Lukijalle: Hesari julkaisi viikko sitten artikkelin näennäisen yksinkertaisesta matemaattisesta ongelmasta, jota kukaan ei kuitenkaan ole pystynyt ratkaisemaan. Tästä muistin, että olin kirjoittanut jo kahdeksan vuotta sitten listauksen, jossa kyseinen ongelma oli mukana. Näkyy olleen listalla sijalla neljä. Aika uusia ja päivittää:
Matematiikka on täynnä väittämiä, joita ei ole vielä onnistuttu todistamaan sen paremmin oikeiksi kuin vääriksikään. Tunnetuin matemaatikkoja piinannut väittämä oli Fermat'n suuri teoreema, joka esitettiin 1637 ja todistettiin oikeaksi vasta 1995. Teoreeman kiehtovuus oli siinä, että siinä esitetty ongelma oli niin yksinkertainen, että sen pystyi ymmärtämään kuka tahansa peruskoulumatematiikan edes seiskalla suorittanut.
Merkittävimpien todistamattomien väittämien todistamisesta tai kumoamisesta on perinteisesti luvattu palkintoja. Tunnetuimmat ovat vuosituhannen vaihteessa julkistetut millennium-palkinnot, jotka koskevat seitsemää todistamatonta väitettä. Jokaisen todistamisesta tai kumoamisesta on luvattu miljoonan dollarin palkinto. Itse asiassa yksi väittämistä on jo todistettu, mutta keksijä kieltäytyi rahasäkistä ideologisista syistä. Hatunnoston paikka lujasta luonteesta.
Kuudesta jäljellä olevasta ongelmasta tärkein on Riemannin hypoteesi, jota on yritetty turhaan todistaa satojen huippumatemaatikoiden voimin. Sivutuotteena on syntynyt merkittäviä uusia matemaattisia tuloksia. Väitetään erään matemaatikon myyneen sielunsa pirulle sillä ehdolla, että piru toimittaisi hänelle todistuksen. Parin viikon kuluttua piru palasi ja totesi: en onnistunut, mutta löysin seuraavan mielenkiintoisen lemman...
Esimerkkinä miljoonan taalan ongelmista Hodgen otaksuma: Olkoon X projektiivinen kompleksinen monisto. Tällöin jokainen Hodgen luokka X:ssä on rationaalinen lineaarikombinaatio X:n kompleksisten alivaristojen kohomologialuokista. Jaa ette ymmärtäneet mitään? No en minäkään.
Heprealta vaikuttavien teoreemojen vastapainoksi matematiikassa on lukuisia sellaisia yhä selvittämättömiä ongelmia, jotka kykenee täysin maallikkokin ymmärtämään. Yrittäkää vaikka itse, huolella lukien onnistuu. Tässä helpolta vaikuttavien, mutta yhä ratkaisemattomien ongelmien top 10. Muuten puolueettomasti valitussa järjestyksessä, mutta listaykkönen on kyllä täysin subjektiivisesti omiin mieltymyksiin pohjautuva päätös.
10. Lychrelin luku
Palindromiksi kutsutaan sellaista sanaa tai lukua, joka on sama, luettiin se sitten oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Esimerkiksi 7337 on palindromiluku. Lychrelin luku on sellainen luku, joka ei muutu palindromiluvuksi, vaikka seuraavaa proseduuria toistettaisiin loputtomiin: lisätään lukuun se itse, mutta oikealta vasemmalle luettuna. Esimerkiksi luku 59 (ja samalla tietysti myös 95) vaatii kolme iteraatiota muuttuakseen palindromiluvuksi: 59 + 95 = 154, 154 + 451 = 605, 605 + 506 = 1111, joka on palindromiluku. Ei tiedetä, onko Lychrelin lukuja olemassa, vai muuttuvatko kaikki luvut palindromeiksi riittävän monella iteraatiolla. Ongelmasta tekee kiehtovan se, että pienin ehdokas Lychrelin luvuksi on niinkin vaatimaton kuin 196 ja on olemassa toistakymmentä muutakin kolminumeroista ehdokasta. Lukua 196 on iteroitu 300 miljoonaa numeroa käsittäväksi löytämättä palindromia. Sen vastapainoksi ne luvut, joiden tiedetään muuttuvan palindromeiksi, muuttuvat sellaisiksi varsin pian. Kymmentätuhatta pienemmistä luvuista pisimpään vie luvulta 89, vain 24 iteraatiota ja lopputuloksena ainoastaan 13-numeroinen luku. Varsin vaatimatonta verrattuna 300 miljoonaa numeroa käsittävään luvun 196 iteraatioon, joka ei vieläkään väänny palindromiksi.
9. Gilbreathin konjektuuri
Alkuluvut ovat lukuja, jotka ovat jaollisia vain itsellään ja ykkösellä. Ensimmäiset alkuluvut ovat 2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 29, ... . Jos näistä luvuista lasketaan kahden peräkkäisen erotuksen itseisarvo, saadaan uusi lukujono 1, 2, 2, 4, 2, 4, 2, 4, 6, ... (eli |3-2|, |5-3|, |7-5|, |11-7| jne). Seuraava askel tehdään tällä uudella lukujonolla: 1, 0, 2, 2, 2, 2, 2, 2, 4, ... (eli |2-1|, |2-2|, |4-2|, |2-4| jne). Kuudes lukujono, josta on laskettu edellisen lukujonon peräkkäisten termien erotuksen itseisarvo, alkaa 1, 2, 0, 0, 2, ... . Väittämän mukaan jokaisen jonon ensimmäinen luku on yksi, jonka automaattinen seuraus on se, että toinen luku on aina 0 tai 2. Sen tiedetään pitävän paikkansa muutamalle sadalle miljardille ensimmäiselle alkuluvulle, mutta oikeaksi sitä ei ole todistettu.
8.Keplerin konjektuuri
Kun palloja pakataan mahdollisimman tiiviisti kolmiulotteisesti, väliin jää silti tyhjää tilaa niiden kaarevuuden takia. Keplerin konjektuurin mukaan pallot kykenevät parhaallakin pakkauksella täyttämään tilavuudesta korkeintaan hieman yli 74 prosenttia. Tarkka arvo on pii jaettuna neliöjuuri 18:lla. Hauskaksi asian tekee se, että väittämä on luultavasti jo todistettu vuonna 1998. Valitettavasti todistus on tehty väsytystekniikalla, mikä tarkoittaa ongelman pilkkomista lukuisiin pienempiin palasiin, jotka todistetaan yksi kerrallaan. Keplerin konjektuurin tapauksessa tämä tarkoittaa noin sataatuhatta palasta, jotka on todistettu tietokoneohjelmalla. Kukaan ei ole vielä käynyt todistusta käsipelissä läpi, se kun käsittää 250 sivua huomautuksia ja kolme gigabittiä tietokonekoodia tuloksineen.
(Päivitys 27.6.2020: No nyt on käyty läpi. Todistus hyväksyttiin vuonna 2017.)
7. Täydelliset luvut
Täydelliseksi luvuksi kutsutaan lukua, joka on yhtä suuri kuin sen itseään pienempien tekijöiden summa. Esimerkiksi luku 28 on täydellinen luku, koska sen itseään pienemmät tekijät ovat 1, 2, 4, 7 ja 14. 1 + 2 + 4 + 7 + 14 = 28. Sen sijaan esimerkiksi 24 ei ole täydellinen luku, koska sen itseään pienemmistä tekijöistä tulee 1 + 2 + 3 + 4 + 6 + 8 + 12 = 36. Tällaista lukua kutsutaan runsaaksi luvuksi, koska kyseinen summa on lukua itseään suurempi. Vastaavasti luku 26 ei myöskään ole täydellinen luku, koska 1 + 2 + 13 = 16. Tällaista lukua kutsutaan vajaaksi luvuksi, koska summa on lukua itseään pienempi. Neljä ensimmäistä täydellistä lukua tunnettiin jo antiikin aikana. Ne ovat 6, 28, 496 ja 8128, kaikki parillisia. Nyttemmin täydellisiä lukuja on löydetty paljon lisää, mutta ratkaisematta on yhä, onko olemassa suurinta täydellistä lukua vai onko niitä äärettömästi, samoin kuin mm. se, onko olemassa parittomia täydellisiä lukuja.
6. Parittomat oudot luvut
Edellisessä kohdassa mainittiin runsaat luvut, jotka ovat siis lukuja joiden tekijöiden summa on lukua itseään suurempi. Useimpien runsaiden lukujen tekijöistä saadaan kuitenkin laskettua luku itse, mikäli tekijöistä jätetään pois sopivat. Esimerkiksi runsas luku 24 = 4 + 8 + 12, jolloin sen tekijöistä on jätetty pois 1, 2, 3 ja 6. Mikäli temppu ei jollain luvulla onnistu, kyseistä lukua kutsutaan oudoksi luvuksi. Pienimmät oudot luvut ovat 70, 836, 4030, 5830, ... . Ei tiedetä, onko olemassa parittomia outoja lukuja.
5. Erdösin-Szekeresin konjektuuri
Ongelma sai alkunsa väittämästä, jonka mukaan mikä tahansa tasossa oleva viiden pisteen joukko, jossa ei ole yhtään kolmen pisteen samalla suoralla olevaa joukkoa, sisältää neljän pisteen joukon, joka muodostaa nelikulmion, jossa ei ole yhtään yli 180 asteen kulmaa. (Kannattaa hahmottaa piirtämällä.) Väittämän yleistyksen mukaan mille tahansa luvulle N on olemassa tietty määrä pisteitä käsittävä tason pistejoukko (ei kolmea samalla suoralla olevaa pistettä), josta sopivasti valitsemalla saadaan N-kulmainen monikulmio ilman yli 180 asteen kulmia. Mikäli N = 3, riittää kolme pistettä. Mikäli N = 4, vaaditaan enintään viisi pistettä (kuten alkuperäinen väittämä totesi). N = 5, enintään 9 pistettä, N = 6, enintään 17 pistettä. Konjektuurin mukaan mille tahansa arvolle N riittää maksimissaan 1 + 2N-2 pistettä. Vuonna 1935 esitetty väittämä on yhä todistamatta.
4. Collatzin konjektuuri
Konjektuurin esitti ensimmäisenä saksalainen matemaatikko Lothar Collatz vuonna 1937. Historianharrastajat kiinnittänevät huomiota kansallisuuden ja vuosiluvun yhdistelmään – eivät Natsi-Saksasta kaikki tiedemiehet paenneet. Konjektuuri voidaan ilmaista sanallisesti seuraavasti: Otetaan mikä tahansa positiivinen kokonaisluku. Mikäli luku on parillinen, se jaetaan kahdella ja saadaan uusi kokonaisluku. Mikäli luku taas on pariton, se kerrotaan kolmella ja lisätään saatuun tuloon yksi. Näin on saatu uusi luku, jolle tehdään sen parillisuudesta riippuen jompikumpi edellä mainituista toimenpiteistä. Lähtöarvosta riippumatta päädytään jossakin vaiheessa ikuiseen silmukkaan 4, 2, 1, 4, 2, 1, 4, 2, 1, … .
Esimerkkinä luku 37 lähtöarvona: 37, 112, 56, 28, 14, 7, 22, 11, 34, 17, 52, 26, 13, 40, 20, 10, 5, 16, 8, 4, 2, 1, 4, 2, 1, 4, 2, 1, … .
Unkarilaisen matemaatikko Paul Erdösin kuultua konjektuurista hänen kerrotaan kalvenneen ja mutisseen jotakin siihen suuntaan, että matematiikka ei yksinkertaisesti ole vielä valmis käsittelemään noin vaikeita ongelmia. Collatzin (k. 1990) oppilas Gerhard Opfer julkaisi konjektuurille todistuksen 2011, mutta tapahtui odotetusti. Tarkistusluennassa löydettiin ”hupsis” ja toisin kuin Wilesillä Fermat’n teoreeman kanssa, kyseinen porsaanreikä osoittautui ainakin toistaiseksi mahdottomaksi paikata. Sarjakuva xkcd tosin muotoili konjektuurin hieman toisin...
3. Suurimmat alkulukukaksoset
Alkulukukaksosiksi nimitetään sellaisia alkulukuja, joiden erotus on kaksi. Esimerkiksi 11 ja 13 ovat alkulukukaksoset. Eukleides todisti jo yli 2000 vuotta sitten, että suurinta alkulukua ei ole olemassa, vaan ne jatkuvat loputtomiin. Sen sijaan ei vielä tiedetä, onko alkulukukaksosia loputtomasti. On siis mahdollista, että jossain kaukaisuudessa ovat olemassa suurin mahdollinen alkulukukaksospari. Pienimmät alkulukukaksoset ovat 3 ja 5, seuraavat 5 ja 7. Viisi onkin ainoa luku, joka voi esiintyä kahdessa alkulukukaksosparissa. Lukijan tehtäväksi jätetään todistaa, miksi. Ei ole vaikeaa.
(Päivitys 27.6.2020: Todistuksessa on edistytty, mutta perille ei ole päästy vieläkään.)
2. Goldbachin konjektuuri
Konjektuuri on saanut nimensä preussilaisen matemaatikon Christian Goldbachin vuonna 1742 suurelle Leonard Eulerille lähettämässä kirjeessä muotoilemasta ongelmasta. Goldbachin muotoilu tosin oli hieman erilainen kuin nykyinen, joka kuuluu: Jokainen kahta suurempi parillinen luku on kahden alkuluvun summa.
Esimerkiksi 4 = 2 + 2, 6 = 3 + 3, 8 = 3 + 5 ja 48 = 11 + 37. Joillekin löytyy useita vaihtoehtoja, kuten 48 = 7 + 41 = 5 + 43 = 17 + 31 = 19 + 29.
Kirjan Petros-setä ja Goldbachin konjektuuri kustantaja tarjosi miljoonan dollarin palkinnon sille, joka julkaisee todistuksen kahden vuoden kuluessa kirjan julkaisemisesta. Lunastamatta jäi.
1. Yksinäisen juoksijan konjektuuri
Yksinäisen juoksijan konjektuuri kuuluu seuraavasti: Olkoon meillä rata, jonka pituus on a. Rataa kiertää k + 1 (huom. k toimisi periaatteessa, mutta aiheuttaisi teknisen ongelman) juoksijaa. Hetkellä t = 0 kaikki lähtevät samasta pisteestä kiertämään rataa vakionopeudella siten, että jokaisella juoksijalla on eri nopeus. Kutsutaan juoksijaa yksinäiseksi hetkellä t, mikäli hänen etäisyytensä (rataa pitkin mitaten) lähimpään toiseen juoksijaan on vähintään a/(k + 1). Väitteen mukaan jokainen juoksija on jossakin vaiheessa yksinäinen.
Esimerkki kahdella juoksijalla normaalilla 400 metrin pituisella radalla: juoksija on yksinäinen silloin, kun etäisyys toiseen juoksijaan on vähintään 400/2 = 200 metriä. Mikäli juoksijat etenevät eri nopeudella, tämä tapahtuu silloin – ja vain silloin – kun he ovat täsmälleen radan vastakkaisilla puolilla. On varsin ilmeistä, että näin tapahtuu ajan myötä. Mikäli juoksijoita on esimerkiksi neljä, juoksija on yksinäinen silloin kun etäisyys toiseen juoksijaan on vähintään 400/4 = 100 metriä. Sivumennen sanoen on periaatteessa mahdollista (ja myös suhteellisen helppoa, vähän jaollisuuden alkeita) löytää sellaiset esimerkkinopeudet, että yksi juoksijoista on jossain vaiheessa jopa 200 metrin päässä lähimmästä juoksijasta eli kolme muuta juoksijaa ovat samassa nipussa neljännen ollessa täsmälleen vastakkaisella puolella rataa. Mutta minimivaatimus on siis tuo 100 metriä tässä tapauksessa ja jossakin vaiheessa jokainen neljästä juoksijasta todella on yksinäinen.
Konjektuuri on osoittautunut todella piinaavaksi. Tähän mennessä se on onnistuttu todistamaan päteväksi vasta seitsemän tai harvemman juoksijan tapauksessa. Joskus pitäisi piruuttaan testata Huitsinnevadan urheilukentällä vapaaehtoisilla koekaniineilla...
lauantai 27. kesäkuuta 2020
maanantai 22. kesäkuuta 2020
Uutiskatsaus 26/2020
1. Valikoitua totuutta
Tunnetusti toiseksi pahinta mitä voi tehdä painetussa sanassa on valehdella. Pahinta on kertoa koko totuus. Tähän ilmeisesti syyllistyi filosofi Jukka Hankamäki, jonka teos Totuus kiihottaa: Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä julkaistiin perussuomalaisten ajatuspajan sarjassa. Teoksen yksi luku koettiin naisia syyllistäväksi ja kohu oli valmis. En ole kirjaa lukenut, mutta arvaan kyllä Hankamäen kirjoituksia lukeneena suurin piirtein tyylilajin. Sillä ei ole merkitystä. Merkitystä on reaktioilla, jotka noudattivat jälleen tuttua linjaa. Mediassa tuomittiin teksti sopimattomana ja samalla yritettiin naulita ristiin kaikki, jotka Hankamäen kirjan julkaisemiseen jollain lailla saatiin sidottua. Yksikään kriitikko ei puuttunut siihen, etteikö teksti olisi ollut totta. Yksikään ei hyökkää tekstin totuusarvoa vaan sopimattomuutta vastaan ja yrittää sen avulla komprementoida koko muun kirjan. Vähän sama tilanne kuin kymmenottelijan heikko taso seiväshypyssä tarkoittaisi automaattisesti sitä, että kaikki muut yhdeksän lajia olisivat myös huonoja.
2. Hyvä hallitus!
Suomi pitää Ruotsin rajan kiinni. Tällä kertaa annan tunnustusta hallitukselle. Samalla moitin kaksi hallitusta taaksepäin, raja olisi pitänyt lyödä kiinni jo viisi vuotta sitten. Koronakriisi on ohimenevää, mutta väestödemografinen kriisi on kroonisempi ongelma.
3. Kolmensadan lounas
Demarit Timo Harakka ja Antti Lindtman kävivät lounaalla. Lasku veronmaksajille oli 300 euroa. Asiasta nousi kohu. Aivan turhaan. Minun puolestani jokaiselle demarien johtotehtävissä toimivalle voidaan kustantaa 150 euron arvoinen lounas vaikka joka päivä. Sillä ehdolla että he eivät sinä päivänä tee mitään muuta töitä kuin syövät sen lounaan. Tämä menettely tulisi veronmaksajille monin verroin halvemmaksi kuin nykyinen.
4. Tulevaisuutta ennakoiden
"Ruotsalais"nainen tekeytyi Suomessa turvapaikanhakijaksi ja sai 13 000 euroa vastaanottorahaa. Tämän päälle tietysti täysihoito hänelle ja kolmelle lapselle. Yhteensä kuluja arvioitiin tulleen 150 000 euroa. Irakilaisnainen oli muuttanut Ruotsiin 1995 ja saanut kansalaisuuden 2001. Korvauksia määrättiin maksettavaksi 45 000 euroa. Arvatkaa saako rahoja ikinä takaisin? Hyvä puoli asiassa on tietysti se, että tulihan tässä harjoitusta tulevan varalle. Eiköhän Ruotsista lähivuosina pullahda Suomeen ihan oikeitakin turviksia, kunhan siellä saadaan ensin kalifaatti ja sisällissota aikaan. Olettaen tietysti että Suomessa ei ehditä ensin.
Oikeastaan pelottavinta uutisessa oli ohimennen lausuttu tosiasia: "Nainen selitti, että hakiessaan turvapaikkaa hän ei tiennyt, että hän olisi Ruotsin kansalaisena saanut vapaasti tulla Suomeen ja saada vähintään yhtä suuret taloudelliset etuudet kuin mitä hän oli saanut turvapaikanhakijana." Olisikohan aika irtisanoa pohjoismaisen yhteistyön sopimukset kun vielä hyvän sään aikana ehditään?
5. Turvapaikan tarve
Kuten edellisessä todettiin, Ruotsissa on henkilöitä joille turvapaikka olisi tarpeen. Niin olisi ollut myös 17-vuotiaalla Wilma Anderssonilla, joka teki kaksi virhettä. Ensinnäkin hän alkoi seurustella "23-vuotiaan" Tishko Ahmedin kanssa. Toiseksi hän ilmeisesti jätti tämän. Anderssonin pää löytyi Ahmedin asunnolta matkalaukusta, muuta osaa ei ole toistaiseksi löydetty. Kumma kyllä, tuomio tuli murhasta vaikka syytetty kovasti vakuutteli olevansa viaton.
6. Neekerillä on saari, se oma saari on...
Tai sitten ei ole enää. Liperissä sijaitseva Neekerisaari sai aikoinaan nimensä siitä, että siellä oli toimittajien eli lehtineekerien kesäpaikka. Nyt saaren nimeksi aiotaan vaihtaa Uutinen. Onhan sekin tietysti uutinen, että uutisessa sen paremmin kuin Uutisessakaan ei saa sanoa neekeriä neekeriksi. Kaikille uuskielen remontoijille suosittelen matkaa omaan nimikkopaikkaansa Sodankylässä.
7. Sensuroitu vitsi
Neekerihuumassa viimeisimpinä aiotaan poistaa myös "eskimo" eli perinteisen eskimopuikon nimi aiotaan muuttaa. Tiettävästi yhtenä vaihtoehtona on "alaskapuikko". Hyvä on, treenataan sitten ja vaihdetaan vanhasta vitsistä sanat. Muutetut on kursivoitu:
Afrikkalaistaustainen oli saanut kutsun naamiaisiin, mutta puvun hankkiminen oli jäänyt viime tinkaan. Ei muuta kun pukuvuokraamoon.
- Sori vaan, kaikki puvut ovat jo menneet.
- Eikö tosiaan ole mitään jäljellä?
- No ei kun ei, isot pukujuhlat ja kaikki on viety.
- Kyllä nyt joku idea täytyy olla.
- Olkoon sitten. Yhtä yksinkertaista asua voisit sovittaa. Riisupa vaatteesi.
Afrikkalaistaustainen teki työtä käskettyä ja oli kohta alasti.
- Kumarru nyt tuon pöydän päälle.
Näin tapahtui, jolloin vuokraamon omistaja iski afrikkalaistaustaisen persuksiin tapin, johon oli kiinnitetty jatkoksi metrin mittainen kakkosnelosen lankku.
- Nyt sä voit mennä naamiaisiin ja sanoa olevasi alaskapuikko.
8. Hau can you believe this?
Ryhmä Hau (tiedätte jos teillä on lapsia ja luultavasti tiedätte vaikkei olisi) on myös joutunut BLM-hysterian (lyhenne BLM muuten tarkoittaa Burn-Loot-Murder, jos ette tienneet) kohteeksi. Nimenomaan ryhmän jäsen Vainu, joka on poliisikoira. Hahmoa on vaadittu poistettavaksi sarjasta. Poliisi kun on niin brutaali ja yhteiskunnan vastainen ammatti. Mahdollisesta korvaajasta ei ole vielä tietoa, mutta todennäköisin on sekarotuinen Rakki-piski, joka puree ohikulkijoita ja kuseksii kaikki paikat, mutta tekee tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä.
9. Nahkaa paksummaksi
SDP:n virallinen maskotti Husu Hussein julkaisi twiitin, jossa hän pilkkasi perussuomalaisten intoa ottaa ulkomaalaisia puolisoita. Yhtenä listassa mainittiin Sebastian Tynkkysen mosambikilainen puoliso ja otsikkona oli "Peräsuoli". Muslimit kun eivät ole erityisen tunnettuja homoystävällisyydestään. Perussuomalaiset suuttuivat twiitistä. Nyt järki käteen. Jos itse naljailee, niin pitää antaa toisellekin mahdollisuus. Husulla oli täysi oikeus julkaista eikä siitä pidä meteliä nostaa, tämä kuuluu täysin hänen sananvapautensa piiriin. Twiitti oli kieltämättä mauton, mutta sopi toisaalta erinomaisesti Husun tyyliin. Demareiden työväentalolla on vanhan totuuden mukaan seinät leveällä ja katto korkealla, mutta Husu on suojaväristään huolimatta potkittu ulos demareiden valtuustoryhmästä, joka on hatunnoston arvoinen suoritus. Ei siis demareilta, vaan Husulta että on onnistunut sössimään niin pahasti ettei kelpaa edes demareille.
10. Marski ei ratsasta
Vasemmistonuoret jättivät aloitteen, jonka mukaan Mannerheimin ratsastajapatsas pitäisi siirtää pois Helsingin keskustasta, kun "menneisyytemme muistaminen ei vaadi historian epäkohtien ihannointia". Toisaalta voi epäillä, että Mannerheim ei itsekään enää haluaisi patsaansa olevan Helsingin keskustassa, sillä hänen talvisodan jälkeistä päiväkäskyään lainataksemme: "Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivalla olemme viljelleet."
Tuskin Mannerheim pitäisi siitä, mitä näkee ympärillään - siinä mielessä vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikhin ehdottama Suomenlinna olisi varmaan marskille mieleisempi sijoituspaikka.
Asiaan mitenkään liittymättä, olette varmaan huomanneet että on paljon sellaisia, jotka kutsuvat itseään "afrosuomalaisiksi". Mutta kuinka moni on "suomenafrikkalainen" eli tällainen puoliverinen, joka on valinnut kotimaakseen jonkin Afrikan maan? Tästä pitäisi kyetä vetämään johtopäätös, millainen kulttuuri on saanut aikaan yhteiskunnan, jossa haluaa asua ja millainen kulttuuri yhteiskuntia, joissa ei halua asua. Valitettavasti johtopäätösten tekemiseen vaaditaan loogista päättelykykyä.
11. Taistelukenttä 2020
Puolustusvoimat julkaisi suurtuotantonsa, jossa vanha opetusfilmi päivitetään uudeksi. Mahtavaa ja luottamusta herättävää nähtävää. Kannattaa katsoa lähes kaksikymmenminuuttinen filmi läpi, niin saa varsin realistisen kuvan nykyajan konfliktin synnystä ja kuinka hyökkäys torjutaan.
Yksi puute filmissä on, mutta se annettakoon anteeksi koska siihen helmasyntiin ovat lähes aina kaikki sotasuunnitelmien tekijät syyllistyneet tuhansien vuosien ajan. Oletetaan, että vihollinen iskee niin suurella voimalla, johon omien voimien torjuntakyky juuri sopivasti riittää. Mutta kuten hyvin tiedetään, yksikään sotasuunnitelma ei kestä taistelun ensimmäistä laukausta pidemmälle. Sen jälkeen enemmän tai vähemmän improvisoidaan. Ja siinä Suomen armeija on perinteisesti ollut maailman ehdotonta huippua, onneksemme.
12. Järeä kenttäpiispa
Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiön harkintakyky petti pahemman kerran. Hän julkaisi Kotimaa-lehden verkkosivuilla kolumnin, jonka joutui poistamaan miltei saman tien. Seuraavana päivänä ilmestyi anteeksipyyntö. Hämmästyn suuresti, jos tämä jää tähän. Luulen että meillä on piakkoin reservin kenttäpiispa - jos on, voi nimittäin olla että sotilasarvo menee saman tien.
Kirjoitus oli täyttä asiaa. Ja sehän on nykymaailmassa pahinta mitä voi tapahtua. Muutamia parhaita paloja:
- Bolshevikit ovat väistyneet. Tilalle on kasvanut kulttuurieliitti, joka tekee hiljaa työtään rakenteiden murtamiseksi. Heille rakenteet ovat kaiken pahan juuri ja taantumuksen syy - kuten avioliitto, miehen ja naisen sukupuolijako, samoin isän ja äidin muodostama ydinperhe - niin myös lasten kotikasvatus.
- Munakasta ei voida nauttia rikkomatta munia, sanovat vallankumoukselliset. "Näen rikotut munat, mutta en munakasta" totesi neuvostoliittolainen toisinajattelija Vladimir Bukovski ja vietti 12 vuotta elämästään vankiloissa ja psykiatrisessa hoidossa.
- Hesari muistaa muistuttaa joka torstai polyamorian ja vapaiden suhteiden siunauksellisuudesta.
- Minusta näyttää siltä, että "rakenteiden" kuten ydinperheen, avioliiton, pariuskollisuuden ja sukupuolijaon murentaminen ovat vähintään osaksi laskevan syntyvyden taustalla. Avioliiton ideana on ollut ihmiskunnan sivu tuoda turvallinen ja pysyvä koti seksille, lasten saamiselle ja heidän kasvattamiselleen. Kun seksiin ei nykyisin tarvita avioliittoa, murenevat samalla avioliiton tähän asti turvaamat asiat.
- Joku heittää toiveikkaan kommentin työperäisestä maahanmuutosta ratkaisuna syntyvyyteen ja huoltosuhteeseen. Kulttuurieliitti innostuu, mutta pian hymy jäykistyy: Lähi-idän ja Afrikan maista muuttavat tuovat mukanaan avioliitto- ja perhekäsityksen, jota kulttuurivallankumous ei ole onnistunut vielä kääntämään. Miehen ja naisen avioliitto on kunniassa, eikä esiaviollinen seksi ole hyväksyttävää, sukupuolia on kaksi, eikä niitä vaihdeta.
Jos kaikki piispat kirjoittaisivat samalla tavalla, liittyisin kirkkoon ihan vain kannatuksen vuoksi.
Särkiö kirjoittaa painavaa asiaa vakavalla mielellä. Raskasta piilovittuilua on havaittavissa vain yhdessä kohdassa:
- Vantaalla taitaa jo suurin osa esiopetukseen tulevista lapsista olla maahanmuuttajataustaisia. Heistä kasvaa se sukupolvi, joka pyörittää maata 2040-luvulla.
"Pyörittää" voidaan käsittää monella tavalla, mutta epäilen että Särkiö tarkoitti sen vain yhdellä tavalla.
Voipi olla, että tuosta blogikirjoituksesta ei tosiaankaan selvitä muutamalla "taakse poistu" -komennolla ja rättisulkeisilla. Vaikka upseerikunta onkin lähes sataprosenttisesti kenttäpiispan kanssa samalla kannalla, he tajuavat kyllä realiteetit totuuksien ääneen sanomisen vaatimista seurauksista.
13. Etätöissä
Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet etätöiden onnistuneen yli odotusten. Pelättyä lusmuilua ei ole tapahtunut. Ne lusmuavat, jotka lusmuaisivat työpaikallakin. Itse asiassa useinkin etätöissä lusmuaminen on vaikeampaa, kun ei voi mennä toisen selän taa piiloon. Etätöissä ratkaisee tulos, ei työpaikalla vietetty aika.
Kirjoituksessa todettiin osuvasti: "Tietotyössäkin tarvitaan taukoja, oli sitten toimistolla tai kotona. Jos joku työntekijä on lusmuilija, siihen tuskin suuresti vaikuttaa se, missä tiloissa töitä tehdään – tai ollaan tekemättä." Aivan oikein. Lisäisin vielä kokemuksesta sen, että itse ainakin tarvitsen tietotyössä enemmän taukoja kuin fyysisessä työssä. Halkoja voin mättää pinoon vaikka kaksi tuntia yhteen menoon, mutta rankkaa ajattelua en todellakaan pysty tekemään kahta tuntia ilman että liikun tai ajattelen jotain muuta välillä.
Mikäli etätyö yleistyy, odottakaa lähivuosina muuttoliikkeen kääntymistä suurista keskuksista sinne missä asuminen on halvempaa ja ihmiset haluavat muutenkin asua.
14. Taas ammutaan
George Floydin kuoleman jälkeen poliisien liipaisinsormet ovat olleet aiempaakin halvaantuneempia silloin, kun rikollinen sattuu omaamaan suojavärin. Lainaan edellistä uutiskatsausta: "Vuosina 2017-2019 poliisi ampui USA:ssa kuoliaaksi 1226 valkoista ja 667 mustaa. Osa näistä oli varmasti puhtaita vahinkoja, mutta voitaneen olettaa valtaosan tapahtuneen vakavien, vankeudella rangaistavien rikosten yhteydessä. Vuoden 2010 tilastojen mukaan vankilapopulaatiosta 40 % oli mustia ja 39 % valkoisia eli käytännössä yhtä paljon. Kuitenkin poliisi ampui valkoisia noin tuplasti sen määrän kuin mustia. Näin ollen voidaan päätellä, että mustan rikollisen joutuminen poliisin ampumaksi on huomattavasti epätodennäköisempää kuin valkoisen rikollisen."
Otsikon linkki vie tapaukseen, jossa Atlantassa poliisi ampui rikollisen, joka vastusti pidätystä, vei sen yhteydessä poliisilta etälamauttimen ja tähtäsi tällä poliiseja, kun poliisi ehti ampua ensin. Tapauksen seuraus oli Atlantan poliisipäällikön ero. Onko maailma tullut todellakin hulluksi? Katsoin nuo videot, jotka olivat tallentuneet sekä silminnäkijän kuvaamina että poliisin rintakamerasta. Mitähän olisi pitänyt tehdä, antaa kriminaalin ampua vai? On muistettava, että USA:ssa poliisin koulutus kestää yleensä muutaman kuukauden eikä heiltä voi edellyttää yhtä pätevää toimintaa kuin suomalaisilta poliiseilta, jotka ovat saaneet vuosien koulutuksen.
15. Kaasuase
Itävallassakin on hyökätty poliisin kimppuun. Tosin tällä kertaa vähemmän vaarallisesti. Puiston penkillä istunut mies oli noussut ylös, kääntynyt ja tähdännyt poliisia. Pierun hinnaksi tuli 500 euroa.
16. Nokkapokkaa
Sota on älytöntä. Paras todiste tästä saatiin Intian ja Kiinan rajavartijoiden ottaessa yhteen kiistellyllä Himalajan alueella. Porukalla on kiväärit, käsikranaatit ja ehkä singotkin, muutaman kymmenen kilometrin päässä tykistöä ja järeämmästä arsenaalista löytyy molemmilta ydinaseita. Vaan käytetäänkö näitä? Eikö mitä, nyrkkitappeluksi meni. Vähän kättäpidempää eli rautatankoja ja helposti käsillä olleita kivenmurikoita oli myös apuna, mutta edes teräaseiden käytöstä ei ole tietoa. Kuolleita oli parikymmentä.
Toisaalta jos sotia pitää, niin ehkä tämä on se parempi vaihtoehto. Ehdotankin Intialle ja Kiinalle Aksai Chinin ja muiden kiistanalaisten alueiden omistuksen ratkaisuun yksinkertaista konstia: molemmat saavat roudata alueelle vaikka miljoona miestä kansainvälisten tarkkailijoiden varmistaessa, ettei kenelläkään ole aseita. Se osapuoli, joka 24 tunnin kuluttua pitää hallussaan alueen korkeinta vuorenhuippua, saa koko alueen. Kukkulan Kuningas -leikki isojen poikien tyyliin ja samalla saa väestön liikakasvua vähän hillittyä.
17. Kunnia-asia
Vladimir Putin syytti länsimaita Venäjän - tai tarkemmin sanoen Neuvostoliiton, koska kyseessä oli toinen maailmansota - sotakunnian loukkaamisesta. En tiennytkään että sitä on olemassa loukkaamiseen vaadittavan määrän verran. Mutta yritetäänpä noin harjoituksen vuoksi:
"Neuvostoliitto valtasi alueita, jotka eivät sille kuuluneet eikä koskaan palauttanut mitään oikeudenmukaisille omistajilleen." Hups. Palauttihan NL Tanskalle miehittämänsä Bornholmin saaren. Sori.
"Neuvostoliitto ei vastoin sopimuksia ottanut miehittämiensä maiden asukkaiden näkemyksiä huomioon sodan jälkeisen yhteiskuntajärjestelmän säätämisessä." Oho. Antoihan NL maiden kommunistipuolueille jonkin verran päätösvaltaa. Sori.
"Neuvostoliitto teloitutti omia sotilaitaan kymmeniä miljoonia, jos nämä eivät osoittaneet riittävää urhoollisuutta taistelussa." Auts. Ei niitä ollut kuin miljoonia. Kymmeniin miljooniin päästään vain jos lasketaan Katynissa ja muualla teloitetut sotavangit mukaan. Sori.
"Vallatessaan Saksan neuvostojoukot raiskasivat kaikki alueen asukkaat." Eikun... eiväthän ne raiskanneet kuin kaikki naispuoliset iästä riippumatta ja ehkä osan miehistä. Saattoipa olla jopa, että muutama nainen pääsi jotenkin livahtamaan. Sori.
No niin. Onnistuuhan se Venäjän sotilaskunnian loukkaaminen, kun riittävän kovasti yrittää. Vielä kerran sori, Volodja!
18. Kyvyt ratkaisevat
Jim Brown on kainalopallon suurimpia legendoja. Mies pelasi NFL:ssä keskushyökkääjää eli duunina oli kantaa palloa juoksupeleissä. Sen Brown teki käsittämättömällä tehokkuudella. Hän johti juoksemalla ansaittujen jaardien tilastoa jo tulokkaana ja vei saman tilaston nimiinsä yhtä poikkeusta vaille kaikilla muilla pelikausillaan. Yhdeksän vuoden uran jälkeen Brown järkytti urheilumaailmaa ilmoittamalla lopettamisestaaan ja siirtymisestään näyttelijäksi. Siinä vaiheessa koko liigahistoriassa oli vain kolme pelaajaa, jotka olivat juoksemalla edenneet edes puolet siitä jaardimäärästä kuin Brown oli tehnyt. Tilastokakkonen Joe Perry oli päässyt urallaan alle 80 %:iin Brownin jaardeista - ja hän oli pelannut 16 vuotta, ei yhdeksää.
Brown on pysynyt näkyvänä hahmona Yhdysvalloissa edelleen, yli 80 vuoden iästään huolimatta. Törmäsin sattumalta otsikon linkkivideoon, missä toimittaja yrittää saada Brownin ärtymään siitä, että USA:n hallituksessa on liian vähän mustia. Brown toteaa kuivasti että värillä ei ole väliä, osaaminen ratkaisee. Tästä videosta oli linkki seuraavaan, jossa Brown jyrää toimittajan kansallislaulukiistassa samaan tapaan kuin aikoinaan jyräsi linjapuolustajat:
19. Jotain rajaa
Mies väitti Therese Johaugin olevan maailman paras hiihtäjä. Vaimo suivaantui ja iski hedelmäveitsellä. Itse asiasta kuultuna vaimo totesi, että kyseessä ei ollut näkemysero urheilullisissa ansioissa, vaan se ettei hän ylipäätään pidä siitä, että mies puhuu toisista naisista. Tämä tapahtui maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vaimo sitten murhasi miehensä. Tiedossa ei ole, oliko murhan syynä rikoksenuusinta vai oliko mies tällä kertaa katsonut Johaugia televisiosta.
20. Tavoitteena Fellinin elokuva
Kristian Pulli pisti Tommi Evilän SE:n säpäleiksi hyppäämällä 827. Potentiaalia on aina otsikon mukaiseen tulokseen 8½, jo tänä kesänä. Itselleni ennätys tuli paukkuna, mutta asiantuntevammat pitävät Pullia Suomen kaikkien aikojen lahjakkaimpana hyppääjänä. Osaltaan menestyksen takana on uudenlainen kuvio suomalaisessa yleisurheilussa. Pullin uusi seura Viipurin Urheilijat otti mallia Tampereen Pyrinnön jo viime vuonna aloittamasta kuviosta ja alkoi maksaa parille keulakuvaurheilijalle (toinen on Antti Ruuskanen) vaatimatonta kuukausipalkkaa. Idean takapiruna on seuran entinen puheenjohtaja Tapani Taavitsainen, pituushypyssa pari SM-mitalia ja vuoden 1981 makkabiadien kultamitali, mikä ei ole kovin yleinen saavutus suomalaisyleisurheilijalle. Tietääkseni näitä löytyy tasan kaksi.
Loppukevennys: Nuket kehiin
Kauniit ja Rohkeat -sarja - pilkkanimeltään Tyhmät ja pöyhkeät - joutui koronakriisin takia ongelmiin. Intiimikohtauksissa ei voitu käyttää vastanäyttelijöitä. Vaan eipä hätää, ratkaisukin löytyi. Näyttelijöiden partnereina käytetään puhallettavia nukkeja. Ongelmaksi tuli kuitenkin se, että nuket eivät näyttäneet riittävän muovisilta verrattuina sarjan varsinaisiin näyttelijöihin.
lauantai 20. kesäkuuta 2020
Uusinta: Maitokahvia
Lukijalle: Black Lives Matter -liike raivoaa kaikkialla maailmassa. Kiitos sen, että minnesotalainen poliisi käytti liian kovia otteita väärällä rahalla tupakkansa maksaneen ja paikalta pakoa yrittäneen mustan vankilakundin pidätyksessä. Asian tiimoilta kerrataan, milloin USA:n mustat ovat historiallisesti minkäkin rajapyykin saavuttaneet. Alkuvuosina nämä pioneerit olivat todellisia urheita tienraivaajia, sillä rasismi oli rajua. Heidän uhrautuvan taistelunsa edessä menee kuka tahansa kunnioituksesta hiljaiseksi. Kesti kauan, kunnes mustilla oli samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valkoisilla. Edelleenkin musta väestö pärjää valkoisia huonommin. Onkin pelottavaa ajatella, kuinka paljon huonommin he menestyisivät, jos kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti rodusta riippumatta eivätkä mustat saisi esimerkiksi opiskelupaikkoja helpommin ihonvärinsä perusteella. On myös pelottavaa ajatella, mitä nämä pioneerit ajattelisivat nykypäivän menosta, kun se tasa-arvo mitä he halusivat, on saavutettu ja se ei ole riittänyt:
Legendaarisessa TV-sarja Juurissa on kohtaus, jossa kirjoittaja Alex Haley menee lehtimiehenä haastattelemaan Amerikan Natsipuolueen johtajaa George Lincoln Rockwellia. Tositapahtumaan perustuvassa kohtauksessa Rockwellia näyttelevä Marlon Brando väittää Haleyn valehdelleen hänelle, kun ei kertonut etukäteen olevansa mustaihoinen. Haley toteaa kuivasti Rockwellin kysyneen puhelimessa vain, onko hän juutalainen, johon Haley oli vastannut rehellisesti ettei ole. Keskustelun jatkuessa Rockwell toteaa nauttivansa älyllisestä jutustelusta Haleyn kanssa. Haley kummastelee tätä, koska Rockwellin mukaan neekerit ovat alempi rotu. Tällöin Rockwell selittää, että näkee selvästi Haleyn esi-isissä olleen valkoisia, joilta hänen älyllinen kapasiteettinsa on periytynyt. Haley myöntää kysyttäessä syntyperänsä Rockwellille.
Alex Haleyn isän Simonin - maanviljelysopin professorin - molemmat isoäidit olivat entisiä orjia, kuinka paljon heissä oli valkoista verta on tuntematonta. Joka tapauksessa Simonin molemmat isoisät olivat irlantilaisia, toinen heistä USA:n sisällissodan eversti. Kuten Juurten tarinaa seuranneet muistavat, se jäljitti Haleyn äidinpuoleista sukulinjaa. Mikäli tarina on totuudenmukainen, niin ainakin Haleyn äidinäidinisä oli intiaani ja äidinisänisänisä valkoinen, lisäksi kirjassa mainitsemattomista sukuhaaroista tuli ilmeisesti jonkin verran valkoista perimää. Haleyn olisikin ollut vaaleanruskeana vaikeaa mennä Rockwellille väittämään olevansa puhdasverinen afrikkalainen.
TV-sarjassa Haleyta näytteli jonkinmoista yhdennäköisyyttä omaava James Earl Jones, yksi arvostetuimpia afroamerikkalaisia näyttelijöitä. Sopivaa, koska Jones itse on sukujuuriltaan enimmäkseen irlantilais-intiaani, kuten Haleykin.
Kun miettii jollain alalla huipulle päässeitä mustaihoisia amerikkalaisia, huomaa yleensä saman ilmiön. He ovat kovasti maitokahvin värisiä. Ainakin verrattuna keskimääräisiin mustaihoisiin jenkkeihin, joita voi tarkastella vaikka urheilua seuraamalla.
Kerettiläinen ajatus. Ei kai vain Rockwell olisi sittenkin ollut oikeassa? Ainakin yleisellä tasolla. Poikkeuksia löytyy varmasti, kuten nuoruusvuosien suosikkikoripalloilijani, entinen sentteritähti David Robinson. Varsin tummaihoinen mies kävi USA:n laivaston upseeriakatemian, jossa menestyi koripallon lisäksi shakissa ja opinnoissaan. Palveli valmistuttuaan kaksi vuotta luutnanttina, jonka jälkeen laivasto vapautti hänet sitoumuksistaan ja huikea NBA-ura alkoi. Nykyään hän on liikemies, joka osallistuu runsaasti koulutukseen kannustavaan hyväntekeväisyyteen.
Mutta olisiko niin, että menestyneet mustat olisivat yleensä niitä, joilla on valkoista verta suonissaan? On silti huomattava, että ihonväristä tässä ei ole kyse. Ei väri tee kenestäkään tyhmempää ja laiskempaa tai fiksumpaa ja ahkerampaa. Väri on vain indikaattori siitä, millainen etninen tausta henkilöllä todennäköisesti on. Kyse on siitä, onko taustalla merkitystä.
Ei muuta kuin tutkimaan. Wikipediasta löytyy kiinnostava lista niistä afroamerikkalaisista, jotka ovat ensimmäisenä rotunsa edustajina saavuttaneet jotakin merkittävää. Klikkailin sieltä merkittävimpiä ja osin satunnaisiakin tapauksia. En ole karsinut yhtäkään klikkaamaani pois, paitsi ne joista puuttui sekä selvitys etnisestä taustasta että valokuva. Tässä luettelossa on edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen, jota tutkin. Nimi, saavutus ja tutkimuksen kannalta oleelliset lisätiedot todennäköisestä etnisestä taustasta.
Alexander Twilight, ensimmäinen Yhdysvalloissa yliopistotutkinnon suorittanut (1823) ja ensimmäinen osavaltion lainsäädäntöelimeen valittu (1836). Isä oli sekarotuinen ja äidin väitettiin olleen valkoinen tai poikkeuksellisen vaaleaihoinen.
James McCune Smith, ensimmäinen lääkärin tutkinnon suorittanut (1837). Isä oli valkoinen, äidistä ei tietoa.
Macon Bolling Allen, ensimmäinen lakimies (1845). Ei tietoa syntyperästä, mutta vaaleaihoisen miehen kuva puhuu puolestaan.
Joseph Jenkins Roberts, vapautettujen ja Afrikkaan palanneiden orjien perustaman Liberian valtion ensimmäinen presidentti (1848). Isä walesilainen maanviljelijä, äiti vaalea mulatti.
Patrick Francis Healy, ensimmäinen jesuiitta (1851), filosofian tohtori (1866) ja suuren yliopiston rehtori (1874). Isä valkoinen plantaasinomistaja, äiti puoliksi valkoinen orja.
William Wells Brown, ensimmäinen romaanin (1853) ja näytelmän (1858) julkaissut. Äiti orja, isä valkoinen plantaasinomistaja. Pakeni orjuudesta 1834.
Daniel Payne, ensimmäinen yliopiston rehtori (1856). Etnisessä taustassa eurooppalaisia ja intiaaneja, molemmat vanhemmat vapaita mustia.
Sarah Jane Woodson Early, ensimmäinen naispuolinen yliopistonprofessori (1858). Hänen isänsä väitettiin olleen Sally Hemingsin, 3/4 eurooppalaistaustaisen orjan ja Yhdysvaltain presidentin Thomas Jeffersonin vanhin poika, mutta DNA-testit eivät tue tätä väittämää. Sen sijaan väittämä kertoo aika paljon Woodson-Earlyn perimästä.
Martin Delany, ensimmäinen USA:n armeijan upseeri (1865). Isän vanhemmat olivat Afrikasta tuotuja orjia, äiti angolalaissyntyinen, joten Delany oli täysin afrikkalaistaustainen, kuten kuvastakin näkyy. Ainoa musta, joka yleni majurin arvoon asti sisällissodan aikana.
Oscar Dunn, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) varakuvernööri (1868) ja vt-kuvernööri (1870). Toisten väitteiden mukaan puhdasverinen afrikkalainen, toisten mukaan neljäsosavalkoinen. Valokuva tukee jälkimmäistä väitettä.
Hiram Rhodes Revels, ensimmäinen Yhdysvaltain senaatin jäsen (1870). Isä mulatti, äiti skotti.
Joseph Rainey, ensimmäinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen (1870). Molemmat vanhemmat olivat orjia, ei tietoa etnisestä taustasta mutta Raineyn kuvasta päätellen ei aivan täysin afrikkalainen.
P.B.S. Pinchback, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) kuvernööri (1872). Äiti afrikkalais-intiaani-walesilais-saksalainen, isä skottilais-irlantilainen.
Edward Bouchet, ensimmäinen amerikkalaisessa yliopistossa tohtorin tutkinnon (fysiikka) suorittanut (1874). Ei tietoa taustasta, mutta kuvasta päätellen täysin afrikkalainen.
Henry Ossian Flipper, ensimmäinen West Pointista valmistunut ja aktiiviupseeri (1877). Syntyi orjaksi, ei tietoa taustasta, mutta luultavasti suurimmaksi osaksi afrikkalainen.
Michael Healy, ensimmäinen puolustusvoimien laivan kapteeni (1880). Isä irlantilainen, äiti osin afrikkalaistaustainen orja.
Booker T. Washington, ensimmäinen Valkoisen Talon päivällisille kutsuttu (1901) ja ensimmäinen postimerkkiin kuvansa saanut (1940). Afroamerikkalaisten merkittävimpiä johtajia omana aikanaan. Syntyi orjuuteen, äiti orja, isä valkoinen maanviljelijä.
Jack Johnson, ensimmäinen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari (1908). Ensimmäinen musta urheilija, jota olisi voinut kutsua supertähdeksi, mikäli termi olisi tuohon aikaan tunnettu. Vanhemmat olivat entisiä orjia, isä puhtaasti afrikkalainen, äidistä ei tietoa.
Madam C. J. Walker, ensimmäinen miljonääri (1910). Ansaitsi omaisuutensa mustien naisten kauneudenhoitotuotteilla. Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen puoliverinen.
Hattie McDaniel, ensimmäinen Oscar-voittaja (paras naissivuosa, Tuulen viemää, 1940). Ei tietoa taustasta, vanhemmat entisiä orjia.
Benjamin O. Davis, Sr, ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1940). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen melko vaaleaihoinen. Hänen samanniminen poikansa oli USA:n ilmavoimien ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1965).
Ralph Bunche, ensimmäinen nobelisti (rauhanpalkinto, 1950). Diplomaatti ja rauhanneuvottelija oli niin vaaleaihoinen, että eräässä rotuja koskevassa keskustelussa vastapuoli erehtyi luulemaan Bunchea valkoiseksi ja tokaisi: "Haluaisitteko oman lapsenne menevän naimisiin neekerin kanssa?" Johon Bunche: "No, en nyt kenen tahansa neekerin."
Edward Brooke, ensimmäinen Yhdysvaltain senaattiin valittu (1966, aiemmin senaatissa olleet oli nimitetty, ei valittu). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista näkee hänen olevan hyvin vaalea.
Robert C. Weaver, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksen jäsen (asuntoministeri, 1966). Molemmat vanhemmat sekarotuisia.
Carl B. Stokes, ensimmäinen suurkaupungin (Cleveland) pormestari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa noin puoliksi eurooppalaiselta.
Thurgood Marshall, ensimmäinen korkeimman oikeuden tuomari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa enemmän kuin puoliksi eurooppalaistaustaiselta.
Colin Powell, ensimmäinen puolustusvoimien komentaja (1989) ja ulkoministeri (2001). Vaaleaihoisen Powellin vanhemmat olivat jamaikalaissyntyisiä, taustaltaan paitsi afrikkalaisia, myös englantilaisia, skotteja, irlantilaisia, mahdollisesti arawakintiaaneja ja olipa hänen isällään yksi juutalainenkin esi-isä.
Robert L. Johnson, ensimmäinen miljardööri (2001). Ei tietoa taustasta, mutta ilmeisesti lähes täysin afrikkalainen, teki omaisuutensa Black Entertainment Television -kanavan perustajana.
Barack Obama, ensimmäinen presidentti (2009). Kuten hyvin tiedetään, Obaman äiti oli valkoinen ja isä kenialainen. (Väitetään, että Warren G. Hardingilla olisi ollut yksi etäinen musta esivanhempi, jolloin Obama ei olisi ollut ensimmäinen afrikkalaistaustainen presidentti, mutta väitettä ei ole koskaan todistettu.) On ironista, että mustan väestön riemuitessa ensimmäisestä edustajastaan - arvioiden mukaan 96 % mustista äänestäjistä äänesti Obamaa - valkoisessa talossa Obaman etnisyydellä ei ole mitään tekemistä Yhdysvaltain mustan väestön ylivoimaisen enemmistön kanssa. Obama ei ole orjien jälkeläinen eikä edes länsiafrikkalaisperäinen, kuten varmaan 99 % USA:n mustista.
Edellä olevassa listassa on 29 afroamerikkalaista, jotka ovat kukin omalla alallaan saavuttaneet jotain merkittävää ensimmäisenä rotunsa edustajana. Listalle valitut ovat päätyneet sinne saavutuksensa ansiosta eikä listalta ole karsittu ketään pois, paitsi ne, joiden etnisestä taustasta ei ole mitään tietoa eli sukuselvityksen puuttuessa vähintäänkin valokuvaa. Siksi heidän voi katsoa edustavan kohtuullisen edustavaa otosta menestyneistä afroamerikkalaisista.
Tehdäänpä pieni jaottelu tiedossa olevan etnisen taustan ja sen puuttuessa pärstäkertoimen perusteella. Merkitään A = täysin (tai lähes täysin) afrikkalainen, B = afrikkalaisen ja mulatin välimuoto, C = mulatti, D = mulatin ja valkoisen välimuoto (aikoinaan USA:ssa käytetty termi oli kvarteroni). Jotta ei tulisi tehtyä vääryyttä afrikkalaisille geeneille, pienenkin epäilyksen vallitessa tapaus luokitellaan lähemmäksi A:ta. Tällä luokittelulla tulos edellä olevasta listasta on 5 A:ta, 5 B:tä, 8 C:tä ja 11 D:tä. Noin kaksi kolmasosaa listanimistä on siis vähintään puoleksi valkoisia! George Lincoln Rockwellin haamu kummittelee...
Selityksenä voidaan tietysti antaa se, että rasistinen sorto kohteli osittain valkoisia lievemmin kuin kokomustia. Tätä ei kuitenkaan voi tukea yksikään, joka on tutustunut Yhdysvaltain rotupolitiikan historiaan edes pintapuolisesti; käytäntö oli yhden tipan sääntö. On myös huomattava, että esimerkiksi listan ensimmäinen täysin puhdasverinen afrikkalainen oli ensimmäinen USA:n armeijan musta upseeri; tähän tehtävään tultiin nimitetyksi, jolloin syrjintä olisi paljon helpompaa kuin esimerkiksi jonkin keksinnön tekemisen tapauksessa. Mikäli osittain valkoiset olisivat olleet "hyväksyttävämpiä", heitä pitäisi esiintyä suhteellisesti enemmän listan alkuvuosina ja täysmustien ilmestyä vasta viime vuosikymmeninä rotuerottelun päätyttyä. Näin ei ole, vaan jakauma on käytännössä tasainen.
Nykyään arvioidaan 58 %:lla afroamerikkalaisista olevan vähintään 12,5 % eurooppalaista perimää, 19,6 %:lla vähintään 25 % ja 1 %:lla vähintään 50 %. Toisaalta toinen tutkimus väittää, että noin 10 %:lla afroamerikkalaisista on vähintään 50 % eurooppalaista perimää ja afroamerikkalaisilla keskimäärin on 25-30 % eurooppalaista perimää. Näihin tietoihin suhteutettuna edellä olevan listan jakauma on todella pahasti vääristynyt eurooppalaiseen suuntaan.
Edellä on siis käsitelty menestyneitä. Entä sitten sosiaalisen skaalan toinen pää? Netistä löytyy luettelo USA:ssa toimeenpannuista teloituksista. Kun sieltä valitsee 29 viimeisimpänä teloitettua mustiksi (listassa tunnuksella B, black) luokiteltua, saa verrokkiryhmän. Jos heidän tapauksessaan tekee saman ABCD-luokituksen kuvan perusteella, saa aikajärjestyksessä tuoreimmasta tapauksesta alkaen seuraavan listan: A, C, B, B, B, A, B, A, B, B, B, B, A, B, C, B, D, A, B, C, B, D, B, B, C, A, B, B, B
Tällä kertaa arviot on painotettu toiseen suuntaan eli jos epäilyttää, niin henkilön perimä on luokiteltu eurooppalaisemmaksi, ettei vain tulisi sorrettua afroamerikkalaisia. Lopputulos: 6 A:ta, 17 B:tä, 4 C:tä ja 2 D:tä. Lopputulos painottuu täsmälleen toiseen suuntaan kuin menestyneiden listalla. Vieläpä voimakkaammin.
Tässä kerrotut asiat eivät ole yllätys kenellekään, joka on tutustunut edes pinnallisesti rodun ja älykkyyden keskinäiseen yhteyteen. Olisi suurta typeryyttä olla myöntämättä tosiasioita. Melkein yhtä suurta typeryyttä kuin suosia tai syrjiä jotakuta hänen syntyperänsä takia. Mikään ei estä eikä mikään saa estää minkään rodun edustajaa toimimasta missään tehtävässä tai saavuttamasta mitään ansiota eikä yhdenkään rodun edustaja saa saavuttaa mitään etuisuutta syntyperänsä perusteella. Vaikka todistusaineisto osoittaakin Rockwellin olleen oikeassa keskimääräisen älyllisen kapasiteetin suhteen, jokaiselle ihmiselle on taattava tasa-arvoinen kohtelu ja niin yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen kuin suinkin mahdollista. Meritokratia vallitkoon rotuun, ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Edellä olevien tietojen perusteella voisi vähän miettiä, mistäpäin maailmaa Suomeen maahanmuuttajia roudataan tarkemmin valikoimatta. Ainakin mikäli haluamme säilyttää pohjoismaisen, demokraattisen hyvinvointivaltion. Kokonaan toinen juttu on sitten se, mikäli tämä maa halutaankin muuttaa korruptoituneeksi kleptokratiaksi.
Legendaarisessa TV-sarja Juurissa on kohtaus, jossa kirjoittaja Alex Haley menee lehtimiehenä haastattelemaan Amerikan Natsipuolueen johtajaa George Lincoln Rockwellia. Tositapahtumaan perustuvassa kohtauksessa Rockwellia näyttelevä Marlon Brando väittää Haleyn valehdelleen hänelle, kun ei kertonut etukäteen olevansa mustaihoinen. Haley toteaa kuivasti Rockwellin kysyneen puhelimessa vain, onko hän juutalainen, johon Haley oli vastannut rehellisesti ettei ole. Keskustelun jatkuessa Rockwell toteaa nauttivansa älyllisestä jutustelusta Haleyn kanssa. Haley kummastelee tätä, koska Rockwellin mukaan neekerit ovat alempi rotu. Tällöin Rockwell selittää, että näkee selvästi Haleyn esi-isissä olleen valkoisia, joilta hänen älyllinen kapasiteettinsa on periytynyt. Haley myöntää kysyttäessä syntyperänsä Rockwellille.
Alex Haleyn isän Simonin - maanviljelysopin professorin - molemmat isoäidit olivat entisiä orjia, kuinka paljon heissä oli valkoista verta on tuntematonta. Joka tapauksessa Simonin molemmat isoisät olivat irlantilaisia, toinen heistä USA:n sisällissodan eversti. Kuten Juurten tarinaa seuranneet muistavat, se jäljitti Haleyn äidinpuoleista sukulinjaa. Mikäli tarina on totuudenmukainen, niin ainakin Haleyn äidinäidinisä oli intiaani ja äidinisänisänisä valkoinen, lisäksi kirjassa mainitsemattomista sukuhaaroista tuli ilmeisesti jonkin verran valkoista perimää. Haleyn olisikin ollut vaaleanruskeana vaikeaa mennä Rockwellille väittämään olevansa puhdasverinen afrikkalainen.
TV-sarjassa Haleyta näytteli jonkinmoista yhdennäköisyyttä omaava James Earl Jones, yksi arvostetuimpia afroamerikkalaisia näyttelijöitä. Sopivaa, koska Jones itse on sukujuuriltaan enimmäkseen irlantilais-intiaani, kuten Haleykin.
Kun miettii jollain alalla huipulle päässeitä mustaihoisia amerikkalaisia, huomaa yleensä saman ilmiön. He ovat kovasti maitokahvin värisiä. Ainakin verrattuna keskimääräisiin mustaihoisiin jenkkeihin, joita voi tarkastella vaikka urheilua seuraamalla.
Kerettiläinen ajatus. Ei kai vain Rockwell olisi sittenkin ollut oikeassa? Ainakin yleisellä tasolla. Poikkeuksia löytyy varmasti, kuten nuoruusvuosien suosikkikoripalloilijani, entinen sentteritähti David Robinson. Varsin tummaihoinen mies kävi USA:n laivaston upseeriakatemian, jossa menestyi koripallon lisäksi shakissa ja opinnoissaan. Palveli valmistuttuaan kaksi vuotta luutnanttina, jonka jälkeen laivasto vapautti hänet sitoumuksistaan ja huikea NBA-ura alkoi. Nykyään hän on liikemies, joka osallistuu runsaasti koulutukseen kannustavaan hyväntekeväisyyteen.
Mutta olisiko niin, että menestyneet mustat olisivat yleensä niitä, joilla on valkoista verta suonissaan? On silti huomattava, että ihonväristä tässä ei ole kyse. Ei väri tee kenestäkään tyhmempää ja laiskempaa tai fiksumpaa ja ahkerampaa. Väri on vain indikaattori siitä, millainen etninen tausta henkilöllä todennäköisesti on. Kyse on siitä, onko taustalla merkitystä.
Ei muuta kuin tutkimaan. Wikipediasta löytyy kiinnostava lista niistä afroamerikkalaisista, jotka ovat ensimmäisenä rotunsa edustajina saavuttaneet jotakin merkittävää. Klikkailin sieltä merkittävimpiä ja osin satunnaisiakin tapauksia. En ole karsinut yhtäkään klikkaamaani pois, paitsi ne joista puuttui sekä selvitys etnisestä taustasta että valokuva. Tässä luettelossa on edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen, jota tutkin. Nimi, saavutus ja tutkimuksen kannalta oleelliset lisätiedot todennäköisestä etnisestä taustasta.
Alexander Twilight, ensimmäinen Yhdysvalloissa yliopistotutkinnon suorittanut (1823) ja ensimmäinen osavaltion lainsäädäntöelimeen valittu (1836). Isä oli sekarotuinen ja äidin väitettiin olleen valkoinen tai poikkeuksellisen vaaleaihoinen.
James McCune Smith, ensimmäinen lääkärin tutkinnon suorittanut (1837). Isä oli valkoinen, äidistä ei tietoa.
Macon Bolling Allen, ensimmäinen lakimies (1845). Ei tietoa syntyperästä, mutta vaaleaihoisen miehen kuva puhuu puolestaan.
Joseph Jenkins Roberts, vapautettujen ja Afrikkaan palanneiden orjien perustaman Liberian valtion ensimmäinen presidentti (1848). Isä walesilainen maanviljelijä, äiti vaalea mulatti.
Patrick Francis Healy, ensimmäinen jesuiitta (1851), filosofian tohtori (1866) ja suuren yliopiston rehtori (1874). Isä valkoinen plantaasinomistaja, äiti puoliksi valkoinen orja.
William Wells Brown, ensimmäinen romaanin (1853) ja näytelmän (1858) julkaissut. Äiti orja, isä valkoinen plantaasinomistaja. Pakeni orjuudesta 1834.
Daniel Payne, ensimmäinen yliopiston rehtori (1856). Etnisessä taustassa eurooppalaisia ja intiaaneja, molemmat vanhemmat vapaita mustia.
Sarah Jane Woodson Early, ensimmäinen naispuolinen yliopistonprofessori (1858). Hänen isänsä väitettiin olleen Sally Hemingsin, 3/4 eurooppalaistaustaisen orjan ja Yhdysvaltain presidentin Thomas Jeffersonin vanhin poika, mutta DNA-testit eivät tue tätä väittämää. Sen sijaan väittämä kertoo aika paljon Woodson-Earlyn perimästä.
Martin Delany, ensimmäinen USA:n armeijan upseeri (1865). Isän vanhemmat olivat Afrikasta tuotuja orjia, äiti angolalaissyntyinen, joten Delany oli täysin afrikkalaistaustainen, kuten kuvastakin näkyy. Ainoa musta, joka yleni majurin arvoon asti sisällissodan aikana.
Oscar Dunn, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) varakuvernööri (1868) ja vt-kuvernööri (1870). Toisten väitteiden mukaan puhdasverinen afrikkalainen, toisten mukaan neljäsosavalkoinen. Valokuva tukee jälkimmäistä väitettä.
Hiram Rhodes Revels, ensimmäinen Yhdysvaltain senaatin jäsen (1870). Isä mulatti, äiti skotti.
Joseph Rainey, ensimmäinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen (1870). Molemmat vanhemmat olivat orjia, ei tietoa etnisestä taustasta mutta Raineyn kuvasta päätellen ei aivan täysin afrikkalainen.
P.B.S. Pinchback, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) kuvernööri (1872). Äiti afrikkalais-intiaani-walesilais-saksalainen, isä skottilais-irlantilainen.
Edward Bouchet, ensimmäinen amerikkalaisessa yliopistossa tohtorin tutkinnon (fysiikka) suorittanut (1874). Ei tietoa taustasta, mutta kuvasta päätellen täysin afrikkalainen.
Henry Ossian Flipper, ensimmäinen West Pointista valmistunut ja aktiiviupseeri (1877). Syntyi orjaksi, ei tietoa taustasta, mutta luultavasti suurimmaksi osaksi afrikkalainen.
Michael Healy, ensimmäinen puolustusvoimien laivan kapteeni (1880). Isä irlantilainen, äiti osin afrikkalaistaustainen orja.
Booker T. Washington, ensimmäinen Valkoisen Talon päivällisille kutsuttu (1901) ja ensimmäinen postimerkkiin kuvansa saanut (1940). Afroamerikkalaisten merkittävimpiä johtajia omana aikanaan. Syntyi orjuuteen, äiti orja, isä valkoinen maanviljelijä.
Jack Johnson, ensimmäinen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari (1908). Ensimmäinen musta urheilija, jota olisi voinut kutsua supertähdeksi, mikäli termi olisi tuohon aikaan tunnettu. Vanhemmat olivat entisiä orjia, isä puhtaasti afrikkalainen, äidistä ei tietoa.
Madam C. J. Walker, ensimmäinen miljonääri (1910). Ansaitsi omaisuutensa mustien naisten kauneudenhoitotuotteilla. Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen puoliverinen.
Hattie McDaniel, ensimmäinen Oscar-voittaja (paras naissivuosa, Tuulen viemää, 1940). Ei tietoa taustasta, vanhemmat entisiä orjia.
Benjamin O. Davis, Sr, ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1940). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen melko vaaleaihoinen. Hänen samanniminen poikansa oli USA:n ilmavoimien ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1965).
Ralph Bunche, ensimmäinen nobelisti (rauhanpalkinto, 1950). Diplomaatti ja rauhanneuvottelija oli niin vaaleaihoinen, että eräässä rotuja koskevassa keskustelussa vastapuoli erehtyi luulemaan Bunchea valkoiseksi ja tokaisi: "Haluaisitteko oman lapsenne menevän naimisiin neekerin kanssa?" Johon Bunche: "No, en nyt kenen tahansa neekerin."
Edward Brooke, ensimmäinen Yhdysvaltain senaattiin valittu (1966, aiemmin senaatissa olleet oli nimitetty, ei valittu). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista näkee hänen olevan hyvin vaalea.
Robert C. Weaver, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksen jäsen (asuntoministeri, 1966). Molemmat vanhemmat sekarotuisia.
Carl B. Stokes, ensimmäinen suurkaupungin (Cleveland) pormestari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa noin puoliksi eurooppalaiselta.
Thurgood Marshall, ensimmäinen korkeimman oikeuden tuomari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa enemmän kuin puoliksi eurooppalaistaustaiselta.
Colin Powell, ensimmäinen puolustusvoimien komentaja (1989) ja ulkoministeri (2001). Vaaleaihoisen Powellin vanhemmat olivat jamaikalaissyntyisiä, taustaltaan paitsi afrikkalaisia, myös englantilaisia, skotteja, irlantilaisia, mahdollisesti arawakintiaaneja ja olipa hänen isällään yksi juutalainenkin esi-isä.
Robert L. Johnson, ensimmäinen miljardööri (2001). Ei tietoa taustasta, mutta ilmeisesti lähes täysin afrikkalainen, teki omaisuutensa Black Entertainment Television -kanavan perustajana.
Barack Obama, ensimmäinen presidentti (2009). Kuten hyvin tiedetään, Obaman äiti oli valkoinen ja isä kenialainen. (Väitetään, että Warren G. Hardingilla olisi ollut yksi etäinen musta esivanhempi, jolloin Obama ei olisi ollut ensimmäinen afrikkalaistaustainen presidentti, mutta väitettä ei ole koskaan todistettu.) On ironista, että mustan väestön riemuitessa ensimmäisestä edustajastaan - arvioiden mukaan 96 % mustista äänestäjistä äänesti Obamaa - valkoisessa talossa Obaman etnisyydellä ei ole mitään tekemistä Yhdysvaltain mustan väestön ylivoimaisen enemmistön kanssa. Obama ei ole orjien jälkeläinen eikä edes länsiafrikkalaisperäinen, kuten varmaan 99 % USA:n mustista.
Edellä olevassa listassa on 29 afroamerikkalaista, jotka ovat kukin omalla alallaan saavuttaneet jotain merkittävää ensimmäisenä rotunsa edustajana. Listalle valitut ovat päätyneet sinne saavutuksensa ansiosta eikä listalta ole karsittu ketään pois, paitsi ne, joiden etnisestä taustasta ei ole mitään tietoa eli sukuselvityksen puuttuessa vähintäänkin valokuvaa. Siksi heidän voi katsoa edustavan kohtuullisen edustavaa otosta menestyneistä afroamerikkalaisista.
Tehdäänpä pieni jaottelu tiedossa olevan etnisen taustan ja sen puuttuessa pärstäkertoimen perusteella. Merkitään A = täysin (tai lähes täysin) afrikkalainen, B = afrikkalaisen ja mulatin välimuoto, C = mulatti, D = mulatin ja valkoisen välimuoto (aikoinaan USA:ssa käytetty termi oli kvarteroni). Jotta ei tulisi tehtyä vääryyttä afrikkalaisille geeneille, pienenkin epäilyksen vallitessa tapaus luokitellaan lähemmäksi A:ta. Tällä luokittelulla tulos edellä olevasta listasta on 5 A:ta, 5 B:tä, 8 C:tä ja 11 D:tä. Noin kaksi kolmasosaa listanimistä on siis vähintään puoleksi valkoisia! George Lincoln Rockwellin haamu kummittelee...
Selityksenä voidaan tietysti antaa se, että rasistinen sorto kohteli osittain valkoisia lievemmin kuin kokomustia. Tätä ei kuitenkaan voi tukea yksikään, joka on tutustunut Yhdysvaltain rotupolitiikan historiaan edes pintapuolisesti; käytäntö oli yhden tipan sääntö. On myös huomattava, että esimerkiksi listan ensimmäinen täysin puhdasverinen afrikkalainen oli ensimmäinen USA:n armeijan musta upseeri; tähän tehtävään tultiin nimitetyksi, jolloin syrjintä olisi paljon helpompaa kuin esimerkiksi jonkin keksinnön tekemisen tapauksessa. Mikäli osittain valkoiset olisivat olleet "hyväksyttävämpiä", heitä pitäisi esiintyä suhteellisesti enemmän listan alkuvuosina ja täysmustien ilmestyä vasta viime vuosikymmeninä rotuerottelun päätyttyä. Näin ei ole, vaan jakauma on käytännössä tasainen.
Nykyään arvioidaan 58 %:lla afroamerikkalaisista olevan vähintään 12,5 % eurooppalaista perimää, 19,6 %:lla vähintään 25 % ja 1 %:lla vähintään 50 %. Toisaalta toinen tutkimus väittää, että noin 10 %:lla afroamerikkalaisista on vähintään 50 % eurooppalaista perimää ja afroamerikkalaisilla keskimäärin on 25-30 % eurooppalaista perimää. Näihin tietoihin suhteutettuna edellä olevan listan jakauma on todella pahasti vääristynyt eurooppalaiseen suuntaan.
Edellä on siis käsitelty menestyneitä. Entä sitten sosiaalisen skaalan toinen pää? Netistä löytyy luettelo USA:ssa toimeenpannuista teloituksista. Kun sieltä valitsee 29 viimeisimpänä teloitettua mustiksi (listassa tunnuksella B, black) luokiteltua, saa verrokkiryhmän. Jos heidän tapauksessaan tekee saman ABCD-luokituksen kuvan perusteella, saa aikajärjestyksessä tuoreimmasta tapauksesta alkaen seuraavan listan: A, C, B, B, B, A, B, A, B, B, B, B, A, B, C, B, D, A, B, C, B, D, B, B, C, A, B, B, B
Tällä kertaa arviot on painotettu toiseen suuntaan eli jos epäilyttää, niin henkilön perimä on luokiteltu eurooppalaisemmaksi, ettei vain tulisi sorrettua afroamerikkalaisia. Lopputulos: 6 A:ta, 17 B:tä, 4 C:tä ja 2 D:tä. Lopputulos painottuu täsmälleen toiseen suuntaan kuin menestyneiden listalla. Vieläpä voimakkaammin.
Tässä kerrotut asiat eivät ole yllätys kenellekään, joka on tutustunut edes pinnallisesti rodun ja älykkyyden keskinäiseen yhteyteen. Olisi suurta typeryyttä olla myöntämättä tosiasioita. Melkein yhtä suurta typeryyttä kuin suosia tai syrjiä jotakuta hänen syntyperänsä takia. Mikään ei estä eikä mikään saa estää minkään rodun edustajaa toimimasta missään tehtävässä tai saavuttamasta mitään ansiota eikä yhdenkään rodun edustaja saa saavuttaa mitään etuisuutta syntyperänsä perusteella. Vaikka todistusaineisto osoittaakin Rockwellin olleen oikeassa keskimääräisen älyllisen kapasiteetin suhteen, jokaiselle ihmiselle on taattava tasa-arvoinen kohtelu ja niin yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen kuin suinkin mahdollista. Meritokratia vallitkoon rotuun, ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Edellä olevien tietojen perusteella voisi vähän miettiä, mistäpäin maailmaa Suomeen maahanmuuttajia roudataan tarkemmin valikoimatta. Ainakin mikäli haluamme säilyttää pohjoismaisen, demokraattisen hyvinvointivaltion. Kokonaan toinen juttu on sitten se, mikäli tämä maa halutaankin muuttaa korruptoituneeksi kleptokratiaksi.
keskiviikko 17. kesäkuuta 2020
Ääliöteoria
Jokainen tämän blogin lukija lienee joutunut elämänsä aikana useita kertoja tilanteeseen, jossa hän - usein muutaman muun kanssa - on poistunut paikalta vähin äänin tietystä syystä. Syystä, että paikalla on ollut porukkaa jonka kanssa ei halua olla tekemisissä heidän huonon käytöksensä takia. Sen sijaan epäilen, että kovin moni ei ole ollut tilanteessa, jossa muita on poistunut paikalta lukijan ja hänen kavereidensa huonon käytöksen takia. Oletan blogin lukijoiden olevan sivistynyttä väkeä.
Tästä on olemassa vanha suomalainen sananlasku: viisaampi antaa periksi.
On sosiologisesti selvä havainto, että roskasakki valtaa tilaa. Roskasakilla kun on konfliktitilanteessa vähemmän hävittävää kuin sivistyneistöllä, niin sivistyneistön on viisaampaa antaa periksi ja häipyä. Tilan valtaaminen pois roskasakilta vaatii yleisesti hyväksyttyä järjestäytynyttä toimintaa, kun roskasakin suorittamaan tilan valtaamiseen taas tarvitaan ainoastaan roskasakille lajityypillistä käytöstä.
Niinpä asioiden luonnollinen järjestys on se, että sivistyneemmät siirtyvät muualle roskasakin luota. Kutsun tätä ääliöteoriaksi: ääliöiden seurasta on parempi hakeutua pois, koska he eivät itse älyä lähteä eikä heidän kanssaan halua olla.
Aina ääliöt eivät kuitenkaan ole ne, jotka jäljelle jäävät. Yleensä älyköt väistävät, mutta joskus myös ääliöt. Asteikko ääliön ja älykön välillä on toki liukuva ja riippuvainen myös ympäristöstä. (Samalla huomautan tässä välissä, että se, mitä yleensä mediassa tarkoitetaan "älyköllä" on aika lailla eri asia mitä tässä "älyköllä" tarkoitetaan: ollakseen älykkö ei tarvitse olla akateemista loppututkintoa eikä akateeminen loppututkinto varsinkaan tarkoita sitä ettei henkilö olisi ääliö; ääliöys tuntuu eräillä akateemisilla aloilla enemmän sääntö kuin poikkeus.) Ryhmät hylkivät toisiaan. Lienee melko turvallista olettaa, että yksi ydinfyysikko ei viihdy kovin kauan Esson baarin pöydässä viiden kiljupanossossutapauksen seurassa, kuten yksi kiljunpanossossutapaus ei myöskään viihdy kovin kauan viiden ydinfyysikon seurassa. Mutta jos pöydässä istuu kolme kiljupanossossutapausta ja kolme ydinfyysikkoa, niin melko varmasti kyseessä ovat ne ydinfyysikot jotka vaihtavat pöytää.
Karkeana arviona voidaan olettaa, että jos ääliöitä on alle 20 %, he väistävät ja jos ääliöitä on yli 50 %, älyköt väistävät. Lukumäärän ollessa 20 - 50 % välillä väistämishalukkuus on riippuvainen tilanteesta. Yleensä mitä enemmän silminnäkijöitä, sitä pienempi ääliömäärän tarvitsee olla älyköiden väistämiseen.
Prosentuaalisilla lukuarvoilla spekulointi ei ole tärkeää. Tärkeää on se, että enimmäkseen ääliöt jäävät ja fiksummat lähtevät, jos mahdollista.
Ääliöteoriaa voidaan soveltaa myös yhteiskunnallisella tasolla.
Kuvitellaan, että suuri joukko ihmisiä pöllähtää asumattomalle, Maan kaltaiselle planeetalle. Kaikki samalle alueelle. Vähitellen asutus alkaa levitä muualle. Kummat ovat halukkaampia lähtemään, ääliöt vai fiksummat? Vastaus on ilmeinen. Ääliöt lähtevät vain, jos heidät karkotetaan. Fiksummat lähtevät oma-aloitteisesti kyllästyttyään ääliöihin. Karkotustoimiin ryhdytään yleensä vain silloin, kun ei ole olemassa yhteisön hallinta-alueen ulkopuolisia resursseja, joiden hyödyntäminen olisi kohtuuhelppoa.
Itse asiassa tällainen tilanne on koettu. Ihmislaji on kerran kehittynyt tietyssä paikassa (samanaikainen kehittyminen monessa paikassa olisi evolutiivisesti epäuskottavaa ja yleisesti hylätyy teoria). Sieltä ihmiset ovat sitten levittäytyneet kaikkialle maailmaan. Oleellinen kysymys kuuluu, ovatko lähteneet yksilöt valikoituneet ääliöteorian kannalta satunnaisesti vai eivät? Jos eivät, niin onko lähtijät pakotettu lähtemään (ääliöt) vai ovatko he lähteneet vapaasta tahdostaan (ääliöihin kyllästyneet fiksut)?
Mikäli asuinaluetta ympäröivät seudut ovat vaikuttaneet tarjoavan kohtuulliset elinmahdollisuudet, voi hyvin olettaa lähtijöiden olleen fiksuja. Toki fiksutkin olisivat mieluummin pysyneet paikoillaan, mutta kun ääliöistä ei pääse eroon ilman voimatoimia ja lähistöllä vaikuttaa olevan kelpo mahdollisuuksia, lähteminen on houkuttelevampi vaihtoehto.
Jos taas asuinaluetta ympäröivät seudut ovat vihamielisiä, on yhtä lailla ilmeistä että fiksut eivät halua ottaa riskiä - tai tarkemmin sanoen liikakansoituksen tullessa katsovat sisällissodan vähemmän riskialttiiksi vaihtoehdoksi kuin oman lähtemisensä. Tällöin muille alueille karkotetut eli lähtijät ovat enemmän tai vähemmän satunnaisesti valikoituneita.
Otetaan nämä lähtöhypoteeseiksi ja tarkastellaan, mitä pitäisi tapahtua. Toisena hypoteesina voidaan turvallisesti olettaa, että myös älylliset ominaisuudet ovat periytyviä. (Tässä käytetään "älyllisyyttä" varsin laveasti, ei suoranaiseti älykkyyden merkityksessä, vaan sosiologisesti eli "älykkyydellä" viitataan kykyä rakentaa onnistuneita yhteiskuntia. Sen vastakohtana "ääliöydellä" tarkoitetaan kyvyttömyyttä rakentaa onnistuneita yhteiskuntia.)
Jos lähteminen on ollut pakotettua, siirtolaisten yhteiskuntien pitäisi olla laadultaan suunnilleen samankaltaisia kuin lähtöyhteiskuntien.
Jos lähteminen on ollut vapaaehtoista, siirtolaisten yhteiskuntien pitäisi alkuvaiheiden (jotka saattavat helposti kestää kymmenenkin sukupolvea) kehittyä paremmiksi kuin lähtöyhteiskuntien.
Samasta kantapopulaatiosta voi kehittyä hyvinkin erilaisia lopputuloksia riippuen siitä, missä kohtaa sijaitsee ns. "pullonkaula". Samaten yhteiskunnan kehitykseen vaikuttaa myös käytettävissä olevien luonnonresurssien määrä, mutta tämä ei - vastoin yleistä harhaluuloa - ole läheskään yhtä merkittävä kuin ne ihmiset, jotka seutua asuttavat.
Teoreettinen esimerkki. Olkoon kantapopulaation "yhteiskuntakelpoisuusindeksi", jatkossa lyhyesti YKKI arvoltaan 100. Tämä populaatio A sijaitsee alueella, josta eteenpäin, neitseellisille alueille siirtyminen on helppoa. Niinpä populaation A fiksuimmat kyllästyvät ääliöihin, pakkaavat kamansa ja siirtyvät uudelle alueelle. Uuden B-populaation YKKI = 110. Populaatio B:ssä tapahtuu sama ilmiö. Mahdollisia levittäytymissuuntia on kuitenkin kaksi, joista toinen on helppo ja toinen vaikea suunta. Niinpä fiksut kyllästyttyään lähtevät tietysti helppoon suuntaan, jossa kehittyy C-populaatio, jonka YKKI = 120. C-populaatio on päätynyt niemenkärkeen, josta ei enää ole mahdollisuutta jatkaa eteenpäin. Niinpä se on ja pysyy YKKI-arvossa 120.
Jonkin ajan kuluttua populaatio B on ongelmissa väestön kasvettua ja resurssien kuihtuessa. Vaihtoehtona ei ole mennä C-populaation alueelle, sillä nämä, mokomat, ovat jo eritytyneet, kielikin on kehittynyt sellaiseksi, joka on hädin tuskin ymmärrettävää ja he ovat valmiita puolustautumaan. Niinpä B-populaatio karkottaa osan joukostaan vaikeampien elinolojen alueelle. Tämän D-populaation YKKI on enemmän tai vähemmän satunnainen otos B-populaation keskiarvosta 110. Se voisi varmaan olla mitä tahansa välillä 100-115, mutta ei C-populaation veroinen. Sovitaan että se on esimerkiksi 105.
Ajan kuluessa myös D-populaatio päätyy ongelmiin. He jatkavat eteenpäin, mutta olosuhteet ympärillä ovat ankarat. Osa karkotetaan ja uudelle alueelle päätyy E-populaatio. Koska tämäkin oli satunnaista, sovitaan että E:n YKKI on sama kuin D:llä eli 105.
E-populaatio päätyy kuitenkin seudulle, jota rajaa elinoloiltaan suotuisa alue. Niinpä E-populaation ääliömäisimpiin edustajiin kyllästynyt osio nostaa kytkintä ja perustaa F-populaation, jonka YKKI on E:tä korkeampi, esimerkiksi 109. Tämäkin alue on suotuisan alueen vieressä, jolloin F-populaation ääliöihin kyllästyneet häipyvät ja perustavat G-populaation, jonka YKKI = 113. Ja niin edelleen. Jos siirtymäalue on ankara, populaation YKKI on satunnainen, yleensä hieman alempi versio alkuperäisväestön vastaavasta, kun taas jos siirtymäalue on suotuisa, lähteminen on vapaaehtoista ja ensimmäiset lähtijät ovat ääliöihin kyllästyneitä, jolloin uuden populaation YKKI on aiempaa korkeampi.
Sitten käytännön esimerkkeihin. Tarkastellaan muutamaa kohtuullisen hyvin tunnettua tapausta ihmisten muuttoliikkeestä.
1) Itä-Aasiassa tiettävästi viimeisinä nykyiselle asuinalueelleen saapuivat japanilaiset. Japani ei asuinalueena eroa muista Itä-Aasian alueista. Ja ketkäs ovatkaan parhaiten menestyneitä itäaasialaisia?
2) Pohjois-Aasian itäosien asukkaat lienevät samaa juurta kuin itäaasialaiset. Elinolosuhteet ovat kuitenkin ankarat, joten voitaneen olettaa sinne päätyneen satunnaista ylijäämäväestöä. Eikä siellä syntynytkään, ainakin osin elinolojen ankaruuden takia, samanlaisia yhteiskuntia kuin Kiinassa, Koreassa ja Japanissa. Vaan jos väestö olisi ollut ääliöteorian perusteella valikoitunutta vapaaehtoisesti siirtynyttä, olisi hyvinkin voinut käydä toisin.
3) Edellä mainitusta väestöstä mitä ilmeisimmin koostunut joukko ylitti Beringin salmen sen ollessa kuivillaan toistakymmentätuhatta vuotta sitten. Elinolosuhteet olivat samanlaiset salmen molemmin puolin, joten voidaan olettaa siirtolaisten olleen suunnilleen samanlaisia kuin alkuperäisten. Mutta sitten alkoikin tapahtua. Mitä etelämmäs siirryttiin, sitä ihanteellisemmat elinolot ovat (poikkeuksena toki Väli-Amerikan viidakkoinen vyöhyke, jonka jälkeen Andeille saavuttaessa tilanne taas paranee). Näin ollen ääliöteoria sanoo, että mitä etelämmäs tullaan, sitä kehittyneempiä yhteiskuntia pitäisi löytyä. Ja kuinka onkaan: preeriaintiaanit, maissia viljelevät intiaanit kuten navajot, atsteekit ja muut Keski-Amerikan kuningaskunnat, välissä Väli-Amerikan asutukselle vihamielisempi vyöhyke ja sitten esikolumbiaanisen Amerikan kehittynein valtakunta eli inkat. Juuri kuten ääliöteoria ennusti. Inkavaltakunnasta itään taas on vihamielinen viidakko, etelään ensin samoin vihamielinen autiomaa ja aivan mantereen eteläkärjessä ankarat olosuhteet, joten kehittyneitä yhteiskuntia ei niihin syntynyt.
4) Suomalais-ugrilaiset. Oletetaan muuttoliikkeen suuntautuneen idästä länteen varsin horisontaalisesti, jolloin elinolosuhteet ovat samat. Niinpä muuttajien YKKI pitäisi olla suurempi kuin jääjien. Ja kuinka ollakaan, ainoat oman valtion aikaansaaneet uralilaiset kansat ovat niemenkärkiin tai muiden asutusten rajoille päätyneet unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset.
5) Polynesian saaret. Yleisen teorian mukaan saaret asutettiin, kun ekologinen kapasiteetti tuli edellisellä saarella täyteen. Mitä ilmeisimmin vaaralliselle merimatkalle tuntemattomaan ei lähdetty kovin vapaaehtoisesti, vaan enemmän tai vähemmän pakosta. Niinpä saarten väestön ja yhteiskuntien ei pitäisi kehityksellisesti erota toisistaan merkittävästi. Eikä myöskään eroa.
6) Arabian niemimaa. Kaksoisvirtainmaata rajoittaa etelämpänä vihamielinen aavikko. Sinne joka menee, ottaa melkoisen riskin. Toki aivan eteläisimmässä osassa eli Omanissa ja Jemenissä on vähän parempi tilanne, mutta sinne pääseminen ei ole ihan helppoa. Niinpä voitaneen olettaa, että lähteminen tapahtui enemmän pakosta. Ja kuinka ollakaan, Arabian niemimaan eteläosa on seudun alikehittynein osa. Tosin jos muualla ei olisi löydetty länsimaisen sivistyksen tarvitsemaa öljyä, samassa jamassa oltaisiin sielläkin. Ei siis merkittäviä eroja, kuten ääliöteoria ennustaakin.
Nykyään maapallo on kaikilta asuinkelpoisilta osiltaan enemmän tai vähemmän ylikansoitettu. Niinpä ääliöteoriaa ei voida enää soveltaa siirtolaisuuteen. Mutta se toimii edelleen yhteiskunnan sisällä.
Journalisti John O'Sullivan esitteli vuonna 1989 O´Sullivanin lain: ”Kaikki organisaatiot, jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi.”
"O’Sullivanin lain vaikutusmekanismia on myöhemmin selitetty sillä, että vaikka muut poliittiset ryhmittymät sietäisivät vasemmistoa, eivät kiihkeät vasemmistoaktiivit siedä lähellään muiden ryhmien edustajia. Ajan kuluessa syrjintä ja hyljeksintä kiihtyy ja vasemmistolaiset savustavat toisinajattelijat keskuudestaan."
Tämä on yksi ääliöteorian sovellus. Kun ei viitsitä lähteä väittelyyn ääliöiden kanssa, lähdetään mieluummin koko järjestöstä. Ääliön starttikynnys on huomattavasti korkeammalla kuin fiksun ja siksi kaikilla organisaatioilla on tapana ääliöityä.
Organisaation ollessa uusi sen miehittävät yleensä kansakunnan parhaat voimat. Katsokaa vaikka vuonna 1907 valittua ensimmäistä eduskuntaa, joka piti pintansa viitisenkymmentä vuotta. Sinne kokoontuivat, jos nyt eivät kansakunnan parhaat voimat, niin ainakin kohtuullisen hyvä otos niistä. Sitten fiksut alkoivat vähitellen kyllästyä ääliöiden vallatessa jalansijaa. Harvassa ovat ne fiksut, jotka kestävät istua tuntikausia kokouksissa kuuntelemassa ääliöiden jaarittelua. Rappeutuminen alkoi 1950-1960 -lukujen vaihteessa. Ei voi olla sattumaa, että valtiotieteellinen tiedekunta perustettiin 1945. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin sieltä valmistuneet alkoivat syrjäyttää politiikassa klassisen sivistyksen saaneita, insinöörejä, asentajia, maanviljelijöitä ja jopa lakimiehiä, jotka pitivätkin kovien istumalihastensa ansiosta viimeisinä puoliaan valtio- ja yhteiskuntaitieteiden maistereita vastan.
Seuraus on selvä: johtaviin asemiin pääsee nykyään niukasti älylliseltä kapasiteetiltaan keskiarvon ylittäviä kolmannen luokan kykyjä, koska ääliöteorian mukaan fiksut eivät jaksa kuunnella heidän typeryyksiään. Seuraukset ovat valitettavasti kaikkien nähtävissä ja vielä valitettavammin jokaisen selkänahassa tunnettavissa.
Tämä on jokaisen organisaation luonnollinen kehityskulku. Aivan samoin kuin ruostuminen on metalliesineen luonnollinen lopputila. Mutta aivan samoin kuin ruostumista voidaan estää, voidaan organisaation rappeutumista hidastaa, kunhan ongelma tiedostetaan. Tosiasia on se, että nykyinen mies ja ääni -periaate on tullut tiensä päähän ja sen on aika korvautua meritokraattisella äänioikeudella. Kyse on vain siitä, pystytäänkö tämä hyväksymään ja tekemään tarvittavat muutokset yhteiskunnan elinkelpoisuuden pelastamiseksi lainsäädännöllisin keinoin vai onko edessämme samanlainen murros kuin mikä tapahtui siirryttäessä yksinvaltaisesta monarkiasta demokratiaan? Murros, jossa demokratian kannattajat olivat maanpettureita, koska he halusivat kumota vallitsevan järjestelmän. Jolloin heidän oli pakko useimmissa maissa käyttää vallankumouksellisia keinoja, koska valtion yhteiskuntajärjestelmän kannalta he olivat maanpettureita. Aikoinaan monarkia tuli tiensä päähän ääliöteorian mukaisesti, mutta se ei pitänyt sisällään mekanismia demokratiaan siirtymiseen. Nyt vaikuttaa siltä, että demokratia on edennyt ääliöteoreettiseen kulminaatiopisteeseensä. Oleellinen kysymys on, löytyykö demokratiasta mekanismi, joka sallii sen korvautumisen tehokkaammalla järjestelmällä? Ja jos ei löydy, seuraako yhteiskunnallinen romahdus vai löytyykö riittävästi rohkeita ja keskenään yksimielisiä ihmisiä kamppailemaan paremman puolesta?
Elämme lähivuosikymmeninä mielenkiintoisia aikoja - valitettavasti.
lauantai 13. kesäkuuta 2020
Uusinta: Jaskadamuksen ennustuksia
Lukijalle: Tämä juttu pitäisi uusia ehkä vasta kymmenen vuoden eikä neljän vuoden kuluttua julkaisusta, mutta toisaalta nyt on herkullinen hetki luoda väliaikakatsaus. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että ennusteet pitävät lähes täysin paikkansa:
Blogistikollega Pekka kirjoitti blogissaan tekstin, jota häpeämättömästi ja lupaa pyytämättä mukailen aina otsikkoa myöten. Eikä kyseessä ole edes ensimmäinen kerta, vaan syyllistyn törkeään rikoksen uusimiseen.
Eli Hesari teki gallupia, jossa tutkittiin miten lukijat uskovat Suomen muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itse artikkeli on maksumuurin takana enkä päässyt sitä lukemaan, koska irtisanoin pitkän suhteeni (kai sitä pitkäksi voi sanoa, koska se kesti ainakin triplasti kauemmin kuin keskimääräinen julkkisavioliitto) lehteen jo toista vuotta sitten. Hesarin myyjät soittelevat aina muutaman kuukauden välein ja tarjoavat, että joskos sittenkin lyötäisiin vielä hynttyyt yhteet. Aina olen vastannut samalla tavalla, että pitäkää tunkkinne ja palatkaa sitten asiaan, kun lehtenne on yhtä aitosuomalainen kun ilmestyessään vielä Päivälehtenä. Siinä vaiheessa heikompihermoiset ovat toivottaneet hyvää päivänjatkoa. Yksi urhoollisempi huomautti, että lehden linja on muuttunut ja toimituskunta myös. Myönsin että näin on, mutta sen verran kaukaa pohjalta on lähdetty, että ei vielä riitä. Jos toimittajien fyysinen koko olisi samaa luokkaa kuin heidän suomalaismielisyytensä taso, he joutuisivat nousemaan varpailleen ylettyäkseen nuolemaan mäyräkoiran palleja. Tosin onhan sekin selvä parannus siihen entiseen tasoon eli vaivaispäästäiseen.
Mutta asiaan. Gallupissa oli siis kaksikymmentä kysymystä ja yritänpä ennustaa puolestani minäkin. Samalla sanoudun irti kaikesta vastuusta, sillä ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen:
1. Uskotko, että Suomi luopuu eurosta valuuttana kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Euro ja koko unioni on mennyt reisille. Nyt kyse pitäisi olla enää vahinkojen minimoinnista. Euro ja Euroopan Unioni olivat hyviä ajatuksia, mutta euroon ei olisi ikinä pitänyt päästää muita kuin sivistysmaita. Rajana Alpit. Unioni taas meni vituroilleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli väestöpohjaltaan Euraasian-Afrikan unioni. Brexit voi toteutuessaan pistää ketjureaktion liikkeelle.
(Päivitys 13.6.2020: Odotellaan talouskriisin seuraamuksia. Eiköhän se siitä, nyt asiasta ainakin puhutaan selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten.)
2. Uskotko, että Suomessa tapahtuu poliittinen murha kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Olettaen että poliittisella murhalla tarkoitetaan poliitikko X:n nimenomaista murhaamista. Sen sijaan jos poliittisella murhalla tarkoitetaan terrori-iskua niin joo. Loppujen lopuksi, mitäpä muutakaan nuo suomalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat kuin poliittisia murhia noin pohjimmiltaan. Epäonnistuneen politiikan aikaansaamia murhia. Mutta siis jos puhutaan varsinaisista poliittisista murhista niin en usko. Tämä johtuu siitä, että noin yleisesti ottaen suomalaiset osaavat erottaa toisistaan asioiden ja ihmisten riidat, ainakin näin ääritasolle mentäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne piirit jotka haluaisivat tehdä poliittisia murhia, eivät niitä pysty tekemään ja ne, jotka pystyisivät, eivät halua. Itse murhan tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa, mikäli ei välitä kiinnijäämisestä ja on valmis tarttumaan tilaisuuteen.
(Päivitys 13.6.2020: Ei toistaiseksi poliittista murhaa, mutta terrori-isku kuten ennustinkin.)
3. Uskotko, että Suomi liittyy Natoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Siitä hommasta nyt ei näytä tulevan lasta eikä paskaa. Noin karkeasti sanoen Suomi ei halua Natoon silloin kun pääsisi ja sitten kun tulee se paikka, että se haluaisi, se ei enää pääse. Nykypolitiikan jatkuessa ainoat mahdollisuudet Suomen Natoon liittymiselle ovat
a) Venäjän politiikka tekee rajun keikauksen joko a1) uhitteluksi ilman muskeleita, jolloin Suomi säikähtää niin pahasti että kipittää Naton helmoihin ja se vielä huolii, koska tilanne ei ole vielä liian paha tai a2) maltilliseksi ja Suomen Natoon liittymisen hyväksyväksi siten, että Suomen arvio on Venäjän uudelleenradikalisoituminen, jolloin se käyttää tilaisuutta hyväksi
b) tilanteen kiristyminen siten, että Baltia on pahasti uhattuna, jolloin Suomi pyrkii Natoon ja Nato huolii, koska tarvitsee tukialueen.
Itse liittymisestä olen sillä kannalla, että periaatteessa vastustan sitä ehdottomasti, kun taas käytännössä kannatan sitä ehdottomasti. Paras ratkaisu olisi rakentaa puolustus siihen kuntoon, että meitä ei uskalla kukaan uhata. Kun tämä ei näytä munattomien poliitikkojen (joista vain osa on naisia ja kaikki naiset eivät ole munattomia) takia, niin sitten mennään Natoon.
Jotain on kuitenkin tehtävä. Meillä on toisella puolella rajanaapurina Venäjä ja Venäjä rajanaapurina ei ole kiva juttu, kysykää vaikka Puolalta jos ette itse muista. Toisella puolella taas on piakkoin muslimivaltio ja muslimivaltio rajanaapurina ei ole kiva juttu sekään, kysykää vaikka Israelilta.
(Päivitys 13.6.2020: Junnaa edelleen paikoillaan, kuten odottaa sopikin.)
4. Uskotko, että Suomeen valitaan muslimiministeri kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Tietenkin. Ainoa mikä voisi tämän estää, olisi yleinen järkiintyminen.
(Päivitys 13.6.2020: Ei vielä, mutta ei vielä pitänytkään. Vain ajan kysymys.)
5. Uskotko, että jokin nykyinen EU-maa alkaa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa rajoittaa järjestelmällisesti kansalaistensa pääsyä internetiin?
En epäile, etteikö halu olisi suuri ja ehkä yrityskin. Erityisen varma olen siitä, että sitä ei ainakaan kutsuta "rajoittamiseksi" vaan "turvatoimiksi" tms nimellä. Ja lähes varma olen siitä, että ei muuten onnistu. Internet reitittyy muurien ohi.
(Päivitys 13.6.2020: Ei ole kuulunut mitään. Nettiä yritetään kyllä heikosti sensuroida, mutta yhteysrajoituksia ei ole.)
6. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana peruskoulussa luovutaan pakosta opiskella ruotsia?
En. Tämä kansa on niin saatanan munatonta, ettei onnistu. Kuinka moni vastustaa pakkoruotsia? Varmasti yli puolet ja yläasteikäisistä vielä useampi. Pakkoruotsia ei lopeteta koskaan polittisella päätöksellä. Mutta se loppuisi välittömästi sillä siunaaman sekunnilla, kun pakkoruotsia vastustavat vanhemmat ilmoittaisivat, että meidän Leevi-Martta ei sitten tule ruotsintunneille. Ja Leevi-Martta nyökyttelisi onnellisena. Eli yleislakko ruotsinopiskelua vastaan. Jos puolet porukkaa lähtee siihen mukaan, niin R.I.P. pakkoruotsi.
(Päivitys 13.6.2020: Hallitusohjelmaan päinvastoin lipsahti ruotsin kielen pakollisuus YO-kokeissa, mutta se on ilmeisesti haudattu vähin äänin. Muuten asiasta ei ole edes keskusteltu.)
7. Uskotko, että kannabiksen käyttö laillistetaan Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Siis teoriassa. Käytännössä poliisi vain lakkaa välittämästä. Ja tämä on helvetin iso moka sekä strategisesti että taktisesti.
Strategisesti tämä on toisaalta linjassa, sillä maahan on säädetty tolkuttomasti lakeja, joita ei valvota. Se taas heikentää yleistä lainkuuliaisuutta. Mahdollisimman vähän lakeja ja mahdollisimman tarkka valvonta. Nyt on toimittu siten, että on mahdollisimman paljon lakeja (Vasen käteni nappasi juuri hyllystä lakikirjan ja tarkistin, että jokainen kolmesta osasta sisälsi lähes 2500 sivua. Muistanpa ajan mokoman, kun lakikirja oli kaksiosainen ja molemmat osat olivat nykyisiä ohuempia.) ja niiden valvonta on leväperäistä.
Taktisesti (siis päihdepolitiikan kannalta) tämä on helvetin huono valinta. Perusteluja haluavat voivat lukea ne Yrjöperskeleen neljän vuoden takaisesta kirjoituksesta.
(Päivitys 13.6.2020: Edennyt täysin odotetusti. Addresseja laillistamisen puolesta mutta ei varsinaista edistystä, sen sijaan de facto hyväksyntä.)
8. Uskotko, että asevelvollisuus lakkautetaan tai ulotetaan koskemaan myös naisia tulevan vuosikymmenen aikana?
En. Jälkimmäinen on naurettava ajatuskin. Ettäkö naisille asetettaisiin velvollisuuksia? Anna mun kaikki kestää. Se, mikä on miehelle velvollisuus, on naiselle vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Lakkauttaminen olisi mahdollisempaa, mutta enpä usko niin tapahtuvan. Asevelvollisuus on syväkoodattu suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvä niin. Ammattiarmeija on OK, jos
a) sattuu olemaan saarivaltio kuten Iso-Britannia
b) sattuu olemaan isompiensa ympäröimä kuten Itävalta ja voi todeta että paskaakos tässä, turpiin tulee kuitenkin jos huonosti käy
c) sattuu olemaan liittolaistensa ympäröimä kuten Belgia
d) sattuu olemaan suurvalta meren takana kuten USA
Kaikilla näillä on yhteistä se, että oikeasti kusisessa paikassa järjestettäisiin joka tapauksessa pikavauhtia kutsunnat.
(Päivitys 13.6.2020: Hiljaista tällä rintamalla, kuten ennustinkin.)
9. Uskotko, että lihasta aletaan periä haittaveroa Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Sen sijaan lihantuotantoa vaikeutetaan kaikenlaisilla valvontavaatimuksilla siten, että de facto haittavero tulee.
(Päivitys 13.6.2020: Vielä ei ole edetty yhtä pitkälle kuin uskoin, mutta vähin askelin.)
10. Uskotko, että isät pitävät yhtä paljon perhevapaita kuin äidit joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Ainoa tapa, jolla tämä onnistuisi olisi lainsäädännöllinen pakko. Hetkinen, saanko sittenkin vastata uudestaan?
(Päivitys 13.6.2020: Hiljaista on ollut.)
11. Uskotko, että Suomeen valmistuu uusi tai nyt rakenteilla oleva ydinvoimala kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Ainakin jos se rakennetaan suomalaisella työvoimalla eikä sössitä kuten nyt on tehty.
(Päivitys 13.6.2020: Olkiluoto 3:lle myönnettiin käyttölupa ja säännöllisen käytön pitäisi alkaa ensi vuoden puolella.)
12. Uskotko, että kotisi sähkö muuttuu pääasiassa aurinkoenergialla tuotetuksi kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Aurinkoenergia kelpaa erinomaisesti pannukakun paistamiseen ja tuulienergia on temmattu tuulesta. Kyllä tämän huushollin energiasta tuotetaan edelleenkin leijonanosa polttopuulla. Tulikin tänään taas laulatettua moottorisahaa.
(Päivitys 13.6.2020: Aurinkopaneelikauppiaat ovat kyllä aktivoituneet. Olen saanut viimeisen vuoden sisällä hätistellä muutamia pois.)
13. Uskotko, että robotti alkaa tehdä juuri sinun nykyisen työsi kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Henkilökohtaisista syistä en perustele sen tarkemmin, vaan otan kantaa yleisesti.
Mikäli työnä on ollut vääntää liukuhihnalla mutteria 251B kolme neljäsosakierrosta kireämmälle, niin eiköhän se ole jo korvattu. Sen työn hoitaa robotti paremmin ja tarkemmin. Jos työnä on ollut korjata liukuhihnalla esiintyvät häiriöt, alkaa olla kylmä rinki perskannikan ympärillä. Kohta tulee tekoäly, joka tekee senkin paremmin ja tarkemmin. Vaan jos työnä on ollut suunnitella liukuhihnatuotanto tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, voi olla turvallisin mielin koska kone ei voi koskaan tehdä työtä yhtä hyvin. Virhe. Ei kyse ole siitä, että koneen PITÄISI tehdä se paremmin ja tarkemmin. Riittää, että se tekee sen kustannustehokkaammin.
Muistan, kun lapsena löysin vanhan maalaismökin aitasta puisia jalan muotoisia esineitä. Ihmettelin että mitäs nämä mahtavat olla. Minulle kerrottiin, että ne ovat suutarin lestejä. Jo kauan ennen syntymääni kuolleen sukulaismiehen peruja. Ihmettelin lestien suurta määrää, samaa kokoakin oli eri malleja. Se kuulemma johtui siitä, että samanpituisia jalkoja on eri mallia. Aikuisiällä tajusin, että tuo ammoin kuollut sukulaismies oli oman alansa huippuammattilainen ja teki taatusti jalkaan niin hyvin istuvia kenkiä, ettei minulla ole koskaan ole yhtä hyviä ollut. Tai ei ainakaan sen jälkeen, kun sen yhden maratontossumallin valmistus lopetettiin. Vaan enää ei ole suutareita. Siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät ihmiset halua maksaa tuhatta euroa kenkäparista. Satasella saa MELKEIN yhtä hyvät tehdasvalmisteiset. Kyse ei ole siitä, että kone tekisi paremmin. Kyse on siitä, että se tekee sen kustannustehokkaammin. Hintamarginaali tuotteiden välillä on suurempi kuin laatumarginaali ja se ratkaisee.
Tulevaisuudessa työt tehdään kehnommin, mutta halvemmalla. Ihmistyön hinta on niin korkea, että se ei kannata muualla kuin yhteiskunnan tarjoamissa suojatyöpaikoissa, mikäli asiaa lievää enemmän kärjistetään.
(Päivitys 13.6.2020: Joo ei. Muilta osin kehitys on omalla alallani edennyt juuri kuten arvelinkin, mutta en edelleenkään halua tarkemmin perustella.)
14. Uskotko, että autoa, jolla pääasiallisesti liikut, ei aja ihminen joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Toivottavasti, mutta enpä usko. Olen kuullut muuten ihan täysipäisten ihmisten väittävän, että itseajava auto ei sitten ikinä lyö läpi siitä yksinkertaisesta syystä, että ihminen haluaa itse ajaa autoaan eikä jättää päätöksiä tietokoneelle. No minkä helvetin takia meillä on sitten automaattivaihteet, nykyään jopa automaattiparkkeeraus ja ties mitä? Tällä vuosituhannella kortin hankkineet eivät taida tietää edes, mikä on ryyppy. (Hetkinen, testataan. Odotetaan uhrin saapumista paikalle...) Jos aikakone toisi 50-luvun autoilijan nykypäivään, niin hän pitäisi nykyautoja automaatteina. Automaattiohjaus on vain loogisesti seuraava vaihe. Eikä se ole mikään ongelma, koska lopullinen kontrolli on kuitenkin ihmisellä. Tilanne tulee olemaan suunnilleen sama kuin liikennelentokoneilla nykyään. Ai helvetti, kuinka haluaisinkaan astua autoon, sanoa että "kuskaapa minut anopin luo", asettaa kirja ratin päälle ja ryhtyä lukemaan.
Mutta ei, ei semmoisia autoja vielä kymmenen vuoden päästä ole kuin koekäytössä. Kahdenkymmenen vuoden päästä uskon, että ajamani auto on automaattiohjattu. (...ja nyt uhri tuli. Kysyin, mitä tarkoittaa autossa oleva ryyppy. "Että mikä?" Täsmensin, että mikä autoon liittyvä osa tai käsite on ryyppy. "Ikinä kuullutkaan.")
(Päivitys 13.6.2020: Miten tällä alalla on ollut pari vuotta hiljaisempaa? Kaikki kohkaavat vain "puhtaista" Tesloista.)
15. Uskotko, että suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa naisten osuus nousee yhtä suureksi kuin miesten kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Ellei sitä lainsäädännöllä pakoteta. Tai sitten yritykset hommaavat hallitukseen imagosyistä naisenemmistön ja siirtävät päätösvallan johonkin toiseen elimeen. Mikä on hyvin mahdollista ja hämmästelen, mikäli näin ei ole jo jossain tapahtunut.
(Päivitys 13.6.2020: Eipä ole tainnut mitään tapahtua.)
16. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä yli kolminkertaistuu nykyisestä 20 prosenttiin?
Jaa-a, pitäisi suorittaa laskelmat. Tämä tarkoittaisi yli miljoonaa. Äkkiseltään sanoisin että ei, mutta epäilen että eksponentiaalinen kasvu voi tuottaa yllärit. Vaikka tulisi totaalijärkiintyminen ja haittamaahanmuutolle pistettäisiin stoppi, niin näiden haittayksilöiden hillitön lisääntyminen jatkuisi sossun tuella yhä.
Kysehän on siitä, että lisääntyminen loppuu siinä vaiheessa, kun elinmahdollisuudet ovat liian huonot. Ja suomalainen asettaa rimansa tässä huomattavasti korkeammalle kuin kehitysmaalainen. Niinpä kehitysmaalaisten lisääntyminen Suomessa on voimakkaampaa kuin kantaväestön, mikäli sosiaalisilla tulonsiirroilla taataan minimielintaso korkeammalle kuin heidän lisääntymisrimansa.
(Päivitys 13.6.2020: Näyttää onneksi siltä, että ei tule tapahtumaan.)
17. Uskotko, että Suomi pääsee jalkapallon arvokisoihin kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Sanoin juuri eilen vaimolle, että vuonna 1978 jalkapallon MM-kisoissa pelasi 16 maata. Nyt EM-kisoissa pelaa 24 maata. Missä meni pieleen?
Jos raa'an matemaattisesti katsotaan, niin seuraavaan kymmeneen vuoteen pitäisi mahtua kolmet MM- ja kahdet EM-kisat. Suomen mahdollisuudet selvitä 32 maan MM-kisoihin ovat pienet mutta eivät olemattomat, koska yrityksiä on kolme. Ne olisivat toki huomattavasti paremmat, jos Suomi olisi Afrikan tai Aasian lohkossa, koska näistä maanosista lopputurnaukseen pääsee helpommin. Mutta EM-kisoihin selviää 24 maata eikä 13, kuten MM-kisoihin, joten Suomen mahdollisuudet ovat tässä selvästi paremmat. Eivät toki yksittäisellä yrittämällä yli 50 %, mutta kaikki todennäköisyydet huomioiden: kyllä, todennäköistä on että Suomi selviää arvokisoihin. Selvisihän Islantikin nyt EM-kisoihin. Tosin Islannin joukkueella oli yksi todella vahva etu puolellaan: kaikki sen pelaajat ovat islantilaisia. Siinä nähdään jälleen nationalismin voima monikulttuurisuutta vastaan. Uskoisitteko muka, että yksikään muu 300 000 asukkaan eurooppalainen alue - maakunta, kaupunki - olisi selvinnyt EM-kisoihin?
Ja lopuksi pitää vielä päästellä räkäistä naurua Hesarin sovinistisille toimittajille, jotka eivät muistaneet että Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on pelannut EM-kisoissa jo kolmesti vaan tarkoittivat automaattisesti vain miesten kisoja.
(Päivitys 13.6.2020: Tämä tapahtuikin jo. Tosin kisoja siirrettiin vuodella.)
18. Uskotko, että saimaannorppa kuolee sukupuuttoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Norppien määrä on kolminkertaistunut pohjalukemista ja suojelusäädökset ovat yhä tiukemmat.
(Päivitys 13.6.2020: Viime talvi oli surkea, mutta silti norpat sen kuin porskuttavat.)
19. Uskotko, että kymmenen vuoden kuluessa Suomessa on enemmän hyppyrimäkiä kuin mäkihyppääjiä? Nyt hyppääjiä on noin 350 ja mäkiä 111.
En. Tämä johtuu siitä, että mäkiä ehditään kyllä purkaa nopeammin kuin mäkihyppääjien määrä vähenee. Olihan se kerran huvittavaa, kun räknäsin että tässäkin maassa on vuosittain aika monta juoksukisaa, joissa on enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä.
(Päivitys 13.6.2020: En tarkistanut lukuja, mutta luulisin olleeni oikeassa suuntauksen suhteen.)
20. Uskotko, että Mannerheim-elokuva saa ensi-iltansa kymmenen vuoden kuluessa?
Renny Harlin on edellisen kerran ohjannut sellaisen elokuvan, josta minä olen kuullut, vuonna 1996 (Long Kiss Goodnight). Sen jälkeisistä kymmenestä en ollut kuullutkaan ja kolmesta viimeisestä ei näytä olevan edes suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Joten unohtakaa koko juttu. Sitä paitsi ei Mannerheimia saa mahtumaan edes kolmen tunnin elokuvaan. Elämässä ei ollut sellaista yksittäistä hetkeä, että se kelpaisi elämänkertafilmiksi. Loistavan 25-osaisen TV-sarjan ainekset olisivat kyllä olemassa.
(Päivitys 13.6.2020: Alkaa kohta pitää kiirettä, jos ennusteeni halutaan osoittaa vääräksi.)
Blogistikollega Pekka kirjoitti blogissaan tekstin, jota häpeämättömästi ja lupaa pyytämättä mukailen aina otsikkoa myöten. Eikä kyseessä ole edes ensimmäinen kerta, vaan syyllistyn törkeään rikoksen uusimiseen.
Eli Hesari teki gallupia, jossa tutkittiin miten lukijat uskovat Suomen muuttuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itse artikkeli on maksumuurin takana enkä päässyt sitä lukemaan, koska irtisanoin pitkän suhteeni (kai sitä pitkäksi voi sanoa, koska se kesti ainakin triplasti kauemmin kuin keskimääräinen julkkisavioliitto) lehteen jo toista vuotta sitten. Hesarin myyjät soittelevat aina muutaman kuukauden välein ja tarjoavat, että joskos sittenkin lyötäisiin vielä hynttyyt yhteet. Aina olen vastannut samalla tavalla, että pitäkää tunkkinne ja palatkaa sitten asiaan, kun lehtenne on yhtä aitosuomalainen kun ilmestyessään vielä Päivälehtenä. Siinä vaiheessa heikompihermoiset ovat toivottaneet hyvää päivänjatkoa. Yksi urhoollisempi huomautti, että lehden linja on muuttunut ja toimituskunta myös. Myönsin että näin on, mutta sen verran kaukaa pohjalta on lähdetty, että ei vielä riitä. Jos toimittajien fyysinen koko olisi samaa luokkaa kuin heidän suomalaismielisyytensä taso, he joutuisivat nousemaan varpailleen ylettyäkseen nuolemaan mäyräkoiran palleja. Tosin onhan sekin selvä parannus siihen entiseen tasoon eli vaivaispäästäiseen.
Mutta asiaan. Gallupissa oli siis kaksikymmentä kysymystä ja yritänpä ennustaa puolestani minäkin. Samalla sanoudun irti kaikesta vastuusta, sillä ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen:
1. Uskotko, että Suomi luopuu eurosta valuuttana kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Euro ja koko unioni on mennyt reisille. Nyt kyse pitäisi olla enää vahinkojen minimoinnista. Euro ja Euroopan Unioni olivat hyviä ajatuksia, mutta euroon ei olisi ikinä pitänyt päästää muita kuin sivistysmaita. Rajana Alpit. Unioni taas meni vituroilleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli väestöpohjaltaan Euraasian-Afrikan unioni. Brexit voi toteutuessaan pistää ketjureaktion liikkeelle.
(Päivitys 13.6.2020: Odotellaan talouskriisin seuraamuksia. Eiköhän se siitä, nyt asiasta ainakin puhutaan selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten.)
2. Uskotko, että Suomessa tapahtuu poliittinen murha kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Olettaen että poliittisella murhalla tarkoitetaan poliitikko X:n nimenomaista murhaamista. Sen sijaan jos poliittisella murhalla tarkoitetaan terrori-iskua niin joo. Loppujen lopuksi, mitäpä muutakaan nuo suomalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat kuin poliittisia murhia noin pohjimmiltaan. Epäonnistuneen politiikan aikaansaamia murhia. Mutta siis jos puhutaan varsinaisista poliittisista murhista niin en usko. Tämä johtuu siitä, että noin yleisesti ottaen suomalaiset osaavat erottaa toisistaan asioiden ja ihmisten riidat, ainakin näin ääritasolle mentäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne piirit jotka haluaisivat tehdä poliittisia murhia, eivät niitä pysty tekemään ja ne, jotka pystyisivät, eivät halua. Itse murhan tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa, mikäli ei välitä kiinnijäämisestä ja on valmis tarttumaan tilaisuuteen.
(Päivitys 13.6.2020: Ei toistaiseksi poliittista murhaa, mutta terrori-isku kuten ennustinkin.)
3. Uskotko, että Suomi liittyy Natoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Siitä hommasta nyt ei näytä tulevan lasta eikä paskaa. Noin karkeasti sanoen Suomi ei halua Natoon silloin kun pääsisi ja sitten kun tulee se paikka, että se haluaisi, se ei enää pääse. Nykypolitiikan jatkuessa ainoat mahdollisuudet Suomen Natoon liittymiselle ovat
a) Venäjän politiikka tekee rajun keikauksen joko a1) uhitteluksi ilman muskeleita, jolloin Suomi säikähtää niin pahasti että kipittää Naton helmoihin ja se vielä huolii, koska tilanne ei ole vielä liian paha tai a2) maltilliseksi ja Suomen Natoon liittymisen hyväksyväksi siten, että Suomen arvio on Venäjän uudelleenradikalisoituminen, jolloin se käyttää tilaisuutta hyväksi
b) tilanteen kiristyminen siten, että Baltia on pahasti uhattuna, jolloin Suomi pyrkii Natoon ja Nato huolii, koska tarvitsee tukialueen.
Itse liittymisestä olen sillä kannalla, että periaatteessa vastustan sitä ehdottomasti, kun taas käytännössä kannatan sitä ehdottomasti. Paras ratkaisu olisi rakentaa puolustus siihen kuntoon, että meitä ei uskalla kukaan uhata. Kun tämä ei näytä munattomien poliitikkojen (joista vain osa on naisia ja kaikki naiset eivät ole munattomia) takia, niin sitten mennään Natoon.
Jotain on kuitenkin tehtävä. Meillä on toisella puolella rajanaapurina Venäjä ja Venäjä rajanaapurina ei ole kiva juttu, kysykää vaikka Puolalta jos ette itse muista. Toisella puolella taas on piakkoin muslimivaltio ja muslimivaltio rajanaapurina ei ole kiva juttu sekään, kysykää vaikka Israelilta.
(Päivitys 13.6.2020: Junnaa edelleen paikoillaan, kuten odottaa sopikin.)
4. Uskotko, että Suomeen valitaan muslimiministeri kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Tietenkin. Ainoa mikä voisi tämän estää, olisi yleinen järkiintyminen.
(Päivitys 13.6.2020: Ei vielä, mutta ei vielä pitänytkään. Vain ajan kysymys.)
5. Uskotko, että jokin nykyinen EU-maa alkaa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa rajoittaa järjestelmällisesti kansalaistensa pääsyä internetiin?
En epäile, etteikö halu olisi suuri ja ehkä yrityskin. Erityisen varma olen siitä, että sitä ei ainakaan kutsuta "rajoittamiseksi" vaan "turvatoimiksi" tms nimellä. Ja lähes varma olen siitä, että ei muuten onnistu. Internet reitittyy muurien ohi.
(Päivitys 13.6.2020: Ei ole kuulunut mitään. Nettiä yritetään kyllä heikosti sensuroida, mutta yhteysrajoituksia ei ole.)
6. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana peruskoulussa luovutaan pakosta opiskella ruotsia?
En. Tämä kansa on niin saatanan munatonta, ettei onnistu. Kuinka moni vastustaa pakkoruotsia? Varmasti yli puolet ja yläasteikäisistä vielä useampi. Pakkoruotsia ei lopeteta koskaan polittisella päätöksellä. Mutta se loppuisi välittömästi sillä siunaaman sekunnilla, kun pakkoruotsia vastustavat vanhemmat ilmoittaisivat, että meidän Leevi-Martta ei sitten tule ruotsintunneille. Ja Leevi-Martta nyökyttelisi onnellisena. Eli yleislakko ruotsinopiskelua vastaan. Jos puolet porukkaa lähtee siihen mukaan, niin R.I.P. pakkoruotsi.
(Päivitys 13.6.2020: Hallitusohjelmaan päinvastoin lipsahti ruotsin kielen pakollisuus YO-kokeissa, mutta se on ilmeisesti haudattu vähin äänin. Muuten asiasta ei ole edes keskusteltu.)
7. Uskotko, että kannabiksen käyttö laillistetaan Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Siis teoriassa. Käytännössä poliisi vain lakkaa välittämästä. Ja tämä on helvetin iso moka sekä strategisesti että taktisesti.
Strategisesti tämä on toisaalta linjassa, sillä maahan on säädetty tolkuttomasti lakeja, joita ei valvota. Se taas heikentää yleistä lainkuuliaisuutta. Mahdollisimman vähän lakeja ja mahdollisimman tarkka valvonta. Nyt on toimittu siten, että on mahdollisimman paljon lakeja (Vasen käteni nappasi juuri hyllystä lakikirjan ja tarkistin, että jokainen kolmesta osasta sisälsi lähes 2500 sivua. Muistanpa ajan mokoman, kun lakikirja oli kaksiosainen ja molemmat osat olivat nykyisiä ohuempia.) ja niiden valvonta on leväperäistä.
Taktisesti (siis päihdepolitiikan kannalta) tämä on helvetin huono valinta. Perusteluja haluavat voivat lukea ne Yrjöperskeleen neljän vuoden takaisesta kirjoituksesta.
(Päivitys 13.6.2020: Edennyt täysin odotetusti. Addresseja laillistamisen puolesta mutta ei varsinaista edistystä, sen sijaan de facto hyväksyntä.)
8. Uskotko, että asevelvollisuus lakkautetaan tai ulotetaan koskemaan myös naisia tulevan vuosikymmenen aikana?
En. Jälkimmäinen on naurettava ajatuskin. Ettäkö naisille asetettaisiin velvollisuuksia? Anna mun kaikki kestää. Se, mikä on miehelle velvollisuus, on naiselle vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Lakkauttaminen olisi mahdollisempaa, mutta enpä usko niin tapahtuvan. Asevelvollisuus on syväkoodattu suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvä niin. Ammattiarmeija on OK, jos
a) sattuu olemaan saarivaltio kuten Iso-Britannia
b) sattuu olemaan isompiensa ympäröimä kuten Itävalta ja voi todeta että paskaakos tässä, turpiin tulee kuitenkin jos huonosti käy
c) sattuu olemaan liittolaistensa ympäröimä kuten Belgia
d) sattuu olemaan suurvalta meren takana kuten USA
Kaikilla näillä on yhteistä se, että oikeasti kusisessa paikassa järjestettäisiin joka tapauksessa pikavauhtia kutsunnat.
(Päivitys 13.6.2020: Hiljaista tällä rintamalla, kuten ennustinkin.)
9. Uskotko, että lihasta aletaan periä haittaveroa Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Sen sijaan lihantuotantoa vaikeutetaan kaikenlaisilla valvontavaatimuksilla siten, että de facto haittavero tulee.
(Päivitys 13.6.2020: Vielä ei ole edetty yhtä pitkälle kuin uskoin, mutta vähin askelin.)
10. Uskotko, että isät pitävät yhtä paljon perhevapaita kuin äidit joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Ainoa tapa, jolla tämä onnistuisi olisi lainsäädännöllinen pakko. Hetkinen, saanko sittenkin vastata uudestaan?
(Päivitys 13.6.2020: Hiljaista on ollut.)
11. Uskotko, että Suomeen valmistuu uusi tai nyt rakenteilla oleva ydinvoimala kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Ainakin jos se rakennetaan suomalaisella työvoimalla eikä sössitä kuten nyt on tehty.
(Päivitys 13.6.2020: Olkiluoto 3:lle myönnettiin käyttölupa ja säännöllisen käytön pitäisi alkaa ensi vuoden puolella.)
12. Uskotko, että kotisi sähkö muuttuu pääasiassa aurinkoenergialla tuotetuksi kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Aurinkoenergia kelpaa erinomaisesti pannukakun paistamiseen ja tuulienergia on temmattu tuulesta. Kyllä tämän huushollin energiasta tuotetaan edelleenkin leijonanosa polttopuulla. Tulikin tänään taas laulatettua moottorisahaa.
(Päivitys 13.6.2020: Aurinkopaneelikauppiaat ovat kyllä aktivoituneet. Olen saanut viimeisen vuoden sisällä hätistellä muutamia pois.)
13. Uskotko, että robotti alkaa tehdä juuri sinun nykyisen työsi kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Henkilökohtaisista syistä en perustele sen tarkemmin, vaan otan kantaa yleisesti.
Mikäli työnä on ollut vääntää liukuhihnalla mutteria 251B kolme neljäsosakierrosta kireämmälle, niin eiköhän se ole jo korvattu. Sen työn hoitaa robotti paremmin ja tarkemmin. Jos työnä on ollut korjata liukuhihnalla esiintyvät häiriöt, alkaa olla kylmä rinki perskannikan ympärillä. Kohta tulee tekoäly, joka tekee senkin paremmin ja tarkemmin. Vaan jos työnä on ollut suunnitella liukuhihnatuotanto tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, voi olla turvallisin mielin koska kone ei voi koskaan tehdä työtä yhtä hyvin. Virhe. Ei kyse ole siitä, että koneen PITÄISI tehdä se paremmin ja tarkemmin. Riittää, että se tekee sen kustannustehokkaammin.
Muistan, kun lapsena löysin vanhan maalaismökin aitasta puisia jalan muotoisia esineitä. Ihmettelin että mitäs nämä mahtavat olla. Minulle kerrottiin, että ne ovat suutarin lestejä. Jo kauan ennen syntymääni kuolleen sukulaismiehen peruja. Ihmettelin lestien suurta määrää, samaa kokoakin oli eri malleja. Se kuulemma johtui siitä, että samanpituisia jalkoja on eri mallia. Aikuisiällä tajusin, että tuo ammoin kuollut sukulaismies oli oman alansa huippuammattilainen ja teki taatusti jalkaan niin hyvin istuvia kenkiä, ettei minulla ole koskaan ole yhtä hyviä ollut. Tai ei ainakaan sen jälkeen, kun sen yhden maratontossumallin valmistus lopetettiin. Vaan enää ei ole suutareita. Siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät ihmiset halua maksaa tuhatta euroa kenkäparista. Satasella saa MELKEIN yhtä hyvät tehdasvalmisteiset. Kyse ei ole siitä, että kone tekisi paremmin. Kyse on siitä, että se tekee sen kustannustehokkaammin. Hintamarginaali tuotteiden välillä on suurempi kuin laatumarginaali ja se ratkaisee.
Tulevaisuudessa työt tehdään kehnommin, mutta halvemmalla. Ihmistyön hinta on niin korkea, että se ei kannata muualla kuin yhteiskunnan tarjoamissa suojatyöpaikoissa, mikäli asiaa lievää enemmän kärjistetään.
(Päivitys 13.6.2020: Joo ei. Muilta osin kehitys on omalla alallani edennyt juuri kuten arvelinkin, mutta en edelleenkään halua tarkemmin perustella.)
14. Uskotko, että autoa, jolla pääasiallisesti liikut, ei aja ihminen joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Toivottavasti, mutta enpä usko. Olen kuullut muuten ihan täysipäisten ihmisten väittävän, että itseajava auto ei sitten ikinä lyö läpi siitä yksinkertaisesta syystä, että ihminen haluaa itse ajaa autoaan eikä jättää päätöksiä tietokoneelle. No minkä helvetin takia meillä on sitten automaattivaihteet, nykyään jopa automaattiparkkeeraus ja ties mitä? Tällä vuosituhannella kortin hankkineet eivät taida tietää edes, mikä on ryyppy. (Hetkinen, testataan. Odotetaan uhrin saapumista paikalle...) Jos aikakone toisi 50-luvun autoilijan nykypäivään, niin hän pitäisi nykyautoja automaatteina. Automaattiohjaus on vain loogisesti seuraava vaihe. Eikä se ole mikään ongelma, koska lopullinen kontrolli on kuitenkin ihmisellä. Tilanne tulee olemaan suunnilleen sama kuin liikennelentokoneilla nykyään. Ai helvetti, kuinka haluaisinkaan astua autoon, sanoa että "kuskaapa minut anopin luo", asettaa kirja ratin päälle ja ryhtyä lukemaan.
Mutta ei, ei semmoisia autoja vielä kymmenen vuoden päästä ole kuin koekäytössä. Kahdenkymmenen vuoden päästä uskon, että ajamani auto on automaattiohjattu. (...ja nyt uhri tuli. Kysyin, mitä tarkoittaa autossa oleva ryyppy. "Että mikä?" Täsmensin, että mikä autoon liittyvä osa tai käsite on ryyppy. "Ikinä kuullutkaan.")
(Päivitys 13.6.2020: Miten tällä alalla on ollut pari vuotta hiljaisempaa? Kaikki kohkaavat vain "puhtaista" Tesloista.)
15. Uskotko, että suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa naisten osuus nousee yhtä suureksi kuin miesten kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Ellei sitä lainsäädännöllä pakoteta. Tai sitten yritykset hommaavat hallitukseen imagosyistä naisenemmistön ja siirtävät päätösvallan johonkin toiseen elimeen. Mikä on hyvin mahdollista ja hämmästelen, mikäli näin ei ole jo jossain tapahtunut.
(Päivitys 13.6.2020: Eipä ole tainnut mitään tapahtua.)
16. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä yli kolminkertaistuu nykyisestä 20 prosenttiin?
Jaa-a, pitäisi suorittaa laskelmat. Tämä tarkoittaisi yli miljoonaa. Äkkiseltään sanoisin että ei, mutta epäilen että eksponentiaalinen kasvu voi tuottaa yllärit. Vaikka tulisi totaalijärkiintyminen ja haittamaahanmuutolle pistettäisiin stoppi, niin näiden haittayksilöiden hillitön lisääntyminen jatkuisi sossun tuella yhä.
Kysehän on siitä, että lisääntyminen loppuu siinä vaiheessa, kun elinmahdollisuudet ovat liian huonot. Ja suomalainen asettaa rimansa tässä huomattavasti korkeammalle kuin kehitysmaalainen. Niinpä kehitysmaalaisten lisääntyminen Suomessa on voimakkaampaa kuin kantaväestön, mikäli sosiaalisilla tulonsiirroilla taataan minimielintaso korkeammalle kuin heidän lisääntymisrimansa.
(Päivitys 13.6.2020: Näyttää onneksi siltä, että ei tule tapahtumaan.)
17. Uskotko, että Suomi pääsee jalkapallon arvokisoihin kymmenen seuraavan vuoden aikana?
Kyllä. Sanoin juuri eilen vaimolle, että vuonna 1978 jalkapallon MM-kisoissa pelasi 16 maata. Nyt EM-kisoissa pelaa 24 maata. Missä meni pieleen?
Jos raa'an matemaattisesti katsotaan, niin seuraavaan kymmeneen vuoteen pitäisi mahtua kolmet MM- ja kahdet EM-kisat. Suomen mahdollisuudet selvitä 32 maan MM-kisoihin ovat pienet mutta eivät olemattomat, koska yrityksiä on kolme. Ne olisivat toki huomattavasti paremmat, jos Suomi olisi Afrikan tai Aasian lohkossa, koska näistä maanosista lopputurnaukseen pääsee helpommin. Mutta EM-kisoihin selviää 24 maata eikä 13, kuten MM-kisoihin, joten Suomen mahdollisuudet ovat tässä selvästi paremmat. Eivät toki yksittäisellä yrittämällä yli 50 %, mutta kaikki todennäköisyydet huomioiden: kyllä, todennäköistä on että Suomi selviää arvokisoihin. Selvisihän Islantikin nyt EM-kisoihin. Tosin Islannin joukkueella oli yksi todella vahva etu puolellaan: kaikki sen pelaajat ovat islantilaisia. Siinä nähdään jälleen nationalismin voima monikulttuurisuutta vastaan. Uskoisitteko muka, että yksikään muu 300 000 asukkaan eurooppalainen alue - maakunta, kaupunki - olisi selvinnyt EM-kisoihin?
Ja lopuksi pitää vielä päästellä räkäistä naurua Hesarin sovinistisille toimittajille, jotka eivät muistaneet että Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on pelannut EM-kisoissa jo kolmesti vaan tarkoittivat automaattisesti vain miesten kisoja.
(Päivitys 13.6.2020: Tämä tapahtuikin jo. Tosin kisoja siirrettiin vuodella.)
18. Uskotko, että saimaannorppa kuolee sukupuuttoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?
En. Norppien määrä on kolminkertaistunut pohjalukemista ja suojelusäädökset ovat yhä tiukemmat.
(Päivitys 13.6.2020: Viime talvi oli surkea, mutta silti norpat sen kuin porskuttavat.)
19. Uskotko, että kymmenen vuoden kuluessa Suomessa on enemmän hyppyrimäkiä kuin mäkihyppääjiä? Nyt hyppääjiä on noin 350 ja mäkiä 111.
En. Tämä johtuu siitä, että mäkiä ehditään kyllä purkaa nopeammin kuin mäkihyppääjien määrä vähenee. Olihan se kerran huvittavaa, kun räknäsin että tässäkin maassa on vuosittain aika monta juoksukisaa, joissa on enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä.
(Päivitys 13.6.2020: En tarkistanut lukuja, mutta luulisin olleeni oikeassa suuntauksen suhteen.)
20. Uskotko, että Mannerheim-elokuva saa ensi-iltansa kymmenen vuoden kuluessa?
Renny Harlin on edellisen kerran ohjannut sellaisen elokuvan, josta minä olen kuullut, vuonna 1996 (Long Kiss Goodnight). Sen jälkeisistä kymmenestä en ollut kuullutkaan ja kolmesta viimeisestä ei näytä olevan edes suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Joten unohtakaa koko juttu. Sitä paitsi ei Mannerheimia saa mahtumaan edes kolmen tunnin elokuvaan. Elämässä ei ollut sellaista yksittäistä hetkeä, että se kelpaisi elämänkertafilmiksi. Loistavan 25-osaisen TV-sarjan ainekset olisivat kyllä olemassa.
(Päivitys 13.6.2020: Alkaa kohta pitää kiirettä, jos ennusteeni halutaan osoittaa vääräksi.)
keskiviikko 10. kesäkuuta 2020
Uutiskatsaus 24/2020
1. Minnesota palaa
Sivistyneet lukijat tunnistanevat otsikon väännökseksi vuoteen 1964 sijoittuvasta elokuvasta Mississippi palaa. Tuolloin rotujen välinen tilanne oli Mississippissä erittäin kireä. Minnesotassa ei. Mississippissä oli tuolloin noin 35 % väestöstä mustia. Minnesotan väestöstä ei löytynyt tietoja, mutta voi päätellä mustien osuuden olleen lähes olematon. Wikipedia antaa aikaisimpana tietona vuoden 1990 osuuden 2,2 % ja uusimpana vuoden 2010 osuuden 5,2 %. Uudemmasta lähteestä voi laskea vuoden 2018 prosenttiosuudeksi 6,5 %. Tämä kertokoon omaa karua kieltään monikulttuurisuuden toimivuudesta. Kriittinen raja kulkee jossain 5-10 prosentin välissä.
Kuten kaikki hyvin tietävät, minnesotalainen poliisi tukehdutti George Floydin pidätyksen yhteydessä. Tämä oli tietysti väärin ja poliisi ansaitsee asiasta rangaistuksen. Floyd ei kuitenkaan ole mikään viaton enkeli. Tilanne aiheutui siitä, kun hän oli maksanut väärennetyllä rahalla. Kassalla tämä oli huomattu. Floyd oli kieltäytynyt palauttamasta ostamiaan tupakoita, jolloin poliisi oli pyydetty paikalle onnettomin seurauksin. Käsi sydämelle: jos lukija ostaa vahingossa väärennetyllä rahalla ja kassa tästä huomauttaa, kieltäydyttekö peruuttamasta ostosta ja lähdettekö karkuun? Jos näin toimitte, niin minulle on muotoutunut varsin virheellinen käsitys lukijoistani. Kun käyttäytyy sivistyneesti, ei päädy poliisin maahan painamaksi, ainakaan yleensä. Mutta, kuten todettu, Floyd ei ollut mikään enkeli. Hän oli saanut useita tuomioita huumerikoksista ja istunut neljä vuotta linnassa aseellisesta ryöstöstä. Sitä paitsi hän oli COVID-19 -positiivinen. Jos hän tämän tiesi, mitä hittoa hän teki kauppakäynnillä?
Minnesota on yksi "rodullisesti epätasa-arvoisimpia osavaltioita" eli siellä mustilla menee suhteessa valkoisiin vielä huonommin kuin muissa osavaltioissa. Tähän voi olla syynsä. Kun valkoinen poliisi pidättää mustan rikollisen ja tämä kuolee pidätyksen yhteydessä, mellakat räjähtävät epätasa-arvoisesta kohtelusta. Kun taas musta poliisi ampuu syyttömän valkoisen naisen, missä ovat mielenosoittajat? White Lives Matter -liike? Black Lies Matter. Miksi mustan kriminaalin henki on mellakoiden arvoinen, mutta valkoisen viattoman ei?
Vilkaistaanpa sitten tilastoja. Vuosina 2017-2019 poliisi ampui USA:ssa kuoliaaksi 1226 valkoista ja 667 mustaa. Osa näistä oli varmasti puhtaita vahinkoja, mutta voitaneen olettaa valtaosan tapahtuneen vakavien, vankeudella rangaistavien rikosten yhteydessä. Vuoden 2010 tilastojen mukaan vankilapopulaatiosta 40 % oli mustia ja 39 % valkoisia eli käytännössä yhtä paljon. Kuitenkin poliisi ampui valkoisia noin tuplasti sen määrän kuin mustia. Näin ollen voidaan päätellä, että mustan rikollisen joutuminen poliisin ampumaksi on huomattavasti epätodennäköisempää kuin valkoisen rikollisen. Olisiko sittenkin niin, että poliisin liipaisinsormi on huomattavasti varovaisempi kun ase tähtää mustaan? Itselläni ainakin olisi, koska mustan ampumisesta joutuu ns. rasismikuseen sen tavallisen kusen lisäksi.
Tämä kaikki siitä huolimatta, että mustat syyllistyvät rotujen väliseen väkivaltaan aivan suhteettoman paljon, kuten tilasto näyttää:
Mustat tekevät valkoisia kohtaan aika tarkkaan yhdeksän kertaa useammin väkivaltarikoksia kuin valkoiset mustia kohtaan.
2. Speissarit hajosivat
Country Spice Katri Kulmuni sitten otti ja jätti Viisikon. Kulmunille onnittelut onnistuneesta poliittisesta vedosta. Kepu ei ollut tyytyväinen hallitukseen ja Kulmuni ui pois uppoavasta laivasta. Itse asia oli naurettavan vähäpätöinen. Esiintymiskoulutuksen tarve oli ilmeinen ja jotain viisikymmentätuhatta euroa on kyllä minimi, jotta tuollaiselle hallitukselle saataisiin edes hitunen uskottavuutta. Ja ennen muuta viisikymmentätuhatta euroa on hippunen niiden miljardien rinnalla, mitä hallitus on mättänyt suomalaisten rahoja EU:n typeryyksiin ja haittamaahanmuuttoon. Pauli Vahteran laskelmien mukaan haittamaahanmuuttoon uppoaa 3,2 miljardia vuodessa.
Tämän blogin lukijat ovat toki keskimääräistä sivistyneempää kansaa, mutta suhteutetaan silti. 3,2 miljardia vastaan 50 tuhatta. Kuvitelkaapa seuraavaa tilannetta. Olette käväisseet ostamassa itsellenne uuden auton. Hinta 32 000 euroa. Autokaupasta poistuessanne vetäisette uudenkarheat avaimet taskusta ja samalla sieltä tipahtaa pihalle 50 sentin kolikko ja vierii viemäriaukkoon. Kohautatte olkapäitänne ja menette kotiin.
- Hei kulta, kävin ostamassa uuden mersun. Hinta 32 000. Mutta minulta vierähti 50 sentin kolikko viemäriin
- MITÄ HELVETTIÄ SINÄ OLET MENNYT TEKEMÄÄN! Hukkasit 50 senttiä ihan turhaan!
Tässä esimerkissä on vielä se ero, että mersulla, toisin kuin haittamaahanmuuttajilla, on sekä hyötykäyttöä että jälleenmyyntiarvoa.
Kulmunin veto oli kuitenkin hyvä. On selvää, että hän pelasti tällä poliittisen tulevaisuutensa. Tai ainakin saattoi pelastaa. Veto jäi nimittäin rohkeuden puutteessa puolitiehen. Entäpä jos Kulmuni olisi rohjennut sanoa asiat kuten suurin osa Kepun äänestäjistä todella ajattelee, mitä EU:hun, velkarahaelvytykseen ja haittamaahanmuuttoon tulee?
3. Maantiellä
Aiemminkin erinäisiä kohuja aiheuttanut Ano Turtiainen menetti taas kerran harkintakykynsä, jos hänellä sellaista on joskus ollutkaan. Kun joukkohysteria iskee päälle, pitäisi ymmärtää jos nyt ei kirkua mukana niin ainakin pitää turpansa kiinni. Ja jos ei pidä turpaansa kiinni, niin voisi tehdä sen vähemmällä urpoudella, niin vastapuolen urpot eivät ymmärtäisi, eivät edes väärin.
Turtiainen taisi päästä eduskuntavaaliehdokkaaksi virhearvion seurauksena. Persuissa laskettiin, että tyyppi tuo kaikkien hormooniniilojen äänet, mutta ei saa niitä läheskään tarpeeksi läpimenoon. Koko virhe. Turtiainen on loistava esimerkki yhden hengen vaalipiirien puolesta: on mahdotonta ajatellakaan, että hän olisi mennyt läpi anglosaksisessa järjestelmässä. Usean henkilön vaalipiirissä tällaisia vahinkoja sattuu.
Perussuomalaiset päätyivät erottamaan Turtiaisen ryhmästään. Ratkaisu oli oikea, se vain tapahtui väärään aikaan ja väärästä syystä. Nyt perussuomalaiset antoivat signaalin, että heitä pystyy hallitsemaan pelolla. Turtiaisesta eroon pääseminen hyvä, tapa jolla se kävi huono. Turtiainen itse perusti oman eduskuntaryhmänsä eikä kuulemma kaipaile takaisin. Aikoinaan Timo Soini totesi kapinallisille "ei siellä maantiellä kivaa ole", mutta joutui sitten sinne itse. Nyttemmin Soini on
myöntänyt: "Perussuomalaiset kaikkine puutteineen on vähiten huono valinta tällä(kin) hetkellä."
Turtiainen otti takkiinsa rajusti. Urpo mikä urpo, mutta ei hän silti olisi yrittäjänä boikotteja ansainnut. Mutta minkäs teet. Umberto Econ mestariteoksessa Ruusun nimi noviisi Adson on rakastunut maalaistyttöön, joka joutuu onnettoman sattuman vuoksi syyttömänä inkvisiittorin kynsiin. Adson oli lähtemäisillään tytön perään, kun hänen mestarinsa William pysäytti hänet sanoen: "Pysy aloillasi, hupsu. Tyttö on mennyttä. Poltettua lihaa." Turtiainen on nykyisten inkvisiittorien käsissä. Halla-aho tai muut perussuomalaiset eivät voi tehdä eikä heidän kannata tehdä hänen hyväkseen enää mitään.
Ano Turtiainen on köyhän miehen Tony Halme. Halmetta persujen piti roikuttaa varoitusten ja väliaikaisten erottamistenkin jälkeen mukana, koska hän oli kannatuksen takia tärkeä. Turtianen on hylättävissä: hän ei ole yhtä suosittu eikä anna yhtä osuvia lausuntoja kuin Halme.
Parasta mitä Turtiainen voi omassa ryhmässään tehdä, on jatkaa nykyistä linjaansa. Suvakit ovat kuin piraijaparvi: ne vainuavat veren eli haavoittuvuuden. Jos vain ui röyhkeästi omalla linjallaan, piraijat jättävät rauhaan. Suvakit ovat aikuistuneita koulukiusaajia, jotka iskevät vain heikkojen kimppuun. Röyhkeys ja voima ovat ne keinot, joilla suvakeilta saa olla rauhassa.
4. Anakronismi
Briteissäkin osataan mellakoida. Bristolissa heitettiin mereen Edward Colstonin patsas. Colston oli vuoden 1700 paikkeilla vaikuttanut paikallinen mahtimies. Rikkaudellaan hän teki paljon hyväntekeväisyyttä, tuki kouluja, kirkkoja, sairaaloita ja köyhäintaloja. Omaisuutensa hän oli kerännyt kaupalla, aluksi elintarvikkeilla, sittemmin myös ajan tavan mukaan orjakaupalla.
Odotamme milloin Yhdysvaltain historiasta pyyhitään pois Thomas Jeffersonin nimi, olihan hänkin orjanomistaja. Samalla voidaan poistaa vaikka Churchill Britannian historiasta, eihän hän kannattanut homoliittoja. Lista on loputon, jos lähdetään anakronistiselle linjalle. Aika aikaa kutakin.
5. Noitavainoa
Riitävästi ei näköjään suvaitsevaisuuden alttarille ole uhrannut myöskään Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling. Dumbledoren julistaminen B-rapun velhoksi ei riittänyt, kun Rowling ilmoitti olevansa sillä kannalla että pimppi tekee tytön ja pippeli pojan. Tästähän "transsukupuolisten" edustajat raivostuivat. Kyllähän se asia on kuulkaa niin, että jos karvaperseinen jortikkaäijä uskoo olevansa täti niin sehän on sitten täti. Olisi muuten kiva tuumia, joutuisiko lataamoon jos 170-senttinen väittäisi olevansa kaksimetrinen ja vaativansa tulevansa kohdelluksi sellaisena.
6. Ympäri leikataan, Suomeen tullaan
Viimevuotisessa kouluterveyskyselyssä 80 teinityttöä paljasti, että heidän sukuelimensä on silvottu. Näistä yli puolet on syntynyt Suomessa. Asian nosti tapetille ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, josta kiitokset hänelle. Ainoa oikea ratkaisu on lähettää jokainen silvottu perheineen takaisin sinne mistä ovat tulleetkin. Jos kerran haluaa elää epäonnistuneen kulttuurin säännöillä, niin eläkööt sitten siellä missä epäonnistunut kulttuuri on. Ei tuoda sitä tänne, niin ujuniahmeditkin pääsevät tekemään hyödyllistä työtä sivistysmaassa sen sijaan että heidän täytyy työskennellä omien haittamaahanmuuttajaheimolaistensa parissa.
7. Tää onkii hyvä pel, näit olkii vähä talvsovas
Tamperelaismies päätyi epämääräiseen seuraan ja haki ABC:n noutoparkkiruudusta itselleen Suomi-konepistoolin viidelläsadalla eurolla. Sitten hän kokeili sitä kerran eli ampui yhden Parabellum-patruunan. Epäonnekseen hän jäi kiinni. Muuten lainkuuliainen mies (tai ainakaan muusta ei kerrottu) menetti kaikki aselupansa, ammatissaan tarvitsemansa turvaluokituksen, sai 1800 euron sakot ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta.
Konepistooli oli ollut miehen hallussa yli kaksi vuotta. Mitään muuta rikollista olemassaolon ja yhden laukauksen ampumisen lisäksi sillä ei tehty. Mies itse kertoi oikeudessa tapauksen sattuneen hetken mielijohteesta ja siitä ajatuksesta, että onpahan koopee ainakin poissa rikollisilta.
Haistaako joku muukin tapauksessa lievää törkeämpää epäoikeudenmukaisuutta?
8. Tulevan varalle
Venäjällä julkaistiin uutinen, jonka mukaan puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6 Hornetit olisivat harjoitelleet hyökkäystä Venäjälle. Tämä uutinen on yksi siinä pitkässä ketjussa, jossa venäläiset vääristelevät Suomen nykyisiä tai entisiä tekoja.
Tarkoitus on ilmeinen: venäläiset valmistautuvat tulevan varalle. Ei ole hetkenkään epäilystä siitä, etteivätkö he tilaisuuden tullen olisi halukkaita liittämään Suomea äiti-Venäjän helmaan. Niin epätodennäköiseltä kuin tämän mahdollisuuden tarjoutuminen näyttääkin, on sen varalle hyvä valmistautua maalaamalla kansalle kuva pahoista tsuhnista.
9. Hengitystä pidätellessä
Palmen murhatutkinta ratkeaa tänään, lupasi otsikko. Jaa-a, tuumailin. Saisivat ensin kyllä ratkaista, kuka ampui Kaarle XII:n. Mutta ehkä Ruotsin poliisi hoitaa hommat viimeisin ensin -periaatteella. Vaan en kyllä usko että mitään on saatu selville.
Ja kuinkas sitten vuorokauden hengityksenpidätysharjoitusten jälkeen kävikään: Ei uusia todisteita!
10. Työmoraali
Marjat pitäisi saada poimittua, kun ulkomaalaista kausityövoimaa ei saada. Ongelma on se, että suomalaiset nuoret eivät viihdy marjatilalla töissä. Yrittäjä lataa asiat suoraan kuten ne ovat:
– Tämä on hyvin yksinkertainen asia. Ennen vanhemmat halusivat, että lapset tienaavat itse rahansa. Nyt monissa perheissä on kesätyöikäisiä nuoria, joille vanhemmat antavat vastikkeetonta rahaa. Tietenkään näiden nuorten ei kannata lähteä tilalle töihin.
Ilmiö ei sinänsä ole uusi, muistan sen kyllä omastakin nuoruudesta. Oli muutamia, jotka eivät kauan pellolla viihtyneet. Tai eihän siellä juuri kukaan viihtynyt, kun ainoa hyvä puoli oli bikiniasuiset poimijatytöt ja sadekelillä ei sekään. Mutta suurin osa siellä pysyi, kun piti saada mopo- tms. rahat.
Eilispäivänä täällä Hornankuusessa:
...tömptömptömpTÖMPTÖMPTÖMP.
- Isä, me haluttaisiin tämmöinen (sormi osoittaa asiaa X mainoskuvastosta)
- Vai niin. No en minä tuommoista tarvitse. Olette te töillänne ansainneet rahaa. Jos haluatte sellaisen ostaa, niin siitä vaan.
TÖMPTÖMPTÖMPtömptömptömp...
...
(supisupisupisupisupisupi... supisupisupisupisupisupi)
...
...tömptömptömpTÖMPTÖMPTÖMP.
- Isä, me juteltiin. Sovittiin että ostetaan yhteiseksi. Pistetään hinta tasan.
- Vai niin. Oletteko ihan varmoja? Onhan se suht arvokas.
- Ollaan.
- No selvä sitten. Käyn huomenna ostamassa, maksatte omilla rahoillanne sitten minulle.
- JEE!!!
11. Teinimicra
Punainen Nissan Micra piinaa Kauklahden kaupunginosaa Espoossa. Nuori kuski ajelee kevyen liikenteen väylillä, kiertää liikenneympyröitä väärään suuntaan ja kaahaa rajuja ylinopeuksia. Tämä on mahdollista siksi, että poliisi ei ole voinut puuttua asiaan todisteiden puutteessa.
Voin muuten vakuuttaa, että Hornankuusessa kyseinen kaahailu ei kauan jatkuisi.
12. Kisakausi käyntiin
Lahdessa käynnistettiin kansallinen huipputason kausi erityisjärjestelyin. Tulostaso oli ilahduttava. Oskari Mörö rikkoi SE:n harvemmin kilpaillussa 200 metrin aitajuoksussa. On sääli, että tämä aiemmin useammin nähty laji on jäänyt pitkälti pois ohjelmistosta. Matalan aitakorkeuden ansiosta se käy niin pika-aitureille, ptikien matkojen aitureille, pituushyppääjille kuten aitakokeilua miettiville sprinttereillekin. Mörön aika 23,24 on aivan maailmanluokkaa tässä lajissa.
Sara Kuivisto juoksi niin ikään harvemmin nähdyllä 600 metrin matkalla SE:n tuntumaan. Valmentaja Ari Suhosen mukaan vain hidas alkuvauhti esti SE:n syntymisen. Tästä rohkenen olla aavistuksen eri mieltä. Saran nopeus ei yksinkertaisesti riitä. En usko vieläkään, että kovasta lajiharjoituksesta ja epäilemättä kaikkien aikojen kunnosta 800 metrin SE kaatuisi tällä kaudella - tai koskaan. 600 metrin SE on suhteellisesti selvästi heikompi, se olisi pitänyt mennä nyt heikommallakin suorituksella jos 800 metristä unelmoi. Vaikka SE menisikin, on kahden kierroksen olympiaraja sekuntia SE:täkin kovempana liian kova. Mutta 1500 metrillä se on mahdollinen. Olympiaraja on 4.04,20 ja SE 4.06,01. Sara pystyy rikkomaan tällä kaudella SE:n, mutta tuskin olympiarajaa. Se vaatii enemmän lajiharjoittelua, nyt on menty tietääkseni liikaa kasisatasen ehdoilla. Mikä toisaalta on hyvä, sillä siirtymä kasilta tonnivitoselle on helpompi kuin päinvastoin.
Naisten pika-aidoissa katselin ensimmäistä juoksua pokerina. Muut huiput olivat poissa, Korte vetäisi 13,03. Ihan OK näin kauden alussa, tuumin. Kortteen hyvä loppu jäi nyt vähän jäykäksi. Sitten tuli toinen juoksu. Leuka loksahti noin kahdeksannen aidan kohdalla. Tajusin, että nyt mennään kovaa. Näki heti, että tämä juoksu oli ensimmäistä parempi. Loppuaika oli 12,84, maailman kauden kärki ja vain 12 sadasosaa edellisen kesän SE:stä. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että olen valmis lyömään vetoa siitä että tänä kesänä Korte juoksee alle 12,60. Täydellisissä oloissa edes 12,50 ei ole mahdoton - ja silloin ollaan jo lähellä maailman kärkeä. Kortteella on ensi vuonna jopa mitalisauma Tokiossa.
Naisten keihäässä kannattaa kiinnittää huomiota Julia Valtaseen. Juuri 19 vuotta täyttäneen raakileen biomotoriikka on aivan maailmanluokkaa. Kunhan tuohon kroppaan saadaan lisää voimaa tekniikan kärsimättä, aletaan hätyytellä jo 70 metrin rajaa.
Illan kruunasi miesten kolmetuhatta metriä. Topi Raitanen vetäisi vain muutaman sadasosan päähän ennätyksestään. Kauden eka kisa, yli puolet matkasta omalla vedolla - ja viimeinen kilometri oli yhdeksän sekuntia nopeampi kuin kumpikaan kahdesta ensimmäisestä, vieläpä soolona juostuna. SE on reilun yhdeksän sekunnin päässä. Ne yhdeksän sekuntia olisivat saattaneet lähteä jo tässä kisassa, jos alkuvauhti olisi ollut kovempi ja lopussa olisi ollut porukkaa ympärillä. Kansallisella tasolla sitä ei kuitenkaan ole, vaikka Eero Saleva ansiokkaasti roikkuikin kyydissä lähes kahteen kilometriin asti. Tämä sitten hänelle kostautuikin pääjoukon kolmen nopeimman ajaessa loppusuoralla ohi. Salevalla on kuitenkin tavoitteet pidemmillä matkoilla ja rohkea juoksu antaa ymmärtää, että perusnopeutta haetaan. Loppusuoralla ohi menneistä huomio juuri 19 vuotta täyttäneeseen Eemil Helanderiin, jonka aika oli ikäsarjassa kansainvälistä tasoa - meni tämän kauden Euroopan listaykköseksi ja olisi viime vuonna ollut tuolla tuloksella Euroopan tilaston seitsemäs.
13. Rapakon takana
Moninkertainen Suomen mestari Ville Lampinen (400 ja 800 m) kertoo kokemuksistaan jenkkiyliopistossa. Hänelle kävi kuten useimmille lupauksille: ei kehitystä, paljon vammoja. Ainoana plussana henkinen kasvu.
Vastoin yleistä harhaluuloa se, että valmentaja nauttii kuukausipalkkaa, ei tee hänestä osaavampaa. Tein aikoinaan vertailun, josta saattoi todeta etteivät jenkkiyliopistojen ammattivalmentajien tulokset ole ainakaan sen parempia kuin suomalaisten amatöörien. Itse asiassa lähes varmasti tietämys on tällä puolen Atlanttia parempaa, kyse on resurssierosta.
Atlantin taakse lähteminen ei missään nimessä kannata, jos urheilija on lahjakas ja motivoitunut. Jos urheilijalta puuttuu jompikumpi näistä, niin motivaation kannalta saattaa olla viisasta lähettää diiva rauhoittumaan ja palaamaan takaisin häntä koipien välissä. Olen seurannut kerran läheltä tällaista tapausta. Vuoden keikan jälkeen arvostus suomalaista valmennusta kohtaan oli aika lailla eri tasolla ja läpimurto huipulle tapahtui. Toisen valmennettavan kanssa heitin kerran koepallona mahdollisuuden jenkkiyliopistoon, kun oli selvää ettei hänestä maajoukkuetason juoksijaa tule, mutta jenkeissä saattaisi saada hyvän stipendin ja ilmaiset opinnot. Tämä ei kuitenkaan elämäntilanteen takia toteutunut.
14. Ulkonäköpaineita
Seitsenottelija Maria Huntington kirjoitti naisyleisurheilijoiden ulkonäköpaineista. Hän totesi aivan asiallisesti, että yleisurheilijan ei tarvitse olla täysin rasvaton. Juuri näin. Jos rasvattomuus ratkaisisi, fitness-kisojen osanottajat voittaisivat juoksuradalla. Terveyden ja jopa tulostason kannalta rasvattomuuden rajoille vedetty kroppa ei ole hyvä.
Mitä ulkonäköpaineisiin noin muuten tulee, niin ei tarvitse murehtia. Kyllä katse naisyleisurheilijoissa lepää, miss Suomi -kisat ovat naiskauneuden kannalta täysin piirisarjaa Kalevan Kisojen näkymiin verrattuna.
Loppukevennys: Syyllisyysolettama
Tässä ei sinänsä ole mitään hauskaa, mutta pakko oli laittaa tähän osioon siksi, että en edes satiirikkona olisi voinut keksiä mitään uskomattomampaa. Annetun lakiesityksen mukaan Berliinin osavaltion poliisin on jatkossa pidättäessään neekerin, arabin tai muun etnisesti edistyksellisen kyettävä todistamaan, ettei pidätys johtunut rasistisista syistä.
Aiemmin on tunnettu ns. syyttömyysolettama, jonka mukaan ihminen on syytön ellei toisin todisteta. Lain voimaantulosta lähtien Berliinin poliisia koskee syyllisyysolettama eli poliisi on syyllinen, ellei kykene toisin todistamaan. Tämä muistuttaa totalitaarista yhteiskuntaa, josta saksalaisilla onkin jonkinmoista kokemusta, ainakin työkalusaksan puolisella osalla.
Odottaa sopii, että tämä leviää vähitellen muuhunkin lainkäyttöön...
Kymmenen vuotta myöhemmin, suomalaisella maantiellä. Poliisi heiluttelee punakeltaista merkkiä ja Jaska ohjaa Hyrysysynsä tien varteen.
- Päivää.
- No päivää päivää. Mitäpä lainvalvojalla asiana, kun ei näy puhallutusvehkeitä?
- Eipähän sitä tällä kertaa... tätä uutta lakia tässä vaan. Joskos herra tulisi tuohon poliisiauton puolelle, niin voitaisiin kirjoittaa sakot ylinopeudesta.
- Täh? Ajoin tasan satasta... vai oliko tuossa jossain uusi kasikympin taulu jota en huomannut?
- Ei toki. Satasen aluettahan tämä. Jos nyt kirjoitettaisiin vaikka sadankahdenkympin vauhdista ne sakot.
- No helvetti... En takuulla ajanut sataakahtakymppiä missään vaiheessa.
- Voitko muka todistaa tämän?
*Aivot raksuttavat kuumeisesti*
- Hetkinen. Täähän on satasta koko matka Hornankuusesta alkaen, eikö olekin?
- No on. Yhdellä risteysalueella on kasikymppiä vähän aikaa.
- Eihän siinä sitten mitään. Kello on 18.40. Minä lähdin Hornankuusesta kokouksesta kello 18.00, sille on todistajia. Matkaa on 40 km. Keskinopeus 60 km/h. Vaikka laskisi että viisi minuuttia autolle menoon ja viisi minuuttia hiljaisempaa ajoa ennen liittymää, niin satasen keskinopeuteen ei pääse millään.
- Ei kyse ole keskinopeudesta. Voitkos muka todistaa ettet jossain vaiheessa ajanut vaikka sataakuuttakymppiä hetkellisesti?
- No milläs sen todistat, kun ei ole ajopiirturia eikä kojelautakameraa.
- Niin. Niitähän on kehotettu hommaamaan. Taisi tulla säästäminen kalliiksi, eikö totta?