keskiviikko 17. lokakuuta 2018
Syökää lihaa
Hesari suvaitsi taas kerran valistaa meitä siitä, kuinka länsimaat ja aivan erityisesti Suomi ovat syyllisiä maapallon ympäristökatastrofiin. Onneksi ratkaisukin on olemassa: artikkeli kertoi maailman pelastuvan melkeinpä pelkästään sillä, että länsimaissa vähennetään lihan syöntiä 90 %. Tosin alkuperäisessä tutkimuksessa tällaista lukemaa ei mainita lainkaan. Ja mainitaanpa sitten Hesarinkin jutussa, että sianlihan syönti on se, jonka pitäisi vähentyä 90 %. Naudanlihan syönnin vähenemisen pitäisi kuulemma olla 75 % ja kananmunien 50 %. Niin, paitsi että länsimaissa naudanlihankin kulutuksen pitäisi vähentyä se 90 %. Kananlihasta juttu ei puhu mitään. Alkuperäisestä tutkimuksesta ei kyllä löydy tuota 75 %:iakaan. Vastaavasti papujen ja palkokasvien syönnin pitäisi kolminkertaistua, pähkinöiden ja siementen nelinkertaistua.
Sivumennen on muuten todettava, että jostain syystä tämä juttu on ilmainen kaikille lukijoille. Eli se ei ole "vain tilaajille" eikä näytä olevan edes "käyntikertarajoitettu", kuten useimmat Hesarin jutut. Näköjään Hesari on oppinut sen, että propaganda pitää saada ilmaiseksi.
Jutussa todetaan, että ennusteiden mukaan maapallon väkimäärä kasvaa 9-10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä ennuste on turhan optimistinen. Kirjoitin kesällä juttusarjan (osat yksi, kaksi ja kolme), jossa tutkin maapallon väkiluvun kasvua väestötilastojen nojalla. (Osa neljä, joka käsittelee Suomen varautumista tilanteeseen, on työn alla ja ilmestynee ensi viikolla.) Seuraavat tilastotiedot ovat näistä laskelmista peräisin. Laskelmissa perusvuosina olivat vuosien 1957 ja 2017 tilanteet eli 60 vuoden ajanjakso.
Tilastotiedoista paljastui se kaikissa tutkimuksissa vaiettu tosiasia, että Afrikan vuosittainen väestönkasvuprosentti on jopa kasvussa. Vuosina 1957-2017 se oli keskimäärin 2,65 %, kun taas vuosina 2010-2017 2,84 %. Tämä on parina viime vuotena näkynyt myös koko maapallon kasvuprosentissa, joka on ollut pikkuisessa laskussa jatkuvasti, mutta nytkähti nousuun. Nousu aiheutuu juuri siitä, että Afrikan (kuten myös Lähi-idän, jonka kasvuprosentti on toiseksi suurin) osuus maailman väestöstä on kasvanut. Tällöin niiden suurempi kasvuprosentti saa jatkuvasti suuremman painoarvon koko pallon väestötilastoissa. Eikä tässä laskelmassa ole huomioitu sitä, että Afrikasta ja Lähi-idästä tulee koko ajan siirtolaisia muualle maailmaan ja he lisääntyvät lähes lähtöalueidensa tahtiin. Mikä muuttaa esimerkiksi Euroopan kasvuprosenttia ylöspäin, sillä ennuste on luonnollisesti tehty Euroopan nykyisen ja entisen väestörakenteen mukaan.
Vuonna 1957 Euroopassa oli noin 585 miljoonaa asukasta. Vuonna 2017 asukkaita oli 744 miljoonaa. Vuotuinen väestönkasvu oli keskimäärin 0,40 %. Mikäli koko maailma olisi noudattanut samaa tahtia, maapallon väkiluku olisi nyt noin 3,5 miljardia. Meillä ei olisi mitään hätää.
Todellisuudessa maapallon väkiluku on 7,5 miljardia, yli kaksinkertainen siihen nähden mikä se olisi ollut eurooppalaisella tahdilla. On helppoa todeta, että väestönkasvu ei ole globaali ongelma. Se on ainoastaan afrikkalainen, lähi-itäläinen ja jossain määrin eteläamerikkalainen ja aasialainen ongelma. Eurooppalainen ongelma siitä tulee vain haittamaahanmuuton ja muualla väestönkasvun takia tapahtuvan ylikulutuksen ja saastumisen takia.
Vastoin meille syötettävää propagandaa ihminen ei yleisesti ottaen ole mikään sopulilaji, joka lisääntyy hillittömästi kunnes seuraa katastrofi. Ainakaan eurooppalaiset eivät ole sellaisia. Eurooppa ei ole koskaan ollut merkittävästi ylikansoitettu. Mikäli Euroopassa on syntynyt väestöllinen kriisi, se on ollut laadultaan sellainen, joka olisi tapahtunut täysin väestömäärästä riippumatta. Musta surma 1300-luvulla, katovuodet, sodat - nämä kaikki olisivat tapahtuneet asukasluvusta riippumatta. Toisin kuin esimerkiksi Afrikassa, jossa nälänhädiltä oltaisiin tällä vuosisadalla käytännössä vältytty, mikäli väestön määrä olisi kasvanut samaan tahtiin kuin Euroopassa. Toisin kuin Lähi-idässä; tuskin Syyriassa sodittaisiin mikäli maassa olisi neljä miljoonaa asukasta kuten 1957 eikä lähes 20 miljoonaa kuten nyt.
Toki suurin osa Euroopan maista kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin tuottaa niitä (Suomi on toki selkeä poikkeus), mutta pahimmat ylikuluttajat resursseihin nähden löytyvät muualta, lähinnä Saharan reunamilta. Ja ehkä Euroopalle voi antaa vähän anteeksi siksi, että käytännössä kaikki kehitysmaiden edistyminen on perustunut eurooppalaisten luomiin ideoihin ja teknologiaan.
Mutta sovitaan nyt - ihan vain ajatuskokeen takia - , että kaikki artikkelissa kirjoitettu on totta.
Eli maapallo ei kerta kaikkiaan kestä tätä menoa (mihin lienee helppo yhtyä sinänsä). Ja että ilmastonmuutos ihmisen toiminnan takia on tosiasia ja siihen kykenee vaikuttamaan ryhtymällä kasvissyöjäksi. (Tiedoksi, että tulen poistamaan kommentit, jotka keskittyvät kiistelemään onko ilmastonmuutos totta vai ei. Kuten edellä todettiin, tässä sovitaan ajatuskokeen takia että se on totta, kiistely siitä ei kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin. Tästä voi riidellä muualla, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään muihin asioihin.)
Katsotaan mitä tapahtuu kahdessa ääripääskenaariossa. Ensimmäinen on se, että länsimaat jatkavat nykyistä lihansyöntiään ja kulutustaan. Toinen ääripää on se, että länsimaat siirtyvät kirjoituksessa esitettyyn 90 % lihansyönnin leikkaukseen muutaman vuoden sisällä ja tekevät muutkin vastaavat toimenpiteet. Laskuissa oletetaan maapallon väestönkasvuprosentin pysyvän entisellään (mikä ei siis pidä paikkaansa, sillä voimakkaasti kasvavan afrikkalais- ja muslimiväestön osuuden maapallon väestöstä noustessa nousee myös keskimääräinen kasvuprosentti, vaikka muiden väestöjen kasvu hidastuisikin tai kääntyisi jopa laskuun, kuten eurooppalaisten). Tämä oletus antaa kuitenkin varsin hyvän arvion väestönkehityksestä.
Skenaario 1: Kaikki jatkuu kuten ennenkin
Vuoteen 2050 mennessä koko maapallon väkiluku on kasvanut 11,9 miljardiin. Heistä noin 750 miljoonaa on eurooppalaisia. Euroopan itsensä väkiluku on kylläkin selvästi suurempi, koska haittamaahanmuuttajat jälkeläisineen ovat kasvattaneet sen noin 850-1000 miljoonaan. Eurooppalaisten osuus koko maapallon väkiluvusta on 6,3 %, Euroopan asukkaista eurooppalaisia on 75-88 %.
Ylilaiduntamisen ja liikatuotannon takia maapallon ekosysteemi romahtaa. Kulkutaudit leviävät, sodat ja muut levottomuudet raivoavat. Miljardeja kuolee, elintaso putoaa lähelle nykyafrikkalaista tasoa. Eläinlajit kokevat useita sukupuuttoja, vain eristyneimmillä tai mahdollisesti ekokatastrofista vähiten kärsineillä, rajansa sulkeneissa maissa säilyvät suuret nisäkäslajit.
Savun hälvettyä ihmiskunnan eloonjääneet alkavat rakentaa uutta maailmaa, toivottavasti opikseen ottaneina. Eurooppa toipuu, jollain lailla ainakin.
Skenaario 2: Ryhdytään nyt, välittömästi, rajuihin toimenpiteisiin
Lihantuotantoa rajoitetaan voimakkaasti haittaveroin. Kierrätystä tehostetaan. Yksityisautoilu tehdään käytännössä mahdottomaksi. Ihmiset pakotetaan asumaan ahtaissa kaupungeissa pienissä asunnoissa. Riittävän voimakas ylikansallinen valvontajärjestelmä varmistaa, että länsimaissa sääntöjä todella noudatetaan.
Tehotoimin kyetään ekokatastrofin syntyminen vuonna 2050 estämään. Mutta vuonna 2100 maapallon väkiluku on miltei 20 miljardia. (Itse asiassa nykyisellä maapallon väestönkasvuprosentilla – joka on siis viimeisten vuosien ajan ollut lievässä nousussa – väkiluku olisi yli 24 miljardia.) Väkiluku olisi kasvanut vielä voimakkaammin, mutta Afrikan ekokatastrofi ehti ensin. Vuonna 2017 Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku oli noin miljardi. Nykyisellä kasvuprosentilla se olisi vuonna 2100 varsin tarkkaan kymmenen miljardia. Afrikan väkiluvun ehdottomaksi ylärajaksi osoittautui viisi miljardia. Koko manner on ekokatastrofi. Lähes kaikki rottaa suuremmat nisäkäslajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Ylijäämäväestö on paennut Afrikasta muualle. Euroopan väkiluku on noin kolme miljardia. Siitä miljardi on ilmastopakolaisia, toinen miljardi aiempien haittamaahanmuuttajien jälkeläisiä ja viimeinen miljardi eurooppalaisia tai sekarotuisia. Varsinaisia eurooppalaisia on suunnilleen saman verran kuin nyt eli 750 miljoonaa tai hieman vähemmän.
Ylilaiduntamisen ja liikatuotannon takia maapallon ekosysteemi romahtaa. Kulkutaudit leviävät, sodat ja muut levottomuudet raivoavat. Miljardeja kuolee, elintaso putoaa lähelle nykyafrikkalaista tasoa. Erona Skenaario 1:n ekokatastrofiin on katastrofin moninkertainen laajuus. Maapallo hukkuu muovijätteeseen, sillä kehitysmaiden jo nykyinen valtava jäteongelma – ne tuottavat yli 95 % muoviroskasta – on moninkertaistunut.
Savun hälvettyä ihmiskunnan eloonjääneet alkavat rakentaa uutta maailmaa. Ennen ekokatastrofia eurooppalaisten osuus ihmiskunnan väestöstä oli alle neljä prosenttia. Euroopassa eurooppalaisten osuus väestöstä oli 25 %. Kun Euroopassa, sivistyksen kehdossa, väestön valtaosa on jotain muita kuin eurooppalaisia, mitkä ovat toipumismahdollisuudet vaikka seuraavan tuhannen vuoden aikana?
Skenaario 2 on toki optimistinen skenaario siinä mielessä, että ekokatastrofilta vältyttäisiin lähes sata vuotta. Se perustuu siihen luultavasti virheelliseen olettamukseen, että kasvisten tuotanto on todellakin ekologisempaa kuin lihan tuotanto. Vaan menkääpä kauppaan ja laskekaa tuotteiden hinnoista kalorimäärä euroa kohti. Vaihtelua on toki paljon, mutta liha pitää helposti pintansa. Ja hinnan määrää markkinatalous. Kun ihannoidaan aiempaa, muutaman kymmenen vuoden takaista ruokavaliota, jossa lihan osuus oli nykyistä pienempi, unohdetaan kustannustehokkuus. Lähituotannossa, kun ihmiset asuivat maalaiskylissä, kasvisten reaalihinta oli matalampi kuin lihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ravintoa ei tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. Lihassa energia on tiiviimmässä muodossa kuin kasviksissa ja kun nykyään ei enää pidetä Helsingissä lehmiä, kuljetus- ja varastointikustannukset muodostavat kasvisten hinnasta selvästi suuremman osuuden kaloria kohti laskettuna kuin lihan hinnasta. Miksi kuvittelitte tuoremehussa lukevan ”Valmistettu tiivisteestä”? Kuka hullu nyt kuskaisi Etelä-Euroopasta kymmenen litraa vettä, kun voi kuskata litran tiivistettä ja lisätä veden Suomessa. Voi siis olla niin, että kasvisruokavaliosta huolimatta ekokriisi iskee sittenkin jo 2050 – tai ainakin aiemmin kuin 2100.
Kun noita kahta ääriskenaariota vertaa, niin ainakin ihmiskunnan kannalta katsoen näyttää siltä, että mitä nopeammin kriisi iskee, sitä paremmat ovat toipumismahdollisuudet. Siitä yksinkertaisesta syystä, että väkiluku ei ole ehtinyt kasvaa hillittömäksi, jolloin ympäristölle ei vielä ole ehditty aiheuttaa niin paljon tuhoa.
Näin ollen jatkakaa lihansyöntiä kuten ennenkin tai mieluummin lisätkää sitä. Nopeutatte ekokatastrofin saapumista ja mitä nopeammin se tulee, sitä parempi luonnonsuojelun kannalta. Aivan erityisesti kannattaa syödä luomua, koska sen tuotanto vaatii lannoitteiden puutteen takia huomattavasti paljon enemmän tuotantoalaa kuin tehotuotanto.
Tai onhan toki olemassa sekin vaihtoehto että ryhdytään toimimaan järkevästi. Eli tunnustetaan maailman kaikkien ympäristöongelmien syynä olevan hillittömän, nimenomaan kehitysmaissa tapahtuvan väestönkasvun. Toistetaan vielä kerran: Vuonna 1957 Euroopassa oli noin 585 miljoonaa asukasta. Vuonna 2017 asukkaita oli 744 miljoonaa. Vuotuinen väestönkasvu oli keskimäärin 0,40 %. Mikäli koko maailma olisi noudattanut samaa tahtia, maapallon väkiluku olisi nyt noin 3,5 miljardia. Meillä ei olisi mitään hätää.
Sitten ei muuta kuin vaaditaan muun maailman laskevan väestömääränsä samalle tasolle kuin Euroopan väkiluku. On tämäkin parempi vaihtoehto kuin se, että tässä Euroopan haittamaahanmuuttopolitiikan järjettömyydessä onkin takana järki, mutta sellainen järki jonka rinnalla 1940-luku alkaa vaikuttaa lystikkäältä piknik-retkeltä suunnittelijoiden valmistautuessa seuraavaan siirtoonsa. Tai onhan sekin mahdollista, että teknologiaa on salaa kehitetty niin pitkälle, että inhimillinen ratkaisukin on olemassa.
Itse menisin vielä pidemmälle ja vaatisin kaikkien maiden tiputtavan väestötiheytensä Suomen tasolle, jonka jälkeen kaikilla voisi olla sama elintaso kuin suomalaisilla.
VastaaPoistaEiköhän Kiinalaiset tule panemaan Afrikan väestöräjähdykesn aisoihin, kunhan pääsevät vauhtiin
VastaaPoistaTosin joku Superebola luultavastikin räjähtää lähitulevaisuudessa ja ensimmäisenä Afrikassa..
-jpt-
Kiitos hyvin asiallisesta ja erityisen tarpeellisesta kirjoituksesta. Kirjoituksessa liikutaan aivan olennaisen äärellä, itse asiassa tieteellisissä - ja ei-niin-tieteellisissäkin - julkaisuissa on varoitettu juuri väestönkasvusta.
VastaaPoistaSuomessa väestönkasvua ei saa sanoa ongelmaksi, vaan siitä pitää oikeaoppisesti vaieta, kuten niin monesta muustakin asiasta, jotka usein - tai ainakin pääsääntöisesti - ovat kaiken lisäksi totta.
Nykyiset poliittiset puolueet, ns. Järjestelmäpuolueet, joihin Perussuomalaiset ei tiettävästi onneksi kuulu, ajavat kaikki samaa utopiaa ja uusteologiaa, joka on mädättänyt jo useita sukupolvia Suomessa. Itse asiassa lopettamalla tuo mädätys, tehtäisiin ilmastolle suurempi ekoteko, kuin rajoittamalla varsinkin eurooppalaisten lihankulutuksesta johtuvaa karjan tuotantoa.
Itse ihmettelen aina tässä lihansyönnin rajoittamis- ja lopettamisvouhotuksessa taas kerran sitä, että haittamaahanmuuttajat jätetään täysin tarkastelun ulkopuolelle, enkä tarkoita heidän tänne lampsimistaan ja lennättämistään jatkuvana päivittäisenä virtana, johon kirjoittaja jo kommentoikin, vaan siihen, että tänne saavuttuaan heidän (toiseuden) lihankulutuksesta ei puhuta yhtään mitään.
Aina ongelmana on kantasuomalaiset, vaikka jo lapsuudesta muistan, kuinka romaaneilla oli aina 1980-luvulla hyvin paljon lihaa ostoskärryissään kaupassa, voisin veikata, että huomattavasti enemmän kuin kantasuomalaiset söivät keskimäärin suhteellisesti. Ja sama näyttää toistuvan nyt haittamaahanmuuttolaisten ollessa kyseessä! Kyllä, he ovat tottuneet syömään lihaa kotipuolessaan, joten miksi sitä täällä muuttaisi. Ja miksi tarvitsisikaan muuttaa, koska Järjestelmäpuolueen aktiivit ovat mahdollistaneet heidät kaikenmaailman halal-liha-kauppiaiksi ja vastaaviksi. Jälleen voisin veikata, että kantasuomalaisen veronmaksajan veroeuroilla kustannetaan haittamaahanmuuttolaisten keskimäärin suhteellisesti suuremmat liha-annokset per henkilö, kuin mitä itse maksajapuolella on edes nykyisin vara käyttää.
Helsingin Sanomat tulee Suomen hallituksen ja Eduskunnan kieltää mitä pikimmin julkaisemasta ala-arvoista roskajournalismia, uusteologiaa ja utopiasanomaa Suomessa.
Jälleen kerran hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus. Kiitos.
VastaaPoistaTuosta muoviroskasta sen verran, että noin 2% öljystä käytetään muovin tekoon. Muu siis poltetaan. Tuosta muovimäärästä 2% kierrätetään ja loppu siis poltetaan tai jää roskana luontoon.
VastaaPoistaMuovilaatuja on kymmenkunta, ja niitä ei voi sekoittaa keskenään kierrätysmuovina. Itse asiassa tuo kierrätysmuovikin on mahdollista vain siinä tapauksessa, että se muovi ei ole poistunut missään vaiheessa tuotantolaitoksen ulkopuolelle. Sellaista "kierrätystä".
Ja nyt tulee se oleellisin: mikromuovin suurin lähde ovat asfaltti ja ajoneuvojen renkaat. Niistä irtoava muovipöly on se, joka virtaa tienvarsista purojen ja jokien kautta järviin ja meriin. Samalla tavalla kuin lannoitteet pelloilta.
Eli ainoa järkevä tapa "kierrättää" muovia on polttaa se jätteenä ja ottaa siitä energia talteen.
Kallistun pahimpien skenaarioitten kannalle. Syynä on se, että länsimaat typeryyttään ulottavat kaikki toimenpiteet vain tavallisiin valkoisiin länsimaalaisiin. Afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä ei voi eikä saa pakottaa mihinkään koska he omaavat korkeamman uhripääoman joten he ovat arvostelun ja kaikkien pakkotoimenpiteitten ulkopuolella. Siksi heidän jatkuva lisääntymisensä ei ole ongelma koska sitä ei saa esittää ongelmana. Tilannetta voi verrata siihen että sauna palaa ja sammuttajat ottavat ämpärillä järvestä vettä, kaatavat sen rannalla olevaan toiseen ämpäriin ja kantavat sitten takaisin järveen.
VastaaPoistaAsiallista asiaa, kiitos. Kiinnittäisin huomiota ruoantuotannon alueelliseen/kansalliseen näkökulmaan. Jaskan esittämään ihmettelyyn kasvis/lihatuotteiden hintatasoista voi saada näkökulmaa liki kahdensadan vuoden takaa ns. von Thünenin renkaiden kautta:
VastaaPoistahttps://is.mendelu.cz/eknihovna/opory/zobraz_cast.pl?cast=62123
Von Thünen tunnusti itsekin, että "der isolierte Staat" on ideaali, joka edellyttäisi täyttä eristyneisyyttä, kauttaaltaan tasaisia tuontanto-olosuhteita sekä liikenneyhteyksiä, ja esim. vesistöjen tuomien logistisen edun vääristymien puuttumista.
Nykymaailmassa mallin esittämä puupolttoaineen tuotantovyöhyke on käynyt tarpeettomaksi. Myös kylmäkuljetus yms. logistinen tekniikka on voinut kääntää joitakin suhteita. Mutta pitää se likimain kutinsa, myös Suomen merkittävien kaupunkien liepeillä.
Lähellä kulutusta on puutarhatalous - juurikin logistisen edun myötä, sekä siitä syystä, että työvoimaa on keskuksesta paremmin saatavissa. Ihmisravinnoksi myytävien kasvisten tuotanto kun on ihan saakelin työvoimaintensiivistä touhua esim. viljantuotantoon tai karjankasvatukseen verrattuna. Suomessa myös viljan ja maitotalouden vyöhykkeet ovat vaihtaneet paikkoja, johtuen luonnon oloista: Sisä-Suomessa maitotalous on luontevampaa, kun taas viljan, ja viljasta riippuvien sika- ja siipikarjatalouden suhteellinen etu on Etelä-Suomessa. Tärkein von Thünenin tuoma näkökulma logistisesta suhteellisesta edusta pitää muuttuneissakin oloissa paikkansa.
Kasvikset eivät vihreidenkään silmälasien läpi liene kaikki saman arvoisia: joku lanttu, porkkana tai peltokaali viljellään normaalisti termisen kasvukauden aikana avomaalla, ilman keinotekoista kasvuun tarvittavaa lämpö- ja valoenergiaa. Talvella myytävät tuorekasvikset kuten salaatit tai tomaatit taas viljellään ulkopuolisella lämpö- ja valoenergialla. Kaupungin läheisyys auttaa toki tässäkin, jos kaukolämpöverkon hukkaenergiaa voi käyttää edullisesti hyödyksi.
Sitten on vielä luonnonoloihin liittyvä maataloustuotannon suhteellinen etu. Suomi sijaitsee boreaalisella ja subarktisella vyöhykkeellä, joilla kasvukauden pituus, lämpötila ja päivän pituus tekevät omat temppunsa. Täällä lyhyehkö kasvukausi suosii enemmän varsien/naattien kasvua kuin kukintaa ja siementen tekemistä. Siksi esim. itävaltalaisen sekatyömies Alois Schicklgruberin Adolf-poika, joka modifioi taiteilijanimensä äitinsä suvussa kulkeneesta Hüttler-nimestä, totesi visioidessaan Euroopan luontaista talousjärjestystä, että Suomi soveltuu lähinnä puun ja heinän kasvatukseen. Miten totta: Suomi on puunkasvatuksen tuloksissa maailman kärkimaa, ja myös nurmirehujen sadoissa meitä edellä Euroopassa taitaa olla vain joku Irlanti, jonka lämpösumma ja sademäärä voittavat meidät mennen tullen.
Mitenpä näitä nurmirehuja käytetään? Ei vegaaninen cityhipsteri niitä tule paalista syömään? Tietenkin ne syötetään märehtijöille! Näin ollen paras tapa kuluttaa suomalaista maatalouden alkutuotantoa on ilman muuta vetää maitoa, maitotuotteita (ml. erityisesti voita) sekä naudan- lampaan- ja vuohenlihaa niin paljon kuin sielu sietää.
Valtaosa kasvinviljelyyn keskyttyvistä viljelijöistä muuten pyrkii tuottamaan elintarvikelaatuista satoa: myllyviljaksi, kauraryyneiksi tai nyhtökauroiksi, keittoherneiksi, Härkisten raaka-aineiksi.. Ihmisen syötäväksi kelpaavasta laadusta kun mrs. Market on tykännyt kautta aikain maksaa sivistyneempää hintaa. Kaikki sato ei vaan kelpaa siihen, tämä vuosi on korostunut esimerkki. Elintarvikelaadun alittava sato tavallisesti kelpaa rehuksi. Yleensä sian- tai siipikarjan rehuksi. Syökäätten siis myös sikaa, munia ja siipikarjanlihaa hyvällä omallatunnolla. Se vähentää maataloustuotannosta tulevaa hukkaa. Ja siten alentaa myös siitä hukasta aiheutuvaa hintaa, joka muuten koituisi niiden syötävien laatujen rasitteiksi..
Terv. Achtung
Viksu pohdinta!
VastaaPoistaSkenaario 1 ja 2 tuottanevat lopulta samanlaisen lopputuloksen.
Jospa onkin niin, että luonnonlakien koodistoon on kirjattu suurista ja nopeasti ilmaantuvista luontoa vahingoittavista muutoksista vääjäämättä seuraavat katastrofit, jotka paluttavat luonnon takaisin tilaan, josta luonto voi taas alkaa kulkea ehkä jopa parempaan suuntaan. Se, että onko ihminen mukana tuossa uudessa systeemissä on ensisijaista vain siinä mielessä, että ihmisen mukaan ottaminen siihen todistaa, että olemme aiheuttaneet luonnon säilymiseen tähtääviin koodeihin korjautumattomia vaurioita.
Linkola saattaa olla oikeassa. "Linkola on luonnehdittu Suomen tunnetuimmaksi malthusilaiseksi, sillä hänen mukaansa kaikenlaiset ihmiskuntaa kohtaavat katastrofit ovat ainoa keino pelastaa maapallo ekologiselta tuholta." https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Linkola
Hemuli: Tuossa on toki se ero, että Suomessa on jo luonnonolosuhteiden takia oltava pienempi väestöntiheys kuin lämpimämmillä seuduilla. Mutta joo. Ihminen on edelleen perussosiaaliselta olemukseltaan luolaihminen ja ylitiheän asumisesn sosiaaliset haittavaikutukset näkyvät.
VastaaPoistajpt: Siitä, miksi Kiina investoi kovasti Afrikkaan, voi esittää epäilyksiä. Vihjesanaksi voi antaa saksan kielellä: Lebensraum.
Juha Kivelä: Palaan tuohon haittamamujen lihansyöntiin ensi viikolla (olettaen että saan Vitaalit statistiikat, osa IV:n valmiiksi). Esitän että esim. VOK:it siirtyvät 100 % kasvisruokavalioon.
Professori: Tarkoitus on nimenomaisesti herättää lukijoita ajattelemaan, mutta perusongelma on siinä että tätä lukevat yleensä ovat jo valmiiksi niitä jotka ajattelevat.
Kumitonttu: Näinhän se on. Tässä vielä linkki uutiseen, jonka mukaan 95 % merten muoviroskasta tulee vain kymmenestä suuresta joesta - jotka kaikki sijaitsevat kehitysmaissa. Laskeskelin (kohta nro 2) että tämä ei pidä paikkansa jokien osalta, mutta maajakauman osalta kyllä ja luultavasti 95 % ei edes riitä.
Yrjöperskeles: Olen jossain määrin optimistisempi. Itse asiassa olen parin viime kuukauden ajan kuullut usean eri ihmisen kauhistelevan kehitysmaiden hillitöntä väestönkasvua - asia josta ei vuosikymmeniin ole liiemmin puhuttu. Sanoista tekoihin on toki vielä pitkä matka, mutta suunta on ainakin oikea.
Achtung: Nimenomaan noin. Tässä kirjoituksessa piti vain tilanpuutteen takia jättää perusteluja pois, mutta tuo on aivan totta.
Veijo Hoikka: Aivan, sama lopputulos molemmissa. Tässä vain ajatteleekin kummasta katastrofista on helpompaa nousta. Ja todellakin pysäyttävää oli laskea sekä maapallon (24 miljardia) että pelkän Saharan eteläpuolisen Afrikan (10 miljardia) väkiluvut 2100 nykyisillä kasvuprosenteilla.
Jonkunverran ole seurannut maahantulleiden ruokailuja ja kovin paljon proteiinilihoja ei aterioilla näy. Keitoissa on kasviksia, kastikkeissa jokunen katkarapu. Mausteita ja makua ruoassa kuitenkin on. Tämä pohdinta siis mitä joskus nähnyt pöytään katettavan.
VastaaPoistaNoissa väestöräjähdysarvioissa ei taida olla otettu huomioon "luonnon" korjausmekanismeja, "Some scientists believe that as the world’s population increases and basic resources become scarce, wars will be fought more often over fundamental essentials, such as water and food."
VastaaPoistahttps://owlcation.com/social-sciences/The-Main-Reasons-For-War
Ikävä kyllä nuo syyt eivät ehkä koske vain maita, joissa väestöräjähdys tapahtuu, vaan räjähdyksen paine ja sirpaleet ulottuvat myös laajemmille alueille.
Taudit myös korjaavat osaltaan numeroita, Kongossa ebolakin taas piristynyt.
https://www.who.int/csr/don/11-october-2018-ebola-drc/en/
Ano: Mitä olen itse seurannut, niin kyllä vaikka vanhushuollossa ateriat ovat huonompia. Monessa paikassa matuille tarjotaan samaa ruokaa kuin kouluissa eli ruoka toimitetaan paikalle laitoskeittiöistä.
VastaaPoistaVeijo Hoikka: Valitettavasti taudit eivät ole kovin tehokkaita väestönrajoittajia ja sodat ovat vielä tehottomampia. Vitaalit statistiikat, osa III -juttuun olin liittänyt kuvaajan Ruandan väestönkehityksestä. Vuoden 1990 6,5 miljoonan väestö putosi 5,0 miljoonaan viidessä vuodessa, mutta oli noussut takaisin 6,5 miljoonaan jo 1998.
No hieman lisää spekulointia. Toki olen lukenut erinomaiset kirjoituksesi asiaan liittyen, kiitos niistä.
VastaaPoistaTänään tiedämme ja suureksi osaksi vain arvioimme menneiden tapahtumien taustoja ja merkitystä. Huomisesta eteenpäin olemme taas tulevaisuuden suhteen yhtä päivää heikommalla pohjalla kuin tänään (koska huomenna tiedämme, että maailmanloppu ei eilen tullutkaan).
En vähättelisi sotiin ja niihin rinnastettavien projektien uhrimääriä. Ruandan mellastuksessa 1994 meni 100 päivässä 800000 nurin. Eli kyllä Afrikassakin osataan https://www.bbc.com/news/world-africa-26875506 . Armenian kansanmurhassa turkkilaiset ja ottomaanit listi miljoonia armenialaisia https://www.history.com/topics/world-war-i/armenian-genocide
Stalinin saavutus Holodomor vähensi Ukrainan väestöä miljoonilla http://holodomorct.org/holodomor-facts-and-history/
Veli Pol Pot reuhtoi omaa kansaansa nurin jopa kaksi miljoonaa. Oppinsa ja innostuksensa hän kävi hankkimassa Ranskan yliopistomaailmassa, sieltähän Euroopan korkein kommunistinen sivistys lienee peräisin http://www.historyplace.com/worldhistory/genocide/pol-pot.htm
Listaa voisi jatkaa Stalinin, Maon ja muiden historian kirkkaimpien tähtien saavutuksilla.
Taudit ja vitsaukset. Musta surma https://www.historytoday.com/ole-j-benedictow/black-death-greatest-catastrophe-ever ja espanjantauti niittivät väkeä, no paljon.
Sitten asiaan. Menneet on menneitä. Mikään yllä listatuista tapahtumista ei ole perustunut väestöräjähdykseen. Väkeä kuoli, mutta ruokaa ja hoitoa riitti joten kuten eloon jääneille. Jos ennusteet etenkin Afrikan väestömäärän räjähdyksestä käsiin toteutuvat niissä suuruusluokissa, joita on arvioitu, tapahtuu infran romahtaminen jo ennen ennätyslukujen edes hipoessa huippua. Ei ole ruokaa, ei puhdasta vettä, terveydenhoito romahtaa, sairaalat halvaantuvat jne. Ei pelkät rutot, kolerat tai ebolat sinällään tuhoa populaatioita, mutta kun jo kauan ennen ennätyslukuja rajattomat lääkärit ja muut äspeeärrät ovat resurssien puutteessa menettäneet mahdollisuutensa hoitaa nopeasti tappavia tauteja sadoissa epidemiapisteissä, alkaa elävien osuus painua lähelle nollaa. (Aiempi ebolaepidemia saatiin rajoitettua kansainvälisten avustusjärjestöjen tietotaidolla, mutta ei ehkä niin hyvin nyt jo käynnissä olevaa https://foreignpolicy.com/2018/10/18/welcome-to-the-first-war-zone-ebola-crisis/ ). Esimakua tulevista rähinöistä seuraamuksineen on jo saatavilla https://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/yemen-civil-war-explained-facts-saudi-arabia-bombing-uk-forgotten-war-deaths-refugees-a8584356.html .
Toisaalta, eurooppalaisten ei ole syytä olla huolissaan, koska maanosamme on tuhoutunut jo ennen lopullista romahdusta Afrikassa. Muta sillä viimeiselläkin hyvähalijalla, joka sammuttaa valot Euroopassa, jää sentään hyvä mieli kaikesta siitä, mitä olemme noiden siirtomaauhrien hyväksi tehneet.
No, tämähän oli tietysti mielikuvituksen tuotetta aivan kuten väestöennusteet ja gallupitkin.
Hassua, että juuri sianlihan syöntiä vaaditaan eritoten vähennettäväksi. Varmaankin luonnollisesti ihan puhtaasti ilmasto- ym. eettisistä syistä... Luultavasti samaiset penaalit parahtaisivat kylläkin saman tien, jos esim. halal-liha vaadittaisiin poistettavaksi myynnistä (miksihän se on alunperinkään edes pitänyt ottaa sinne?) Vaikka sika sentään muuttaa rehua lihaksi huomattavasti märehtijöitä tehokkaammin, eikä käsittääkseni tuota kaikenlaisia suolistokaasujakaan ihan samassa määrin mitä vaikkapa naudat. No, paskantuottokyky sillä on omaa luokkaansa, mutta sitäkin lopputuotetta voi sentään hyödyntää eri tavoin, jopa energiantuotannossa. Joten ei varsinaista ongelmaa sikälikään, sano.
VastaaPoista-J.Edgar-
J.Edgarin hiljakkoiseen kommenttiin: Olen kyllä nähnyt semmoisiakin ilmastouskovaisia tulkintoja, joissa sika ja siipikarja ovat nimenomaan vähemmän turmiollisia kuin nauta, joka sitten onkin Herrasta Perkeleestä. Juuri mainitsemasi laskennallisen rehuhyötysuhteen vuoksi sekä siksi, että naudat piereskelevät enemmän metaania ynnä ammoniakkia, ja aiheuttaisivat siten lätkämailan hyperbolista vääntymistä ylöspäin..
VastaaPoistaPelkän rehuhyötysuhteen tarkastelu ei kuitenkaan ole mielekästä, jos ei tunne taustalla olevia laadullisia ym. premissejä. Siat ja siipikarja tosiaan käyttävät rehua nautaa ym. märehtijöitä tehokkaammin - mutta eivät mitä tahansa rehua. Ne ovat näet yksimahaisia otuksia kuten me ihmisetkin, ja syövät periaatteessa samaa ruokaa kuin mekin voisimme syödä. Ne ovat laillamme myös kronkeleita rehun valkuaisen kanssa, etenkin ns. kriittisten aminohappojen. Märehtijä puolestaan muuttaa nurmista saatavan korsirehun maidoksi ja lihaksi tehokkaimmalla tunnetulla tavalla. Eivätkä ole rehuvalkuaisen aminohapoista kronkeleita - voivat periaatteessa muuntaa jopa rehuun lisätyn urean (ammoniumtypen) tarvitsemikseen aminohapoiksi.
Aiemmin selostin, kuinka vaikkapa laajalti Suomessa nurmien viljely on olosuhteiden vuoksi tehokkaampaa pellonkäyttöä kuin sikarehuiksi soveltuvien viljojen ym. kasvatus. Mennään siis varsinaisen maanviljelyn fundamentteihin.
Tältä alalta on syytä huomata, että nurmien viljely parantaa maan humuspitoisuutta, peltoekosysteemiä ja fysikaalista rakennetta (esim. maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä ja kaasuvaihtoa). Samoin kuin lehmänpaskan levitys sinne peltoon. Nurmet ovat siis eduksi, jatkossa ehkä jopa välttämättömiä, että Suomenkin pellot saadaan pidettyä nykyisessä tai nykyistä paremmassa kasvukunnossa! Yksipuolinen viljanviljely, puhumattakaan juurikasveista, kuluttaa näet maata, nurmi ikään kuin ehostaa sitä. Tullaan käsitteeseen nimeltä kasvinvuorotus: myös viljan ja juuriskojen kasvatukseen erikoistuneiden tilojen pelloilla olisi aika ajoin kasvatettava rehunurmia. Tämähän on kiistatta myös sitä maaperän hiilensidontaa. Tarvitaan siis tarvetta sille nurmien sadolle - siis tarvitaan märehtijöitä. Joista suurin osa nykyisellään on nautoja. Siksi nauta- lammas- ja vuohituotteiden kuluttaminen on minun mielestäni ympäristöteko. Tässä sivuutin kokonaan märehtijöiden laiduntamiseen liittyvät biodiversiteettiin ja eläinsuojeluun liittyvät seikat, jotka käsittääkseni tukevat samaa kantaa.
Siat ja kanat puolustavat tässä katsannossa paikkaansa syömällä sitä ihmisravinnoksi sinällään soveltuvan tuotannon fragmenttia, jota me hyvinvointi-ihmiset emme suostu syömään: liian kevyttä ja pienijyväistä viljaa, reikäisiä ja epämuotoisia herneitä, liian lehtivihreäpitoista kasviöljyä, öljynpuristuksen ylijäämänä syntyviä puristekakkuja ym. Vaan oikeasti: kyllähän sikoja ja kanoja maailmalla kasvatellaan varsin niukoissakin oloissa, ja niiden antia nautitaan kun mahdollista. Ovathan munat ja esim. pekoni suorastaan jumalaisia lahjoja ruokavalioomme.
Itse en, esittämästäni tietoisuudesta huolimatta, tee yhtäkään ruokavalintaa minkään omantunnonsyyn ajamana. Kaikki perustuu oman kropan kuunteluun - välillä toki myös lompakkoon vilkaisun sävyttämänä. Paitsi yhden seikan suhteen: suosin suomalaista.
yst. terv. Achtung
Veijo Hoikka: Sodat, kulkutaudit ja nälänhädät karsivat väestöä lyhyellä tähtäimellä joskus tehokkaastikin. Tai pidemmälläkin, jos kyse on esim. Euroopasta (musta surma, kolmikymmenvuotinen sota, pikku jääkausi). Mutta kuten Ruandan väestötilasto todistaa, Afrikassa lasku on lyhytaikainen. Siellä väestö kasvaa aina sietokyvyn ylitse niin pian kuin mahdollista.
VastaaPoistaJ. Edgar ja Achtung: Jälkimmäinen vastasikin jo ensimmäiseen. Minulle on lähes sataprosenttinen vegetaristi (ei mitenkään sieltä hörhömmästä päästä vaan oikeasti asioihin perehtynyt, syö lihaa erittäin harvoin) selittänyt, että sikaa ei pidä syödä siksi, että se on ihmisen ravintokilpailija. Sen sijaan nauta syö sitä mitä ihminen ei syö, hirvistä nyt puhumattakaan. Tässä on toki vinha perä, mutta kuten Achtung totesi, ei tämä ihan noin yksioikoista ole.
Vieläkään en ole vakuuttunut. Afrikassa väestönkasvu ei ole kasvanut yli sietokyvyn kuin muutamilla alueilla. Nyt spekuloidaan yli sietokyvyn potenssiin kaksi tapahtuvaa väestöräjähdystä. Aiemmat historiat eivät ole koskaan sellaista kokeneet. Tai voihan se olla, että kun sietokynnystä lähestytään, tapahtuu "luonnonmukainen" väestön harvennus ja taas pannaan majat täyteen. Kunnes taas tärähtää. Eli kymmenistä/sadoista miljardeista hemmoista ennustelu on huuhaata. Se ja sama, Eurooppa tulee ylittämään sietorajansa. Eurooppalaisista monet ovat sen jo ylittäneet.
VastaaPoistaLoppu.
Kiitos täsmennyksistä Achtungille. Omien taustojeni puolesta tunnen jonkin verran maatalouttakin, eikä tuo mainitsemasi laskennallinen rehuhyötysuhde karjankasvatuksessa ole minulle toki mitenkään tuntematon juttu sinänsä. Tosin siinä mielessä sinänsä perusteellinen kommenttisi meni hieman ohi siitä alkuperäisestä pointistani, että tuohon sianlihan dissaamisen Jaskan linkittämässä Pravdan jutussa voin varsin helposti kuvitella muitaKIN kuin vain siinä julkituotuja ilmastovaikutusjuttuja. Ne rivien välit, u know, ymmärtänette yskän.
VastaaPoistaHavainnollisuuden vuoksi vaikkapa siis noin ajatuskokeena, minkähänlainen parku siitä syntyisikään, jos esim. halal-lihapurkkiin (joita olen ikäväkseni jo oman lähimarkettinikin hyllystä bongannut) olisi sattunut eksymään ns. epäpuhtaita ainesosia (ja tässä en nyt viittaa puutteelliseen hygieniaan valmistuksessa tjsp). Tiedostavissa piireissä asia varmana paisuteltaisiin ihmisoikeuskysymykseksi(TM) alta aikayksikön... Ja Lasitalossakin epäilemättä joku penaali saisi pahanpäiväisen hepulin kaikkine mahdollisine tiedostavine hengenahdistuksineen. ;)
-J.Edgar-