lauantai 30. kesäkuuta 2018

Uusinta: Sukuvika I

Lukijalle: Näin kesälomakauden alettua on sopiva hetki julkasta uusintana tuhti lukupaketti, joka käsittelee katoavaa kansanperinnettä eli sukunimien alueellisuutta. Ensi viikolla tulossa jatko-osa uusintana:

Kirjoittajan huomautus: Tämä on luultavasti kahjoin tekeleeni kautta aikojen - no, ehkä se tutkimus Kalevan Kisojen tasosta kautta aikojen oli samaa luokkaa. Lukijan ei kannata kuitenkaan huolestua mielenterveydestäni, olen tasan yhtä vinksahtanut kuin aina ennenkin. Tai ehkä juuri siksi kannattaakin huolestua.

Olen aina ollut kiinnostunut sukunimistä. Ne kertovat kantajastaan joskus yllättävän paljon. Olen asunut eri maakunnissa ja asuinpaikkakunnilla on ollut toisiinsa nähden erilainen nimimaailma. Esimerkiksi muuttaessani työn perässä edelliselle asuinpaikkakunnalleni törmäsin siellä sukunimeen, jollaista en ollut koskaan kuullut. Ja uudelleen samaan nimeen. Ja uudelleen. Tuntui että jos torille olisi pudottanut lentokoneesta tusinan verran tiiliskiviä, yksitoista niistä olisi osunut sennimistä päähän. Vasta silloin havahduin siihen, että joidenkin sukunimien esiintyminen vain tietyllä paikkakunnalla tai maakunnissa on Suomessa normaalia. Myöhemmin havaitsin myös, että normisuomalaista nimimaailmaa ei ole. Yksikään nimi ei ole tasaisen yleinen koko maassa. Suomen kaksi yleisintä sukunimeä ovat Korhonen ja Virtanen - Korhonen ohitti Virtasen pari vuotta sitten yleisyydessä. Jos ihminen elää Itä-Suomessa, voi olla että hän ei koskaan tapaa ainuttakaan Virtasta. Jos taas Länsi-Suomessa, Korhoset ovat täysin tuntemattomia. Ainoa edes jossain määrin tasaisesti koko maassa esiintyvä yleinen sukunimi taitaa olla Nieminen, koko maan neljänneksi yleisin nimi.

Nimimaailma on siis todella rikas ja paikallinen. Suomi on tässä suhteessa poikkeus, useimmissa muissa maissa nimiä esiintyy vähemmän ja ne ovat tasaisemmin levinneitä. Suomen yleisimmät nimet Korhonen ja Virtanen esiintyvät molemmat reilulla 0,4 %:lla väestöstä. Useimmissa muissa Euroopan maissa tuolla osuudella ei pääsisi lähellekään kärkeä. Tanskassa Jensen, Nielsen ja Hansen vievät kukin noin viiden prosentin osuuden. Saksassa, vaikka onkin suuri maa, Müllereitä on melkein prosentti. Espanjassa Suomen yleisimmät eivät mahtuisi prosenttiosuudellaan edes Top 20:een eikä Ruotsissa Top 10:een. Puhumattakaan nyt jostain Aasiasta. Koreassa useampi kuin joka viides asukas on Kim. Tai Vietnam, jossa 38,4 % populaatiosta kantaa sukunimeä Nguyen ja kymmenen yleisintä nimeä kattaa yli 80 % väestöstä. Mihin hittoon ne sukunimiä edes tarvitsevat, kun kaikki ovat samannimisiä?

Helsingin Sanomien kuukausiliite julkaisi pari vuotta sitten jutun suomalaisista sukunimistä. Sitä varten oli pyydetty Väestörekisterikeskukselta luettelo kunkin kunnan 30 yleisimmästä sukunimestä. Tietosuojan takia listoihin on otettu vain ne nimet, joilla on ollut kyseisessä kunnassa vähintään 10 kantajaa. Tämän takia pienten kuntien listoissa on vähemmän kuin 30 nimeä - raja kulkee kunnan nimistön erikoisuudesta riippuen noin 1500 asukkaan paikkeilla. Kyseessä oli Hesarilta todellinen kulttuuriteko. Kuntauudistuksen myötä tämä monimuotoisuus katoaa, joten oli viimeinen hetki toimia. Muutoksia on tapahtunut toki muuttoliikkeen ja joidenkin kuntauudistusten myötä jo aiemmin, esimerkiksi vuoden 2000 tilasto olisi mielenkiintoisempi, koska silloin kuntauudistuksia oli tapahtunut vain vähän. Jos jostakin löytyisi vastaava nimien yleisyystilasto vuodelle 1939, olisin onneni kukkuloilla. Sen jälkeen Stalin uudisti Suomen kuntakarttaa tuhoisuudella, jota paremmaksi on pistämässä ainoastaan Suomen kansalle yhtä tuhoisa kollegansa Katainen. Karjalan kuntien nimissä olisi taatusti runsaasti erikoisuuksia - sieltä oma sukunimenikin on lähtöisin, kantapaikkana kylä joka sijaitsee noin kilometrin päässä Tarton rauhan rajasta.

Tätä tilastoa käyttäen seuloin Suomen kuntien nimistöstä joitakin tilastotietoja eri kategorioista. Listoissa on käytetty seuraavia periaatteita:
A) Kunnan nimen jälkeen on sen asukasluku 1.1.2009 (lähde: Mitä-Missä-Milloin 2010)
B) Mainitun sukunimen kantajamäärä koko maassa on tarkistettu lähes reaaliaikaisesta VRK:n nimipalvelusta. Koska tietoja on haettu tämän vuoden puolella ja urakkaa kesti useita viikkoja, voi olla että jollakin sukunimellä esiintyy eri lukemia, koska lukumäärä tietysti vaihtuu koko ajan.
C) Jokaisessa listassa on mainittu 20 kärkikuntaa kyseisessä asiassa. Sen lisäksi monissa listoissa on lueteltu tyhjän rivin jälkeen ne kunnat, joita pienemmät/suuremmat (listan luonne määrää kumpi) kunnat ovat aina kyseistä kuntaa heikompia sijoitukseltaan.
D) On siis huomattava, että käytännön pakottamana lukumäärätietoja on kolmelta eri ajalta. Sukunimien yleisyys kunnissa on päivitetty tiedoston mukaan 15.6.2010. Kuntien asukaslukutiedot ovat päivämäärältä 1.1.2009, koska tämä oli käytettävissä olevista päivämääristä lähinnä. Noiden kahden päivämäärän välillä tehdyt muutamat kuntaliitokset on huomioitu laskemalla kyseisten kuntien asukasluvut yhteen. Lopuksi nimien lukumäärät koko maassa on haettu tammi-helmikuussa 2013. Ajankohdat ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että merkittävää epätarkkuutta tuskin syntyy.
E) Listan jälkeen saattaa olla kyseiseen listaan liittyviä kursiivilla kirjoitettuja kommentteja.


1. Kunnan yleisin sukunimi

Suomen yleisin sukunimi on Korhonen. Se ei kuitenkaan yllä yleisimmäksi nimeksi kuin pienessä osassa kuntia. Asukasluvultaan suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Korhonen:
Espoo, 241565, Laine
Tampere, 209552, Mäkinen
Vantaa, 195397, Hämäläinen
Turku, 175582, Virtanen
Oulu, 137061, Heikkinen
Jyväskylä, 128028, Nieminen
Lahti, 100080, Virtanen
Kuopio, 91956, Miettinen
Kouvola, 88436, Mäkelä
Pori, 82528, Virtanen
Joensuu, 72433, Turunen
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen
Hämeenlinna, 66131, Virtanen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Seinäjoki, 56211, Mäkelä
Kotka, 54964, Hämäläinen
Salo, 54777, Virtanen
Mikkeli, 48676, Hämäläinen
Porvoo, 48227, Johansson

Lista on itse asiassa sama kuin suurimpien kaupunkien lista, ainoastaan Helsinki puuttuu.


Virtasia on melkein yhtä paljon kuin Korhosia ja kolmanneksi yleisin on Mäkinen, joka voittaa niukasti Niemisen. Suurimmat kunnat, joissa yleisin nimi ei ole yksikään kolmesta yleisimmästä:
Espoo, 241565, Laine
Vantaa, 195397, Hämäläinen
Oulu, 137061, Heikkinen
Jyväskylä, 128028, Nieminen
Kuopio, 91956, Miettinen
Kouvola, 88436, Mäkelä
Joensuu, 72433, Turunen
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Seinäjoki, 56211, Mäkelä
Kotka, 54964, Hämäläinen
Mikkeli, 48676, Hämäläinen
Porvoo, 48227, Johansson
Kokkola, 45644, Niemi
Nurmijärvi, 39018, Laine
Kajaani, 38132, Heikkinen
Tuusula, 36386, Laine
Imatra, 28899, Hämäläinen
Raasepori, 28834, Lindholm

Edelliseltä listalta putoaa vain kuusi kaupunkia, viisi länsisuomalaista Virtanen-tyyppiä ja Tampere, Mäkinen.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen kymmenen yleisimmän joukossa:
Kuopio, 91956, Miettinen
Joensuu, 72433, Turunen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Porvoo, 48227, Johansson
Kokkola, 45644, Niemi
Raasepori, 28834, Lindholm
Savonlinna, 27828, Kosonen
Varkaus, 23182, Koponen
Kemi, 22594, Kinnunen
Raahe, 22571, Mattila
Tornio, 22487, Keränen
Iisalmi, 22286, Lappalainen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Haukipudas, 18371, Ojala
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist

Tässä välissä tapahtuu suurin muutos, vain seitsemän kuntaa edelliseltä listalta mahtuu mukaan.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen 30 yleisimmän joukossa:
Kuopio, 91956, Miettinen
Vaasa, 58597, Hakala
Porvoo, 48227, Johansson
Raasepori, 28834, Lindholm
Savonlinna, 27828, Kosonen
Varkaus, 23182, Koponen
Tornio, 22487, Keränen
Iisalmi, 22286, Lappalainen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Haukipudas, 18371, Ojala
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist
Kauhava, 17773, Luoma
Laukaa, 17763, Puttonen
Kuusamo, 16775, Määttä
Länsi-Turunmaa, 15405, Karlsson
Kurikka, 14749, Latvala

Hämmästyttävää, että edelliseltä listalta putoaa vain viisi.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen 100 yleisimmän joukossa:
Savonlinna, 27828, Kosonen
Tornio, 22487, Keränen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist
Kauhava, 17773, Luoma
Laukaa, 17763, Puttonen
Kuusamo, 16775, Määttä
Länsi-Turunmaa, 15405, Karlsson
Kurikka, 14749, Latvala
Lapua, 14234, Latvala
Ylivieska, 13803, Vähäkangas
Maarianhamina, 11005, Eriksson
Nivala, 10984, Tölli
Pedersöre, 10757, Snellman
Saarijärvi, 10730, Tarvainen
Alajärvi, 10634, Joensuu
Hanko, 9657, Österlund

Ei suuria muutoksia - vain kahdeksan edelliseltä listalta putoaa. Nimistön erikoisuudesta kertoo se, että Suomessa on peräti viisi yli 20 000 asukkaan kuntaa, joiden yleisin nimi ei mahdu koko maan 100 yleisimmän joukkoon.


2. Kunnan nimistön harvinaisuus

Kunnat, joiden yleisimmällä sukunimellä on koko maassa kaikkein vähiten kantajia.
Karjalohja, 1481, Wägg (tasoissa Raution kanssa), 35 (joista 13 Karjalohjalla)
Pyhtää, 5123, Joas, 73 (joista Pyhtäällä 48)
Luhanka, 837, Huuskola, 84 (joista 25 Luhangalla)
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 113 (joista 43 Lapinjärvellä)
Savukoski, 1216, Pulska, 117 (joista 43 Savukoskella)
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139 (joista 63 Keminmaalla)
Karvia, 2728, Ylilammi, 141
Teuva, 6077, Tamsi, 156
Kylmäkoski, 2612, Rupponen, 176
Hailuoto, 1028, Tero, 182
Suomenniemi, 801, Hujala, 185
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 189
Taipalsaari, 4914, Ahokainen, 190
Utsjoki, 1322, Guttorm, 194
Merikarvia, 3437, Ojamo, 203
Lumijoki, 1941, Hirvasniemi, 212 (tasoissa Greusin, 242, kanssa)
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 228
Kannus, 5745, Huuki, 245
Virolahti, 3541, Värri, 251
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 251
Föglö, 576, Sundblom, 259
---
Närpiö, 9505, Snickars, 356
Oulunsalo, 9511, Koskelo, 808
Ylivieska, 13803, Vähäkangas, 856
Mustasaari, 18112, Back, 1025
Hamina, 21570, Toikka, 1560
Savonlinna, 27828, Kosonen, 4940
Raasepori, 28834, Lindholm, 7408
Porvoo, 48227, Johansson, 8687
Kuopio, 91956, Miettinen, 10439
Oulu, 137061, Heikkinen, 17948
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 19225
Espoo, 241565, Laine, 18833
Helsinki, 576632, Korhonen, 23475

Harvinainen nimi Wägg on siis Karjalohjalla tasan yhtä yleinen kuin melko yleinen nimi Rautio. Kiistatta kuntansa yleisimmistä nimistä harvinaisin on Pyhtään Joas. Yllättävää kyllä, ruotsinkielisten pikkukuntien nimiä ei listalla liiemmin näy.


Nimen suhteellinen esiintymistiheys kunnassa kertoo, kuinka moninkertainen on todennäköisyys törmätä kyseisen nimen kantajaan siinä kunnassa kuin koko maassa keskimäärin. Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat kuntien yleisimmät nimet:
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Savukoski, 1216, Pulska, 1850,8
Karjalohja, 1481, Wägg (tasoissa Raution kanssa), 1445,5
Suomenniemi, 801, Hujala, 1264,2
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2
Halsua, 1351, Hotakainen, 817,9
Hailuoto, 1028, Tero, 751,4
Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 699,6
Lestijärvi, 881, Tuikka, 646,2
Karvia, 2728, Ylilammi, 619,5
Evijärvi, 2780, Kultalahti, 609,8
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 574,8
Kyyjärvi, 1558, Pölkki, 519,2
Kolari, 3860, Vaattovaara, 515,9
Merikarvia, 3437, Ojamo, 509,4
Pello, 4114, Saukkoriipi, 478,0
Lumijoki, 1941, Greus, 477,0 (Hirvasniemi, 474,6, on yhtä yleinen)
Teuva, 6077, Tamsi, 465,8
---
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 359,2
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 286,0
Ii, 9177, Pakanen, 232,3
Närpiö, 9505, Snickars, 172,4
Nivala, 10984, Tölli, 125,4
Ylivieska, 13803, Vähäkangas, 84,7
Mustasaari, 18112, Back, 57,5
Pietarsaari, 19667, Snellman, 33,5
Hamina, 21570, Toikka, 27,0
Iisalmi, 22286, Lappalainen, 21,5
Savonlinna, 27828, Kosonen, 17,4
Raasepori, 28834, Lindholm, 16,0
Kajaani, 38132, Heikkinen, 11,0
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Heikkinen, 2,4
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,8

Kymmenen koko maassa yleisimmän sukunimen joukkoon kuuluvia Heikkisiä on siis Kajaanissa 11 kertaa tiheämmässä kuin koko maassa keskimäärin - aika hyvä suoritus noin yleiseltä nimeltä noinkin suurella paikkakunnalla.


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään pienimmät kuntien yleisimmät nimet:
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,8
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Kirkkonummi, 35981, Korhonen, 1,0
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 1,2
Kerava, 33546, Virtanen, 1,3
Vihti, 27628, Laine, 1,4
Nurmijärvi, 39018, Laine, 1,4
Tuusula, 36386, Laine, 1,5
Järvenpää, 38288, Hämäläinen, 1,5
Lohja, 39133, Virtanen, 1,5
Hyvinkää, 44987, Virtanen, 1,5
Kotka, 54964, Hämäläinen, 1,5
Lahti, 100080, Virtanen, 1,7
Kemi, 22594, Kinnunen, 1,9
Kouvola, 88436, Mäkelä, 1,9
Turku, 175582, Virtanen, 1,9
Hausjärvi, 8647, Virtanen, 2,0
Pori, 82528, Virtanen, 2,0
Jyväskylä, 128028, Nieminen, 2,0
Hollola, 21747, Virtanen, 2,1
---
Asikkala, 8604, Virtanen, 2,7
Iitti, 7093, Virtanen, 2,7
Ähtäri, 6620, Mäkinen, 2,7
Kärkölä, 4927, Virtanen, 2,7
Luvia, 3317, Laine, 2,7
Hämeenkoski, 2136, Hämäläinen, 3,1
Myrskylä, 2010, Hämäläinen, 4,5
Taivassalo, 1708, Lehtonen, 7,0
Kustavi, 910, Nieminen, 7,5
Lumparland, 384, Eriksson, 80,0
Sottunga, 115, Pettersson, 382,8

Helsinki on ainoa kunta, jossa yleisinkin nimi on harvinaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Yleisin sukunimi, jonka suhteellinen tiheys Helsingissä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin, on Helsingin 17. yleisin nimi Savolainen.


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kolmen yleisimmän joukossa:
Kustavi, 910, Siusluoto, 29 (joista 23 Kustavissa)
Karjalohja, 1481, Wägg, 35 (joista 13 Karjalohjalla)
Korsnäs, 2219, Häggdahl, 56 (joista 39 Korsnäsissä)
Pyhtää, 5123, Joas, 73
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 74
Luhanka, 837, Huuskola, 84
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 87
Karvia, 2728, Mustakoski, 88
Soini, 2455, Viirumäki, 90
Jämijärvi, 2103, Ritakorpi, 92
Pyhäntä, 1701, Mahosenaho, 98
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 113
Pelkosenniemi, 1046, Mettiäinen, 117
Savukoski, 1216, Pulska, 117
Lapinjärvi, 2934, Mickos, 118
Savukoski, 1216, Kuosku, 122
Enontekiö, 1915, Näkkäläjärvi, 135
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139
Karvia, 2728, Ylilammi, 141
Suomenniemi, 801, Kauria, 146
---
Teuva, 6077, Tamsi, 156
Keminmaa, 8636, Nikupeteri, 162
Närpiö, 9505, Söderback, 238
Ylivieska, 13803, Sorvisto, 447
Kemi, 22594, Miettunen, 904
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 1334
Kouvola, 88436, Seppälä, 8477
Oulu, 137061, Moilanen, 8579
Turku, 175582, Lehtonen, 16735
Tampere, 209552, Järvinen, 17010
Espoo, 241565, Laine, 18833


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kolmen yleisimmän joukossa:
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 1938,5
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Utsjoki, 1322, Länsman, 1885,1
Savukoski, 1216, Pulska, 1850,8
Korsnäs, 2219, Häggdahl, 1840,3
Savukoski, 1216, Kuosku, 1691,8
Karjalohja, 1481, Wägg, 1445,5
Pyhäntä, 1701, Mahosenaho, 1284,9
Suomenniemi, 801, Hujala, 1264,2
Pelkosenniemi, 1046, Mettiäinen, 1259,4
Enontekiö, 1915, Näkkäläjärvi, 1256,0
Föglö, 576, Gustavsson, 1249,1
Soini, 2455, Viirumäki, 1226,0
Suomenniemi, 801, Kauria, 1198,8
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 1149,3
Karvia, 2728, Mustakoski, 953,7
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2

Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Teuva, 6077, Tamsi, 465,8
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 359,2
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 286,0
Närpiö, 9505, Söderback, 275,0
Nivala, 10984, Vähäsöyrinki, 188,3
Ylivieska, 13803, Sorvisto, 126,6
Mustasaari, 18112, Back, 57,5
Pietarsaari, 19667, Snellman, 33,5
Kemi, 22594, Miettunen, 28,2
Raasepori, 28834, Westerlund, 25,6
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 19,6
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Moilanen, 3,8
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Laine, 1,0


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kymmenen yleisimmän joukossa:
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 11 (joista 10 Karjalohjalla)
Vårdö, 449, Påvals, 18 (joista 15 Vårdössä)
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 20 (joista 15 Kaskisissa)
Kumlinge, 360, Schåman, 21 (jaettu 10. sija Kumlingessa)
Savukoski, 1216, Värriö, 22 (joista 18 Savukoskella)
Isojoki, 2458, Akseli, 28 (joista 24 Isojoella)
Honkajoki, 1918, Alahonko, 29 (joista 22 Honkajoella)
Kustavi, 910, Siusluoto, 29 (joista 23 Kustavissa)
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 30 (joista 24 Korsnäsissä)
Kyyjärvi, 1558, Pohjoiskangas, 33
Karjalohja, 1481, Wägg, 35
Brändö, 518, Thörnroos, 37
Lapinjärvi, 2934, Lill-Smeds, 39
Kihniö, 2223, Yli-Knuuttila, 41
Korsnäs, 2219, Södergran, 41
Koski, 2470, Kanasuo, 43
Pukkila, 2025, Mäenrinta, 41
Ypäjä, 2630, Reittonen, 44
Kaskinen, 1478, Keski-Korhonen, 45
Savukoski, 1216, Nousu, 46
Hämeenkoski, 2136, Ojantausta, 47
---
Luvia, 3317, Säike, 56
Parkano, 7115, Silomäki, 64
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 67
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139
Närpiö, 9505, Antfolk, 140
Mustasaari, 18112, Pada, 200
Hamina, 21570, Suortti, 295
Rovaniemi, 59353, Koivuranta, 793
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 1334
Joensuu, 72433, Hassinen, 2059
Oulu, 137061, Keränen, 6151
Jyväskylä, 128028, Hänninen, 0,15
Turku, 175582, Laaksonen, 9659
Vantaa, 195397, Turunen, 13862
Tampere, 209552, Salonen, 14389
Espoo, 241565, Järvinen, 17010


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kymmenen yleisimmän joukossa:
Vårdö, 449, Påvals, 10455,7
Kökar, 262, Karlman, 6492,4
Brändö, 518, Thörnroos, 5192,1
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Savukoski, 1216, Värriö, 3604,2
Lumparland, 384, Wilhelms, 3359,5
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 2965,1
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 2787,1
Geta, 456, Berndtsson, 2592,5
Kyyjärvi, 1558, Pohjoiskangas, 2552,5
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Utsjoki, 1322, Pieski, 2359,6
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 2359,3
Honkajoki, 1918, Alahonko, 2206,2
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 1938,5
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Isojoki, 2458, Akseli, 1889,6
Utsjoki, 1322, Länsman, 1885,1
Utsjoki, 1322, Niittyvuopio, 1877,0
---
Kihniö, 2223, Yli-Knuuttila, 1616,4
Ypäjä, 2630, Reittonen, 1257,5
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 1149,3
Utajärvi, 3045, Ämmänpää, 899,0
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2
Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Parkano, 7115, Silomäki, 604,6
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 536,5
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Ii, 9177, Tiiro, 295,8
Pedersöre, 10757, Ahlvik, 295,4
Kalajoki, 12535, Siermala, 217,6
Mustasaari, 18112, Pada, 180,2
Hamina, 21570, Suurnäkki, 115,6
Iisalmi, 22286, Ryhänen, 35,8
Imatra, 28899, Vento, 32,3
Rovaniemi, 59353, Koivuranta, 28,0
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 19,6
Joensuu, 72433, Hassinen, 16,2
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Määttä, 4,1
Turku, 175582, Aaltonen, 2,8
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Laine, 1,0

Ahvenanmaan syrjäsimpiin kuntiin kuuluvan Vårdön Påvals on siis yli kymmenentuhatta kertaa yleisempi Vårdössä kuin koko maassa.


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa 30 yleisimmän joukossa:
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 11, (joista 10 Karjalohjalla)
Marttila, 2030, Portaala, 13 (joista 12 Marttilassa)
Eckerö, 921, Överström, 13 (joista 10 Eckerössä)
Sauvo, 3027, Haarakallio, 14 (kaikki Sauvossa)
Kihniö, 2223, Vaviolahti, 14 (joista kaikki Kihniössä)
Karijoki, 1574, Auressalmi, 14 (joista 10 Karijoella)
Vehmaa, 2445, Läpikivi, 15 (joista 12 Vehmaassa)
Kuhmoinen, 2639, Vaskisalo, 16 (joista 14 Kuhmoisissa)
Pyhäranta, 2236, Urpolahti, 16 (joista 13 Pyhärannassa)
Eckerö, 921, Stjärnfelt, 16 (joista 13 Eckerössä)
Marttila, 2030, Ali-Eskola, 18
Hailuoto, 1028, Vähämetsä, 18
Vårdö, 449, Påvals, 18
Eckerö, 921, Fällman, 19
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 20
Hammarland, 1440, Lagerberg, 20
Vesilahti, 4248, Karjainen, 21
Myrskylä, 2010, Jordberg, 21
Kumlinge, 360, Schåman, 21
Petäjävesi, 3887, Kytölehto, 22 (joista 21 Petäjävedellä)
Savukoski, 1216, Värriö, 22
---
Ähtäri, 6620, Multaniemi, 29
Kauniainen, 8545, Vaenerberg, 42
Närpiö, 9505, Vikstrand, 53
Ilmajoki, 11680, Ala-Huikku, 87
Mustasaari, 18112, Österåker, 99
Haukipudas, 18371, Rehu, 115
Tornio, 22487, Mäkimaa, 133
Raahe, 22571, Ylikulju, 254
Lappeenranta, 71740, Saikko, 303
Kouvola, 88436, Rämä, 732
Kuopio, 91956, Antikainen, 2239
Oulu, 137061, Holappa, 2251
Tampere, 209552, Viitanen, 5615
Espoo, 241565, Lindholm, 7409
Helsinki, 576632, Aalto, 8865

Edellisen tilaston ykkönen Ali-Alha johtaa tätäkin tilastoa. Tosin se menettäisi varmaan kärkipaikkansa, mikäli käytettävissä olisivat tiedot niistäkin nimistä, joita on kunnassa alle kymmenen.


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa 30 yleisimmän joukossa:
Vårdö, 449, Påvals, 10455,7
Kumlinge, 360, Schåman, 8070,3
Kökar, 262, Karlman, 6492,4
Brändö, 518, Thörnroos, 5192,1
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Savukoski, 1216, Värriö, 3604,2
Lumparland, 384, Wilhelms, 3359,5
Hailuoto, 1028, Vähämetsä, 3143,9
Hailuoto, 1028, Pramila, 3086,7
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 2965,1
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 2787,1
Kyyjärvi, 1558, Eteläkari, 2711,4
Halsua, 1351, Tynkkinen, 2768,9
Marttila, 2030, Portaala, 2656,5
Geta, 456, Berndtsson, 2592,5
Sund, 1031, Eker, 2471,5
Hammarland, 1440, Lagerberg, 2421,1
Merijärvi, 1187, Tohola, 2359,9
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 2359,3
---
Kihniö, 2223, Uusi-Ristaniemi, 1991,6
Isojoki, 2458, Akseli, 1889,6
Kuhmoinen, 2639, Vaskisalo, 1811,5
Sauvo, 3027, Haarakallio, 1768,3
Petäjävesi, 3887, Kytölehto, 1276,9
Luoto, 4651, Ahlö, 963,9
Ähtäri, 6620, Multaniemi, 697,6
Parkano, 7115, Silomäki, 604,6
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 536,5
Sodankylä, 8872, Vuontisvaara, 376,4
Alavus, 9471, Soukkala, 333,7
Ilmajoki, 11680, Ala-Huikku, 288,4
Mustasaari, 18112, Österåker, 232,6
Haukipudas, 18371, Rehu, 207,5
Tornio, 22487, Mäkimaa, 165,0
Raahe, 22571, Ylikulju, 99,3
Raasepori, 28834, Rehn, 51,3
Lappeenranta, 71740, Saikko, 46,1
Joensuu, 72433, Myller, 33,1
Kouvola, 88436, Rämä, 28,6
Kuopio, 91956, Antikainen, 12,3
Oulu, 137061, Holappa, 7,6
Turku, 175582, Suominen, 3,4
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Lindholm, 1,6
Helsinki, 576632, Savolainen ja Aalto, 1,1

Suhteellisesti harvinaisin nimi, joka yltää jossakin kunnassa 30 listalle, on Nieminen, Vaasassa 0,5.


3. Nimien prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä

Nimet, jotka kattavat suurimman prosentuaalisen osuuden kunnan väestöstä. Suluissa sellaiset nimet, jotka eivät ole kuntansa yleisimpiä:
Hyrynsalmi, 2877, Heikkinen, 18,68 %
Kinnula, 1852, Kinnunen, 16,97 %
Rautavaara, 1949, Korhonen, 15,20 %
(Hyrynsalmi, 2877, Kemppainen, 13,66 %)
Sund, 1031, Karlsson, 10,63 %
Merijärvi, 1187, Saukko, 10,39 %
Ristijärvi, 1548, Kemppainen, 9,38 %
Kaavi, 3457, Räsänen, 9,35 %
Kuhmo, 9798, Heikkinen, 8,85 %
Puolanka, 3183, Moilanen, 8,83 %
(Kinnula, 1852, Pekkarinen, 8,71 %)
Sotkamo, 10719, Korhonen, 8,62 %
(Puolanka, 3183, Heikkinen, 8,44 %)
Sottunga, 115, Pettersson, 8,33 %
Suomussalmi, 9435, Heikkinen, 8,18 %
Paltamo, 3998, Leinonen, 7,74 %
(Suomussalmi, 9435, Juntunen, 7,60 %)
Tuusniemi, 2877, Räsänen, 7,57 %
Eckerö, 921, Mattsson, 7,33 %
(Ristijärvi, 1548, Heikkinen, 7,24 %)
Utsjoki, 1322, Guttorm, 7,20 %
Kannonkoski, 1609, Leppänen, 7,14 %
(Hyrynsalmi, 2877, Keränen, 6,99 %)
(Suomussalmi, 9435, Moilanen, 6,98 %)
Rääkkylä, 2671, Hirvonen, 6,96
Föglö, 576, Sundblom, 6,96 %
Lumparland, 384, Eriksson, 6,49 %
---
Kuusamo, 16775, Määttä, 5,42 %
Kajaani, 38132, Heikkinen, 3,56 %
Kuopio, 91956, Miettinen, 1,85 %
Tampere, 209552, Mäkinen, 0,93 %
Espoo, 241565, Laine, 0,34 %

Tätä tilastoa hallitsevat pienten kuntien lisäksi Kainuun kunnat, joissa nimikirjavuus on siis normaalia vähäisempää. Peräti kolme nimeä Hyrynsalmelta mahtuu listalle.


Kunnat, joiden yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Espoo, 241565, Laine, 0,34 %
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,36 %
Kirkkonummi, 35981, Korhonen, 0,42 %
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 0,42 %
Vaasa, 58597, Hakala, 0,44 %
Nurmijärvi, 39018, Laine, 0,47 %
Kemi, 22594, Kinnunen, 0,48 %
Vihti, 27628, Laine, 0,48 %
Kauniainen, 8545, Lindholm, 0,49 %
Järvenpää, 38288, Hämäläinen, 0,51 %
Tuusula, 36386, Laine, 0,51 %
Rovaniemi, 59353, Karjalainen, 0,52 %
Kotka, 54964, Hämäläinen, 0,53 %
Kerava, 33546, Virtanen, 0,55 %
Tornio, 22487, Keränen, 0,59 %
Lohja, 39133, Virtanen, 0,63 %
Hyvinkää, 44987, Virtanen, 0,63 %
Kouvola, 88436, Mäkelä, 0,65 %
Kokkola, 45644, Niemi, 0,67 %
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 0,74 %
Kempele, 15320, Heikkinen, 0,74 %
Lahti, 100080, Virtanen, 0,74 %
---
Laihia, 7692, Kallio, 0,86 %
Karjalohja, 1481, Rautio, 0,88 %
Kaskinen, 1478, Häggblom, 1,41 %
Kiikoinen, 1294, Koivuniemi, 1,94 %
Kuhmalahti, 1060, Ahonen, 2,38 %
Hailuoto, 1028, Tero, 2,54 %
Kustavi, 910, Nieminen, 2,86 %
Luhanka, 837, Huuskola, 3,06 %
Brändö, 518, Englund, 4,08 %
Vårdö, 449, Andersson ja Nordberg, 4,27 %
Lumparland, 384, Eriksson, 6,49 %
Sottunga, 115, Pettersson, 8,33 %

Suurten kuntien lisäksi tilastossa ovat näissä minimitilastoissa yliedustettuina ns. kehyskunnat, joissa varmaan kymmeniä vuosia sitten saattoi olla erikoisempikin nimistö, mutta ympäri maata kuntiin suuntautunut muuttoliike on tasapäistänyt ne yleissuomalaisiksi. Erikoinen ilmiö on nimistöltään hyvin tasainen Karjalohja.


Kunnat, joiden kolmanneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Hyrynsalmi, 2877, 6,99 %
Suomussalmi, 9435, 6,98 %
Ristijärvi, 1548, 6,43 %
Kuhmo, 9798, 5,61 %
Puolanka, 3183, 5,61 %
Utsjoki, 1322, 4,93 %
Föglö, 576, 4,64 %
Kökar, 262, 4,58 %
Kumlinge, 360, 4,41 %
Geta, 456, 4,20 %
Sund, 1031, 4,13 %
Kinnula, 1852, 4,05 %
Vårdö, 449, 4,04 %
Paltamo, 3998, 4,01 %
Vesanto, 2437, 4,00 %
Hammarland, 1440, 3,99 %
Kivijärvi, 1363, 3,95 %
Lumparland, 384, 3,90 %
Varpaisjärvi, 2996, 3,87 %
Eckerö, 921, 3,77 %
---
Sotkamo, 10719, 2,73 %
Lieksa, 12918, 2,35 %
Kajaani, 38132, 2,27 %
Kuopio, 91956, 1,08 %
Turku, 175582, 0,70 %
Tampere, 209552, 0,68 %
Espoo, 241565, 0,32 %
Helsinki, 576632, 0,32 %


Kunnat, joiden kolmanneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Kirkkonummi, 35981, 0,32 %
Espoo, 241565, 0,32 %
Helsinki, 576632, 0,32 %
Kauniainen, 8545, 0,34 %
Vaasa, 58597, 0,35 %
Vihti, 27628, 0,36 %
Kotka, 54964, 0,40 %
Vantaa, 195397, 0,41 %
Lappeenranta, 71740, 0,42 %
Kerava, 33546, 0,43 %
Nurmijärvi, 39018, 0,43 %
Kemi, 22594, 0,44 %
Tuusula, 36386, 0,44 %
Järvenpää, 38288, 0,45 %
Kokkola, 45644, 0,48 %
Rovaniemi, 59353, 0,48 %
Tornio, 22487, 0,49 %
Nastola, 15044, 0,51 %
Hyvinkää, 44987, 0,51 %
Kouvola, 88436, 0,52 %
---
Keminmaa, 8636, 0,53 %
Siuntio, 5871, 0,55 %
Taipalsaari, 4914, 0,81 %
Vähäkyrö, 4732, 0,81 %
Karjalohja, 1481, 0,81 %
Kaskinen, 1478, 1,27 %
Oripää, 1393, 1,56 %
Kuhmalahti, 1060, 1,81 %
Hailuoto, 1028, 2,05 %
Kustavi, 910, 2,52 %
Suomenniemi, 801, 2,73 %
Brändö, 518, 3,08 %
Vårdö, 449, 4,04 %
Kumlinge, 360, 4,41 %
Kökar, 262, 4,58 %


Kunnat, joiden kymmenenneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Kumlinge, 360, 2,75 %
Ristijärvi, 1548, 2,55 %
Vårdö, 449, 2,47 %
Suomussalmi, 9435, 2,40 %
Brändö, 518, 2,25 %
Paltamo, 3998, 2,21 %
Kuhmo, 9798, 2,20 %
Rautavaara, 1949, 2,09 %
Puolanka, 3183, 2,05 %
Utsjoki, 1322, 2,04 %
Perho, 3020, 2,00 %
Föglö, 576, 1,96 %
Juuka, 5762, 1,93 %
Halsua, 1351, 1,92 %
Kivijärvi, 1363, 1,86 %
Lestijärvi, 881, 1,86 %
Hyrynsalmi, 2877, 1,78 %
Kinnula, 1852, 1,77 %
Enontekiö, 1915, 1,69 %
Suomenniemi, 801, 1,69 %
---
Sotkamo, 10719, 1,32 %
Kuusamo, 16775, 1,15 %
Iisalmi, 22286, 1,08 %
Kajaani, 38132, 0,97 %
Kuopio, 91956, 0,71 %
Turku, 175582, 0,47 %
Tampere, 209552, 0,46 %
Espoo, 241565, 0,25 %
Helsinki, 576632, 0,25 %


Kunnat, joiden kymmenenneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Kirkkonummi, 35981, 0,25 %
Espoo, 241565, 0,25 %
Helsinki, 576632, 0,25 %
Vaasa, 58597, 0,26 %
Kauniainen, 8545, 0,27 %
Lappeenranta, 71740, 0,29 %
Vantaa, 195397, 0,29 %
Vihti, 27628, 0,30 %
Kotka, 54964, 0,32 %
Tuusula, 36386, 0,33 %
Kerava, 33546, 0,34 %
Kemi, 22594, 0,35 %
Nurmijärvi, 39018, 0,35 %
Järvenpää, 38288, 0,36 %
Porvoo, 48227, 0,36 %
Rovaniemi, 59353, 0,36 %
Lohja, 39133, 0,37 %
Hyvinkää, 44987, 0,37 %
Kokkola, 45644, 0,37 %
Oulu, 137061, 0,37 %
---
Siuntio, 5871, 0,40 %
Pyhtää, 5123, 0,51 %
Taipalsaari, 4914, 0,54 %
Askola, 4761, 0,56 %
Vähäkyrö, 4732, 0,60 %
Vesilahti, 4248, 0,61 %
Luvia, 3317, 0,64 %
Karjalohja, 1481, 0,67 %
Kaskinen, 1478, 0,85 %
Artjärvi, 1466, 0,90 %
Oripää, 1393, 1,14 %
Kuhmalahti, 1060, 1,14 %
Kustavi, 910, 1,26 %
Luhanka, 837, 1,59 %
Suomenniemi, 801, 1,69 %
Föglö, 576, 1,96 %
Brändö, 518, 2,25 %
Vårdö, 449, 2,47 %
Kumlinge, 360, 2,75 %


Kunnat, joiden 30. yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Halsua, 1351, 0,92 %
Perho, 3020, 0,88 %
Enontekiö, 1915, 0,87 %
Juuka, 5762, 0,84 %
Alavieska, 2759, 0,84 %
Pyhäntä, 1701, 0,84 %
Merijärvi, 1187, 0,82 %
Nilsiä, 6505, 0,81 %
Puolanka, 3183, 0,81 %
Evijärvi, 2780, 0,81 %
Kiikoinen, 1294, 0,81 %
Kaustinen, 4313, 0,80 %
Varpaisjärvi, 2996, 0,79 %
Valtimo, 2502, 0,78 %
Pielavesi, 5249, 0,76 %
Ranua, 4428, 0,76 %
Vieremä, 4062, 0,76 %
Polvijärvi, 4843, 0,75 %
Veteli, 3501, 0,75 %
Konnevesi, 2978, 0,75 %
Rautavaara, 1949, 0,75 %
Kivijärvi, 1363, 0,75 %
---
Sotkamo, 10719, 0,68 %
Iisalmi, 22286, 0,66 %
Kajaani, 38132, 0,49 %
Joensuu, 72433, 0,41 %
Kuopio, 91956, 0,41 %
Jyväskylä, 128028, 0,26 %
Oulu, 137061, 0,24 %
Turku, 175582, 0,24 %
Tampere, 209552, 0,23 %
Helsinki, 576632, 0,18 %


Kunnat, joiden 30. yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Espoo, 241565, 0,17 %
Helsinki, 576632, 0,18 %
Vaasa, 58597, 0,19 %
Vantaa, 195397, 0,19 %
Kauniainen, 8545, 0,20 %
Kirkkonummi, 35981, 0,21 %
Kotka, 54964, 0,21 %
Vihti, 27628, 0,22 %
Kerava, 33546, 0,22 %
Tuusula, 36386, 0,22 %
Lappeenranta, 71740, 0,22 %
Kemi, 22594, 0,23 %
Järvenpää, 38288, 0,23 %
Porvoo, 48227, 0,23 %
Kouvola, 88436, 0,23 %
Tampere, 209552, 0,23 %
Nurmijärvi, 39018, 0,24 %
Rovaniemi, 59353, 0,24 %
Oulu, 137061, 0,24 %
Turku, 175582, 0,24 %
---
Siuntio, 5871, 0,27 %
Inkoo, 5575, 0,33 %
Taipalsaari, 4914, 0,39 %
Askola, 4761, 0,37 %
Vesilahti, 4248, 0,40 %
Petäjävesi, 3887, 0,41 %
Aura, 3852, 0,41 %
Sauvo, 3027, 0,44 %
Lapinjärvi, 2934, 0,48 %
Pomarkku, 2512, 0,49 %
Vehmaa, 2445, 0,50 %
Tarvasjoki, 1941, 0,56 %
Honkajoki, 1918, 0,59 %
Taivassalo, 1708, 0,60 %
Siikainen, 1677, 0,61 %
Karijoki, 1574, 0,66 %
Hammarland, 1440, 0,69 %
Oripää, 1393, 0,71 %
Kiikoinen, 1294, 0,81 %

Tästä tilastosta puuttuvat pienet kunnat, koska niissä ei löydy 30 nimeä, joilla olisi vähintään 10 kantajaa.


...JATKUU ENSI VIIKOLLA...

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Uutiskatsaus 26/2018


1. Klassinen virhe

Sotaan valmistautumisen ikuinen virhe on aina se, että kaikissa suunnitelmissa mietitään kuinka edellisessä sodassa olisi pärjätty paremmin. Eli varaudutaan edelliseen sotaan, jonka jälkeen uudessa sodassa koetaankin yllätyksiä siksi, että tekniikka ja poliittinen tilanne ovatkin täysin erilaisia.
Samaan virheeseen syyllistyi tällä kertaa Ruotsi, joka jakoi jokaiseen kotiin ohjekirjasen sodan varalta. Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee). Sitä varsinaista kriisiä tai sotaa, jonka alkuvaiheessa Ruotsi on jo, ei käsitelty vihkosessa juuri lainkaan, mitä nyt vähän terrorismista mainittiin. Ylivoimaisesti todennäköisin kriisi Ruotsissa on matalan tason sisällissota, toiseksi todennäköisin suoraviivainen sisällissota. Kannattaa pitää silmällä heikkoja signaaleja, jotka kertovat todellisuuden. Kuten sitä, kuinka luodinkestävän lasin kysyntä on moninkertaistunut Ruotsissa. Ei niitä hankita sen varalta, että jokin vieraan vallan armeija hyökkäisi.


2. Virkistyskeskusten vastustajat

Yhdysvaltojen päätös lähteä lätkimään YK:n ihmisoikeusneuvostosta on herättänyt kovasti ynseyttä. Eikö Trump kunnoita ihmisoikeuksia?
Luokaamme katse YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoonpanoon. Neuvostossa on 47 jäsenmaata, joiden toimikausi on kolme vuotta. Jäsenyysvalinta tehdään kerran vuodessa. Tällä hetkellä neuvostossa istuvat mm. Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan, Pakistan, Qatar, Egypti, Angola, Kuuba, Ruanda, Irak ja Saudi-Arabia. Ihan sama kuin "Juutalaisten virkistyskeskusten ohjelmasuunnittelutoimikunnassa" istuisivat Heinrich Himmler, Reinhard Heydrich, Julius Streicher, Hans Frank, Rudolf Höss ja Josef Mengele. Mitä, Oskar Schindler haluaa erota Juutalaisten virkistyskeskusten ohjelmasuunnittelutoimikunnasta? Schindler, oletteko juutalaisvastainen? Tehän olette kuin YK:n ihmisoikeusneuvosto, joka ei koskaan ole hyväksynyt Israelia jäsenekseen.
YK:n ihmisoikeusneuvoston pääasiallinen toimenkuva on tuomita Israelia. Kun avaa englanninkielisen Wikipedia-artikkelin kyseisestä puljusta, painaa "CTRL-F" ja kirjoittaa hakukenttään "Israel", saa 104 osumaa. Voi ihan vapaasti arvata, kehutaanko maininnoissa Israelia siitä, että se on Lähi-idän ainoa maa jossa on toimiva demokratia ja ihmisoikeudet.


3. Pidätettyjen oikeudet

Viime päivinä on kuohuttu Yhdysvaltojen tavasta erottaa maahan laittomasti tulleiden lapset vanhemmistaan. Syy erottamiseen on tietysti siinä, että vanhemmat ovat tehneet rikoksen ylittäessään rajan laittomasti, kun taas mukana tulleet lapset ovat alaikäisinä syyttomiä. Niinpä rikoksesta epäillyt pidätetään ja yhteiskunta ottaa lapset huostaansa. Tätä pidetään epäinhimillisenä.
Kuvitellaanpa - itse asiassa ei tarvitse edes kuvitella, koska tätä tapahtuu jenkeissä päivittäin - että joku ajaa autoa kahden promillen humalatilassa tai crackpäissään lapset takapenkillään ja kaahaa poliiseja karkuun. Kun piikkimatto lopulta pysäyttää menon, kuskia viedään linnaan tutkintavankeuteen. Luuletteko että lapset seuraavat mukana tai että kuski vapautetaan jotta hän saisi olla lastensa kanssa?
On olemassa erittäin yksinkertainen keino välttyä lapsista erottamiselta: ei syyllisty rikokseen.


4. Samaan aikaan Suomessa

Maahanmuuttovirasto Migri esitti turvapaikanhakijoihin erikoistuneita poliisilaitoksia. Monin verroin halvempi ratkaisu olisi turvapaikanhakijoihin erikoistunut rajavartiolaitos. Turvapaikkapolitiikkaa yksinkertaistaa huomattavasti selkeä, looginen ja oikeudenmukainen linjanveto: jos Suomi haluaa antaa jollekulle turvapaikan, se merkitsee että Suomi ei hyväksy hakijan kotimaan toimintaa. Mikä taas merkitsee että Suomen on oltava sotatilassa kyseisen maan kanssa. Turvapaikan myöntämiseen vaaditaan täsmälleen kolme ehtoa:
1) Suomen on oltava sotatilassa hakijan kotimaan kanssa
2) Hakija vastustaa kaikin käytettävissä olevin keinoin kotimaansa hallintoa
3) Hakija kannattaa länsimaisia sivistysarvoja
Kaikki muut on käännytettävä rajalta ilman muita toimenpiteitä.


5. Kielikurssia

Ylen uutinen julisti vaihteeksi kaunistelemattomia tosiasioita. Viimeisen kolmen vuoden aikana maahan on tunkeutunut 44 000 asiaankuulumatonta. Heistä valtaosa eli 32 000 saapui vuoden 2015 tuhotsunamissa. Juhlapaikka on myönnetty samassa ajassa 14 000 hakijalle, joista yksikään ei täytä kaikkia edellisessä pykälässä luetelluista kolmesta kriteeristä, luultavasti aika moni ei yhtäkään. Kummallista asiassa on se, että hylsy on lyöty käteen yli 20 000 hakijalle, joista yli puolet on palannut lähtömaahan, useimmat vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisten palaajien määrä olisi muuten aivan varmasti selvästi suurempi, jos välittömästi hylsyn jälkeen otettaisiin talteen ja kuljetettaisiin ensi tilassa pois Suomesta vaikka väkisin. Ja tulijoiden määrä olisi huomattavasti pienempi, jos kouraan ei annettaisi rahatukkoa.
Entäpä nuo 14 000 hakijaa, joista ei ole valitettavasti päästy eroon? Pari lainausta jutusta:
Kotouttamiseen kuuluu esimerkiksi kielikursseja. Se voi olla myös esimerkiksi peruskoulun tai ammattiopintojen suorittamista tai työkokeiluja. Kuntiin ja TE-toimistoihin tehtyjen kyselyiden perusteella lähes kaikki, alueesta riippuen 80–95 prosenttia, kotoutujista ovat osallistuneet kielikursseille.
Paljonko tämäkin lysti maksaa ja mitä siellä opitaan? Ainakin kuulemani mukaan osaa ei voisi vähempää kiinnostaa:
Suomen kielen kurssien jälkeen kielitaito ei yleensä ole sillä tasolla, että työllistyminen vielä onnistuisi.
Kysynpä vaan miten on mahdollista, että maassa oleskelemalla ei muka opi maan kieltä? Tunnen muutamia täysin ummikoina maahan tulleita, jotka muutamassa kuukaudessa ilman minkäänlaisia kielikursseja osaavat suomea paremmin kuin 90 % viisi vuotta maassa olleista loisintataustaisista. Kyse on vain ja ainoastaan halusta oppia ja sopeutua. Vieraan kielen oppii ilman kurssejakin, kun katsoo telkkaria ja lukee kirjoja. Olettaen että osaa lukea, mikä tuntuu olevan "saamme koulutettua työvoimaa" -väitteistä huolimatta vähintäänkin kyseenalaista:
Valtaosa pakolaisista tarvitsee kieliopintojen lisäksi ammatillista ja valmentavaa koulutusta.


6. Lässyn lässyn

Iso juttu kertoi siitä, kuinka vantaalaiskouluissa on levotonta ja opettajat eivät jaksa. Syitä lueteltiin monia. Se tärkein jätettiin kertomatta. Sitä on helpointa etsiä kommenttiosiosta. Kommentteja ei tarvitse lukea. Riittää kun katsoo, millä kommenteilla on eniten "Hyvin argumentoitu" -kannatusta. Ne voi lukea ja syy selviää. Juttelin tässä jokin aika sitten erään alakoulun opettajan (ei Vantaalta) kanssa. Oli nuivistuminen kummasti edennyt kun paikkakunnalle ilmestyi kiintiöhaittoja kouluun.


7. Journalismi-vainaa

Otsikko kertoi espoolaislukion muokanneen Suvivirren uusiksi. Sanoista oli poistettu kaikki viittaukset Jumalaan. (Sanoitus vaikutti etäisesti tutulta ja niinhän se olikin. Kyseessä oli muutama vuosi sitten NYT-liitteen Paula Vesalalta tilaama teksti.) Muutama lainaus koulun rehtorin ja apulaisrehtorin haastatteluista:
- Rehtori ei ole ollut mukana juhlatyöryhmässä, joka on Suvivirren uuteen uskoon sanoittanut, mutta seisoo kuitenkin sanojen muokkauksen takana.
- Meiltä valmistuu islaminuskoisia. Sitä kuuluu kunnioittaa. Se on meidän linjamme mukainen. He ovat meidän hienoja opiskelijoita ja tehneet hienon opiskelutyön. Se toimii näin.
– Ollaan ajateltu, että on hetkiä joihin kaikki mahtuvat, eikä tarvitse eritellä.

Ensin siis puolustellaan. Ja mitä tapahtuukaan seuraavana päivänä: Ilmoitetaan että kyse olikin kopiointivirheestä:
- Kyse on ohjelmaan vahingossa tulleesta kopiointivirheestä. Sanat ovat siis huomisessa lakkiaisjuhlassa perinteiset, näin on ollut alkujaankin suunniteltu. Nyt siis uutinen virheellinen.
Kuka tahansa tutkiva journalisti olisi kummastellut sitä, että aluksi seisotaan muutoksen takana ja sitten yhtäkkiä todetaan että tällaista muutosta ei ole edes tehty. Mutta näissä asioissa ei ole tapana kyseenalaistaa, kun näyttää siltä että tutkiva journalismi tuottaisi mokutukselle epäedullisia tuloksia.


8. Rahaa palaa

Sanotaan että paras tapa auttaa on viedä apu sinne missä sitä tarvitaan sen sijaan että sallittaisiin haittamaahanmuuttajien tunkeutua Suomeen moninkertaistamaan hiilijalanjälkensä. Nyt alkaa tämäkin vähän epäilyttää. Sehän nyt on ollut selvää jo Lasse Lehtisen romaanista Valkoinen ihmissyöjä lähtien eli yli 30 vuotta, että kehitysapu on hukkaan heitettyä rahaa. Nyt Suomen kehitysavun väärinkäytökset alkavat vihdoin tihkua julkisuuteen. Esimerkiksi on käynyt ilmi, että Sambian viljelijäjärjestön pomo on nostanut yli 10 000 euron kuukausipalkkaa suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Ei paha, etenkin kun ottaa huomioon että Sambian BKT/asukas on noin neljäskymmenesosa Suomen vastaavasta. Suomen oloissa kuukausipalkka vastaisi suunnilleen 400 000 euroa. Ilman muuntokerrointakin se on suurempi kuin pääministeri Sipilällä. Toisaalta niin sen kuuluukin olla, sillä ovathan sambialaispomon Suomen kansantaloudelle aiheuttamat vahingot pienempiä kuin Sipilän.
Toisaalta työnkuva Sambiassa on sellainen, että tuolla rahasummalla luulisi saavan jotain aikaan. Ehdotankin kehitysavusta vastaavalle ulkoministeriön osastolle, että voin ottaa kyseisen duunin vastaan vaikka 20 % palkanalennuksella. Ohjelmani Sambian maataloustuotannon kehittämiseksi on hyvin yksinkertainen ja sitä on menestyksellä testattu esimerkiksi Keniassa ja Zimbabwessa, jotka olivat Afrikan vilja-aittoja. Annetaan maat eurooppalaisille viljelijöille, jotka palkkaavat paikallista väkeä töihin. Tämä systeemi on toiminut joka ainoassa paikassa jossa sitä on kokeiltu ja ennen muuta joka ainoassa paikassa jossa siitä on luovuttu (eli kaikkialla muualla paitsi Etelä-Afrikassa, jossa sielläkin ollaan huolestuttavalla tiellä) seuraus on ollut tuotannon romahdus.


9. Se-mitä-ei-saa-ääneen-sanoa

"En havittele mitään poliisivaltiota", totesi poliisiylijohtaja ja ilmoitti haluavansa kasvojentunnistuksen valvontakameroihin. Perustelut olivat sinänsä vakuuttavat ja järjestelmä olisi epäilemättä tehokas rikollisten kiinnisaamiseen.
Ongelma on siinä, että luottamus virkakoneistoon horjuu pahasti. Kyse on siitä, ketkä ovat rikollisia. Systeemin käyttö vakavista rikoksista epäiltyjen nappaamiseen ei varmaan ole kenenkään muun kuin rikollisen itsensä etujen vastaista. Jostain syystä suurta osaa kansaa arveluttaa se, että systeemiä käytetään siihen että jahdataan nettiin ilkeitä totuuksia kirjoittaneita ja jätetään nappaamatta ne, joista niitä ilkeitä totuuksia on kirjoitettu. Kuten nettipoliisitoiminnasta on havaittu.


10. Kuinka ratkaista huumeongelma

Taas kerran on otettu epäpuhdasta ainetta ja keksitty neliskanttinen pyörä uudelleen. Eli ehdotetaan heroiinin siirtämistä reseptille, jolloin päästäisiin eroon rikollisuudesta, haittavaikutuksista ja saataisiin luultavasti myös rauha Lähi-itään.
Esitetään taas se yksi kysymys. Heroiinia saisi siis reseptillä. Milläs valvot, että reseptiä ei ylitetä eikä ainetta päädy esimerkiksi alaikäisille?
Koko idea on taas tyypillinen ideologiaoivallus. Eli tämähän toimisi tosi hienosti, jos se vain toimisi.


11. Ajan merkki

Jalkapallon MM-kisoissa menee huonosti. Suosikkijoukkueeni Islanti riisti pisteen Argentiinalta, mutta hävisi Nigerialle. Tänään vastaan tulee Kroatia, joka olisi pakko voittaa, jotta jatkopaikkaan olisi mahdollisuus. Eikä voittokaan riitä, vaan samaan aikaan Argentiinan on voitettava Nigeria. Vieläpä siten, että Islannin maaliero tai sen jälkeen ratkaisevat tekijät ovat parempia kuin Argentiinalla, koska maat päätyvät tällöin tasapisteisiin.
Islannin tappiossa Nigerialle voi nähdä valitettavasti syvällisempää symboliikkaa. Islannissa on 0,35 miljoonaa asukasta. Nigeriassa on yli 180 miljoonaa asukasta. Yli 500 kertaa enemmän. On päivänselvää, että Islanti on täysin ylivertainen yksilötasolla. Nigeriasta voidaan ottaa mikä tahansa 0,35 miljoonan asukkaan alue ja Islanti hiepittäisi jalkapallossa sen aivan miten huvittaa. Nigerian paremmuus perustuu yksinkertaisesti valtavaan massaan. Viisisataakertaisesta määrästä löytyy enemmän huippuja, vaikka keskiarvo olisi valtavan paljon heikompi.
Pelottavan samankaltainen tilanne on väestöpoliittisesti koko maailmassa. Sivistykseltään ja kehitykseltään ylivertaiset maat jäävät alakynteen pelkällä massalla jyräävien kehitysmaiden alle. Ilmeisesti ainoa, joka tämän kehityksen voi pysäyttää, on maailmanlaajuinen, valtavasta väestökasvusta aiheutuva ekokatastrofi. Joka iskee ensisijaisesti kehitysmaihin, mikä taas aiheuttaa siirtolaispaineen länsimaihin, mitä taas ei ilmeisesti haluta torjua, jolloin länsimaista tulee myös kehitysmaita.
Ajan suunta näyttää väistämättömältä, ellei sitten jotain radikaalia tapahdu. Näyttää pahasti siltä, että järjen käyttö on suljettu ratkaisuvaihtoehdoista pois.


12. Kosovo - Serbia 2-1

Sveitsin maajoukkueessa pelaa useitakin ei-sveitsiläisiä. Ei sveitsiläistä nimittäin tee maan passi. Tämä nähtiin Serbia-ottelussa, jossa Sveitsin maalit teki kaksi kosovolaista. Molemmat juhlivat maaliaan samalla tavalla. Eli tekemällä Kosovon albaanien käsimerkin. Ei suinkaan mitään Wilhelm Tell -tuuletusta. Jos lienevät Wilhelm Tellistä koskaan kuulleetkaan.
Jos kannattaa Kosovoa, niin sitten pitäisi myös edustaa Kosovoa. Aivan samoin kuin se Hetemaj vai mikä se nyt olikaan, joka kieltäytyi pelaamasta Suomen maajoukkueessa silloin, kun vastaan käveli Kosovo. Ainoa oikea ratkaisu olisi ottaa kansalaisuus pois.


13. Juoksijan tahto

Osuin sattumalta Sports Illustratedin dokumenttiin, jossa kerrottiin tuolloin 19-vuotiaasta (nykyään 21) Mikey Branniganista. Maileri oli dokumenttia tehtäessä eräs USA:n parhaita lukiourheilijoita lajissaan. Vuonna 2014 hän voitti kansallisen lukiomestaruuden kahdella maililla. Ennätykset ovat vuodelta 2017, 1500 metrillä 3.44,39 ja 5000 metrillä 14.09,51. Eli kaveri olisi SM-tasolla pistesijoilla, ehkä kamppailemassa pronssista.
Mikey Brannigan on autisti. Vuonna 2016 hän voitti paralympialaisissa kultaa 1500 metrillä T20-luokassa. Erinomainen esimerkki siitä, kuinka palava tahto vie läpi harmaan kiven.


14. Täydellinen tekniikka

Reilu vuosi sitten Nike päätti projektin, jonka tarkoitus oli testata pystyykö ihminen juoksemaan maratonin alle kahden tunnin. Viimeinen testi ei ollut ennätyskelpoinen, koska siinä käytettiin vaihtuvia jäniksiä. Eliud Kipchoge pääsi vain 25 sekunnin päähän tavoitteesta. Kirjoitin tuolloin lyhyesti aiheesta (nro 25), mutta nyt perehdyin paremmin katsomalla National Geographicin tunnin dokumentin. Kipchogen salaisuus piilee kahdessa asiassa.
Ensinnäkin hänen täydellisessä juoksutekniikassaan, josta otsikon linkki tarjoaa erinomaisen analyysin.
Toiseksi hänen älyllisen loogisessa asenteessaan ja suhtautumistavassaan urheiluunsa. Lontoon maratonin yhteydessä hänet kutsuttiin luennoimaan juoksemisesta Oxfordin yliopistoon. Mies lateli todella vakuuttavaa tekstiä. Erityisen osuva kohta oli välillä 14.30 - 15.00. Suosittelen katsomaan edes sen puoli minuuttia.


Loppukevennys: Huolellinen maratontankkaus

Enemmän huumoripuolesta kiinnostuneille suosittelen samalta videolta Lontoon maratonin johtajan ja entisen kympin ME-miehen Dave Bedfordin (monet varmaan muistavat Lasse Virénin kovan kilpakumppanin) kertomusta siitä, kuinka hän juoksi ensimmäisen Lontoon maratonin 1981 päästettyään itsensä huonoon kuntoon (otsikon linkki alkaa kohdasta 27.00). Nauroin niin että olin pudota tuolilta.

lauantai 23. kesäkuuta 2018

Uusinta: Korkeimmat kunnat

Lukijalle: Juhannuksen kunniaksi nostetaan lippu salkoon ja maantiedeuusinnoissa isänmaallisessa hengessä luetellaan Suomen korkeimmat kunnat. Kovasti valitettavaa on, että alkuperäisen jutun kommenteissa vinkattu ansiokas luettelo on poistunut netistä. Ja minä hölmö en mennyt ottamaan siitä edes kopiota:

Suomessa ei tunnetusti ole korkeita vuoria, mutta siitä huolimatta on kummallista, ettei mistään löydy tietoa eri kuntien korkeimmista kohdista. Ehkä tällaisen listan koostamisessa ei ole liiemmin järkeä kuntarajojen muuttuessa nykytahdilla. Silti olisi mielenkiintoista nähdä listaus Suomen sekä nykyisten että entisten kuntien korkeimmista kohdista. Tässä sentään kymmenen Suomen kuntien korkeuslistalla ylimmäksi yltänyttä kuntaa ja pari muutakin alaan liittyvää listausta.

1. Enontekiö, Halti, 1323 m
Enontekiön Kilpisjärvellä sijaitsevat Suomen kaikki suurtunturit, laskutavasta riippuen neljättäkymmentä Suomen korkeinta, mm. kaikki noin viisitoista yli tuhatmetristä.
Haltitunturi on Suomen korkein kohta, mutta ei korkein tunturinhuippu. Korkein kohta sijaitsee noin 80 metriä Suomen korkeimmasta kohdasta (1323,6 m) itään, 30 metriä Norjan puolella rajaa. Sen korkeus 1328 metriä on usein ilmoitettu vanhoissa lähteissä virheellisesti Suomen korkeimmaksi kohdaksi. Tarkalleen ottaen Haltitunturi on osa suurempaa tunturimassiivia, jonka korkein kohta Raisduattarhaldi (1365 m) sijaitsee pari kilometriä Suomen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen. Haltille kiipeäminen ei ole vaikeaa, vaikka vaatiikin Suomen puolelta lähtevältä hyväkuntoiselta tallaajalta kesäaikaan noin kolmen päivän menomarssin ja luonnollisesti yhtä pitkän paluun. Kevättalvella hyvällä kelillä selviää nopeammin. Valitettavasti tunturinhuipulle pääsee myös moottorikelkalla ja kesäaikaan päivämatkan päähän sekä vesitasolla että helikopterilla. Varsinainen nousu ei ole erityisen jyrkkä ja on nykyään merkityllä reitillä. Rajapyykillä on vieraskirja, jonne merkittiin sadastuhannes nimi kevättalvella 2011. Ensimmäinen oma merkintäni on järjestysnumeroltaan kaksitoistatuhatta ja risat, tehty iän ollessa vielä yksinumeroinen. Ja reilulla pelillä, eli omin jaloin Kilpisjärveltä ja takaisin reppua kantaen.
Maisemat Haltilla ovat kyllä komeat, mutta parempia etsivälle voi suositella korkeinta Suomen puolella sijaitsevaa huippua eli Ridnitsohkkaa, korkeutta 1317 m. Haltilla on joka puolella korkeampia tai lähes yhtä korkeita tuntureita, mutta Ridnitsohkkalta näkymät itään ovat mahtavat eikä muuallekaan huonot. Lisäbonuksena tunturilla on ainakin ennen ollut Suomen ainoa jäätikkö, joka havaittiin pysyväksi sellaiseksi vasta 90-luvun puolivälissä. Paikalla käydessä huomaa kyllä eron normaaleihin lumenviipymiin.
Joissakin lähteissä Ridnitsohkkaa pidetään osana Haltin tunturimassiivia, jolloin Suomen puolen korkein täysin itsenäinen tunturi olisi Kovddoskaisi, 1242 m. Jättimäinen, noin 16 neliökilometrin massiivi on vaikeampi valloittaa kuin kenties mikään muu huippu Suomessa. Kolmelta puolelta sitä suojaavat jyrkät ja mahtavat korkeuserot, neljännelle taas on pitkä ja kivikkoinen kiertomatka. Yleisimmin käytetty nousu on Riimmajärveltä, josta kahden kilometrin matkalla kertyy noin 570 metriä nousua - Suomen suurin suhteellinen korkeusero. Ilman vuorikiipeilyvarusteita ylös pääsee vain kurua pitkin jyrkänne kiertäen. Toiselta puolelta Pitsusjärven suunnalta ei kannata yrittää muiden kuin elämäänsä kyllästyneiden, uskokaa sieltä kerran kiivennyttä.

2. Muonio, Pallastunturi, 809 m
Korkein ei Enontekiöllä sijaitseva tunturi on Muonion seitsenhuippuinen Pallastunturi, jonka korkein laki Taivaskero ylittää ainoana Enontekiön ulkopuolisena huippuna 800 metrin rajan. Pallastunturi on kuitenkin Enontekiön suurtuntureita mahtavampi siinä mielessä, että sen prominenssi on Suomen suurin, ainoana 500 metriä ylittävä. Tunturin hallitsevuuden alueellaan huomaa mahtavista näkymistä joka suuntaan. Kiipeäminen on helppoa, koska autolla pääsee vain kolmen kilometrin päähän, hiihtohissillä puolentoista kilometrin ja vähän reilun sadan metrin korkeuseron päähän. Korkein kohta Taivaskero on myös tunnettu siellä tapahtuneesta vuoden 1952 olympiatulen sytyttämisestä.

3. Kolari, Yllästunturi, 719 m
Yllästunturi on tämän listan tuntureista selvästi helpoimmin "valloitettava". Hiihtohissi vie perille asti. Ilmankos ei ole tullutkaan siellä koskaan käytyä. (Päivitys 23.6.2018: Nyt on tullut käytyä. Mutta ei millään perkeleen hissillä, vaan rehellisesti juoksemalla.) Tosin kolarilaisten mielestä Ylläs melkein sata metriä matalampana pesee Pallaksen ainakin äksönissä. Nimittäin silloin, kun Pallaksella vielä yritellään, niin Ylläksellä jo...

4. Sodankylä, Sokosti, 718 m
Itä-Lapin korkein mäki sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa ja vaatii kovakuntoiseltakin kahden päivän hiihdon tai kävelyn perille, mistä suunnasta sitten sinne yrittääkin. Useimmat nousevat Luirojärveltä, joka on itse asiassa noususuunnista rankin - kivikko alkaa jo varhain ja korkeuseroa on semmoiset 450 m, enemmän kuin mistään muualta. Nämä vaikeudet kompensoituvat nopeimmalla ja helpoimmalla menovaelluksella. Näkymät ovat hienot, tosin tunturialue etelän suuntaan käytännössä loppuu Sokostiin. Tunturinäkymiä korkeammalle arvostavat pitävät muutama kilometri pohjoiseen sijatsevaa Ukselmapäätä anteliaampana ja itse asiassa rankempana kiivettävänä. Onkohan tuolla kakkossijalla jokin taika, kun myös Suomen toiseksi korkein on kovempi kuin korkein ja koko maailman toiseksi korkeimpaan vuoreen K2:een verrattuna Mount Everest on päiväkävely?

5. Petsamo, Joutsenpää, 716 m
Saariselän alueen massiivisin tunturi on mahtava seitsenhuippuinen Joutsenpää, joka häviää korkeudessa Sokostille vain parilla metrillä. Tunturin lähialueet ovat koskemattomuudessaan - ei porotaloutta eikä juurikaan liikkujia - huikeaa luontoa. Harvojen tietämä fakta on, että jatkosodan jälkeen porot pyrkivät karkailemaan Petsamon antoisille jäkälälaitumille ja poromiehet hakivat niitä sieltä pois Neuvostoliiton rajavartijoiden saattamana. Näitä reissuja tehtiin ainakin 70-luvulle asti, kunnes poroaidat muuttuivat paremmin pitäviksi metalliverkoiksi.

6. Utsjoki, Guivi, 640 m
Suomen pohjoisimman kunnan korkein kohta jäi Kevon luonnonpuiston laajennuksen myötä sen rajojen sisäpuolelle. Kesäaikaan tunturille pääsee siksi vain merkittyä polkua pitkin, talvella liikkuminen on vapaata. Vaikka Kevon kanjoni on tunnettu jyrkistä seinämistään, ovat Guivin rinteet melko loivat ja reitti helppokulkuinen. Pohjoisen sijainnin takia tunturipaljakka alkaa jo hyvin matalissa korkeuslukemissa ja Paistunturien seudun avonaisuus muodostaakin suurimman haasteen tuulisella säällä.

7. Salla, Sallatunturi, 636 m
Kaksilakisen tunturin korkeampi huippu voittaa muutamalla metrillä keilamaisen, erikoisen muotoisen Sorsatunturin (628 m) ja pitää siksi hallussaan Sallan kunnan korkeusennätystä. Tunturilla oli runsaasti hiihtomatkailua 1930-luvulla ja siellä pidettiin alppihiihdon ensimmäiset SM-kilpailut 1937. Sota tuhosi suunnitelmat matkailukeskuksen rakentamisesta. Nykyisin Sallatunturiksi nimitetään Sallan Pyhätunturia, alkuperäiseen verrattuna säälittävää 478-metristä nyppylää.

8. Savukoski, Talkkunapää, 635 m
Savukosken kunnan koillisnurkkaus kurottaa niukasti Saariselän tunturialueelle, jossa se kohtaa Petsamon, Sodankylän ja Savukosken yhteisellä rajapyykillä Talkkunapään. Tämän listan tuntureista Talkkunapää on alueellaan vaatimattomin, koska sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita korkeampia tuntureita. Rajavyöhykkeellä sijaitsevalle huipulle ei ole tavallisella tallaajalla asiaa, mutta seutu on jostain syystä kiinnostanut geologeja.

9. Kittilä, Lainiotunturi, 613 m
Kittilän kunta jää tuntureidensa korkeudessa pahoin naapuriensa Kolarin ja Muonion varjoon. Sieltä tunnetaan lähinnä Levi hiihtokeskuksensa ja Aakenustunturi erikoisen muotonsa takia. Kunnan selvästi korkein kohta on kuitenkin louhikkoinen Lainiotunturi, joka sekin sijaitsee Muonion rajalla.

10. Inari, Morgam-Viibus, 600 m
Suomen pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin kunta on Inari. Kaikki muut kunnat Sodankylää lukuun ottamatta ovat alaltaan alle puolet Inarista. Tähän nähden on melkoinen yllätys, että kunnan korkein tunturi Morgam-Viibus yltää niukin naukin 600 metrin korkeuteen. Itse asiassa kaikissa vanhoissa lähteissä korkeudeksi mainitaan 599 m, mutta uusimmat mittaukset ovat paljastaneet tarkempaa tietoa. Tunturi on muilta rinteiltään loivahko ja helpponousuinen, mutta luoteessa korkeuseroa Morgamjärveltä kertyy parin kilometrin matkalla lähes 450 metriä. Rinteen muodon takia läheistä Lemmenjokea ei liiemmin näy, mutta muuten näkymissä ei ole valittamista.

Listan ulkopuolelta on mainittava heti seuraavana kuntana Kuusamo, jonka korkeusennätys on Nuorusella, 577 m. Kyseessä on samalla Suomen ennätys Lapin ulkopuolella. Nuoruselle noususta kertoo yksi suomalaisen eräretkeilyn pioneereista, Kaarina Kari, kirjassaan Haltin valloitus hauskan tarinan. Naisryhmän kysyessä paikalliselta asukkaalta, ovatko kyläläiset kiivenneet useinkin Nuoruselle, tämä katsoi hämmentyneenä ja kummasteli, miksi ihmeessä sinne pitäisi kiivetä. Kuusamon toiseksi korkein tunturialue on Rukatunturin alue, jossa ihmetyttää se, että kaikissa vanhoissa lähteissä Rukatunturia korkeammaksi on ilmoitettu läheinen Valtavaara, kun taas nykyään Rukatunturin 492 metriä on muuttunut 500 metriksi.
Kahdenneksitoista korkein kunta on myös mainittava, koska se on ensimmäinen jaettu sijoitus. Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien raja näet kulkee 538-metrisen Pyhätunturin laen kautta. Muita 500 metriin yltäviä kuntia Suomessa ei ole.

Samalla vaivalla tuli selvitettyä Suomen kuntien matalimpia pisteitä. Seuraavassa kymmenen korkeinta kuntaa matalimman pisteensä mukaisessa järjestyksessä. Karttojen epätarkkuuden takia useissa tilanteissa on joutunut tyytymään korkeuskäyrien lukemiseen, joten niissä tapauksissa on ilmoitettu ehdoton minimikorkeus, oikea on enintään viisi metriä korkeampi.
Matalimmat pisteet:
1. Enontekiö, min 245 m
2. Salla, min 160 m
3. Muonio, 154 m
4. Savukoski, min 150 m
5. Taivalkoski, min 150 m
6. Kuhmo, 147 m
7. Pelkosenniemi, min 145 m
8. Suomussalmi, min 145 m
9. Kittilä, min 135 m
10. Hyrynsalmi, 135 m

Entä mitkä sitten ovat suurimmat korkeuserot yksittäisen kunnan sisällä eli kunnan maksimi- ja minimikorkeuksien erotus? Tässä minimikorkeus on otettu suurimman mahdollisen minimikorkeuden mukaisesti, ettei tulisi ainakaan liioiteltua.
Suurimmat korkeuserot:
1. Enontekiö, 1323 - max 250 = 1073 m
2. Petsamo, 716 - 0 = 716 m
3. Muonio, 809 - 154 = 655 m
4. Utsjoki, 640 - 13 = 627 m
5. Kolari, 719 - 99 = 620 m
6. Sodankylä, 718 - max 112 = 606 m
7. Inari, 600 - 59 = 541 m
8. Savukoski, 635 - max 154 = 481 m
9. Kittilä, 613 - max 137 = 476 m
10. Salla, 636 - max 163 = 473 m
Merenrantakuntien ylivoimainen ennätys onkin Petsamolla, yksikään toinen Suomen merenrantakunnista ei yltäne yli 200 metriin. Seuraavana listalla lienee Tornio, jonka korkein kohta on noin 185 metriä.

Suomen matalinta kuntaa en lähtenyt selvittämään. Kova ehdokas tittelinhaltijaksi on Kaskinen, jonka korkein kohta lienee 15-20 m merenpinnan yläpuolella. Kaikilla pienilläkin saaristokunnilla kun on yleensä jokin yllättävän korkea merestä nouseva kukkula. (Lisäys 23.6.2018: Suomen matalin nykykunta on Kaskinen, korkein kohta 15,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Mutta ennätys on 1973 lakkautetulla Björköbyllä, 11,3 metriä, lienee maannouseman ansiosta nykyään noin 11,7 m).

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Ja kuinkas sitten kävikään?


Julkaisin vuosi sitten ennusteen seuraavan vuoden aikana tapahtuvien muslimiterrori-iskujen määrästä. Ennuste käsitteli neljäätoista Länsi-Euroopan maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Iso-Britannia, Irlanti, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Saksa. Siinä esitettiin laskelma sille, kuinka monta terrori-iskua kyseisessä maassa todennäköisesti tapahtuu aikavälillä 9.6.2017 - 8.6.2018. Lupasin palata asiaan vuoden kuluttua ja katsoa, miten on käynyt.

Vuosi on kulunut.

Pieni tilastomatematiikan kertaus. Kyse on satunnaisesta ilmiöstä eikä mistään deterministisestä ennusteesta. Käytetty malli antaa odotusarvon iskujen määrälle. Odotusarvo tarkoittaa sitä arvoa, joka olisi koetta äärettömän monta kertaa toistettaessa sen lopputulosten keskiarvo. Koska koe oli ainutkertainen, yhden vuoden mittainen, ei ole millään tavoin mahdollistakaan että jokainen ennuste osuisi oikeaan. (Tosin toistoa on odotettavissa, koska Euroopan järkiintyminen sen suhteen, mitä asialle pitäisi tehdä, etenee valitettavan hitaasti. Mutta tässäkään kyse ei ole toistosta todennäköisyyslaskennan tarkoittamalla tavalla, vaan olosuhteethan muuttuvat vuosittain.) Käytetyllä mallilla voidaan kuitenkin laskea tilastollinen hajonta. Esimerkiksi Saksan tapauksessa odotusarvo oli 7,5 terrori-iskua. Keskihajonta oli 2,5 iskua, mikä tarkoittaa sitä että enintään yhden keskihajonnan poikkeama keskiarvoon antaa ennusteen 5,0 - 10,1 iskua (10,1 eikä 10,0 tarkemman pyöristyksen takia.). Todennäköisyys sille, että todellinen iskujen määrä osuu tälle välille, on noin 68 %. Tämä on tärkeää tajuta. Vaikka iskuja tapahtuisikin esimerkiksi neljä ennusteen ollessa 5,0 - 10,1, ei se välttämättä tarkoita että ennusteen malli olisi väärä. Se tarkoittaa sitä, että tällä kertaa toteutui se noin 32 % todennäköisyys, että iskujen määrä ei osunut todennäköisimpään väliin.
Sen sijaan jos valtaosassa 14 ennusteesta iskujen määrä ei osu ennustevälille, se on jo melkoisen voimakas indikaattori siitä, että ennuste on väärä. Puhumattakaan siitä, että suuri osa ennusteista ei osuisi kahden keskihajonnan päähän odotusarvosta, mikä Saksan tapauksessa tarkoitti väliä 2,5 - 12,6 iskua. Tähän väliin pitäisi osua 95 % todennäköisyydellä, jos malli on oikea. No, todellisuudessa Saksassa tapahtui neljä iskua, mikä ei osu ennusteväliin, mutta kylläkin tuohon jälkimmäiseen väliin.
Jos ennuste on oikean suuntainen, pitäisi karkeasti laskien 14 maan joukossa olla 14*0,68 = 9,52 eli noin 9-10 maata, joissa iskujen määrä osuu ennustettuun väliin. On siis huomattava, että jos vaikka kaikki 14 maata osusi kyseiseen väliin, ennuste olisi huono koska se on tilastollisesti liian lavea! Laajempaan eli kahden keskihajonnan poikkeaman antamaan väliin pitäisi 14 maasta osua 14*0,95 = 13,3 maata eli odotettavissa on näinkin pienessä otannassa, että yhden maan ennuste menee pahasti pieleen.

Sitten laskemaan, kuinka todella kävi. Lähdeluettelona terrori-iskujen lista ja vertailukohtana ennuste:


MaaOdotusarvoVaihteluväliVaihteluväliIskun tnToteutui
  Yksi SDKaksi SD  
Suomi0,10 - 0,50 - 0,811,3%1
Ruotsi1,30,2 - 2,50 - 3,673,7%2
Norja0,40 - 1,00 - 1,631,2%0
Tanska0,90 - 1,90 - 2,860,3%0
Islanti0,00 - 0,10 - 0,10,2%0
Iso-Britannia3,21,4 - 4,90 - 6,696,1%4
Irlanti0,10 - 0,40 - 0,810,3%0
Hollanti1,30,2 - 2,40 - 3,572,1%1
Belgia1,40,2 - 2,60 - 3,776,0%3
Luxemburg0,00 - 0,10 - 0,31,4%0
Ranska9,97,1 - 12,74,2 - 15,6100,0%9
Sveitsi0,30 - 0,80 - 1,324,2%0
Itävalta0,70 - 1,50 - 2,349,1%2
Saksa7,55,0 - 10,12,5 - 12,6100,0%4
Yhteensä27,123,5 - 30,719,9 - 34,3100,0%26

Ja pika-analyysi: Ennuste osui oikealle välille kymmenessä maassa. Juuri kuten oli odotettavissa. Poikkeamat olivat edellä mainittu Saksa, (4 iskua, ennuste 5,0 - 10,1), Itävalta (2 iskua, ennuste 0 - 1,5), Belgia (3 iskua, ennuste 0,2 - 2,6) ja Suomi (1 isku, ennuste 0 - 0,5). Ja kuten tilastotieteellisesti vuosi sitten oli ennustettavissa, yksi näistä poikkesi yli kaksi keskihajontaa ennusteesta. Valitettavasti se oli tällä kertaa Suomi, jolle kahden keskihajonnan poikkeama antoi ennusteen 0 - 0,8 iskua. Iskun todennäköisyydeksi Suomessa oli tilastollisesti laskettu 11,3 %, mutta tällä kertaa kävi huono arpaonni. Aivan kuten Itävallalla, jossa iskun todennäköisyys oli 49,1 %, mutta niitä tuli peräti kaksi. Hyvä onni taas kävi Tanskalla, jossa iskun todennäköisyys oli 60,3 %, mutta sellaista ei sattunut.

Kokonaisennuste eli kaikkien maiden summa oli 27,1 iskua vaihteluvälin ollessa 23,5 - 30,7 iskua. Toteutunut iskujen määrä oli 26 iskua. Olkaa hyvä ja kaivakaa esiin se instituutio, joka on esittänyt paremman mallin terrorismin ennustamiseen kuin Jaskan Nyrkkipaja.

Kaiken maailman ajatushautomoille tiedoksi käytetyn mallin idea. Alkuperäinen, karkea hypoteesi oli: Terrori-iskun viikottainen todennäköisyys on sama kuin todennäköisyys sille, että lotossa saa seitsemän oikein, mikäli täyttää yhtä monta lottoriviä kuin maassa on muslimeja. Ajatus oli siis ottaa selittäväksi tekijäksi suoraan kunkin maan muslimiväestön osuus, mutta se ei toiminut takautuvasti testaten riittävän hyvin. Joten säätöä piti tehdä. Lainaus vuoden takaisesta kirjoituksesta:
Tein ennusteeseen merkittävää säätöä ottamalla huomioon muslimiväestön alkuperän. Tässä tilastotiedot olivat hataria, mutta sivistyneillä arvauksilla uskoisin saaneeni kohtuullisen hyviä arvioita. Annoin muslimiväestölle seuraavat painokertoimet: Lähi-Idän alueen ja Afganistanin väestö 1, Afrikan ja Iranin 0,5, muut muslimit (turkkilaiset, pakistanilaiset, käännynnäiset ym) 0,1. Kertoimet ovat tällaiset siksi, että esimerkiksi Saksan turkkilais- ja Britannian pakistanilaisväestö on enimmäkseen työperäisiä maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään, kun taas Lähi-Idästä ja Afganistanista tullut väestö on enimmäkseen loisintaperäistä. Tämä tarkoitti esimerkiksi Sveitsissä melkoista lottorivien määrän romahdusta, koska siellä arabi- ja afgaaniväestön määrä on alhainen. Jäljelle jäi vain 16 % aiemmasta rivimäärästä. Vastaavasti Tanskassa määrä putosi vain 66 %:iin. Ensimmäisessä, karkeassa simulaatiossa Sveitsin lottorivien määrä oli lähes kaksinkertainen Tanskaan nähden, kun taas toisessa Tanskan rivien määrä oli yli kaksinkertainen Sveitsiin nähden. Muslimiväestönkin laadulla on eroja - sekunda on eri tasoa kuin luokaton.

Koska ennuste näytti toimivan varsin hyvin, voi tietysti lähteä miettimään kannattaako Eurooppaan päästää lisää muslimiväestöä ja kannattaisiko ehkäpä karkottaa takaisin tänne jo livahtaneita. Etenkin kun huomioi, että voimakkainta islamilainen terrorismi on islamilaisessa maailmassa. Olisi mielenkiintoista nähdä se logiikka, jolla pystyy väittämään että muslimit suhtautuisivat sivistyneissä yhteiskunnissa heidän ideologialleen vastenmieliseen ajatusmaailmaan siten, että tekisivät suhteellisesti vähemmän terroritekoja kuin tekevät omissa maissaan. Ei hetkinen, se logiikka onkin nähty. Valitettavasti. Jos ei olisi nähty, niin ei Eurooppaan olisi päässyt pesiytymään tätä ongelmaa.

On kuitenkin huomautettava, että terrorismi on loppujen lopuksi pikkujuttu sen kaiken muun ongelmavyyhdin rinnalla, mitä haittamaahanmuutto aiheuttaa. Voi aloittaa vaikka siitä, kuinka moninkertaiseksi Eurooppaan tulevan siirtolaisen ekologinen jalanjälki kasvaa. Ja jatkaa sillä, mitä kirjoitin vuosi sitten:

Todellinen uhka on se, mitä hallitsematon haittamaahanmuutto tekee länsimaisille yhteiskunnille. Kuten presidentti Niinistökin jo tajusi, tämä peli on vihellettävä poikki. Mitään konkreettista hyötyä tästä ei meille ole, mutta kustannukset ovat valtavat. Todellista hintaa ei mitata terrori-iskuissa kuolleina, vaan raiskattuina, pahoinpideltyinä, alennettujen standardien takia huonommin koulutettuina, kasvaneina veroina sekä ennen muuta jakautuneina kansakuntina. Oliko Kekkosen hautajaisissa betoniesteitä allahu akbar -rekkarallin estämiseksi, häh? Koiviston hautajaisissa oli. Kuvitelkaa, kuinka hieno yhteiskunta meillä olisi, jos kaikki haittamaahanmuuton lieveilmiöt poistuisivat ja siitä aiheutuvat kulut voitaisiin käyttää ihmisten hyvinvointiin.

Tässä yhteydessä aiemmin esittämäni vertaus venäläisestä ruletista toimii hyvin. Kuten todettu, siinäkin suurin osa patruunapesistä on tyhjiä eli harmittomia. Aivan samoin haittamaahanmuuttajista suuri osa on harmittomia. Mutta myös hyödyttömiä. Aivan samoin kuin venäläisen ruletin tyhjät patruunapesät. Ne, jotka haluavat haittamaahanmuuttajia maahan, ovat samanlaisia kuin ne, jotka saavat nautintoa venäläisen ruletin tuomasta jännityksestä. Merkittävin ongelma tässä on se, että toisin kuin venäläisen ruletin pelaajat, haittamaahanmuuton tukijat asettavat revolverin sivullisten ohimoille. Ja tekevät sen syyttömien veronmaksajien kustannuksella.

Useimmin käytetty perustelu - järkiperustelujen loputtua ja tultua nauretuiksi kumoon jo vuosia sitten - haittamaahanmuutolle on "maailma muuttuu, Suomi ei ole enää lintukoto, tämä on väistämätöntä ja sitä ei voi estää". Tämä on suoraan marxilaisesta historiankäsityksestä muuntunut meemi. Marxilaisuushan näki historian prosessina, jonka lopputulos on kommunistinen yhteiskunta. Onko sitten ihme, että sen henkinen jälkeläinen vihervasemmistolaisuus näkee historian prosessina, jonka lopputulos on monikulttuurisuus?
Historian kulku ei ole mikään väistämätön prosessi. Meillä on äly ja teknologia. Millä hitolla haittamaahanmuuttajat tulevat, jos niitä ei päästetä maahan? Millä hitolla tänne jo livahtaneet sen estävät, kun otetaan tukeva niskaperseote ja tempaistaan yli Tornionjoen, mistä ovat tulleetkin?
Jos ja kun haittamaahanmuuttajat haluavat elää sivistysmaassa, ainoa oikea tapa on opettaa heille kuinka rakentavat sivistysmaan omaan maahansa. Meiltä saa kyllä hyvät neuvot matkaeväiksi, hyvää reissua ja onnellista tulevaisuutta kotimaallenne!


Vaikka suurempi kustannus haittamaahanmuutosta ovatkin muut sivukulut, on tietysti aihetta miettiä myös kirjoituksen varsinaista aihetta. Kuinka paljon kuluja on mennyt parannettuihin turvatoimiin? Tämän kun kertoo riittävän suurella kokonaisluvulla, saa arvion siitä paljonko on mennyt "kotouttamiseen", joka on useimmiten epäonnistunut. Lainaan itseäni uudelleen: Kuvitelkaa, kuinka hieno yhteiskunta meillä olisi, jos kaikki haittamaahanmuuton lieveilmiöt poistuisivat ja siitä aiheutuvat kulut voitaisiin käyttää ihmisten hyvinvointiin.

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Välihuomautus 113 : Hei, me tienataan tällä!

Tapasin tutun urheiluihmisen, joka toimii seuransa rahastonhoitajana. (Mainoksena todettakoon lasten harrastuskuluja taivasteleville, että yleisurheilu on halpaa - asiantunteva ohjaus ja urheilukoulut maksavat maksimissaan muutamia satasia koko vuodelta.) Hän kertoi seuransa saaneen yllättäviä tuloja, kun paikkakunnalle oli otettu äskettäin kiintiöpakolaisia. Urheilukouluun oli ilmoittautunut näiden lapsia, joiden maksut oli hoidettu säntillisesti ajallaan. Kunta maksoi. Lapsia ei kylläkään ilmoittautumiskerran jälkeen ole näkynyt kertaakaan.
Jos haittamaahanmuutosta jotain hyötyä on, niin se oli sitten tässä - urheiluseurat saavat kunnalta rahaa jota voi käyttää suomalaisten hyväksi.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Uusinta: Hauskimmat futismatsit

Lukijalle: Jalkapallon MM-kisat potkaistiin käyntiin eilen. Toivottavasti Islanti voittaa, se on ehdoton suosikkijoukkueeni. Malliesimerkki siitä, kuinka nationalismi hiepittää monikulttuuria 100-0. Yksikään eurooppalainen 0,3 miljoonan asukkaan alue ei taatusti selviäisi MM-kisoihin - paitsi Islanti. Joukkue koostuu pelkistä viikingeistä ja pyöritteli monikymmenkertaisesti suurempia monikulttuurisia joukkueita, mm. Suomea. Sivumennen sanoen, MM-kisoihin selvisivät myös Ruotsi ja Tanska, joiden joukkueet ovat myös melkoisen viikinkipitoisia. Itse asiassa niiden viikinkipitoisuus on taatusti suurempi kuin maiden asukkaiden viikinkipitoisuus kyseissä ikäluokassa. Ja kyse on sentään jalkapallosta, jonka pitäisi olla juuri se asia jota monikulttuuri rikastuttaa!
Mielenkiinnolla odotetaan, mitä kisoissa tapahtuu. Venäjä varmaan onnistuu pitämään hyvät kisat, onnistuihan se Sotsin talviolympialaisten järjestelyissäkin. Autoritäärisissä maissa homma yleensä toimii. Korruptiota paheksutaan, mutta hei, kyse on jalkapallosta. Eikä Venäjän urheiluelämässä korruptio nyt niin paha ole. Esimerkiksi Sotsin talviolympialaisten budjetista arvioitiin kolmasosan kuluneen korruptioon. Aika hyvä suoritus - yleensä Venäjällä asia on päinvastoin eli kolmasosa korruptiosta kuluu budjettiin. Joka tapauksessa saapa nähdä, kykenevätkö MM-joukkueet saamaan aikaan yhtä vauhdikkaita futismatseja kuin tässä viiden vuoden takaisessa tarinassa. Tasa-arvokiintiö ei jutussa täyty, sillä yksikään otteluista ei ole naisten peli. Tämä aiheutuu siitä, että naisten jalkapallo ei ole maailman mittakaavassa suuruudeltaan kuin murto-osa miesten lajista. Edes yhdellä Vanuatun parhaista jalkapalloseuroista ei tiettävästi ole naisten joukkuetta, vaikka seuran nimi olisi mitä sopivin: Nalkutan FC. Melkein yhtä hyvä kuin indonesialaisten jalkapallojoukkueiden nimet, joista niistäkään ei yksikään ole saanut nimensä lisäksi riittävän hauskaa aikaan päästäkseen tälle listalle, Indonesian maajoukkue kylläkin:


10. 1976: Athlone Town - Finn Harps 0-5

Ulosajoihin ja varoituksiin on nähty monia syitä, mutta tuskin koskaan yhtä erikoista kuin tässä ottelussa. Irlannin Cupin semifinaalissa kohtasi kaksi maan parhaisiin seuroihin kuuluvaa joukkuetta. Athlone Town otti melkoisen rökityksen, mutta syytä ei pidä laittaa maalivahti Mick O'Brienin piikkiin. Hän teki parhaansa sotkeakseen vastustajan pelin. O'Brienillä oli tapana hypätä ylärimaan roikkumaan. Tällä kertaa hän unohti, että maalipylväät olivat puuta eivätkä metallia. Krunts. Peli katkaistiin 15 minuutiksi tilanteessa 0-2 korjaustöiden ajaksi. Hengähtystauko ei auttanut Athlone Townia ja tilanne oli pian 0-4. Tässä vaiheessa O'Brien kiipesi yläriman päälle - hän selitti jälkeenpäin, että kulmaliitos näytti löysältä ja hän yritti korjata sitä - ja rima katkesi jälleen. Erotuomarin kärsivällisyys loppui ja maalivahti sai punaisen kortin. Kohta kuultiin legendaarinen kenttäkuulutus: "Onko yleisön joukossa puuseppää?"


9. 2002: AS Adema - SO l'Emyrne 149-0

Madagaskarin mestaruus ratkaistiin neljän joukkueen yksinkertaisella loppusarjalla. Toiseksi viimeisessä ottelussa SO l'Emeryne joutui tyytymään 2-2 -tasapeliin kyseenalaisesti tuomitun rangaistuspotkun takia ja menetti mahdollisuutensa mestaruuteen. Tästä suivaantuneena joukkue protestoi viimeisen kierroksen ottelussa tekemällä aina aloituspotkusta oman maalin. Seuraus oli tietysti uusi aloituspotku, josta taas mahdollisimman nopeasti uusi maali. Koska peliaika on 90 minuuttia ja maaleja tuli 149, voi laskea että operaatioon meni keskimäärin hieman yli 36 sekuntia.


8. 1997: Suomi - Unkari 1-1

Jalkapallon MM-karsintalohkon viimeinen ottelu. Lisäaika menossa, Suomi johtaa 1-0 ja on menossa jatkokarsintaan. Sitten Unkari tasoittaa. Tai oikeastaan Suomi tasoittaa, sillä pallo pomppii kuin flipperissä maaliin kuuden suomalaispelaajan kautta. Unkari jatkokarsintaan ja Suomi ulos. Ikuinen trauma. Tosin useimmiten unohdetaan, miten Unkarille kävi jatkokarsinnassa Jugoslaviaa vastaan. Ensimmäisessä osaottelussa kotona tuli takkiin 1-7, vierasottelussa 5-0. Tuskin Suomen kohtalo yhtään sen auvoisampi olisi ollut.


7. 1976: Leicester City - Aston Villa 2-2

Chris Nicholl pelasi Englannin korkeimmalla sarjatasolla vuosikausia keskuspuolustajana ja edusti Pohjois-Irlantia 51 maaottelussa, mukaanlukien vuoden 1982 MM-kisat. Ottelussa Leicester Cityä vastaan hän aloitti maalinteon pistämällä pallon vahingossa omaan maaliin. Vahinko korjaantui, kun hän tasoitti pelin 1-1:een. Sitten tuli ottelun kolmas maali, jota Nicholl kuvaili jälkikäteen uransa komeimmaksi. Hän syöksyi tavoittelemaan palloa ja pukkasi sen laakana maaliin. Valitettavasti omaan. Mutta tasoitus tuli taas; Nicholl teki ottelun kaikki neljä maalia, kaksi vastustajan ja kaksi omaan verkkoon.


6. 1998: Thaimaa - Indonesia 3-2

Kaakkois-Aasian maajoukkueiden turnaus Tiger Cup järjestettiin 1998 Vietnamissa. Kahdeksan joukkuetta oli jaettu kahteen alkulohkoon. Molemmista lohkoista kaksi parasta välieriin periaatteena vanha tuttu A1 - B2 ja A2 - B1. B-lohkon jatkajat (Singapore ja Vietnam) olivat jo selvillä ennen A-lohkon viimeistä kierrosta. Myös A-lohkon jatkoonmenijät Thaimaa ja Indonesia olivat selvillä, mutta niiden keskinäinen järjestys ratkeaisi viimeisessä, keskinäisessä ottelussa. Thaimaa voittaisi lohkon voittamalla ottelun, muuten Indonesia olisi lohkoykkönen. Lohkoykkönen puolestaan kohtaisi välierissä isäntämaa Vietnamin, jota pidettiin etukäteen pahempana vastustajana kuin Singaporea.
Kun pelikello näytti 90 minuuttia, tilanne oli tasan 2-2 ja Indonesia menossa lohkovoittoon. Tällöin Indonesian puolustaja Mursyid Effendi teki tarkoituksella oman maalin, vaikka thaimaalaispelaajat yrittivät estää. Peli Thaimaalle 3-2. Loppuselvittelyissä FIFA määräsi molemmille joukkueille 40 000 dollarin sakon ja asetti Effendin vuodeksi kokonaan ja loppuiäksi kansainväliseen pelikieltoon.
Nolointa asiassa oli se, että taktikointi ei auttanut, vaan molemmat joukkueet hävisivät välieränsä. Keskinäinen pronssiottelu meni rankkarikisaan asti ja siinä Indonesia oli parempi.


5. 2000: Mestareiden liigan alkulohko D

Neljän joukkueen kaksinkertainen sarja, kaksi parasta jatkoon. Itävaltalainen Sturm Graz ottaa kaksi 5-0 rökäletappiota. Nämä kuitenkin jäävät joukkueen ainoiksi tappioiksi ja muista otteluista tulee yksi tasapeli ja kolme voittoa. Lohkovoitto 10 pisteellä, mutta maaliero -3. Turkkilainen Galatasaray puolestaan ottaa kaksi voittoa, kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota ja päätyy kahdeksaan pisteeseen, samoin Glasgow Rangers. Neljäs joukkue, AS Monaco, häviää kolmesti ja voittaa kahdesti jääden lohkon viimeiseksi. Monacon tappiot ovat kuitenkin niukkoja ja toinen voitoista on 5-0 Sturm Grazia vastaan, joten joukkueen maaliero on +3. Tasapisteisiin päätyneiden Galatasarayn ja Rangersin järjestyksen ratkaisevat keskinäiset ottelut, joista toinen päättyi tasan ja toinen Galatasarayn voittoon. Galatasaray siis jatkoon, vaikka sen maaliero koko sarjassa onkin -3 ja karsiutuvan Rangersin +3.
Lopputulos: molempien jatkoon menneiden joukkueiden maaliero oli -3, molempien karsiutuneiden +3.


4. 1957: Charlton - Huddersfield 7-6

Kaikki varmaan muistavat legendaarisen jääkiekon MM-kisojen puolivälieräottelun 2003 eli "pakkoruotsi-ottelun". Siis: Jos Suomi johtaa Ruotsia vastaan 5-1, montako maalia Ruotsin on pakko tehdä? Vastaus: Ei yhtään, mutta viisihän ne pirulaiset tekevät.
Vielä paremmaksi pisti Charlton Englannin toiseksi korkeimman sarjatason ottelussa Huddersfieldiä vastaan. Charltonin kapteeni loukkaantui 17. minuutin kohdalla ja joukkue joutui pelaamaan koko loppuajan yhden miehen alivoimalla, koska siihen aikaan vaihtoja ei sallittu. Huddersfield otti pian varman tuntuisen johdon ja 62. minuutilla peli oli jo 1-5. Neljän maalin johto, alle puoli tuntia peliaikaa jäljellä ja vastustaja yhden miehen vajaalla. Selvä peli. Tai sitten ei. Charlton kavensi heti perään, 2-5. Sitten pääsi irti joukkueensa ensimmäisen maalin tehnyt Johnny Summers. Neljä maalia perä perää ja tilanne oli 81. minuutilla 6-5 Charltonille! Tuhkimotarina näytti lopahtavan neljä minuuttia ennen loppua, kun Huddersfield tasoitti. Alivoimainen Charlton tuli kuitenkin vielä kerran ja teki viimeisellä minuutilla ottelun ratkaisumaalin voittaen 7-6.


3. 2013: Plateau United - Akurba FC 79-0, Police Machine FC - Bubayaro FC 67-0

Kuten ystävällismielisistä kirjeistä tiedetään, nigerialaiset ovat rehellisyyttä rakastava kansa. Joskus päättäväisyys on kuitenkin vielä määräävämpi tekijä. Ennen sarjan viimeisen kierroksen otteluja Plateau United ja Police Machine FC olivat tasapisteissä ja mikäli molemmat voittaisivat, paremman maalieron omaava joukkue nousisi ylemmälle sarjatasolle. Molemmat joukkueet olivat ilmeiseti pienellä lahjuksella varmistaneet runsaan maalimäärän. Puoliajalle mentäessä Plateau United johti 7-0 ja Police Machine 6-0. Tieto tilanteesta kiiri molemmille joukkueille ja toisella puoliajalla mopo karkasi käsistä parempaa maalieroa varmistellessa...
Lopputulokset olivat liikaa jopa Nigerian jalkapalloliitolle. Tai kenties oikeammin sanoen jalkapalloliiton seuroilta saamat lahjukset olivat liian vähäiset, koska kaikki neljä asiaan sekaantunutta seuraa suljettiin kilpailutoiminnasta kymmeneksi vuodeksi.


2. 2001: Australia - Amerikan Samoa 31-0

Oseanian MM-karsintalohkon ottelu Australia - Amerikan Samoa kuulostaa jo etukäteen epätasaiselta. Australia päättikin lepuuttaa monia parhaista pelaajistaan ja kokeilla uusia tulokkaita. Amerikan Samoan tilanne oli kuitenkin vielä pahempi. Joukkueella oli passiongelmia ja vain yksi ainoa pelaaja normaalijoukkueesta, maalivahti Nicky Salapu, pääsi paikalle. Suurin osa nuorten maajoukkueesta oli myös estynyt koulun loppukokeiden takia. Hätätilanteessa paikalle hälytettiin vielä nuoremman ikäluokan pelaajia, mukaanlukien kolme vasta 15-vuotiasta palloilijaa. Suuri osa joukkueen pelaajista ei ollut koskaan aiemmin pelannut täysimittaista 90 minuutin ottelua.
Australia pelasi puolivauhdilla, mutta silti lopputulos oli murskaava. Archie Thompson saavutti kansainvälisten otteluiden kaikkien aikojen maaliennätyksen tekemällä 13 maalia. Jossain vaiheessa laskutkin menivät sekaisin ja tulostaulu näytti 32-0, mikä sitten jälkeenpäin pöytäkirjan perusteella korjattiin.


1. 1994: Barbados - Grenada 4-2

Jalkapallolla on tunnetusti taipumus vääntäytyä tylsään 0-0 -tuloksiin, ellei aktiivisesti muuhun kannusteta. Erilaisia systeemejä on kokeiltu ja jotkut niistä ovat olleet onnistuneita, kuten kolme pistettä voitosta. Jotkin ovat vähemmän onnistuneita, kuten vuoden 1994 Karibian Cupin kokeilu, jossa jatkoajan kultaisen maalin sääntöä testattiin erikoisesti: jatkoaikamaali ei ainoastaan päättänyt ottelua, vaan laskettiin kahdeksi maaliksi.
Karibian Cupin lopputurnaukseen karsittiin maajoukkueiden keskinäisillä otteluilla. Ensimmäisessä karsintalohkossa olivat Barbados, Grenada ja Puerto Rico, voittaja jatkoon. Yksinkertainen sarja, viimeisessä ottelussa kohtasivat Barbados ja Grenada. Ennen tätä ottelua Grenada oli kolmessa pisteessä (maaliero +2) ja Barbados nollilla (maaliero -1). Puerto Rico oli joka tapauksessa suljettu pois mahdollisista lohkovoittajista. Kuten maalieroista voi laskea, Grenada voittaisi lohkon kaikissa muissa tapauksissa paitsi jos Barbados voittaisi keskinäisen ottelun vähintään kahdella maalilla.
Peliaika lähestyi loppua ja tilanne oli Barbadokselle 2-1. Grenada oli siis menossa lohkovoittoon. Barbados yritti epätoivon vimmalla pelastavaa maalia, koska 3-1 -voitto tietäisi lohkovoittoa. Mutta kello kävi armotta kohti 90. minuuttia. Kolme minuuttia ennen loppua Barbados muutti strategiaa. Jos peli olisi tasan, mentäisiin sääntöjen mukaan jatkoajalle. Siellä tehty lisämaali laskettaisiin kahtena. Näin ollen pallo omaan maaliin ja tilanne oli 2-2. Tässä vaiheessa grenadalaiset älysivät suunnitelman ja kävivät vastaiskuun. Mikäli he voittaisivat varsinaisella peliajalla 3-2, he voittaisivat lohkon. Samoin kävisi, vaikka Barbados voittaisi 3-2. Grenadalaisten kannalta oli siis oleellista, että tulisi maali, sillä ei olisi väliä kumpaan päähän. Barbadoslaisten kannalta olisi edullista, että tasapeli säilyisi ja mentäisiin jatkoajalle. Seurasi lystikästä jalkapalloa, kun grenadalaiset yrittivät tehdä maalia kumpaan tahansa maaliin ja barbadoslaiset puolustaa molempia.
Maalia ei tullut. Jatkoajalla palattiin normaaliin päiväjärjestykseen ja Barbados oli onnekkaampi: kultainen maali laskettiin sääntökokeilun takia tuplana ja voitto 4-2 vei Barbadoksen lopputurnaukseen.
Itse lopputurnauksessa Barbados hävisi kerran ja pelasi kahdesti tasan alkulohkossaan eikä edennyt jatkoon.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Tulikoe


Air Force One, nykypäivä

Presidentti Trump nosti vasemman jalkansa oikean päälle ja nojautui taaksepäin Air Force One -lentokoneen mukavalla sohvalla. Hän asetti käsiensä sormet vastakkain ja nojasi jykevän leukansa niihin.
- Yhtä asiaa minä en ymmärrä. Millä helvetillä Kim kykenee pysymään vallassa? Te siis sanotte minulle, että minkäänlaista merkkiä pienimmästäkään oppositiosta ei ole havaittu.
Tiedustelupalvelun johtaja nyökkäsi.
- Ei. Ei minkäänlaista. Meillä ei ole mitään aihetta epäillä, että yksikään sisäpiiriläinen edes haaveilisi hänen syrjäyttämisestään. Saati sitten että olisi olemassa jonkinlaista järjestäytynyttä oppositiota, mikä siihen vaadittaisiin.
- Ei oppositiota ja absoluuttinen valta. Helvetti, kateeksi käy. Voisinkohan lähettää puolet demokraateista hänen riesakseen? Ehkä voisimme tehdä asiasta diilin.
- Ainoa kummastuksen aiheemme on se, että Kim Jong-un on viime aikoina korvannut joitakin kaikkein vanhimmasta kaartista nuoremmilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita uudistuksia. Ennemminkin päinvastoin, kovempaa linjaa. Vaikuttaa lähinnä siltä, että hän epäilee vanhoja, jopa isoisänsä aikaisia kaadereita ja haluaa korvata heidät omillaan, tai oikeastaan isänsä aikaisilla.
- Miksi? Näin pöytäkirjan ulkopuolella, antakaa nyt oma arvauksenne.
- Oma arvaukseni? No, tämä on puhtaasti spekulaatiota. Mutta minusta yksi varteenotettava selitys on se, että nämä uudet miehet ovat jollain lailla osoittaneet luotettavuutensa ja uskollisuutensa suoraan Kim Jong-unille tai hänen isälleen. Toisaalta vanhat kaaderit ovat palvelleet isää ja isoisää uskollisesti, joten tässä ei tunnu olevan järkeä.
- Eli haluatte sanoa että teillä ei ole aavistustakaan siitä miten Kim varmistaa sen ettei häntä vastaan kapinoida? Kone laskeutuu kohta Singaporeen emmekä me tiedä neuvottelun vastapuolesta tuon enempää?
- Emme. Ainoa tapa selvittää tämä olisi se, että joku riittävän korkeassa asemassa oleva loikkaisi ja kertoisi, mikä on se tulikoe joka on täytynyt läpäistä. Eikä sellaisia henkilöitä ole. Mikä tarkoittaa sitä että hinta loikkauksesta olisi liian kova. Tiedämme että kansanvihollisiksi tuomittujen suku viedään vankileirille. Mutta järki sanoo, että täytyyhän johdossa olla sellaisia, joilla ei ole sukua tai jotka eivät välitä siitä että heidät vaikka teloitettaisiin. Etenkin kun johtoa itseäänkin on joskus teloitettu. Luulisi että edes oman teloituksen uhan alla yritettäisiin loikata, ehkä on yritettykin mutta kukaan ei ole onnistunut.
Presidentti Trump muutti asentoaan sohvalla. Häntä turhautti informaation puute. Hänellä oli selkeä suunnitelma siitä, kuinka Kim saataisiin suostuteltua diiliin. Tämän tiedon puuttumisen ei pitäisi olla este, mutta koskaan ei voinut tietää. Jos Kimiä vastassa olisi kuitenkin oppositio, josta Yhdysvaltain tiedustelukoneistolla ei ollut tietoa, se saattaisi vaikuttaa asiaan. Ja toisaalta, jos Kim saattoi jostain syystä vuorenvarmasti luottaa kaadereidensa sokeaan uskollisuuteen, sekin saattoi vaikuttaa. Mutta miten ihmeessä kukaan voisi koskaan luottaa alaisiinsa niin varmasti diktatuurissa?Jokainen ministeri halusi Kimiksi Kimin paikalle, mikä voisi olla se ihmekonsti jolla Kim tästä haaveilun estää?
Trump pudisti päätään. Keskity, hän sanoi itselleen. Tämä spekulointi ja arvailu siitä, mikä pitää Kimin eliitin uskollisena, oli turhaa. Ehkä se aikanaan selviää, nyt ei auta muu kuin mennä niillä pelimerkeillä jotka on asetettu. On vain laskettava sen mukaan, että Kimillä ei ole oppositiota, vaikka ei voikaan aavistaa mikä on se tapa jolla hän on asian kuntoon hoitanut.
Omaksi onnekseen Trump ei tiennyt totuutta.



Pjöngjang, Pohjois-Korea, pari kuukautta aiemmin

Pohjois-Korean kansanarmeijan eversti Lee Jong-hyok vilkaisi pöydällä olevasta paperistaan aikataulun. Kyllä, hän oli muistanut järjestyksen oikein. Kello yhdeksän ensimmäinen tapaaminen. Kansanarmeijan eversti Cha Jun-il. Tykistöupseeri, matkalla kohti korkeampia tehtäviä. Sitten kello yksitoista osastopäällikkö Lee Nam-chol. Ei sukua, sillä eversti Lee oli ollut ainoa lapsi kuten äitinsäkin ja hänen molemmat setänsä isän puolelta olivat kaatuneet nuorina Korean sodassa. Hitto, että tämä korealainen sukunimien köyhyys aiheutti usein sekaannuksia. Joka kuudes korealainen oli nimeltään Kim ja Lee oli melkein yhtä yleinen. Tämä toinen Lee oli tuleva Kulttuuri-, urheilu- ja turismiministeriön kansliapäällikkö. Siis mahdollinen sellainen, mutta ensin hänen tuli selvitä sukunimikaimansa testistä. Ja viimeisenä, lounastauon jälkeen kello neljätoista, vuorossa olisi Park Nam-chon, niin ikään tuleva kansliapäällikkö, mutta opetusministeriöön.

Eversti Lee vilkaisi seinäkelloa ja totesi minuuttiviisarin juuri nytkähtävän ylimpään asentoon. Hän painoi sisäpuhelimen nappulaa.
- Ohjatkaa eversti Cha sisään.
- Käskystä.
Kersantti ei puhutellut häntä sotilasarvolla. Lee ei koskaan käyttänyt univormua. Hän ei edes tiennyt, tiesikö kersantti Kim hänen olevan armeijan tiedustelupalvelun eversti. Riitti että tämä tiesi hänen olevan esimies, jota oli toteltava sokeasti. Kimin uskollisuuden, kuten muidenkin eversti Leen pienen ryhmän miesten uskollisuuden varmisti se, että heidän jokaisen suvussa oli petturi. Jos he edes harkitsisivat petosta tai avaisivat suutaan tapahtumista yhtään enempää kuin olisi pakko, heidän tiensä ei veisi vankileirille vaan hautausmaalle. Kuten Leen itsensäkin. Hän oli ollut eversti jo yli kaksikymmentä vuotta eikä koskaan suorittaisi mitään muuta tehtävää kuin tätä.

Ovi avautui. Lee tarkasteli sisään astunutta miestä. Keskimittainen, normaalit kasvonpiirteet mutta älykäs katse. Syytä olikin, ei hän muuten täällä olisi. Eversti Cha käveli kirjoituspöydän eteen ja jäi asentoon seisomaan. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, kuka oli pöydän takana istuva kuusikymppinen mies. Eikä siitä, mitä hän teki tässä pääkaupungin laitamilla olevassa toimistossa.
- Istukaa, eversti Cha, olkaa hyvä.
Cha vilkaisi vieressään olevaa tuolia ja istuutui kuin sotilas, varoen ja selkä suorana.
- Te olette täällä yhdestä syystä. Olette menestynyt erittäin hyvin tähänastisissa tehtävissänne ja edennyt urallanne pitkälle. Ja teillä on mahdollisuus yletä vielä pidemmälle, mikäli haluatte.
- Olen johtajamme nöyrin palvelija ja minua ilahduttaa, jos suorituksiini on oltu tyytyväisiä.
- Eversti, lopettakaa tuo paskapuhe.
Cha hätkähti silminnähden. Hyvä, ajatteli Lee ja jatkoi ennen kuin eversti ehti toipua järkytyksestään.
- Minä olen kiireinen mies ja meillä ei ole paljon aikaa. Kerron teille suoraan mistä on kyse.
Cha alkoi vähitellen saada ilmeensä kuriin. Lee tiesi hänen ajattelevan kuumeisesti.
- Te luultavasti ajattelette tällä hetkellä, että tämä on jälleen yksi niistä uskollisuustesteistä. Että joku kollega sanoo teille jonkin ajattelemattoman ilmaisun, joka onkin suunniteltu. Ja jos ette raportoi siitä eteenpäin, teidät likvidoidaan. Kuten hyvin tiedätte, olette näistä testeistä selvinnyt. Se on yksi syy siihen, että olette täällä. Ja ei, tämä ei ole sellainen testi. Älykkäänä miehenä tajuatte kyllä, että teidät on komennettu tänne eikä sellaisia testejä tehdä komentoketjun mukaisesti, vaan yllättävissä vapaamuotoisissa tilanteissa.
- Ja nyt mietitte mitä helvettiä tämä oikein tarkoittaa. No, minäpä kerron. Teidät on katsottu nousevaksi kyvyksi ja pidetään hyvin mahdollisena, että te ylenette seuraavan kymmenen vuoden aikana ja sen jälkeen hyvin, hyvin korkealle.
Eversti Cha oli saanut pokerinaamansa takaisin. Lee jatkoi:
- Tämä on luultavasti ensimmäinen ja viimeinen kerta urallanne, kun teille puhutaan täysin rehellisesti. Minä kysyn teiltä, haluatteko te yletä niin korkealle kuin mahdollista.
Cha avasi suunsa, mutta Lee keskeytti:
- Ei, älkää vastatko vielä. Minun on kerrottava ensin teille jotakin ja annettava teille harkinta-aikaa. Ja kyllä, te tulette sen ajan tarvitsemaan.
Univormuasuinen eversti tuijotti Leetä hämmentyneenä.
- Teillä on kaksi vaihtoehtoa. Ja kuten totesin, puhun nyt rehellisesti. Te voitte vailla rangaistuksen pelkoa valita täysin vapaasti. Valitkaa tarkoin. Meillä ei ole käyttöä miehille, jotka valitsevat vastoin parempaa aavistustaan.
- Ja ne vaihtoehdot ovat?
- Voitte vastata ei. Tämän jälkeen palaatte takaisin yksikköönne. Tästä tapaamisesta ei jää merkintää mihinkään muualle kuin minun papereihini. Voitte jatkaa entiseen malliin. Palvelette everstinä ja jos menestytte tehtävissänne, saatatte yletä kenraalimajuriksi asti. Mutta ei sen ylemmäs.
- Tai sitten voin vastata kyllä.
- Luonnollista. Ja jos niin teette, se ei ole kuitenkaan takuu mistään. Muuta kuin siitä, että teillä on mahdollisuus päästä maamme ylimmän johdon sisäpiiriin.
Eversti Cha oli vaiti. Lee oli tyytyväinen. Cha ei kysynyt sitä ilmeistä kysymystä, koska oli riittävän älykäs. Hän tajusi varsin hyvin kysymättäkin, että sisäpiiriin pääsystä oli maksettava hinta.

- Huomaan tuolla valvontakameran. Tämä tapaaminen siis videoidaan, Cha totesi.
- Tietysti, ja äänitetään myös. Olisin kertonut sen teille seuraavaksi. Tarkoitus on, että ette voi mitenkään kiistää sitä, että olette tullut sisäpiiriin omasta vapaasta tahdostanne. Jos vastaatte ei, emme tarvitse tallennetta mihinkään.
Eversti Cha hämmentyi jälleen. Oli siis mahdollista, että asia oli todellakin kuten tämä mies - hän ei ollut edes nimeään kertonut - sanoi ja valinta olisi vapaa.
- Eversti Cha, minun on annettava teille yksi neuvo ennen päätöstänne. Neuvon teitä vastaamaan ei.
- Eli hinta sisäpiiriin pääsystä on kova.
- On. Voitte elää hyvän elämän muutenkin. Ainoa syy, miksi haluatte sisäpiiriin, on valta. Teidän on haluttava sitä niin kovasti, että olette valmis maksamaan siitä hirvittävän hinnan.
Lee antoi everstin pureskella sanoja jonkin aikaa ja jatkoi sitten:
- Onko teillä kysyttävää?
- Oletan että en saa tietää hintaa ennen päätöstäni?
- Ette. Teidän on päätettävä sokeasti. Ei, älkää sanoko vielä mitään. Minun on annettava teille minuutti miettimisaikaa sitten kun teillä ei ole mitään kysyttävää. Oliko muuta?
Cha oli hetken hiljaa.
- Ei.
- Hyvä on. Muistutan teitä vielä kerran. Valinta on vapaa. Teille ei koidu mitään hankaluuksia siitä, jos vastaatte ei. Uskottehan tämän?
- Kyllä.
- Asia on selvä. Laitan kellon käyntiin. Teidän on sääntöjen mukaan pakko miettiä se minuutti ja vastata vasta sitten. Ja vielä viimeinen neuvo: ihmisenä neuvon teitä vastaamaan kieltävästi.
Lee otti pöytälaatikosta sekuntikellon ja asetti peukalonsa sen nupille.
- Oletteko valmis?
- Kyllä.
Kello tikitti kuudenkymmenen pitkän sekunnin ajan.
- Vastauksenne on?
- Ei. Palaan takaisin yksikkööni.
Lee huokaisi helpotuksesta.
- Hyvä on, eversti. Yksi asia vielä. Unohtakaa että tätä tapaamista koskaan oli. Sanoin että teille ei koidu mitään hankaluuksia. Ei koidukaan, paitsi jos mainitsette tämän huoneen tapaamisesta kenellekään. Oikeasti olitte puolustusministeriössä kokouksessa, minkä varjolla teidät pääkaupunkiin kutsuttiinkin.
- Ymmärrän. Ja jos joku minulle joskus tästä puhuu, tulen varmaan tähän rakennukseen raportoimaan.
- Aivan oikein päätelty.
Lee ojensi kätensä ja Cha tarttui siihen.
- Hyvää matkaa, eversti. Emme enää koskaan tapaa.

Tasan kaksi tuntia myöhemmin eversti Lee katsoi tarkasti sukunimikaimaansa Lee Nam-cholia. Kuudenkymmenen sekunnin miettimisaika oli juuri päättynyt.
- Vastauksenne on?
- Kyllä. Haluan palvella johtajaamme yhä korkeammissa tehtävissä.
- Hyvä on. Seuratkaa minua.

Hieman yli puoli tuntia myöhemmin kaksi Leetä palasi takaisin huoneeseen, jossa haastattelu oli pidetty. Lee Nam-chol onnistui peittämään vastustamattomalta tuntuvan halunsa vapista kauhusta, mutta eversti Lee huomasi kyllä ja ymmärsi. Sama juttu joka kerran, hän tuumi. Vaikka he kuinka ajattelevat etukäteen kestävänsä mitä tahansa, jokainen toivoo tällä hetkellä että olisi vastannut kieltävästi. Ja hyvä niin. Jos jonain päivänä joku kokelas selvittäisi tulikokeensa täysin tyynesti, eversti Lee epäili että ampuisi tämän siihen paikkaan - hän olisi aivan liian vaarallinen jopa Pohjois-Korean ylimpään johtoon.
Miesten istuunnuttua eversti Lee totesi:
- Teillä on luultavasti joitakin kysymyksiä. Esittäkää ne, vastaan tarvittaessa.
- Kuinka... kuinka moni on tämän kokeen selvittänyt?
- En voi paljastaa tarkkaa lukumäärää. Mutta pystytte itsekin päättelemään, että kullakin hetkellä maamme johdossa täytyy olla vähintään viitisenkymmentä henkilöä, joiden on täytynyt todistaa ehdoton uskollisuutensa. Onko heitä sen verran, onko heitä sata vai jopa satoja, jääköön kertomatta. Jokainen heistä on ehkä keskimäärin 10-20 vuotta vallassa, joten ei näitä tulikokeita joka kuukausi tarvitse järjestää.
- Ja... kuinka kauan tätä on tehty?
- Minä olen vastannut tästä alusta alkaen. Tulikokeen aloittamisen ja sen suoritustavan määräsi Suuri Johtaja 1980-luvun lopussa. Voitte helposti päätellä miksi. Hän tiesi, ettei hänellä ole kauan aikaa jäljellä ja halusi varmistaa, että Rakkaalla Johtajalla olisi luotettava kaarti takanaan pitämässä maamme valtajärjestelmää ehdottoman lujasti hallussaan.
- Siis... Rakas Johtaja ja hänen poikansa ovat jatkaneet tätä...
- Tavallaan. He tietävät kokeesta mutta eivät sen sisällöstä.
- Mitä?
- Suuri Johtaja antoi testamentissaan ohjeet tämän viraston toiminnasta ja määräsi, että seuraajat eivät ottaisi selvää asiasta.
- Ymmärrän miksi... ja näin on siis tehty.
- Kyllä.
Tässä Lee Jong-hyok valehteli. Kim Jong-il oli uskonut isänsä ohjetta, mutta hänen typerä poikansa ei. Melkein ensitöikseen vallankahvaan päästyään Kim Jong-un oli määrännyt eversti Leen luokseen ja käskenyt paljastaa mistä oli kyse. Lee tiesi, että tämän nuoren pumpulissa pidetyn hölmön itsesuojeluvaistoon oli turha vedota ja järjestänyt yksityisnäytöksen. Sen jälkeen Kim Jong-un ei ollut enää koskaan ottanut yhteyttä Lee Jong-hyokiin muutoin kuin kuriirin välityksellä. Hän oli onnekseen riittävän fiksu tajuamaan, että vallassa pysyminen vaati luotettavaa johtokaaderia eikä lakkauttanut tulikoetta. Niinpä hän lähetti muutaman kerran vuodessa luettelon henkilöistä, jotka hän halusi nimetä korkeampaan johtoon. Lee käsitteli heidät ja raportoi ketkä olivat selvinneet ja ketkä kieltäytyneet palaten entiseen tehtäväänsä.
- Minusta siis tulee nyt kulttuuriministeriön kansliapäällikkö...
- Kyllä. Edeltäjänne An Kum-il jää parin kuukauden kuluttua eläkkeelle, hänen terveytensä on heikko.
- Ja kuten kerroitte, tämä kaikki on siis tallennettu videolle... mitä sille tapahtuu?
- En tiedä. Minä teen siitä muutamia kopioita ja toimitan ne eteenpäin. Mutta sen tiedän, mitä minun on käsketty teille kertoa. Jos Pohjois-Korean kommunistihallinto jonain päivänä kaatuu, nämä videot tulevat julkisuuteen useaa eri reittiä. Ja silloin te olette mennyttä.
- Siis siksi tuo kaikki... eli siksi myös minun haastatteluni videoitiin. Niin että nähdään että minulla oli mahdollisuus kieltäytyä.
- Aivan oikein. Mutta nyt kamerat eivät enää ole päällä.
- Silloin... silloin kun te tarjositte minulle vielä yhtä mahdollisuutta kieltäytyä... en uskonut että enää voisin... koska silloin minä jo tiesin... nyt minä ymmärrän. Ymmärrän miksi kapinaliikettä ei koskaan synny ja ymmärrän miksi lähipiiri on ehdottoman uskollinen johtajalle. Jokainen olisi mennyttä, jos he kapinoisivat. Ja jos johtaja itse ikinä yrittäisi neuvotella Etelä-Korean kanssa yhdistymisestä... eliitti syrjäyttäisi hänet heti.
Eversti Lee Jong-hyok olisi hymyillyt, jos se olisi sopinut tilanteeseen. Tuleva kansliapäällikkö Lee Nam-chol oli ymmärtänyt asian heti ja uskaltanut sanoa ääneen sen, mitä useimmat eivät. Eversti katsoi parhaaksi täsmentää.
- Tosin jos Kim Jong-un syrjäytettäisiin, silloin kävisi niin, että nämä videot tulisivat julki länsimaissa. Tämä on osa turvajärjestelyjä. Enkä edes minä tiedä miten se on tehty.
- Mutta silloin eliitillä olisi ainakin mahdollisuus pysyä vallassa. Eli tässä on kauhun tasapaino: me emme voi syrjäyttää Kimiä ja ryhtyä neuvotteluihin, koska meidän uskottavuutemme olisi tuhottu. Eikä Kim voi ryhtyä neuvotteluihin, koska me epätoivoisina syrjäyttäisimme hänet viimeisenä mahdollisuutenamme.
- Aivan. Onko teillä vielä jotain kysyttävää?
- Ei... eipä taida olla.
- Hyvä. Muut tulikin jo käsiteltyä, mutta yksi asia vielä.
- Arvaan. Tästä ei sitten puhuta. Koskaan. Tätä ei tapahtunut. Luuletteko muka että haluaisin puhua?
- En. Mutta te pystytte päättelemään ketkä ovat tämän läpikäyneet. Liikaa viinaa ja saattaisitte kohtalotoverin kanssa keskustella. Ei. Ei edes heidän kanssaan. Koskaan. Sanaakaan. Vihjettäkään. Ja jos joku teille tästä mainitsee. marssitte heti tänne kertomaan kuka lauloi.
Tuleva kansliapäällikkö nielaisi. Siis edelleen kontrolli. Hän tiesi, että jonain sopivana hetkenä joku Hong puhuisi hänelle tästä. Ja silloin hänen olisi kavallettava Hong. Koska muut vaihtoehdot olivat vielä huonompia. Todennäköisintä oli se, että Hong testasi häntä. Jos hän ei puhuisi, hänet teloitettaisiin. Ja jos kävisi se epätodennäköinen vaihtoehto, että kyseessä ei ollutkaan testi, hänestä tulisi Hongin salaliittolainen. Ja sitten joskus tulisi se testi. Ja jos hän ei silloinkaan puhuisi, hänet napattaisiin ja hän laulaisi kyllä kidutuksessa Hongin nimen - paitsi jos Hong itse olisi jäänyt kiinni jo aiemmin ja silloin kusessa olisi Lee Nam-chol. Ei, kun häntä testattaisiin, hän kavaltaisi Hongin. Ja jos kyseessä ei olisi testi, niin sen pahempi Hongille.
- Ymmärrän. En puhu.
- Ette niin.
Eversti Lee nousi. Keskustelu oli päättynyt. Hän ojensi kätensä.
- Ehkä tämä on hieman kornia tässä tilanteessa, mutta joka tapauksessa tervetuloa Korean demokraattisen kansantasavallan ylimpään eliittiin.

Vajaat kaksi tuntia myöhemmin Park Nam-chonin kuudenkymmenen sekunnin miettimisaika oli juuri päättynyt.
- Vastauksenne on?
- Kyllä. Olen valmis.
- Hyvä on. Seuratkaa minua.

Eversti Lee johdatti Parkin käytävää pitkin pukuhuoneeseen. Matkalla miehet vaihtoivat vain kaksi repliikkiä.
- Oletteko todellakin aivan varma? Tämä on viimeinen mahdollisuutenne kieltäytyä. Ja muistakaa, voitte poistua takaisin koulupiirinne ylitarkastajaksi ilman mitään jälkiseuraamuksia. Neuvon viimeisen kerran teitä kieltäytymään.
- Sanoin jo olevani varma.
Lee nyökkäsi ja avasi pukuhuoneen oven.
- Riisuuntukaa alushoususillenne ja pukekaa päällenne tuo vahakangasesiliina.
Parkin tehdessä kummastellen työtä käskettyä Lee katosi suihkuhuoneeseen ja poistui sinne johtavasta toisesta ovesta. Palatessaan hänellä oli mukanaan ehkä parivuotias pikkulapsi. Hän käski Parkin luokseen.
- Tämä lapsi on kansanvihollisten lapsi. Hän on syntynyt vankileirillä, josta hänet on tänään tuotu tänne. Vihollisten lapsena hän joutuisi viettämään koko elämänsä siellä. Mutta näin ei tapahdu.
Park katseli kummastellen ja avasi jo suunsa, mutta Lee viittasi häntä pysymään hiljaa.
- Tämä kaikki videoidaan uskollisuutenne varmistamiseksi. Jo haastattelunne on videoitu, jotta nähtäisiin teillä olleen mahdollisuus kieltäytyä. Tuolla pesuhuoneen nurkassa on kirves ja pölkky. Otatte lapsen ja hakkaatte hänen molemmat kätensä ranteista poikki. Sen jälkeen tapatte ja paloittelette hänet kirveellä. Tämän jälkeen riisutte esiliinan, peseydytte suihkussa, pukeudutte ja seuraatte minua takaisin neuvotteluhuoneeseen. Siellä saatte ohjeet loppuelämäänne varten.

Park katsoi vuoroin itkevää lasta ja vuoroin Leetä. Hän toivoi, että Lee sanoisi jotain. Vaikka sen, että hänen kieltäytymisensä tarkoittaisi vain sitä, että seuraava kokelas tappaisi lapsen. Mutta Lee vain odotti.
- Toimintaa, Park.
- Ei. Tätä minä en tee. Te sanoitte että voin kieltäytyä.
Lee kohautti olkapäitään. Oli turhaa muistuttaa Parkia siitä, että hänelle oli teroitettu, että viimeinen mahdollisuus kieltäytyä oli jo mennyt. Vielä vaarallisempaa olisi ollut sanoa, että hänellä ei enää kerta kaikkiaan ollut vaihtoehtoja ja komentaa häntä. Jos mies epäröi enää tässä vaiheessa, hän olisi liian typerä ja riski valtiojohdossa.
Lee veti pistoolinsa esiin rauhallisin liikkein ja alkoi puhua. Park jähmettyi kuuntelemaan uskoen Leen yrittävän pakottaa hänet murhaan. Pistooli kohosi samalla kun Lee aloitti: "Kuulkaahan nyt, asia on..." Laukaus kaikui rajusti pesuhuoneessa ja Park kaatui luoti rinnassaan. Lee otti kolme askelta eteenpäin ja ampui toisella laukauksella Parkin pään murskaksi.
Kumma juttu, Lee mietti. Aina joskus käy näin, ehkä noin joka viides kerta tänne asti selvinneillä. Tällä kertaa kersantti Kimin siivousryhmällä olisi suurempi työ kuin kaksi tuntia aiemmin.