Uutiskatsaus 48/2022

1. Realismia

Jussi Halla-aho, joka sujuvasti venäjää osaavana kykenee seuraamaan alkuperäisiä lähteitä, lausui taas kerran osuvan analyysin Pikku-Putesta. Hänen mukaansa Putin on turhautunut, koska kokee olevansa tunareiden ympäröimänä.
Tämä antaa ymmärtää, että Putin ei ole mitenkään seonnut, vaan realistinen. Tunareiden ympäröimänä oleminen on normaali olotila Venäjällä. Kokeilkaapa joskus huviksenne ulkomaalaisessa seurassa kertoa, mikä on suomalainen ilmaisu tilanteelle ”totally screwed up” eli ryssiä. Kokemuksesta vakuutan, että reaktio on hillitön siinä vaiheessa kun kerrotte että suoraan käännettynä suomalainen ilmaisu asialle on ”to make things the Russian way”.


2. Miinaa

Venäjä on kylvänyt Ukrainassa miehittämänsä alueet täyteen miinoja. Tämä oli kätevä ratkaisu, sillä Venäjä ei ole koskaan liittynyt Ottawan sopimukseen, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön. Kummallista sinänsä, olisihan Venäjä voinut sopimuksen hyväksyä ja senkin jälkeen käyttää jalkaväkimiinoja, sillä sopimukset eivät ole koskaan Venäjää estelleet. Suomi sen sijaan meni typeryyksissään (lue: presidentti Halonen) hyväksymään sopimuksen ja kiltisti luopumaan jalkaväkimiinoista. Totesin tuolloin, että Suomi voi luopua jalkaväkimiinoista vain sillä ehdolla, että Venäjä luopuu jalkaväestä.
Nyt on sitten nähty, miten hyvä siitä seuraa kun luotetaan asioiden selvittämiseen puhumalla. Hyvä puoli on kuitenkin se, että jalkaväkimiinan rakentaminen ei ole kummoinen temppu. Oletteko kuulleet naulamiinasta? Tarvikkeemme ovat: sytytin, pala TNT:tä, jekkulankaa, joitakin muutaman tuuman nauloja ja pari kuminauhaa. Kaikki helposti saatavilla. Varsinainen ohje jätetään lukijan mielikuvituksen varaan ja huomautetaan, että polkumiinan rakentaminen ei paljon kummempaa ole kuin tässä kuvattu putkimiinan korvaaminen lähes yhtä tehokkaalla naulamiinalla. Inter arma silent leges, sanoo vanha latinisti.
Toki näistä miinoituksista tehtäisiin sitten kunnon kartat, toisin kuin Venäjä on menetellyt.


3. Sotarikos

Venäjä väittää Ukrainan tehneen sotarikoksen teloittamalla antautuvia venälisiä. Sen verran voi tilanteesta videon perusteella todeta, että venäläiset eivät vielä olleet antautuneet, vaan vasta antautumassa. Heitä ei oltu vielä tutkittu aseiden varalta, heidät oli vasta käskytetty maahan. Sitten nurkan takaa ilmestyy ryssä ja alkaa ampua. Mitähän olisi ukrainalaisten siinä tilanteessa pitänyt tehdä? Järjestää keskusteluterapiaa, häh? Kyseessä olisi aivan hyvin saattanut olla sotajuoni, jossa antautumista teeskentelevät venäläiset olisivat vain järjestäneet itsensä parempaan asemaan ja odottaneet merkkiä.
Sitä paitsi eihän Venäjä voi syyttää Ukrainaa sotarikoksesta, kun mitään sotaa ei ole. Oikea nimitys olisi ”erityisoperaatiorikos”.


4. Veret seisauttava vaalivoitto

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema Mbasogo järjesti itselleen ties kuinka monennen jatkokauden. Äänisaalis oli 94,9 prosenttia eli toista kierrosta ei tarvittu. Yleensä asioista perillä olevat tahot tietävät kertoa, että lähiaikoina pidäetetään noin 85 tuhatta asukasta. Tämä on 5,1 prosenttia väestöstä. Ja ennen kuin joku ehtii huomauttaa, että tuo ei ole 5,1 prosenttia äänioikeutetuista koska alaikäisillä ei ole äänioikeutta, todettakoon että logiikka ei ole ennenkään ollut Obiangin vahvoja puolia. Sen sijaan huomautetaan, että vuosi Obiangin valtaatulon jälkeen 1980 maan väkiluku oli 221 tuhatta ja nyt se on 1679 tuhatta. 42 vuodessa väkiluku on lähes kahdeksankertaistunut. Kyllä Obiang on kansan isänä luonut ihanteelliset elinolot, kun voi noin reilusti kasvattaa populaatiota. Saa siinä suomalainen mussuttaa aika monta porkkanaa kinkkuleikkeen tilalla ja pudottaa sisälämpötilan talvellakin nollan lähelle, jotta saa tämän väestönkasvun kompensoitua hiilijalanjäljessään.
Pienenä lohtuna on, että en näköjään ihan turhaa miestä pistänyt listaykköseksi Afrikan silloisten johtajien diktaattoriluokittelussa.
Tahatonta huumoria edusti se mainos, jonka tekoäly oli lykännyt Hesarin aihetta käsittelevään uutiseen:

Kerrankin Black Friday oikeassa paikassa!


5. Ratissa

Hesarin päätoimittelija ymmärsi erota jäätyään kiinni rattijuoppoudesta. En kyllä keksi mitään tapaa, jolla hän olisi kyennyt saamaan kännikuskina öisen Helsingin kaduilla aikaan enemmän turvattomuutta kuin mitä Hesarin toimituspolitiikka on saanut aikaan öisen Helsingin kaduilla.
Vakavasti puhuen, tässä ei kummoisia tapahtunut. Tällä kertaa kännikuski ei päässyt parkkihallista edes pihalle asti henkilökunnan valppaan toiminnan ansiosta. Ja ainakin omien sanojensa mukaan – tosin jos näillä on yhtä paljon totuusarvoa kuin Hesarin pääkirjoituksilla niin eipä niille kannata kummoista painoarvoa antaa – hän yritti vain siirtää autonsa parkkiin kadun varteen.
Jokainen ihminen tekee virheitä. Eroaminen tämän tapauksen takia oli aika kyseenalaista. Tosin hittojako minä tässä puolustelen. Kyllä eri lehtien toimitukset ovat jo ylistäneet rattijuopon johtajuustaidot pilviin asti ja pahoitelleet onnetonta tapahtumaa, ei Hesarin ex-päätoimittelija enää minun tulitukeani tarvitse.


6. Nastaa

Pari vuotta sitten kokoelmiin ilmestyi uusi liikennemerkki. Se mahdollistaa nastarenkaiden käyttökiellon paikoissa, joissa katupöly on erityisen suuri ongelma. Koko asia meni itseltäni täysin ohi, mutta nyt uutisoitiin historiallisista sakoista Helsingin Lönnrotinkadulla.
En tiedä onko poliiseille annettu ohjeeksi järjen käyttö, mutta siltä varalta että ei ole, kerrottakoon että täällä Hornankuusessa on sellaisia paikkoja, joihin ei autolla tietyillä keleillä pääse kitkarenkailla. Sanotaan että 90 % talvirengasajostani ajaisin mieluummin kitkarenkailla. Lopuista 9 % on edelleen kitkarenkailla ajettavissa, kun ennakoi. Sitten 0,9 % on sellaista, että kitkarenkailla ajaminen on riskipeliä. Ja se viimeinen 0,1 % on sellaista, että kitkarenkailla ajaminen on käytännössä mahdotonta. Kerran ei omalla autolla päässyt mäkeä ylös, vaikka oli hyväkuntoiset nastarenkaat. Kuski vaihtoon, ammattiautoilija yrittämään ja selvisi kolmannella yrityksellä. Kitkarenkailla olisi jääty odottelemaan kevään tuloa.
Sitä minä vaan että jos joskus sattuu joku maalainen olosuhteiden pakosta ajamaan Helsingissä ja kohde on Lönnrotinkadun varrella, joutuuko hän hankkimaan tätä reissua varten kitkarenkaat vai löytyykö poliisilta ymmärrystä landepaukulle? Ihan vaan kaverin puolesta kyselen, itse aion jatkossakin parkkeerata Lönnrotinkadulle vain Monopolissa.


7. Vihreä siirtymä

Jotain hyvää Ukrainan sodastakin (tietysti sen lisäksi että ryssiä kuolee). Tuli vastaus kysymykseen, jota olen pohdiskellut. Eli mikä on sähköauton kulutus?
Ukrainassa on niin paljon sähkökatkoja Venäjän rauhanturvaoperaation takia, että automyyjät ovat alkaneet ilmoittaa sähköautojen polttoaineenkulutuksen olettaen latauksen tapahtuvan aggregaatilla. Esimerkkiautona on BYD E2. Sen ajoakku täyttyy 7 kW bensiinigeneraattorilla noin kahdeksassa tunnissa ja kulutus on tällöin 20 litraa. Tällä pääsee sitten noin 400 km mutkaista tietä näkymättömiin (on tosin muistettava että paristolelun toimintasäde on suuresti riippuvainen olosuhteista). Joka tapauksessa näin laskien kulutukseksi saadaan 5,0 litraa satasella, mikä on ihan siedettävä lukema. Sitten kun vielä sähköauto + aggregaatti -yhdistelmän hinta ja toimintasäde saataisiin siedettävälle tasolle, niin aletaan jo olla aika lähellä sitä että sähköautoilu alkaa olla kannattavaa, kunhan muistaa vähentää kustannuksista huoltokulut ja käyttöepämukavuuden.


8. Sankaritarina

Vaihteeksi hyviäkin uutisia. Rekkakuski ajoi sillan yli ja näki kaiteella istuvan nuoren tytön. Huoli heräsi ja hän soitti lähellä asuvalle tyttärelleen. Tytär meni tarkistamaan asian ja sillalla istunut tyttö oli tosiaan itsemurhaa miettimässä. Ammattiapua paikalle ja teini saatiin pelastettua.
Tässä mallia meille kaikille. Rohkeasti vain puuttumaan huolestuttaviin tilanteisiin. Myöhemmin ehtii sitten murehtia, joutuuko itse ongelmiin siitä että on puuttunut viranomaisille kuuluviin asioihin.


9. Pienempi rikos

SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja kavalsi yli 130 tuhatta euroa rahaa työnantajaltaan. Tämä ei silti vastaa edes paria prosenttia siitä vahingosta, jonka kyseinen vastaanottokeskus on aiheuttanut suomalaisille veronmaksajille.
Oikeastaan johtajalle pitäisi antaa kunniamerkki siitä, että hän vei rahaa pois järjestöltä, joka käyttää sitä suomalaisten elinolojen tuhoamiseen.


10. Toistuva uutinen

Blaablaablaa … Farhan Piruzdelan … jäkjäkjäk …neljän vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen … käläkäläkälä … törkeästä lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta … päläpäläpälä … Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi (joka sattuneesta syystä pitää oikeinkirjoituksen varmistamiseksi aina copypasteta linkin jutusta), tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois.)


11. No mutta eihän näin pitänyt käydä!

Maassa riehuu haittamaahanmuuttajien aiheuttama väkivaltainen ryöstöaalto. Tätäpä ei kukaan osannut ennustaa. Mitä nyt muun muuassa allekirjoittanut tässäkin blogissa jo toistakymmentä vuotta sitten ja moni muu vielä aiemmin. Tässä välissä on ehditty enemmän kuin yhden käden sormilla luettava määrä kertoja kertoa tästä aina uutena uutisena. Nyt on sentään siirrytty seuraavalle tasolle, kun ei todeta mitään ”uudesta ilmiöstä” tai ”yllätyksestä”. Tosin kiistäjät ovat edelleen vauhdissa, mutta enää hekään eivät voi turvautua muuhun kuin sanojen pyörittelyyn. Kauden kotimaisen kärkituloksen veti odotetusti ennakkosuosikki Jari Taponen toteamalla, että Suomessa ei ole katujengejä koska kaikki kriteerit eivät täyty. Ilmeisesti täyttymättä jäävä kriteeri lienee se, että jengillä ei ole tunnuslogoa. Tämä lohduttaakin suuresti turpiinsa saanutta ryöstettyä.
Sitten monet vielä väittävät, että tämä on vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma. Paskan marjat. Kyse on vain siitä, löytyykö tahtoa vai ei. Ihan kahdessa viikossa ongelmaa ei ratkaistaisi vaikka haluttaisiin, mutta alle kaksi kuukautta siihen menisi. Kotouttamispolitiikasta on siirryttävä kotiuttamispolitiikkaan ja se on pantava tehokkaasti täytäntöön. Suunnitteluun menee kaksi viikkoa, pidätyksiin samaten, kuljetuksiin vielä kaksi. Jää kaksi viikkoa vielä yllättäviin viivytyksiin ja kahdessa kuukaudessa on valmista. Toki pieniä loppusiivouksia jää vielä tehtäväksi, mutta ne vaativat vähemmän kapasiteettia mitä kuluu haittamaahanmuuton ongelmiin nykypäivänä.


12. Lippu matalalle!

Venäjä suljettiin jalkapallon MM-kisojen jatkokarsinnasta pois, joten sillä ei ollut edes mahdollisuutta päästä Qatariin. Yksi Venäjän kansalainen kisoissa kuitenkin pelaa. Kamerunia edustava Gael Ondoua muutti Venäjälle jo lapsena isänsä työskennellessä Kamerunin suurlähetystössä Moskovassa. Hänellä on kaksoiskansalaisuus, edustusjoukkueekseen hän valitsi Kamerunin. Oikeasti, miten surkea maa Venäjä on kun joku valitsee mieluummin afrikkalaismaan. (Tätäkö muuten tarkoitetaan ”mustalla ryssällä”?) Kohu syntyi, kun joku huomasi Ondouan nappulakengässä pikkuisen Venäjän lipun. Mitä turhia, siinähän Venäjän lippu on kolmanneksi parhaassa mahdollisista paikoista eli jalkoihin tallottavana. Toiseksi paras paikka olisi nappulakengän pohjassa. Se paras paikka luovutetaan täten vapaasti käytettäväksi liikeideaksi eli WC-paperia Venäjän lipuksi kuvioituna.


13. Muotoseikka

Wilma Murto kommentoi urheilijoiden ulkonäköpaineita toteamalla saaneensa itsekin osansa. Kirjoitin viime vuoden kesällä seuraavasti: Murto siis hyppäsi Vaasassa 462 ja varmisti sillä paikkansa olympialaisiin. Kun nyt satuin seiväspaikan vieressä olemaan, niin todettakoon että Murron olemus näytti ihan joltain muulta kuin viime tai toissa kesänä. Vaikka voimaa olisi tullut lisää, niin painoa on silti viitisen kiloa vähemmän eli Tilastopajassa mainittu 68 kg (pituutta on 182 cm) taitaa olla lähellä totuutta ellei jopa yläkanttiin siinä missä se aiemmin oli varustettu normaalilla naiskertoimella (<1). Kohti viittä metriä ollaan menossa, saa sitten nähdä miten lähelle pääsee. Mutta samalla meiningillä vain eteenpäin, niin viimeistään ensi kesänä SE on paperia.
Kuten näkyy, olin tehnyt havaintoja hänen fyysisestä olemuksestaan. Olihan selvää, että junioritähden kroppa oli vielä kehittymätön hänen hypätessään 17-vuotiaana nuorten ME:n. Yhtä selvää oli, että sen oli muututtava ennen maailman huipulle pääsyä. Ja kaikkein selvintä oli, että se muuttuu kyllä ilman sen kummempaa painokontrollia, kunhan fyysinen murros on ohi ja harjoittelu jatkuu oikeanlaisena. Väkisin tehty painonpudotus ja rasvaprosentin vähentäminen eivät tuloksia paranna.


Loppukevennys: Jalat tukevasti ilmassa

Valitan että loppukevennys on tällä kertaa totta. Puoluetentissä kysyttiin puheenjohtajilta, mikä pitäisi olla täysipäiväistä työtä tekevän minimipalkka. Sanna Marin vastasi 3000 euroa kuussa. Tämä olisi muuten loistava loppukevennys, mutta kun sen sanoo pääministeri.
Lausunto osoittaa täydellistä irtautumista sekä arkielämästä että talouspolitiikan realiteeteista. Jälkimmäinen ei toki Marinin tapauksessa ole minkäänlainen yllätys. Ensimmäisestä sentään voisi kuvitella, että muistaisi edes jotain elämästään ennen hyville palkoille pääsemistään.
Lausunto osoittaa samalla vasemmistolaisen ajatusmaailman, joka kaatuu Jaskan hirsipuuhun: "Siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei voi päätellä miten ne todella ovat." (Tämä on oma muunnelmani Humen giljotiinista: "Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden tulisi olla.")
Olisi tietysti hieno asia, jos kaikille voisi maksaa työstä reilun kokoista palkkaa. Työstä tulee maksaa se palkka, joka on ainakin suunnilleen sen markkina-arvon mukainen – tietysti työnantajalle lankeavine sivukuluineen. Jos yhteiskunta tulee mukaan palkkatakuulla, se vie vain syvemmälle suohon. Kyllä kapitalisti työlllistää, jos tietää sosialismin maksavan vähintään työntekijän palkan ja hänen työpanoksensa arvon välisen erotuksen. Eli väärinkäytöksiä taatusti tulossa. Joilta vasemmistolainen yhteiskunta pyrkii tietysti välttymään perustamalla palkkatakuuvalvojien virkoja…
Onneksi Maria Ohisalo meni mokaamaan toteamalla, että hänen mielestään minimipalkka olisi 1500 euroa. Jos hän olisi sanonut myös 3000 euroa, niin media olisi lääpällään. Nyt Marinin toteamuksen hehkutus on ollut hillitympää, kun toinen suosikki oli eri linjalla.