät täyteen, mitä väestönkasvuun ja sen seurauksiin eli ympäristöongelmiin tulee:
1) Vastoin väitteitä väestönkasvu ei ole hidastumassa elintason nousun myötä, vaan ehkä jopa päinvastoin, mikäli kyseisen väestön kulttuuri sitä suosii
2) Vastoin väitteitä Eurooppa ei ole millään tavoin syyllinen ympäristöongelmiin, sillä Euroopan väestöpolitiikka on ollut koko ajan kestävällä kannalla - paitsi maahanmuuton osalta


Ensimmäisessä taulukossa ei ole sinänsä mitään uutta tilastotietoa ja sen voi huoletta sivuuttaa. Se on mukana vain siksi, että lukija voi halutessaan tarkistaa, mihin blokkiin mikäkin maa on sijoitettu.
Käytin jaottelussa kolmeatoista suuraluetta: Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa (rajana entinen rautaesirippu eli Kreikka sisällytettiin tähän), Itä-Eurooppa, Lähi-itä (rajana Israelin-Egyptin raja), Etelä-Aasia (rajana Afganistan-Pakistan), Kaukoitä, Keski-Aasia (NL:n entiset tasavallat Mustastamerestä itään), Pohjois-Afrikka (Välimeren rantavaltiot + Sudan), Afrikka, Pohjois-Amerikka (vain USA ja Kanada), Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Oseania. Jaon tarkempiin perusteluihin menemättä totean sen olevan luultavasti sopivin mahdollinen maantieteellisen, kulttuurillisen ja väestöllisen jaon kompromissi.
Tilastoaineisto on sama kuin viimeksi eli tässä ovat mukana vain maailman 160 asukasluvultaan suurinta maata. Tämä tarkoittaa sitä, että alle miljoonan asukkaan maista mukana on vain kaksi, sitä pienempiä ei aineistossa tilan- ja ajansäästösyistä ole mukana.
Taulukossa maan nimen jälkeisessä sarakkeessa asukasluku 1957 (miljoonaa), sen jälkeen asukasluku 2017, sitten kasvukerroin 1957-2017 (eli kuinka moninkertaiseksi väkiluku on kasvanut 60 vuodessa) ja viimeisenä keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti.

Taulukko 1. Maiden jako kolmeentoista suuralueeseen. Tämä taulukko on mukana vain referenssinä ja sen voi sivuuttaa:


19572017Kerroin%/v
     
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%
Ruotsi7,36410,1201,370,53%
Tanska4,4885,7561,280,42%
Suomi4,3245,4961,270,40%
Norja3,4925,2491,500,68%
     
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%
Saksa71,16682,7491,160,25%
Ranska44,28466,6511,510,68%
Iso-Britannia51,75966,3641,280,42%
Italia49,18160,4971,230,35%
Espanja29,82146,5491,560,74%
Hollanti10,98117,1441,560,75%
Belgia8,98911,3361,260,39%
Kreikka8,09610,7681,330,48%
Portugali8,74710,3101,180,27%
Itävalta6,9668,8221,270,39%
Sveitsi5,1268,4821,650,84%
Irlanti2,8854,7931,660,85%
     
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%
Venäjä115,035146,8421,280,41%
Ukraina40,80042,3221,040,06%
Puola28,25738,4221,360,51%
Romania17,56319,6381,120,19%
Tsekki9,34110,6101,140,21%
Unkari9,8409,7800,99-0,01%
Valkovenäjä7,9369,4981,200,30%
Bulgaria7,6517,0500,92-0,14%
Serbia6,4817,0401,090,14%
Slovakia3,8445,4421,420,58%
Kroatia4,0464,0961,010,02%
Moldova2,7774,0431,460,63%
Bosnia-Hertzegovina3,0423,4591,140,21%
Albania1,4812,8631,931,11%
Liettua2,6812,8371,060,09%
Makedonia1,3702,0761,520,69%
Slovenia1,5562,0641,330,47%
Latvia2,0541,9470,95-0,09%
Kosovo0,8731,7792,041,19%
Viro1,1811,3521,140,23%
     
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%
Iran19,54780,7134,132,39%
Turkki25,47780,8113,171,94%
Irak6,30038,2756,083,05%
Saudi-Arabia3,74032,6028,723,67%
Afganistan8,62229,7243,452,08%
Jemen4,97028,2505,682,94%
Syyria4,11118,2704,442,52%
Jordania0,7289,63013,234,40%
Arabiemiraatit0,0449,400213,049,35%
Israel1,9768,7974,452,52%
Libanon1,8146,0823,352,04%
Palestiina1,2274,9584,042,35%
Oman0,5234,6398,883,71%
Kuwait0,2244,08218,254,96%
Qatar0,0392,54765,487,22%
Bahrain0,1351,45110,784,04%
     
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%
Intia406,1281314,4323,241,98%
Indonesia83,501261,8913,141,92%
Pakistan42,970207,7754,842,66%
Bangladesh45,994163,3953,552,14%
Filippiinit25,030104,1824,162,41%
Vietnam32,93993,7002,841,76%
Thaimaa24,28169,0382,841,76%
Myanmar20,16753,3712,651,64%
Malesia7,42731,9794,312,46%
Nepal8,79628,8263,282,00%
Sri Lanka9,01221,4442,381,46%
Kamputsea5,06915,8483,131,92%
Laos1,9876,4923,271,99%
Singapore1,5485,6123,632,17%
Itä-Timor0,5081,2172,401,47%
     
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%
Kiina617,7981383,8332,241,35%
Japani91,744126,7141,380,54%
Etelä-Korea22,68151,4462,271,37%
Pohjois-Korea10,15225,4912,511,55%
Taiwan9,36923,5622,511,55%
Hongkong2,7927,4102,651,64%
Mongolia0,8753,1533,602,16%
     
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%
Uzbekistan7,72032,3454,192,42%
Kazakstan8,72218,0142,071,22%
Azerbaidzan3,4989,7812,801,73%
Tadzikistan1,9008,8364,652,59%
Kirgisia1,9786,1403,101,91%
Turkmenistan1,4345,7584,022,34%
Georgia3,9673,8110,96-0,07%
Armenia1,6712,9721,780,96%
     
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%
Egypti25,75694,1903,662,18%
Algeria10,67341,6973,912,30%
Sudan9,88252,6505,332,83%
Marokko10,86734,3253,161,94%
Tunisia3,98111,4462,881,78%
Libya1,2106,3755,272,81%
     
Afrikka203,063978,1964,822,65%
Nigeria42,712199,6604,672,60%
Etiopia21,17294,3524,462,52%
Kongon dt14,26981,3405,702,94%
Etelä-Afrikka16,15956,7173,512,11%
Tansania9,25251,5575,572,90%
Kenia7,41049,7006,713,22%
Uganda6,24037,6746,043,04%
Ghana6,06528,8424,762,63%
Angola4,70627,7295,893,00%
Mosambik7,23528,8623,992,33%
Madagascar4,76325,5715,372,84%
Norsunluurannikko3,28724,2957,393,39%
Kamerun5,09823,2244,562,56%
Niger2,75120,6517,513,42%
Burkina Faso4,67119,6324,202,42%
Mali5,05418,5423,672,19%
Malawi3,30517,3735,262,80%
Sambia2,80316,4055,852,99%
Senegal2,82415,2715,412,85%
Tsad2,78114,9005,362,84%
Somalia2,63711,3354,302,46%
Zimbabwe3,41314,5424,262,45%
Guinea3,39411,6273,432,07%
Ruanda2,53311,8094,662,60%
Benin2,34811,0034,682,61%
Burundi2,78510,4013,732,22%
Togo1,5157,1784,742,63%
Sierra Leone2,0917,0923,392,06%
Kongon tasavalta0,9435,2615,582,91%
Eritrea1,3265,0693,822,26%
Keski-Afrikka1,4404,6593,241,98%
Liberia1,0434,2894,112,38%
Mauritania0,7863,8064,842,66%
Namibia0,5632,3684,212,42%
Lesotho0,8132,2332,751,70%
Botswana0,3322,2746,853,26%
Gambia0,2412,1018,733,68%
Gabon0,4802,0254,222,43%
Guinea-Bissau0,5771,8703,241,98%
Mauritius0,6051,2642,091,24%
Päiväntasaajan Guinea0,2441,3445,522,89%
Swazimaa0,3231,3854,292,46%
Djibouti0,0750,96412,864,35%
     
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%
Yhdysvallat170,420325,7191,911,09%
Kanada16,44936,5802,221,34%
     
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%
Meksiko35,419125,1713,532,13%
Guatemala3,81916,1764,242,43%
Kuuba6,38211,2571,760,95%
Haiti3,65311,3473,111,91%
Dominikaaninen tasavalta2,73910,1693,712,21%
Honduras1,8268,8664,862,67%
El Salvador2,5646,5822,571,58%
Nicaragua1,6106,3063,922,30%
Costa Rica1,2064,9474,102,38%
Panama0,9614,0984,262,45%
Puerto Rico2,2793,3371,460,64%
Jamaika1,5762,8901,831,02%
Trinidad0,7201,3561,881,06%
     
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%
Brasilia64,084208,8693,261,99%
Kolumbia13,90649,2253,542,13%
Argentiina19,58844,0452,251,36%
Peru9,27631,8263,432,08%
Venezuela7,28331,4314,322,47%
Chile7,18418,1382,521,56%
Ecuador4,18316,7134,002,34%
Bolivia3,12211,1463,572,14%
Paraguay1,7637,0534,002,34%
Uruguay2,4383,4931,430,60%
     
Oseania14,01338,4562,741,70%
Australia9,53024,5842,581,59%
Papua-Uusi-Guinea1,9178,1514,252,44%
Uusi-Seelanti2,2094,8162,181,31%
Fidzi0,3560,9052,541,57%


Taulukko 2: Alueet vuoden 1957 väkiluvun mukaisessa järjestyksessä. Viimeisenä sarakkeena on väestön absoluuttinen kasvu miljoonina:


Alue19572017Kerroin%/vKasvu
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%866,198
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%1663,844
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%96,464
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%55,352
Afrikka203,063978,1964,822,65%775,133
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%175,431
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%289,112
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%280,756
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%147,749
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%178,314
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%56,767
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%6,953
Oseania14,01338,4562,741,70%24,444

Kannattaa kiinnittää huomiota sarakkeeseen Kerroin. Vuosien 1957-2017 välillä ainoat alueet, joilla väestönkasvu on ollut alle 50 % (kerroin alle 1,5), ovat kaikki Euroopan alueet. Näiden lisäksi Pohjois-Amerikka on ainoa alue, jonka väestö ei ole vähintään kaksinkertaistunut. Afrikan väkiluku on lähes viisinkertaistunut 60 vuodessa eikä Lähi-itäkään paljon jälkeen jää.


Taulukko 3: Alueet vuoden 2017 mukaisen väestön suuruisessa järjestyksessä. Toisena sarakkeena on sijoitus vastaavassa tilastossa 1957:


 Alue19572017%/vKasvu
12Etelä-Aasia715,3582379,2022,02%1663,844
21Kaukoitä755,4111621,6091,28%866,198
35Afrikka203,063978,1962,65%775,133
47Etelä-Amerikka132,827421,9391,95%289,112
53Länsi-Eurooppa298,000394,4640,47%96,464
66Pohjois-Amerikka186,868362,2991,11%175,431
78Lähi-itä79,475360,2312,55%280,756
84Itä-Eurooppa267,809323,1610,31%55,352
910Pohjois-Afrikka62,369240,6832,28%178,314
109Keski-Amerikka64,754212,5042,00%147,749
1111Keski-Aasia30,89087,6571,75%56,767
1213Oseania14,01338,4561,70%24,444
1312Pohjoismaat19,66826,6210,51%6,953

Vielä 1957 niukasti kakkosena ollut Etelä-Aasia on nyt väkiluvultaan lähes 1,5-kertainen Kaukoitään nähden. Kuitenkaan vuotuinen väestönkasvu alueilla ei näytä poikkeavan paljonkaan, 2,02 % vastaan 1,28 %. Korkoa korolle näyttää tehonsa. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa Pohjois-Afrikan ja Keski-Amerikan välillä.
Vuonna 1957 Länsi-Euroopassa oli noin 1,5-kertainen määrä asukkaita Afrikkaan verrattuna. Nyt Afrikan asukasluku on noin 2,5-kertainen Länsi-Eurooppaan nähden!


Taulukko 4. Alueet vuosien 1957-2017 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja kolmannessa sama 2017:


  Alue19572017%/vKasvu
153Afrikka203,1978,22,65%775,1
287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
3109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
5910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
71111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
81312Oseania14,038,51,70%24,4
912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
1066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0
1235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4

Jos olisi käytössä jokin mittari yleiselle sivistyneisyydelle ja laskisi sen antaman korrelaation väestön keskimääräisen kasvuprosentin kanssa, tulos olisi aika veikeän näköinen.


Taulukko 5. Alueet vuosien 1957-2017 absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja neljännessä sama 2017:


   Alue19572017%/vKasvu
1421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
2912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
3153Afrikka203,1978,22,65%775,1
4674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
5287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
63109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
71066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
85910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
91235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1071111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
111348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4
1281312Oseania14,038,51,70%24,4
13111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0

Etelä-Aasia, Kaukoitä ja Afrikka yhteenlaskettuna ovat tuottaneet 71,6 % koko maailman väestönkasvusta! Voi vain kuvitella, kuinka hurja osuus olisi, mikäli Kiina ei olisi tehnyt radikaaleja toimenpiteitä. Vastaavasti koko Euroopan osuus on 3,4 %. Jos tästä lasketaan pois Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton vaikutus, on osuus vielä pienempi.
Kun tarkastellaan todellisia ongelma-alueita eli niitä, joiden väestönkasvuprosentti on ollut yli kahden (Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka), niiden osuus väestönkasvusta on ollut 62,7 %. Painetaan tämä prosenttiluku muistiin myöhempää vertailua varten.


Taulukko 6. Alueet vuoden 2047 projisoidun asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa vuoden 2017 mukainen järjestysnumero, kolmannessa sama tieto vuodelta 1957. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa vuosien 2010-2017 kasvuprosentti ja viimeisessä vuosien 2017-2047 projisoitu kasvumäärä, mikäli kasvuprosentti pysyy samana.


  Alue20172047%/vKasvu
112Etelä-Aasia2379,23765,61,54%1386,4
235Afrikka978,22267,92,84%1289,7
321Kaukoitä1621,61874,20,48%252,6
478Lähi-itä360,2682,42,15%322,2
547Etelä-Amerikka421,9598,21,17%176,3
666Pohjois-Amerikka362,3466,70,85%104,4
753Länsi-Eurooppa394,5455,30,48%60,8
8910Pohjois-Afrikka240,7449,42,10%208,7
984Itä-Eurooppa323,2317,7-0,06%-5,4
10109Keski-Amerikka212,5289,41,03%76,9
111111Keski-Aasia87,7138,01,52%50,4
121213Oseania38,564,21,72%25,7
131312Pohjoismaat26,633,90,81%7,3

Afrikan räjähdysmäinen kasvu näkyy. Vastoin yleisiä väitteitä sen väestönkasvu ei ole hidastunut edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan! Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Mikäli kasvu kiihtyy, jopa tämä vuosien 2010-2017 kasvuprosenttiin perustuva ennuste saattaa olla liian optimistinen. Ja tämänkin mukaan Afrikan väkiluku 11-kertaistuu välillä 1957-2047.
On huomattava myös Lähi-idän mahtava nousu. Vuoden 1957 kahdeksannelta sijalta neljänneksi. Alueen öljyä lukuun ottamatta olemattomat luonnonvarat huomioiden Syyrian sota (ei siellä loppujen lopuksi ole kyse mistään muusta kuin liikakansoituksen aiheuttamista ongelmista) on vasta pientä alkusoittoa.
Vastaavasti Länsi-Eurooppa putoaa kolmannelta sijalta seitsemänneksi ja Itä-Eurooppa neljänneltä yhdeksänneksi. Itä-Eurooppa onkin ennusteen mukaan ainoa, jonka väkiluku laskee. Tosin Länsi-Eurooppakin saattaa vastoin ennustetta päätyä ekologisesti järkevään ratkaisuun eli nollakasvuun, mikäli haittamaahanmuuton suunta käännetään päinvastaiseksi.


Taulukko 7. Alueet vuosien 2010-17 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, kolmannessa sama 2017 ja neljännessä 1957:


   Alue20172047%/vKasvu
1235Afrikka97822682,84%1290
2478Lähi-itä3606822,15%322
38910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
4121213Oseania38641,72%26
5112Etelä-Aasia237937661,54%1386
6111111Keski-Aasia881381,52%50
7547Etelä-Amerikka4225981,17%176
810109Keski-Amerikka2132891,03%77
9666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
10131312Pohjoismaat27340,81%7
11321Kaukoitä162218740,48%253
12753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
13984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Oseanian kasvuprosentti perustuu suurelta osin Australian siirtolaisuuteen eikä ennuste pitäne paikkaansa, koska maa on järkiintynyt politiikassaan.


Taulukko 8. Alueet vuosien 2017-2047 projisoidun absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, neljännessä sama 2017 ja viidennessä 1957:


    Alue20172047%/vKasvu
15112Etelä-Aasia237937661,54%1386
21235Afrikka97822682,84%1290
32478Lähi-itä3606822,15%322
411321Kaukoitä162218740,48%253
538910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
67547Etelä-Amerikka4225981,17%176
79666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
8810109Keski-Amerikka2132891,03%77
912753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
106111111Keski-Aasia881381,52%50
114121213Oseania38641,72%26
1210131312Pohjoismaat27340,81%7
1313984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Tarkastellaan samat tiedot kuin Taulukon 5 (absoluuttinen väestönkasvu 1957-2017) jälkeen.
Tuolloin Etelä-Aasian, Afrikan ja Kaukoidän yhteenlaskettu osuus kasvusta oli 71,6 %, nyt se on 74,0 %. Tämä siitä huolimatta, että Kaukoidän väestönkasvu on pudonnut voimakkaasti (Kiinan väestön ikärakenteen takia se on luultavasti vielä tätä ennustetta pienempi, luultavasti lähes olematon) ja Etelä-Aasiankin hidastunut selvästi. Afrikan väestöräjähdys on vasta päässyt vauhtiin.
Ongelma-alueiden (väestönkasvu/v 1957-2017 yli 2 % eli Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka) yhteenlaskettu osuus kasvusta 1957-2017 oli 62,7 %, nyt (2017-2047) se on 81,1 %. Tämä osuus on vielä suurempi, mikäli huomioidaan näiltä alueilta pois muuttavat ja muualla lisääntyvät.
Euroopan osuus oli 3,4 %, nyt se on 1,6 %. Mikäli haittamaahanmuutto eliminoidaan laskelmasta, Euroopan väkiluku on mitä ilmeisimmin jopa laskussa.


Taulukko 9. Kasvuprosentin muutos, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo, tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä ja viimeisenä projisoitu absoluuttinen kasvu 2017-2047 vuosien 2010-17 kasvuprosentilla:


Alue%/v%/vErotusKasvu
1Pohjoismaat0,51%0,81%0,31%7,307
2Afrikka2,65%2,84%0,19%1289,740
3Oseania1,70%1,72%0,03%25,724
4Länsi-Eurooppa0,47%0,48%0,01%60,816
5Pohjois-Afrikka2,28%2,10%-0,17%208,667
6Keski-Aasia1,75%1,52%-0,23%50,368
7Pohjois-Amerikka1,11%0,85%-0,26%104,381
8Itä-Eurooppa0,31%-0,06%-0,37%-5,437
9Lähi-itä2,55%2,15%-0,40%322,159
10Etelä-Aasia2,02%1,54%-0,48%1386,416
11Etelä-Amerikka1,95%1,17%-0,77%176,272
12Kaukoitä1,28%0,48%-0,80%252,590
13Keski-Amerikka2,00%1,03%-0,97%76,895

Kuten aiemmin todettiin, Afrikan väestönkasvu on kiihtynyt jopa prosentuaalisesti, absoluuttisesta määrästä nyt puhumattakaan.
Kaikki kolme muuta aluetta, joilla väestönkasvu on ollut voimakkaampaa 2010-17 kuin 1957-2017 ovat "luonnottoman väestönkasvun" alueita. Eli alueita, joiden väestönkasvu aiheutuu maahanmuutosta. Tilastoykkönen Pohjoismaiden kasvuprosentin nousu johtuu suurelta osin Ruotsiin (ja toki muuallekin, mutta yli 50-prosenttisesti Ruotsiin) suuntautuneesta haittamaahanmuutosta.


Näistä tilastoista ilmenee paljon. Mutta ei kaikkea. Bloggarikollega Professori kutsui kirjoituksen ykkösosaa varsin osuvasti "melkein tieteeksi" ("... tämän kaltaiset blogit ovat vaarallisia kilpailijoita totuusmedialle. Esimerkkinä Jaskan pauhantaa-blogin eilinen kirjoitus väestöräjähdyksestä: sehän oli melkein tiedettä ja sellaisena poliittista agendaansa tuputtavalla ammattitoimittajakunnalle pelottavan ikävä totuuden lähde - näin oletan.")
Määritelmä "melkein tiedettä" oli niin hyvä, että nauroin ääneen. Heitin vastakommentin toteamalla: "Olen hyvin tietoinen mallinnukseni puutteista ... Jos saisin apurahana vuoden ansioitani vastaavan summan, ottaisin (heti kun työtilanne sen sallisi) vuoden sapattivapaan ja kirjoittaisin asiasta oikean ja perusteellisen tutkimuksen. Valitettavasti tutkimuksen aihepiiri ei vain suosi apurahahakemuksia, jotka käsittelevät aihetta jostain muusta kuin mokutuksen näkökulmasta, joista tässä muutama esimerkki."
Mikäli minulla olisi tosiaan mahdollisuus vuoden ajan perehtyä tähän aihepiiriin, aikaan saisi huomattavasti tarkemman ja perustellumman arvion. Silloin olisi mahdollista kaivautua syvällisempiin tilastotietoihin ja mallintaa väestönkasvua ottaen huomioon esimerkiksi väestön ikärakenteen, mikä tässä on sivuutettu.

Kaikkia tilastotietoja ei ole saatavissa lainkaan. Joistakin on pakko tyytyä arvioihin. Etenkin siinä tiedossa, mikä on oleellisen tärkeä maailman kestokyvyn kannalta. Oleellista on se, kuinka paljon luonnonvaroja mikäkin maa tuottaa suhteessa kulutukseen. Ja siinä asiassa meille on totisesti valehdeltu suut silmät täyteen. Monessa kehitysmaassa kulutus on luonnonvaroihin nähden samalla tasolla kuin länsimaissa - itse asiassa harvaan asutuissa länsimaissa se on jopa pienempi. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi jos kehitysmaalaisten elintaso olisi sama kuin länsimaissa (vaikka huomioisikin lämpimämmästä ilmastosta aiheutuvan vähäisemmän kulutuksen). Ja puhumattakaan räjähdysmäisestä väestönkasvusta, mikä pahentaa suhteellista tilannetta koko ajan.

Tämän tutkimuksen nollahetki oli 1957. Ainoa syy tähän valintaan ei ollut suinkaan se, että tuolloin alkoi olla saatavilla suhteellisen luotettavia väestötilastoja kaikkialta maailmasta. Toinen ja jopa merkittävämpi syy oli se, että tuolloin väestö asui vielä lähes poikkeuksetta omilla lähtöalueillaan (poikkeuksina toki Amerikka ja Australia, mutta niiden silloinen väestö voidaan laskea sille alueelle alkuperäiseksi, koska suurimmat siirtolaisaallot olivat jo menneet). Huomattavaa siirtolaisuutta on ollut vasta 1980-luvulta alkaen.

Tästä päädytään sitten väestönkasvun kannalta oleelliseen kysymykseen. Millaiset olisivat väestötilastot, jos ne laskettaisiin väestön alkuperän mukaan? Kaksi esimerkkiä.

1) Turkin väkiluku oli vuonna 1957 laskennallisesti 25,477 miljoonaa. Sanotaan tätä väestöä jatkossa "turkkilaiseksi". Jos laskemme kaikki tuolloin tähän lukuun kuuluneiden jälkeläiset turkkilaisiksi siten, että esimerkiksi turkkilaisen ja syyrialaisen jälkeläinen on 0,5 turkkilaista, mikä olisi turkkilaisten luku 2017? Tuskin se 80,811 miljoonaa, joka on Turkin väkiluku. Turkissa asuu suhteellisen vähän muualta muuttaneita, mutta turkkilaisia asuu paljon muuallakin, pelkästään Saksassa yli kaksi miljoonaa. Turkkilaisten lukumäärä on luultavammin lähempänä 90 miljoonaa.

2) Ruotsin väkiluku oli vuonna 1957 7,364 miljoonaa. Nykyään Ruotsin väkiluku on 10,120 miljoonaa. Ruotsalaisia ei ole tänä aikana maailmalle muuttanut merkittävissä määrin, maksimiarvioksi voi heittää lonkalta puoli miljoonaa geeniperimää. Sen sijaan Ruotsiin on muutettu muualta siinä määrin, että 2,439 miljoonaa Ruotsissa asuvaa on joko syntynyt ulkomailla tai on kahden ulkomailla syntyneen jälkeläisiä. Sellaisia, joiden toinen vanhempi on syntynyt Ruotsin ulkopuolella, on arvion mukaan 0,8 miljoonaa. "Geenivirtana" tämä tarkoittaa laskennallisesti 0,4 miljoonaa eli puolet geeneistä on ei-ruotsalaista alkuperää. Tähän pitää vielä lisätä ne, jotka ovat saaneet vähemmän kuin puolet geeneistään ei-ruotsalaisesta alkuperästä eli toisen ja kolmannen sukupolven lisäys - karkea arvio on 0,1 miljoonaa, yhteensä siis 0,5 miljoonaa. Kun sitten lasketaan karkea arvio ruotsalaisten väestönkasvusta, päädytään seuraavaan tulokseen (miljoonia):
Ruotsin väkiluku 2017: 10,120
- Ruotsin väkiluku 1957: 7,364
+ ulkomaille lähteneet ruotsalaiset: 0,5
- Ruotsissa asuvat ulkomaalaiset: 2,439
- ruotsalaisiin sekoittunut ei-ruotsalainen geenistö: 0,5
= 0,317
Ruotsin väkiluku on 60 vuoden aikana kasvanut 2,756 miljoonalla. Ruotsalaisten määrä on kuitenkin kasvanut vain 0,317 miljoonaa. Ruotsalaisten väestönkasvu on siis vain 11,5 % Ruotsin väestönkasvusta! Ja itse Ruotsissa ruotsalaisten määrä on tosiasiassa vähentynyt!
Arvio on siis karkea, mutta suuntaa-antava.


Koko totuutta ei saada näkyviin edes siirtolaisvaikutus huomioimalla. On huomattava myös väestöryhmien erot maan sisällä.

Kolme esimerkkiä maista, joita voidaan hyvällä syyllä pitää monietnisinä:

1) Ranskassa oli vuonna 2004 kuusi miljoonaa pohjoisafrikkalaistaustaista, kaksi miljoonaa afrikkalaistaustaista ja miljoona aasialaistaustaista. Tämä määrä on kasvanut rajusti, eikä ainoastaan siirtolaisuuden takia. Maan hedelmällisyysluvut ovat karua luettavaa. Ranskassa syntyneillä naisilla se on 1,70, Pohjois-Afrikassa syntyneillä naisilla 2,57-2,97 vaihdellen lähtömaan mukaan ja muualla Afrikassa syntyneillä keskimäärin 2,86. Kun vielä huomioi sen, että tuo 1,70 pitää sisällään myös Ranskassa syntyneet taustaltaan ei-ranskalaiset, voi helposti arvata että vuoden 1957 ranskalaisten määrä (44,284 miljoonaa) ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka Ranskan väkiluku 2017 onkin 66,651 miljoonaa.

2) Brasilia on hyvä esimerkki maasta, jonka etniseen koostumukseen siirtolaisuus ei ole vuosien 1957-2017 välisenä aikana vaikuttanut merkittävästi. Vuonna 2009 maassa asui neljä miljoonaa ulkomailla syntynyttä, mikä on vain hieman yli viisi prosenttia väkiluvusta. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailta muuttuneiden etninen koostumus ei merkittävästi poikkea maassa syntyneestä väestöstä, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa. Brasilian eri väestöryhmien kasvua voidaan tarkastella etnisyyden mukaan ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Tilastotiedot löytyvät vuosille 1960 ja 2010, jotka ovat kohtuullisen lähellä tässä tutkimuksessa käytettyjä vuosilukuja. Taulukosta ja summista on jätetty pois aasialaiset ja intiaanit, koska määrät ovat suhteellisen vähäisiä:


Ryhmä1960 (milj)%2010 (milj)%Kerroin
Valkoiset42,83861,5%91,05148,5%2,13
Sekarotuiset20,70629,7%82,27743,8%3,97
Mustat6,1168,8%14,5177,7%2,37
Yhteensä69,66 187,845 2,70

Mustien määrä on siis kasvanut voimakkaammin (2,37-kertaiseksi) kuin valkoisten (2,13-kertaiseksi). Tämä siitä huolimatta, että vähemmistön määrän pitäisi tietysti pienentyä enemmistöön nähden, jos molempien hedelmällisyysluku on sama ja molemmat lisääntyvät myös muiden ryhmien kanssa suunnilleen yhtä paljon. Sekarotuisten määrä on kasvanut lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin valkoisten määrä.

3) Etelä-Afrikan väkiluku oli vuonna 1957 16,159 miljoonaa ja vuonna 2017 56,717 miljoonaa. Se on 3,51-kertaistunut:


Ryhmä1960 (milj)%2014 (milj)%Kerroin
Mustat10,92868,3%43,33380,2%3,97
Valkoiset3,08819,3%4,5548,4%1,47
Värilliset1,5099,4%4,7718,8%3,16
Aasialaiset0,4773,0%1,3412,5%2,81
Yhteensä16,002 53,999 3,37

Mustan väestön määrä on 3,97-kertaistunut. Valkoisen väestön määrä on 1,47-kertaistunut. Apartheidin päättymisen jälkeen se on pysynyt suunnilleen vakiona maastamuuton kompensoidessa vähäisen kasvun. Lähiaikoina sen määrä ilmeisesti vähenee, kun "afrikkalaistaminen" etenee Zimbabwen tietä seuraten. Mutta oleellinen vertailukohta on mustan väestön kasvukerroin verrattuna värillisen (sekarotuisen) väestön kasvukertoimeen: 3,97 vastaan 3,16. Koska kumpikaan väestöryhmistä ei ole merkittävissä määrin muuttanut pois maasta, voidaan tästä päätellä mitkä väestöryhmät ovat taipuvaisempia hillittömään kasvuun elinolosuhteiden toistaiseksi salliessa.
Biologiassa tätä valintamallia kutsutaan r/K-strategiaksi, jossa tietyt populaatiot panostavat jälkeläisten määrään (r) ja toiset laatuun (K). Yleistäen sanoen r-strategiaa noudattavat eivät kasvata jälkikasvuaan, K-strategiaa noudattavat kasvattavat. Olosuhteiden ollessa elämälle siedettävät r-strategiaa noudattavan populaation osuus kasvaa aina nopeammin kuin K-strategiaa noudattavan populaation.


Uskonnon merkityksestä väestönkasvuun voi esimerkkinä tarkastella Libanonia. Maassa väestönlaskenta on poliittisesti herkkä asia, koska poliittiset valta-asemat on sementoitu vuoden 1932 väestönlaskennan perusteella. Tuolloin 53 % väestöstä oli kristittyjä (pääasiassa maroniitteja) ja 47 % muslimeja (sunnien ja shiiojen lisäksi Libanonissa myös muutaman prosentin druusivähemmistö lasketaan muslimeiksi). Sen perusteella perustuslaki määrää presidentin maroniitiksi, pääministerin sunnimuslimiksi ja parlamentin puhemiehen shiiamuslimiksi. Muutama muukin virka on rajoitettu.
Väestönlaskentaa ei virallisesti ole suoritettu vuoden 1932 jälkeen. Epävirallisten arvioiden mukaan maassa on nykyään 60 % muslimeita ja 40 % kristittyjä. Vuonna 1956 arvioitiin kristittyjen määrän olevan 56 % ja muslimien 44 %, mutta tätä voi pitää vähintäänkin epävarmana. Joka tapauksessa oleellinen asia on se, että muslimiväestön määrä on kasvanut nopeammin. r/K-strategia jälleen.


Yleisenä esimerkkinä valtavasta väestönkasvusta tarkastellaan usein Israelia, mikä onkin ymmärrettävää länsimaisesta näkökulmasta. Onhan se ainoa länsimaa, jonka väestönkasvu on samalla tasolla kehitysmaiden kanssa. Maan väkiluku on 4,45-kertaistunut vuosien 1957-2017 välillä. Usein kauhistellaan - aiheesta sinänsä - , kuinka tiheään asuttu maa on. Huvittava vertailukohta on naapurimaa Syyria, jonka väkiluku on samana aikana 4,44-kertaistunut - käytännössä täsmälleen sama kasvukerroin ja vieläkin suurempi, koska Syyrian väkiluku on sodan takia laskenut viime vuosina. Oletteko koskaan kuullut kauhisteltavan Syyrian ahtautta? En minäkään. Silti maiden välinen elintasokuilu on aivan huikea Israelin eduksi. Eikä Israelissa ole syttynyt liikakansoituksesta aiheutuvaa sotaa.
Israelin väestönkasvu on sitä paitsi aiheutunut hyvin suurelta osin siirtolaisuudesta eikä siksi ole lisännyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä lähellekään yhtä merkittävästi kuin Syyrian väestönkasvu. Israelin luonnollinen väestönkasvu aiheutuu osin ortodoksijuutalaisista, mutta ennen muuta muslimeista. Israelin muslimiväestön lukumäärä vuonna 2016 oli 1,524 miljoonaa. Vuonna 1960 koko maassa oli ei-juutalaisia (suurin osa tietysti muslimeja) 0,239 miljoonaa. Muslimiväestön määrä on siis yli kuusinkertaistunut siinä missä juutalaisväestön määrä on reilusti kolminkertaistunut 1,911 miljoonasta 6,446 miljoonaan. Aika hyvä suoritus maalta, jota tietyt ryhmät muissa länsimaissa pitävät muslimien pahimpana vihollisena.


Kirjoituksen kolmas osa, joka käsittelee sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää, ilmestyy aikaisintaan kahden viikon kuluttua muiden kiireiden takia. Neljäs osa on fiktiivinen tarina Suomesta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

perjantai 29. heinäkuuta 2022

Sivallus CCCLXXX

Homofobian määritelmä nykyajan viitekehyksessä: homofoobikko on jokainen, joka ei ole homomaanikko.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Uutiskatsaus 30/2022


1. Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy

Venäjän ja Ukrainan välinen erikoisoperaatio on jumittunut enempi vähempi paikoilleen, mikä todennäköisesti olikin Venäjän suunnitelma B. Venäjä voi aina laskea väsytyssodan piikkiin, oli strategien ajatus. Se mitä he eivät laskeneet oli Ukrainan halu puolustautua ja lännen halu auttaa. On tietysti totta, että medioissa on unohdettu mitä Ukraina todellisuudessa on. Eli samanlainen läpikorruptoitunut Neuvostoliitto-simulaattori kuin Venäjäkin. Tästä huolimatta on ilmeistä, että mies miestä vastaan ukrainalaiset pistävät venäläisiä päihin ylivoimaisesti ainakin niin kauan kun taistellaan Ukrainan maaperällä. Niinpä Venäjä on toistaiseksi luottanut tykistöylivoimaansa eli välttänyt massiivisia jalkaväki- ja jopa panssaritaisteluja. Eli pyrkinyt tulivoimallaan pitämään taistelut epäsuoran tulen käyttönä. Puntit ovat kuitenkin tasoittumassa sitä mukaa kun Venäjän varastot ehtyvät ja Ukraina saa koko ajan lisää materiaalia. Ja siinä vaiheessa kun Ukraina pääsee lyömään läheltä eli päästään jalkaväkitaisteluihin, niin mies miestä vastaan Venäjä häviää ja tietää sen. Ja siinä vaiheessa ollaan kaikkein suurimpien riskien kohdalla. Jos Venäjän joukot työnnetään omille rajoilleen, mitä Venäjällä on enää käyttää sellaista mitä Ukrainalla ei ole? Aivan, ydinaseita.


2. Vapaaehtoinen pakko

Siitä lähtien kun Venäjän Kiovaa kohti edenneelle panssarikolonnalle kävi raatteentiet, on spekuloitu milloin Venäjä sotilaspulassaan julistaa liikekannallepanon. Näyttää käyvän juuri kuten epäilinkin: ei koskaan. Eihän se julistanut Ukrainaa vastaan sotaakaan, vaan erikoisoperaation. Venäjä ei käynnistä liikekannallepanoa, se vain kutsuu sotilaita palvelukseen määräämällä nämä kirjoittamaan nimensä sopimuspaperiin, jolloin he ovat nimellisesti vapaaehtoisia. Menetelmä tunnetaan ”Stalinin kissana”.
Aikoinaan Churchill, Hitler ja Stalin kilpailivat kuka saa kissan syömään sinappia. Churchill yritti demokraattisesti vapaaehtoisuuteen perustuvin keinon. Hän maaritteli ”kis, kis, tule maistamaan, hyvää sinappia”, mutta eihän kissa tietenkään tullut. Hitler puolestaan tarttui kissaa niskasta ja tunki tämän nenän sinappikuppiin todeten ”nythän muuten syöt sinappia, kun on pakko”, mutta kissa raapaisi Hitleriä ja tämän ote lipesi. Stalin katseli mietteliäänä, kastoi sormensa sinappikuppiin ja voiteli sillä kissan takapuolen. Kissa istui välittömästi ja nuoli perseensä puhtaaksi. ”A vot”, totesi Stalin, ”vapaaehtoinen pakko sen olla pitää!”


3. Ojasta allikkoon

Venäläinen propaganda on niin outoa, että sitä on joskus vaikeaa erottaa itseironiasta. Venäläisellä TV-kanavalla esiteltiin perhettä, jonka poika oli kaatunut Ukrainassa. Perheelle maksetuilla korvauksilla isä oli ostanut uuden Ladan, jota hän ylpeänä esitteli. Jumangegga! Ensin kaatuu poika ja sitten joutuu vielä ajamaan Ladalla! Miksi ihmeessä kansa ei nouse kapinaan?


4. Osta Lada, auto paras, sit’ ei huoli ykskään varas!

Koska varastaminen on Venäjän kansallisurheilu, sikäläisiin autojäljitelmiin eli Ladoihin on kehitetty Lada Connect -järjestelmä, jonka avulla omistajan pitäisi pystyä kytkemään Lada pois päältä vaikka maapallon toiselta puolelta. No, nyt koko Lada Connect on kaatunut joten omistajat joutuvat hätätilanteessa turvautumaan Ladan normaaliin ajonestojärjestelmään eli odotetaan jonkin aikaa, niin kyllä se siitä itsestään rikkoutuu. Se siitä tulee kun ei enää luoteta vanhaan kunnon Fiatin tekniikkaan vaan yritetään itse:

Ladojen ongelmista huolimatta niiden lisävarusteena tuleva peruutustutka tiettävästi toimii edelleen. Nappia painamalla takaluukusta tulee valkoinen keppi, joka tunnustelee mahdolliset esteet siltä varalta, että peruutusvaihde sattuu toimimaan.


5. Pikku pioneerit

Itärajan takainen Neuvostoliitto-simulaattori muuttuu päivä päivältä realistisemmaksi. Toistaiseksi on puuttunut institutionalisoitu lasten aivopesujärjestelmä, mutta nyt sellainenkin sitten otetaan käyttöön. Luulisi toisaalta Putinin oppineen Neuvostoliiton ajoilta, että seitsemänkymmentä vuotta kestänyt aivopesukaan ei riittänyt saamaan uskoa järjestelmään, saati sitten nykyään vapaamman tiedonvälityksen aikana. Tosin näennäistä menestystä voidaan saada samoilla konsteilla kuin Neuvostoliitossa aikoinaan: Komsomoliin kuuluminen ja järjestelmään uskomisen teeskentely avasivat polkuja ylempiin tehtäviin.


6. Onko apartheid rasismia?

Unkarin pääministeri Victor Orban aiheutti melkoisen kohun puheellaan, jossa hän esitti mielipiteensä, jonka mukaan maat, joissa eurooppalaiset ja ei-eurooppalaiset sekoittuvat, ”eivät ole enää kansakuntia". Puhe tuomittiin ympäri maailmaa rasistisena.
Kysymys kuuluu, mikä tuossa lausunnossa on loogisesti väärin?
Kansakunnan määritelmä on jo lähtökohtaisesti se, että maan asukkaat poikkeavat tavalla tai toisella muista maista. Kokonaan toinen asia on sitten se, jos pitää tällaista sekoittumista suotavana, mutta se ei vaikuta millään tavoin Orbanin lausunnon totuusarvoon.
Myöskin kokonaan toinen asia on se, onko tämä rasistista. Jos Orbanin lausunto kattoi ”sekoittumisen” suhteen Unkarin ja muun Euroopan ohella myös vaikkapa Laosin ja Somalian, niin rasismista ei voi mitenkään olla kyse. Tässä yhteydessä voi myös miettiä sitä, millainen kohu nousisi jos jonkun Afrikan maan johtaja toteaisi, ettei halua eurooppalaisten muuttavan Afrikkaan. Vahva veikkaus on että ei sitten minkäänlaista ja tämä on jo rasismia, sillä Orban tuomitaan samojen asioiden sanomisesta joka on Afrikan johtajille sallittua.


7. Super-Sanna

Tytti Tuppurainen kaatoi sitten kahdeksan miljardia veronmaksajien rahaa Saksan energiapolitiikan tukemiseen. Tämä tekee noin 1500 euroa per lärvi. Sopimusta kehutaan hyväksi, koska Saksa tukee Unipersettä samaan aikaan kaksinkertaisella summalla. Mikä tekeekin noin viidenneksen per saksalainen siitä mitä suomalaiset maksavat. Pauli Vahtera ruoti sopimuksen merkityksen erinomaisen hyvin.
Tuppurainen jakoi myös avoimesti kiitosta Sanna Marinille todeten, että ”tämän rooli sopimuksen tekemisessä oli ratkaiseva”. Tämä oli koko shown mielenkiintoisin havainto. Se voi tarkoittaa vain kahta asiaa. Ikävä kyllä nämä asiat ovat keskenään vastakkaisia. Tunnettu tosiasia on se, että naispoliitikko antaa kunnian toiselle naispoliitikolle vain kahdessa tapauksessa:
1) Hän tajuaa että tehty siirto oli niin idioottimaisen typerä, että parempi vierittää syy jonkun toisen niskoille jo ennen sen paljastumista. Jos tämä vaihtoehto on kyseessä, Tuppuraisen pitäisi olla niin fiksu että tajuaa tämän ja Marinin niin tyhmä ettei tajua tätä kieltää. Ainakin 50 % ehdoista täyttyy kirkkaasti.
2) Hän tajuaa että oma edistyminen on kiinni siitä että tukee toista. Jos tämä vaihtoehto on kyseessä, Tuppuraisen pitäisi olla niin tyhmä että ei usko Marinin kuplan puhkeavan viimeistään tämän rupsahtaessa ja Marinin niin fiksu että vaativan Tuppuraisen kuuliaisuutta. Tässäkin tapauksessa ainakin 50 % ehdoista täyttyy kirkkaasti. Ota tästä nyt sitten selvää.


8. Tukea sinne missä sitä tarvitaan

Korona-ajan kurituksen takia joukkoliikenteelle on myönnetty 300 miljoonaa euroa lisätukea. Tästä tuesta 170 miljoonaa eli reilusti yli puolet on mennyt Helsingin seudun joukkoliikenteelle.
Helsingin seudulla asuu noin joka viides suomalainen. Per lärvi laskien tämä tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseutulaiset saavat tukea aika tarkkaan viisinkertaisesti muuhun maahan nähden.
Ja tämä siis paikkaan, joka on joukkoliikenteen kannattavuutta tarkastellen täysin ylivertaisessa asemassa. Tiheä asutus, bussikaistat, henkilöautoilun kalleus ja kaikki muu. Sain joskus taannoin hyvät naurut, kun olin kuskaamassa lapsia huvipuistoon. Totesin että parkkeerataan sinne varsinaiselle parkkialueelle, vaikka se tuleekin kalliiksi. Varhaisteini-ikäinen meni ymmälleen ja kysyi miten niin pysäköinnistä pitää maksaa. Vaikka täällä Hornankuusessa joutuukin ajamaan autolla etäisyyksien takia paljon, niin pysäköinnistä maksaminen on niin absurdi ajatus että teini-ikään ehtinyt ei ollut koskaan tullut sellaista ajatelleeksi. Koko kunnassa ei ole yhtään ainutta maksullista parkkipaikkaa eikä pysäköintikiekkoakaan tarvitse missään.
Pääkaupunkiseudulla auton omistaminen on kallista, mutta se ei ole välttämätöntä. Hornankuusessa on lähes täysin jumissa, jos ei omista autoa – kuntakeskuksessa kauppaan pääsee kyllä kävellen mutta jos on asiaa kaupunkiin, linja-autoja menee harvassa. Saati sitten jos asuu haja-asutusalueella – taksi on välttämätön. Pääkaupunkiseudulla asukastiheys on sellainen, että linja-autoja voi ajella vartin välein. Jos haluaa vaikka Kontulasta Kauppatorille, selviää metrolla tai linja-autolla nopeammin ja halvemmalla kuin omalla autolla, kun huomioi pysäköintipaikan etsimisen ja parkkikulut. Hornankuusesta Maakuntakeskukseen ajaminen omalla autolla on nopeampaa ja halvempaa kuin linja-autolla, vaikka starttaisi samaan aikaan bussin kanssa. Pääkaupunkiseudulla voinee laskea senkin että ei tarvitse katsoa milloin se joukkoliikenne toimii, sillä odotusaika seuraavaan bussiin tai metroon ei kauan kestä. Täällä jos lähdet väärään aikaan, joutuu odottamaan tuntikausia seuraavaa.
Tilanne on siis se, että tukirahoja tungetaan per lärvi laskien viisinkertaisesti paikkaan, jossa joukkoliikenteen kannattavaksi saaminen on monin verroin helpompaa. Tähän päälle syyllistetään sitten maaseudun asukkaita omalla autolla ajamisesta. Ikään kuin ei riittäisi se että maksetaan tässä hesalaisten bussimatkatkin.


9. Toistuva uutinen

Blaablaablaa … Zana Ali Mahmod … jäkjäkjäk …neljän vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen … käläkäläkälä … törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista … päläpäläpälä … Helsingin käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi (joka sattuneesta syystä pitää oikeinkirjoituksen varmistamiseksi aina copypasteta linkin jutusta), tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois. Tällä kertaa lisättäköön, että tuomiot tulivat hänen järjestämistään tulkkipalveluista eli työstä, jossa haittamaahanmuuttajat tulkkaavat viranomaisille toisten haittamaahanmuuttajien lööperiä ja kolmas haittamaahanmuuttaja kerää 1,5 miljoonaa euroa ylimääräistä kiertämällä verot.)


10. Kaksi tuomiota

36-vuotias mies hyökkäsi takaapäin aiemmin tuntemattoman lenkkelijänaisen kimppuun ja alkoi raahata tätä väkivaltaisesti kohti pusikkoa. Teko kuitenkin keskeytyi sivullisten tultua paikalle. Käräjäoikeus mätkäisi huikeat 60 päivää ehdollista. Hovioikeus tarttui tähän oikeusmurhaan ja kumosi tuomion. Lopputulos oli 50 päiväsakkoa eli 300 euroa. Maksoin muuten taannoin aika tarkkaan saman verran rahaa kun jätin STOP-merkin huomioimatta eli ajoin nopeudella 5 km/h pysähtymättä, kun kirkkaalla säällä ei ollut muuta liikennettä. Rikoksethan olivat samansuuruisia. Hovioikeuden perustelu oli se, että raiskausyritystä ei kyetä todistamaan. Niinpä. Onhan se mahdollista, että naista raahattiin pusikkoon keskustelemaan osakekurssien kehityksestä, Platonin filosofiasta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista aluskasvillisuuteen, mitä pitääkin tarkastella puskassa. Tekijän nimikin on tiedossa, mutta en julkaise sitä vaikka osaisin sen normaaliin tapaan copypastaamalla tehdäkin (en kuitenkaan suoraan kirjoittamalla siitä normaalista syystä) vaan noudatan journalistista periaatetta eli en julkaise nimeä koska tuomio on alle kaksi vuotta ehdotonta.
Samaan aikaan korkein oikeus kumosi hovioikeuden antaman raiskaustuomion. 42-vuotias nainen oli mennyt miehen asunnolle ja yön aikana oli harjoitettu vaakamamboa. Muutamaa viikkoa (!) myöhemmin nainen oli hakeutunut terveyskeskukseen ja kertonut tulleensa raiskatuksi. Mies kiisti raiskauksen ja totesi yhdynnän tapahtuneen yhteisymmärryksessä. Käräjäoikeus uskoi naisen kertomusta ja antoi miehelle vuoden ja kymmenen kuukautta vankeutta. Hovioikeuden usko oli vielä vahvempi: tuomio oli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta. Korkein oikeus puolestaan totesi, että mies on syytön. Teko tapahtui vielä vanhan lainsäädännön aikaan. Nykylainsäädännön mukaan tuomio olisi luultavasti tullut, sillä käytännössä todistustaakka siirtyi syytetylle. Ennen vaadittiin todistus siitä, että raiskaus on tapahtunut eli väkivalta, sen uhka tai puolustuskyvytön tila. Nykyään vaaditaan todistus siitä, että raiskausta ei tapahtunut eli suostumus. Kuinka moni muuten on pyytänyt kirjallista suostumusta sukupuoliyhteyteen, käsi pystyyn? Jos suostumus on suullinen ja toinen osapuoli kiistää sen, niin minkäs teet. Kamat kasaan ja linnaan. Jos ajatusleikkiä viedään pidemmälle, niin avioeron yhteydessä vaimo voi syyttää miestään tuhansista raiskauksista. Vai ovatko arvon herrat muistaneet pyytää joka kerran kirjallisen suostumuksen? Tuskin näet yleinen määräaikainen yhdyntälupa kelpaa, vaan se pitää joka kerran tehdä erikseen.
Lukijaa pyydetään kuitenkin arvioimaan näitä kahta tapausta ja hovioikeuden niistä antamia tuomioita:
1) Hyökkäys tuntemattoman kimppuun lenkkipolulla. Puskaan raahaaminen keskeytyy rimpuiluun ja ohikulkijoiden tuloon paikalle. 300 euroa sakkoa.
2) Nainen miehen asunnolla vapaaehtoisesti, yhdyntä, viikkoja myöhemmin raiskaussyytteet ilman fyysisiä näyttöjä. Kaksi vuotta ja kaksi kuukautta vankeutta.


11. Raja ja missä se kulkee

Naisia häiritään kaduilla. Aksiooma: tämä ei ole koskaan naisen vika. Naisella on oikeus pukeutua miten ikinä haluaakin ja miehen vilkaisu, huutelusta nyt puhumattakaan, on seksuaalista häirintää. Jos nainen haluaa tulla lähestytyksi, hän kyllä ilmaisee sen.
Luulen että tämän blogin lukijoissa on alaan kirjoittajaa paremmin perehtyneitä miehiä. Onko kovinkin usein käynyt niin, että omat laatuvaatimukset täyttävä nainen tulisi ehdottelemaan? Vai onko pitänyt itse osoittaa aktiivisuutta? Käsitykseni mukaan naiset ”osoittavat pienillä merkeillä” kiinnostuksensa.
Vilkaiskaapa sitten huviksenne otsikkolinkissä olevan mielenosoittajan pukeutumista ja sanokaa jos olette ihan rehellisesti sitä mieltä että tuo pukeutumistapa on ihan vain oman mukavuuden takia eikä missään nimessä tarkoitettu miesten katseiden tai muun mielenkiinnon houkuttelemiseen.
Rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että edes ns. hurjina poikamiesvuosina olisi tullut mielen viereenkään mennä tuolla lailla pukeutuvalle naiselle mitään ehdottelemaan. Ei täytä standardejani alkuunkaan. Mutta ymmärrän kyllä, että jotkut miehet syttyvät ja makunsa kullakin.
Todellisuudessa kyse on huomionhakuisuusansa. Pukeudutaan tavalla, jonka tiedetään tasan tarkkaan houkuttelevan, jotta voitaisiin sitten valittaa asiasta.
Pukeutuminen on ihmisten kulttuurissa viestintätapa. On älytöntä olettaa, että sen merkitys yhtäkkiä nollattaisiin. Jo Raamatun aikoina temppeliportoilla oli omat tunnusmerkkinsä, joista pystyi näkemään että tälle naiselle sopii ehdotella. Nykypäivänä tämä ei ole niin selkeää. Entä jos nainen kulkisi kaupungilla kaulassaan kyltti ”Olen huora”. Olisiko sitten sallittua ehdotella vai olisiko tämäkin osa pukeutumista? Entä jos asussa olisi nuolet kohti haaroja ja paidassa teksti: ”Anna tulla?” Missä kulkee raja?
Lopuksi itse juttuun. Kuten siinä todetaan, katuhäirintää tapahtuu pukeutumisesta riippumatta. Kuten jutussa ei todeta, tähän syyllistyvät tietynlaiset henkilöt paljon useammin.


12. Mr. Cooper

Vieremän urheilukentän avajaisissa Iivo Niskanen juoksi Cooperin testin yhdessä yhdistetyn mies Ilkka Herolan ja paikallisen 19-vuotiaan juoksijalupaus Mikko Kauppisen kanssa. Testissä kävi kahdelta kolmasosaltaan aika tarkkaan kuten ennustelin. Arvelin Herolan juoksevan 3700 metriä ja Kauppisen 4100 metriä. No, Herola juoksi 3750 metriä ja Kauppinen 4120 metriä. Niskasen kohdalla arvio meni pieleen. Arvioin että Niskanen juoksee karvan verran yli 4000 metriä, vaikka hänen juoksutekniikkansa jättääkin toivomisen varaan. Perseelleen meni. Niskasen juoksu oli kaksi pykälää karmeamman näköistä kuin odotin. Silti mies veteli 4130 metriä. Aivan uskomaton tulos tuolla tekniikalla.
Entä mihin tuo riittäisi vaikka ratavitosella? Niskasen vauhdilla aika olisi ollut 14.32. Tähän vähän hidastumista pidemmän matkan takia ja arvio on 14.40-14.45. Tällä ajalla pääsisi Kalevan kisoihin ja oltaisiin Suomen tämän kauden tilastoissa noin sijalla 9-10. Suomen huipulle olisi toki vielä pitkä matka, vitosella toista minuuttia ja Suomen huiput juoksevat Cooperissa noin 4500 metriä eli ottaisivat Niskasen melkein kierroksella kiinni. Jos Niskanen vaihtaisi lajia, hän olisi luultavasti ensi kesänä mitalikunnossa Kalevan kisoissa ja se on aika vakuuttavaa. Suomalaishiihtäjien vitosen ennätys eli Harri Kirvesniemen 13.54,4 olisi vaarassa. Kirvesniemi ei muuten koskaan kilpaillut Kalevan kisoissa, vaikka olisi sinne päässytkin. Olin kuulemassa, kun mies itse totesi ettei olisi kuitenkaan mitaleille päässyt ja olisi menettänyt yhden harjoituspäivän siinä.


13. Reunat pois!

Iltalehden asiantuntija Arto Bryggare nosti yhden merkittävän kissan pöydälle. Reunalistat. Ne ovat useimmilla urheilukentillä jos nyt ei hengen- niin ainakin nilkanvaaralliset. Niiden tarkoitus on toimia selkeänä erottimena, että tuomarit näkevät jos joku yrittää oikaista. Samalla ne toimivat pelottimena, sillä oikeasti juoksuradan 400 metriä mitataan 30 cm reunalistan ulkoreunasta. Tämä etäisyys varmistaa, että painopiste kulkee vähintään sen 400 metriä per kierros. Jos reunalistaa ei olisi, uskaltaisi juosta lähempänä – muilla kuin ykkösradalla mittauskohta on 20 cm radan sisäreunasta. Muistan kun eräs juoksija veteli harjoituksissakin ykkösradan ulkoreunaa. Sanoin että tule lähemmäs. Nähtyäni millaiseksi juoksu meni reunalistan pelon takia sanoin että juokse sittenkin kauempana, tuolla jäykkyydellä häviät enemmän kuin voitat.
Vain joillakin urheilukentillä metallinen suorakaide on korvattu esimerkiksi tasaisesti nousevalla betonikorokkeella, joka erottaa radan reunat yhtä hyvin ja on nilkkaystävällisempi kolaritilanteissa. Muitakin mahdollisia ratkaisuja sopisi miettiä.


14. Tilastollista epäuskottavuutta

Tori Amusan vetäisi naisten pika-aitojen välierissä uuden ME:n ja juoksi finaalissa vielä kovempaa, tosin liian kovaan myötätuuleen. Mutta mutta. Legenda Michael Johnson kyseenalaisti ennätyksen. Hänen mukaansa ajanotossa oli jotain häikkää. Epäilytti se itseänikin heti. Ensinnäkin siksi, että Amusanin ei pitäisi olla noin hyvä. Naisen ennätys ennen Eugenea oli 12,41. Heti alkuerissä 12,40, sitten välierissä ME 12,12 ja finaalissa myötätuuleen 12,06. Toiseksi siksi, että esimerkiksi entinen ME-nainen Kendra Harrison paineli välierissä 12,27, finaalissa hänet diskattiin. Edellisen kerran Harrison oli juossut alle 12,40 neljä vuotta sitten – paitsi tällä kaudella samalla Eugenen radalla kesäkuussa 12,34. Kauden paras ei-eugenelainen tulos on sallituissa oloissa 12,56. Kolmanneksi siksi, että tämän kauden maailmantilaston seitsemän parasta aikaa on nyt Eugenen radalla juostuja – kuusi niistä MM-kisojen välierissä ja viidenneksi paras MM-alkuerissä hylätyn Alaysha Johnsonin MM-karsinnoissa. Neljänneksi siksi, että välierien 24 juoksijasta 12 juoksi ennätyksensä. Vertailukohtina viisien edellisten MM-kisojen ennätysmäärät välierissä: viisi, nolla, neljä, kaksi, seitsemän.
On tämä mahdollisuuksien rajoissa, mutta toivottavasti WA tutkii asian riittävällä tarkkuudella. Videoanalyysin perusteella ajat ovat uskottavia, mutta onko lähtöpaikan merkintä oikealla kohdalla vai puolisen metriä väärin? Katsotaan nyt ainakin se, millainen on juoksijoiden tuloskunto loppukaudella. Jos ajat ovat silloinkin kymmenyksen-pari hitaampia kuin MM-kisoissa, epäilykset vahvistuvat. Yleisurheilussa mittaaminen on äärimmäisen tarkkaa ja tällaiset epäilykset pitäisi aina kyetä tarkastuksella kiistatta kumoamaan.


Loppukevennys: Huonoa asiakaspalvelua

Luumäen Alko kieltäytyi myymästä SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljuselle. Tämä on paitsi huonoa asiakaspalvelua myös haitallista kansantaloudelle. Kokemus näet osoittaa että demarit sotkevat paljon enemmän asioita mikäli ovat selvin päin.

lauantai 23. heinäkuuta 2022

Uusinta: Vitaalit statistiikat, osa I


Lukijalle: Niin se aika rientää. Tästäkin neliosaisesta juttusarjasta tulee kuluneeksi neljä vuotta, joten uusinnan minimiaikaraja on täynnä. Koska tämä juttusarja käsittelee maapallon tulevaisuuden kannalta huomattavasti oleellisempaa asiaa kuin muoviroska, energiantuotanto ja kasvihuoneilmiö yhteensä, on syytä uusia sen kolme ensimmäistä osaa heti kun mahdollista. Tässä osa I:

Väestötieteessä tunnetaan käsite nimeltä vital statistics, mikä tarkoittaa tilastointia syntyneistä, kuolleista, avioliitoista, -eroista ja sen sellaisista. Asterixin ystäville nimi on tuttu kyläpäällikkö Aladobixin englanninkielisenä nimenä Vitalstatistix.

Tässä kaksi- tai kolmiosaisessa kirjoituksessa tutkitaan maailman väestötilastoja ja laaditaan yksinkertainen ennustemalli tulevalle kehitykselle. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa esitellään kerätty tilastoaineisto ja joitakin perushavaintoja siitä. Toisessa osassa analysoidaan aineistoa tarkemmin hyödyntäen sellaisia tietoja, jotka eivät suoraan taulukoista paljastu. Kolmas osa - jos sellaisen uskallan kirjoittaa - käsittelee sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää.

Aineistossa on mukana 160 maata tai aluetta. Etelä-Sudan on vasta tällä vuosikymmenellä itsenäistyneenä laskettu mukaan Sudanin lukuihin. Kaikki muut alueet ovat mukana sellaisinaan, vaikka olisivatkin itsenäistyneet vasta vuoden 1957 jälkeen tai eivät olisi edes itsenäisiä, kuten Puerto Rico. Aineistosta on jätetty pois asukasluvultaan pienet alueet. 160 aluetta osuu aika tarkkaan miljoonaan asukkaan rajaan. Alle miljoonan asukkaan alueista mukaan mahtuvat Djibouti ja Fidzi. Pienet maat on jätetty pois ajan ja tilan säästämiseksi, niiden vaikutus kokonaiskuvaan olisi käytännössä olematon. Jatkossa viitataan yksinkertaisuuden vuoksi näihin alueisiin sanalla "maa" ja koko aineiston tilastolukuihin sanalla "maailma".

Tutkimuksessa aineistona ovat maiden väkiluvut vuosina 1957, 2010 ja 2017. Tiedot on poimittu pääasiassa englanninkielisestä Wikipediasta, jossa on yleensä aika hyvät historialliset faktat. Joissain epäilyttävissä tapauksissa on turvauduttu muihin, täydentäviin lähteisiin. Ymmärrettävistä syistä läheskään kaikista maista ei löydy tietoa vuosilta 1957, 2010 ja 2017. Tällöin on turvauduttu lähimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Esimerkiksi mikäli löytyvät tiedot vuosilta 2008 ja 2011, on näistä helppo laskea eksponentiaalisella mallilla keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti ja selvittää sen avulla vuoden 2010 väkiluku. Pientä epätarkkuutta tietoihin tuo lähteiden luotettavuuden lisäksi myös se, että on eri asia käyttää vuoden alun kuin lopun väkilukua, mutta tämä ei ole suuressa kuvassa merkittävä tekijä.

Perustaulukkoon on laskettu vuosien 1957 ja 2017 väkiluku miljoonina (sarakkeet 2 ja 3) käyttäen kunkin maan väestön muutoskerroin näiden 60 vuoden ajalta. Koko maailman väkiluku on kasvanut tuona aikana 2,63-kertaiseksi, 2,83 miljardista 7,44 miljardiin. Tästä on laskettu sarakkeeseen 4 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti vuosilta 1957-2017, mikä on koko maailman osalta 1,63 %. Koko maailmassa väkiluku kasvoi noina vuosina 4,61 miljardia.
Seuraavassa sarakkeessa (5) on yksinkertaistettu arvio väkiluvusta vuonna 2047 eli 30 vuotta vuoden 2017 jälkeen. Tämä on laskettu olettamalla vuotuisen kasvuprosentin olevan vuosina 2017-2047 sama kuin vuosina 2010-2017 (tämä vetää mutkia aika lailla suoraksi, mutta yllättävän vähän kuten kohta huomataan). Koko maailman väkiluvuksi tämä malli arvioi vuodelle 2047 11,4 miljardia. YK:n arvio on hieman alle 10 miljardia ja sillä on toki oikeus omiin arvioihinsa. Tässä tutkimuksessa on lähdetty yksinkertaisella mallilla, joka tietyissä kohta esiteltävissä kohdissa ennustaa virheellisesti kasvun liian suureksi, mutta toisaalta toisissa kohdissa ennustaa kasvun suuremmaksi kuin YK:n malli ja on silti luultavammin oikeassa.
Sarakkeessa 6 on keskimääräinen kasvuprosentti vuosille 2010-2017, millä on laskettu arvio vuoden 2047 väkiluvulle.

Maat on lueteltu nykyisen väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä:


19572017%/v2047%/v
Kaikki283174471,63%114031,43%
Kiina617,813841,35%16260,54%
Intia406,113141,98%19821,38%
Yhdysvallat170,4325,71,09%409,70,77%
Indonesia83,5261,91,92%397,21,40%
Brasilia64,1208,91,99%294,71,15%
Pakistan43,0207,82,66%510,43,04%
Nigeria42,7199,72,60%519,83,24%
Bangladesh46,0163,42,14%244,81,36%
Venäjä115,0146,80,41%165,20,39%
Japani91,7126,70,54%121,1-0,15%
Meksiko35,4125,22,13%161,90,86%
Filippiinit25,0104,22,41%161,81,48%
Etiopia21,294,42,52%163,91,86%
Egypti25,894,22,18%203,62,60%
Vietnam32,993,71,76%129,21,08%
Saksa71,282,70,25%87,20,17%
Kongon dt14,381,32,94%199,63,04%
Turkki25,580,81,94%119,81,32%
Iran19,580,72,39%112,31,11%
Thaimaa24,369,01,76%96,31,12%
Ranska44,366,70,68%86,20,86%
Iso-Britannia51,866,40,42%91,91,09%
Italia49,260,50,35%64,10,19%
Etelä-Afrikka16,256,72,11%89,51,53%
Myanmar20,253,41,64%77,51,25%
Sudan9,952,72,83%93,91,95%
Tansania9,351,62,90%94,22,03%
Etelä-Korea22,751,41,37%60,40,54%
Kenia7,449,73,22%119,32,96%
Kolumbia13,949,22,13%69,51,16%
Espanja29,846,50,74%45,2-0,09%
Argentiina19,644,01,36%58,50,95%
Ukraina40,842,30,06%29,7-1,17%
Algeria10,741,72,30%82,12,28%
Puola28,338,40,51%39,50,10%
Irak6,338,33,05%78,52,42%
Uganda6,237,73,04%65,21,84%
Kanada16,436,61,34%57,01,49%
Marokko10,934,31,94%47,01,05%
Saudi-Arabia3,732,63,67%68,22,49%
Uzbekistan7,732,32,42%55,11,79%
Malesia7,432,02,46%54,01,76%
Peru9,331,82,08%44,91,15%
Venezuela7,331,42,47%44,41,16%
Afganistan8,629,72,08%38,40,86%
Mosambik7,228,92,33%71,03,05%
Ghana6,128,82,63%63,82,68%
Nepal8,828,82,00%38,20,94%
Jemen5,028,32,94%62,22,67%
Angola4,727,73,00%137,65,48%
Madagascar4,825,62,84%63,13,06%
Pohjois-Korea10,225,51,55%30,10,56%
Australia9,524,61,59%38,21,48%
Norsunluurannikko3,324,33,39%59,23,01%
Taiwan9,423,61,55%22,0-0,22%
Kamerun5,123,22,56%48,12,45%
Sri Lanka9,021,41,46%29,31,04%
Niger2,820,73,42%70,44,17%
Romania17,619,60,19%14,2-1,07%
Burkina Faso4,719,62,42%41,72,54%
Mali5,118,52,19%41,42,72%
Syyria4,118,32,52%8,8-2,39%
Chile7,218,11,56%23,90,92%
Kazakstan8,718,01,22%27,51,42%
Malawi3,317,42,80%33,52,22%
Hollanti11,017,10,75%19,80,48%
Ecuador4,216,72,34%27,11,62%
Sambia2,816,42,99%43,23,28%
Guatemala3,816,22,43%27,11,73%
Kamputsea5,115,81,92%25,91,64%
Senegal2,815,32,85%36,82,98%
Tsad2,814,92,84%50,14,13%
Zimbabwe3,414,52,45%22,91,53%
Ruanda2,511,82,60%18,61,52%
Guinea3,411,62,07%22,42,20%
Tunisia4,011,41,78%16,31,18%
Haiti3,711,31,91%20,41,97%
Belgia9,011,30,39%13,70,64%
Somalia2,611,32,46%26,12,82%
Kuuba6,411,30,95%11,80,16%
Bolivia3,111,12,14%21,02,14%
Benin2,311,02,61%28,03,16%
Kreikka8,110,80,48%8,8-0,67%
Tsekki9,310,60,21%11,20,18%
Burundi2,810,42,22%26,23,13%
Portugali8,710,30,27%9,1-0,40%
Dominikaaninen tasavalta2,710,22,21%14,01,06%
Ruotsi7,410,10,53%14,01,09%
Azerbaidzan3,59,81,73%14,01,20%
Unkari9,89,8-0,01%8,9-0,32%
Jordania0,79,64,40%48,85,56%
Valkovenäjä7,99,50,30%9,50,01%
Arabiemiraatit0,09,49,35%16,31,86%
Honduras1,88,92,67%17,02,19%
Tadzikistan1,98,82,59%17,62,33%
Itävalta7,08,80,39%11,00,72%
Israel2,08,82,52%15,61,93%
Sveitsi5,18,50,84%11,81,10%
Papua-Uusi-Guinea1,98,22,44%17,52,59%
Hongkong2,87,41,64%9,40,78%
Togo1,57,22,63%15,22,53%
Sierra Leone2,17,12,06%16,02,74%
Paraguay1,87,12,34%10,31,27%
Bulgaria7,77,1-0,14%5,3-0,94%
Serbia6,57,00,14%6,1-0,50%
El Salvador2,66,61,58%8,40,82%
Laos2,06,51,99%7,90,66%
Libya1,26,42,81%6,50,04%
Nicaragua1,66,32,30%8,91,15%
Kirgisia2,06,11,91%10,31,72%
Libanon1,86,12,04%22,14,40%
Turkmenistan1,45,82,34%9,01,49%
Tanska4,55,80,42%6,70,53%
Singapore1,55,62,17%8,61,45%
Suomi4,35,50,40%6,00,32%
Slovakia3,85,40,58%5,50,03%
Kongon tasavalta0,95,32,91%16,33,83%
Norja3,55,20,68%7,11,02%
Eritrea1,35,12,26%9,32,04%
Palestiina1,25,02,35%11,82,94%
Costa Rica1,24,92,38%6,30,83%
Uusi-Seelanti2,24,81,31%7,31,40%
Irlanti2,94,80,85%6,51,00%
Keski-Afrikka1,44,71,98%5,90,82%
Oman0,54,63,71%41,57,58%
Liberia1,04,32,38%5,81,02%
Panama1,04,12,45%6,51,56%
Kroatia4,04,10,02%2,7-1,39%
Kuwait0,24,14,96%22,65,88%
Moldova2,84,00,63%3,9-0,14%
Georgia4,03,8-0,07%2,0-2,15%
Mauritania0,83,82,66%5,71,37%
Uruguay2,43,50,60%4,10,50%
Bosnia-Hertzegovina3,03,50,21%2,2-1,49%
Puerto Rico2,33,30,64%2,1-1,55%
Mongolia0,93,22,16%5,61,93%
Armenia1,73,00,96%2,6-0,48%
Jamaika1,62,91,02%3,60,76%
Albania1,52,91,11%3,10,25%
Liettua2,72,80,09%1,9-1,24%
Qatar0,02,57,22%12,45,43%
Namibia0,62,42,42%2,80,52%
Botswana0,32,33,26%4,11,96%
Lesotho0,82,21,70%2,50,40%
Gambia0,22,13,68%4,82,79%
Makedonia1,42,10,69%2,20,13%
Slovenia1,62,10,47%2,10,10%
Gabon0,52,02,43%7,24,33%
Latvia2,11,9-0,09%1,3-1,22%
Guinea-Bissau0,61,91,98%4,63,06%
Kosovo0,91,81,19%1,7-0,20%
Bahrain0,11,54,04%2,92,34%
Swazimaa0,31,42,46%3,53,13%
Trinidad0,71,41,06%1,50,30%
Viro1,21,40,23%1,40,21%
Päiväntasaajan Guinea0,21,32,89%5,64,86%
Mauritius0,61,31,24%1,2-0,19%
Itä-Timor0,51,21,47%2,32,14%
Djibouti0,11,04,35%1,92,33%
Fidzi0,40,91,57%1,10,78%

Esimerkiksi Kiinan kasvuennuste vuosille 2017-2047 on hyvin ilmeisesti virheellinen sen takia, että väestörajoitusten takia Kiinan väestöpyramidi on epätyypillinen. Wikipedia tarjoaa Kiinan väkilukuennusteeksi vuodelle 2047 noin 1,4 miljardia tämän laskelman antaessa 1,625 miljardia. Yli 200 miljoonan suuruinen heitto ennusteessa on melkoinen. Toisaalta on myös todennäköistä, että maailman väkilukuennusteet osuvat joissakin tapauksissa liian varovaiseksi. Hieman asioiden edelle mennäkseni (aluekohtaisia tilastoja tarkastellaan vasta osassa II) meillehän on valehdeltu kymmeniä vuosia väestönkasvun olevan hidastumassa ja elintason nousun hidastavan sitä. Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Afrikan väestönkasvu ei siis ole hidastumassa, vaan kiihtymässä! Jopa prosentuaalisesti, jolloin absoluuttinen kasvu kiihtyy tietysti vielä voimakkaammin!
En tiedä, onko ennusteissa missä määrin käytetty virallista mantraa kasvun hidastumisesta. Jos on, niin projisoitu 11,4 miljardia vuonna 2047 saattaa hyvinkin olla lähempänä totuutta kuin virallinen hieman alle 10 miljardin ennuste.


Seuraavaksi muutamia lisätaulukoita.


1. Kymmenen asukasluvultaan suurinta maata 1957 sekä muutamia yksittäisiä poimintoja. Ensimmäinen sarake kertoo järjestysnumeron asukasluvun suhteen 1957 ja toinen sarake saman tiedon nyt:


  19572017%
11Kiina617,7981383,8331,35%
22Intia406,1281314,4321,98%
33Yhdysvallat170,420325,7191,09%
49Venäjä115,035146,8420,41%
510Japani91,744126,7140,54%
64Indonesia83,501261,8911,92%
716Saksa71,16682,7490,25%
86Brasilia64,084208,8691,99%
922Iso-Britannia51,75966,3640,42%
1023Italia49,18160,4970,35%
118Bangladesh45,994163,3952,14%
1221Ranska44,28466,6510,68%
135Pakistan42,970207,7752,66%
147Nigeria42,712199,6602,60%
1532Ukraina40,80042,3220,06%
1830Espanja29,82146,5490,74%
2013Egypti25,75694,1902,18%
2212Filippiinit25,030104,1822,41%
2320Thaimaa24,28169,0381,76%
2731Argentiina19,58844,0451,36%
3038Kanada16,44936,5801,34%
3218Kongon dt14,26981,3402,94%
4053Australia9,53024,5841,59%
5789Ruotsi7,36410,1200,53%
6197Itävalta6,9668,8220,39%
75112Tanska4,4885,7560,42%
76115Suomi4,3245,4960,40%
87117Norja3,4925,2490,68%
11596Israel1,9768,7972,52%
135154Viro1,1811,3520,23%
156129Kuwait0,2244,0824,96%
157152Bahrain0,1351,4514,04%
15993Arabiemiraatit0,0449,4009,35%
160141Qatar0,0392,5477,22%

Vuonna 1957 kymmenen suurimman maan joukossa oli kolme Länsi-Euroopan maata, joista Saksa on nyt sijalla 16 ja kaksi muuta on pudonnut jopa 20 suurimman joukosta. Tilalle ovat nousseet Pakistan, Bangladesh ja Nigeria.
Ainoa länsimainen sivistysvaltio, jonka sijoitus on noussut, on Israel. Sen nousu johtuu etenkin Neuvostoliitosta tulleesta siirtolaisuudesta. Sen sijaan Australia ja Kanada, joita yleisesti pidetään rajusti kasvaneita, ovat molemmat pudonneet sijoitukseltaan jopa reilusti. Tämä kertoo kehitysmaiden hillittömästä väestönkasvusta.


2. Kymmenen kasvuprosentiltaan suurinta ja pienintä maata 1957-2017 sekä muutamia muita poimintoja:


 19572017%
1Arabiemiraatit0,0449,4009,35%
2Qatar0,0392,5477,22%
3Kuwait0,2244,0824,96%
4Jordania0,7289,6304,40%
5Djibouti0,0750,9644,35%
6Bahrain0,1351,4514,04%
7Oman0,5234,6393,71%
8Gambia0,2412,1013,68%
9Saudi-Arabia3,74032,6023,67%
10Niger2,75120,6513,42%
13Kenia7,41049,7003,22%
14Irak6,30038,2753,05%
18Kongon dt14,26981,3402,94%
21Tansania9,25251,5572,90%
29Honduras1,8268,8662,67%
31Pakistan42,970207,7752,66%
35Nigeria42,712199,6602,60%
39Etiopia21,17294,3522,52%
40Israel1,9768,7972,52%
41Syyria4,11118,2702,52%
52Burkina Faso4,67119,6322,42%
54Filippiinit25,030104,1822,41%
55Iran19,54780,7132,39%
64Algeria10,67341,6972,30%
69Egypti25,75694,1902,18%
73Bangladesh45,994163,3952,14%
76Etelä-Afrikka16,15956,7172,11%
84Brasilia64,084208,8691,99%
86Intia406,1281314,4321,98%
87Keski-Afrikka1,4404,6591,98%
90Indonesia83,501261,8911,92%
95Vietnam32,93993,7001,76%
98Lesotho0,8132,2331,70%
101Australia9,53024,5841,59%
111Kiina617,7981383,8331,35%
112Kanada16,44936,5801,34%
113Uusi-Seelanti2,2094,8161,31%
116Kosovo0,8731,7791,19%
117Albania1,4812,8631,11%
118Yhdysvallat170,420325,7191,09%
124Sveitsi5,1268,4820,84%
126Espanja29,82146,5490,74%
128Ranska44,28466,6510,68%
129Norja3,4925,2490,68%
134Japani91,744126,7140,54%
135Ruotsi7,36410,1200,53%
139Tanska4,4885,7560,42%
140Iso-Britannia51,75966,3640,42%
142Suomi4,3245,4960,40%
145Italia49,18160,4970,35%
148Saksa71,16682,7490,25%
149Viro1,1811,3520,23%
151Tsekki9,34110,6100,21%
152Romania17,56319,6380,19%
153Serbia6,4817,0400,14%
154Liettua2,6812,8370,09%
155Ukraina40,80042,3220,06%
156Kroatia4,0464,0960,02%
157Unkari9,8409,780-0,01%
158Georgia3,9673,811-0,07%
159Latvia2,0541,947-0,09%
160Bulgaria7,6517,050-0,14%

Kärjessä ovat pienet Persianlahden maat siirtotyöläismuuton ansiosta.
Muslimi- ja afrikkalaismaailmasta tulee 28 ensimmäistä maata. Tämän porukan ensimmäinen ulkopuolinen on Honduras.
"Hirmuista kasvua" aina edustanut Israel on vasta sijalla 40. Sen "paha kaksoisveli" Syyria on käytännössä identtinen, mutta on saavuttanut tuloksensa ilman maahanmuuttoa.
Vertailukohdaksi Suomen kanssa on otettu 1957 suunnilleen samansuuruinen Burkina Faso, jonka väestönkasvu on afrikkalaisittain maltillista, se on Afrikan maista viimeisten joukossa. Silti sen nykyinen väkiluku on lähes 20 miljoonaa.
"Mustan Afrikan" vähänkin suuremmista maista viimeinen on Keski-Afrikka sijalla 87, pahnanpohjimmainen on Lesotho sijalla 98. Kovat siirtolaisuuden kohteet Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat tulevat selvästi jäljessä.
Euroopan listaykkönen on Sveitsi sijalla 124.
Listan viimeinen Euroopan ulkopuolinen maa on Japani, sijalla 134. Listan 26 viimeistä maata ovat siis eurooppalaisia.


3. Taulukko, joka kertoo absoluuttisen väestönkasvun miljoonina 1957-2017. Ensimmäisessä sarakkeessa on maan sijoitus tässä tilastossa, toisessa väkiluvun mukaisessa järjestyksessä 1957 ja kolmannessa sarakkeessa sijoitus 2017:


   Kasvu milj
122Intia908,304
211Kiina766,035
364Indonesia178,390
4136Pakistan164,805
5147Nigeria156,949
633Yhdysvallat155,300
785Brasilia144,785
8118Bangladesh117,401
91611Meksiko89,752
102212Filippiinit79,152
112513Etiopia73,180
122014Egypti68,434
133217Kongon dt67,071
142819Iran61,166
151715Vietnam60,761
162118Turkki55,333
172320Thaimaa44,756
183826Sudan42,768
194427Tansania42,306
205629Kenia42,290
23510Japani34,970
256436Irak31,975
2649Venäjä31,807
298440Saudi-Arabia28,863
401221Ranska22,367
453038Kanada20,132
4810158Niger17,900
491831Espanja16,728
514053Australia15,054
527460Burkina Faso14,961
53922Iso-Britannia14,605
557862Syyria14,159
64716Saksa11,583
8411597Israel6,821
103156129Kuwait3,858
1076798Sveitsi3,356
1125788Ruotsi2,756
114110122Uusi-Seelanti2,607
12487118Norja1,757
13775113Tanska1,268
13976115Suomi1,172
140154156Päiväntasaajan Guinea1,100
154135155Viro0,171
1573990Unkari-0,060
16054104Bulgaria-0,601

Intia on kasvattanut väestöään eniten. Intia ja Kiina ovat yhdessä vastanneet 36,2 % väestönkasvusta vuosina 1957-2017.
Kaksikymmentä eniten väestöään kasvattunutta maata on ollut vastuussa 71,9 % väestönkasvusta.
Eniten väestöään kasvattanut EU-maa on Espanja, joka on sijalla 49.
Lähtötilanteessa 1957 Suomen kanssa suunnilleen samankokoinen Burkina Faso on sijalla 52, Suomi on sijalla 139.
Suomen kanssa väestöään on suunnilleen saman verran kasvattanut Päiväntasaajan Guinea, jonka asukasluku 1957 oli suunnilleen 5,6 % Suomen silloisesta väkiluvusta. Nyt se on 24,4 % Suomen nykyisestä väkiluvusta.
Kaikkiaan neljän maan väkiluku on laskenut vuodesta 1957 vuoteen 2017.


4. Taulukko, joka kertoo projisoidun absoluuttisen väestönkasvun miljoonina 2017-2047 (perustuen siis vuosien 2010-2017 väliseen muutokseen. Ensimmäisessä sarakkeessa on maan sijoitus tässä tilastossa, toisessa maan sijoitus vuosien 1957-2017 välisessä absoluuttisessa kasvutilastossa, kolmannessa väkiluvun mukaisessa järjestyksessä 1957 ja neljännessä sarakkeessa sijoitus 2017:


    Kasvu milj
1122Intia667,997
25147Nigeria320,164
34136Pakistan302,604
4211Kiina241,739
5364Indonesia135,274
6133217Kongon dt118,293
7377350Angola109,856
8122014Egypti109,408
9785Brasilia85,782
10633Yhdysvallat83,970
118118Bangladesh81,367
12205629Kenia69,633
13112513Etiopia69,507
14102212Filippiinit57,612
154810158Niger49,745
16194427Tansania42,646
17415946Mosambik42,179
18183826Sudan41,261
19283634Algeria40,407
20256436Irak40,249
22162118Turkki38,958
2591611Meksiko36,680
26298440Saudi-Arabia35,561
27151715Vietnam35,503
28639972Tsad35,218
33142819Iran31,548
36579668Sambia26,777
3753922Iso-Britannia25,528
44609571Senegal21,576
47401221Ranska19,569
492649Venäjä18,379
507510882Benin16,969
5298119111Libanon16,037
6097138117Kongon tasavalta10,998
8764716Saksa4,417
88140154156Päiväntasaajan Guinea4,230
921125788Ruotsi3,905
94651023Italia3,608
951076798Sveitsi3,288
11112487118Norja1,870
120691935Puola1,116
12813976115Suomi0,551
134154135155Viro0,089
1451573990Unkari-0,887
15823510Japani-5,602
1601291533Ukraina-12,605

Tällä kertaa 20 eniten kasvavaa maata vastaa 68,5 % väestönkasvusta.
Intia johtaa edelleen tilastoa, mutta Nigeria ja Pakistan ovat nousseet seuraaviksi. Kiina on neljäntenä, mutta aiemmin mainitun mallivirheen takia se lienee todellisuudessa noin sijan 45 paikkeilla ehkä 20 miljoonan asukkaan kasvulla.
Mielenkiintoisena yksittäisenä huomiona voi todeta sekä Saksan (nykyään 82,7 miljoonaa) että Päiväntasaajan Guinean (nykyään 1,34 miljoonaa) kasvattavan väkilukuaan seuraavan 30 vuoden aikana vähän yli 4 miljoonalla asukkaalla.
Miinuspuolelle vajoaa 21 maata, alimpana Ukraina peräti 12 miljoonan vähennyksellä.

5. Viimeisenä taulukoista tilastollisesti arveluttavin (en rupea tässä selittämään miksi), mutta silti pelottavan paljon paljastava. Eli taulukko, joka kertoo kuinka paljon väestönkasvuprosentti on muuttunut, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo ja viimeisenä tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä:


 1957-20172010-2017Muutos
1Oman3,71%7,58%3,87%
2Angola3,00%5,48%2,48%
3Libanon2,04%4,40%2,36%
4Päiväntasaajan Guinea2,89%4,86%1,97%
5Gabon2,43%4,33%1,90%
6Tsad2,84%4,13%1,29%
7Jordania4,40%5,56%1,16%
8Guinea-Bissau1,98%3,06%1,08%
9Kongon tasavalta2,91%3,83%0,93%
10Kuwait4,96%5,88%0,92%
11Burundi2,22%3,13%0,91%
12Niger3,42%4,17%0,76%
13Mosambik2,33%3,05%0,72%
14Sierra Leone2,06%2,74%0,69%
15Iso-Britannia0,42%1,09%0,68%
16Swazimaa2,46%3,13%0,67%
17Itä-Timor1,47%2,14%0,67%
18Nigeria2,60%3,24%0,64%
19Palestiina2,35%2,94%0,59%
20Ruotsi0,53%1,09%0,56%
26Norja0,68%1,02%0,34%
27Itävalta0,39%0,72%0,33%
29Sveitsi0,84%1,10%0,26%
30Belgia0,39%0,64%0,25%
33Ranska0,68%0,86%0,18%
35Kanada1,34%1,49%0,15%
40Tanska0,42%0,53%0,11%
41Kongon dt2,94%3,04%0,09%
48Venäjä0,41%0,39%-0,01%
50Saksa0,25%0,17%-0,08%
51Suomi0,40%0,32%-0,08%
55Australia1,59%1,48%-0,11%
56Italia0,35%0,19%-0,15%
61Kenia3,22%2,96%-0,26%
62Hollanti0,75%0,48%-0,26%
67Unkari-0,01%-0,32%-0,31%
68Yhdysvallat1,09%0,77%-0,32%
82Israel2,52%1,93%-0,59%
83Intia1,98%1,38%-0,60%
94Japani0,54%-0,15%-0,69%
106Kiina1,35%0,54%-0,82%
107Brasilia1,99%1,15%-0,84%
109Espanja0,74%-0,09%-0,84%
134Ukraina0,06%-1,17%-1,23%
136Meksiko2,13%0,86%-1,27%
137Iran2,39%1,11%-1,29%
151Bosnia-Hertzegovina0,21%-1,49%-1,71%
152Taiwan1,55%-0,22%-1,77%

Kärjessä olevien lukemat eivät välttämättä ole tilastollisesti luotettavia; samasta syystä tästä on jätetty pahnanpohjimmaiset pois.
Pelottava tosiasia on kuitenkin se, että hyvin monessa Afrikan maassa väestönkasvu on jopa prosentuaalisesti kiihtymässä.
Toinen pelottava tosiasia on se, että toinen maaryhmä, jonka väestönkasvu on ollut viime vuosina voimakkaampaa, ovat Länsi-Euroopan maat. Tämä väestönkasvu ei ole luonnollista, vaan aiheutuu suurelta osin haittamaahanmuutosta.
Positiivinen seikka on toki se, että vain 44 maassa väestönkasvu on viimeisen seitsemän vuoden aikana ollut voimakkaampaa kuin viimeisen 60 vuoden aikana. 116 maassa väestönkasvun prosentuaalinen nopeus on hidastunut.

Kirjoituksen toisessa osassa tarkastellaan tilastotietoja maantieteellisten suuralueitten kautta sekä esitellään sellaisia tilastotietoja, jotka eivät ole näistä tiedoista suoraan luettavissa. Kolmannessa osassa pohdiskellaan syitä ja seurauksia. Neljäs osa on fiktiivinen tarina Suomesta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.