Uutiskatsaus 14/2022

0. Haaste

Aloitetaan tärkeimmällä. Ukraina kaipaa nyt meidän jokaisen apua. Allekirjoittanut on lahjoittanut yhden päivän ansiotulonsa Ukrainan hyväksi. Haastan jokaisen tämän blogin lukijan tekemään saman. Paras vaihtoehto olisi varmaan tili jolle kertyneellä rahalla hankitaan Javelin-ohjuksia tai vastaavaa hyödyllistä, mutta ihan normaali avustusjärjestökin kelpaa. Pääasia että raha menee ukrainalaisten hyväksi.


1. Venäläinen tyyli

Butshan verilöyly teki selväksi sen, mitä odotettiin: venäläinen sodankäyntityyli ei ole muuttunut yhtään mihinkään sitten Iivana Julman aikojen. Summittaiset murhat, järjestelmälliset raiskaukset, mielivaltainen varastaminen sekä siviilien kiduttaminen terrorin, koston ja turhautumisen nimissä on Venäjän modus operandi. Sama olisi ollut Suomenkin kohtalo niin vuosina 1940 kuin 1944 jos puolustus ei olisi pitänyt ja sama kansanmurha tulee olemaan Suomen kohtalo, jos puolustuksemme ei ole riittävän luja myöskin tulevaisuudessa.
Tyypilliseen tapaansa Venäjä kiistää kaiken ja syyttää asiasta Ukrainaa. Puolueetonta tutkimusta on vaadittu, tosin Venäjä ei tätä halua koska puolueettomilla tutkimuksilla on tunnetusti väistämätön taipumus päättyä Venäjälle ikävällä tavalla, kuten muistamme tsaariperheen murhista 1918, Katynin joukkomurhista 1940, matkustajalentokoneen alasampumisesta 2014 ja lukuisista muista puhumattakaan niistä mitä ei ole päästy edes tutkimaan.


2. Ei niin hyvin, mutta ei niin huonostikaan

Venäjän surkealle suorituskyvylle Ukrainan sodassa – ei kun erikoisoperaatiossa – on naureskeltu ympäri maailmaa. Ei se todellakaan ole putkeen mennyt, mutta toisaalta jos puhtaasti pinta-alalla mittaa kuten usein tapana on, niin Venäjä on voiton puolella. Jos minimitavoitteena oli Krimin aseman laillinen vahvistaminen, se näyttää onnistuvan ja kaupan päälle myös Donbass jää tuskin ennalleen. Jopa maakäytävä Krimille on mahdollinen, hurjimmillaan jopa Transnistriaan eli Ukraina jäisi sisämaavaltioksi, jonka Kreml laskee putoavan aikanaan syliin kuin kypsän hedelmän.
Muistutan myös siitä, mitä edellisessä uutiskatsauksessa totesin surkeasta suorituskyvystä. Edellisen kerran kun Moskova päätti lähteä “erityisoperaatioon” suvereenia valtiota kohtaan, ei mennyt putkeen sekään. Seurauksena muuan viiksiniekka arvioi Neuvostoliiton suorituskyvyn paljon todellista huonommaksi, mutta vain reilussa vuodessa olikin otettu epäonnistuneesta sodasta opiksi ja tulikin ilkeä yllätys.


3. Sienipilven uhka

Olen arvioinut Ukrainan sodan eskaloituvan ydinsodaksi noin yhden kolmasosan todennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys on tällä hetkellä kasvussa. Mitä enemmän näyttää siltä, että Venäjä ei saavuta tavoitteitaan tavanomaisin asein, sitä suuremmaksi muuttuu Putinin halu ratkaista sota taktisin ydinasein. Ainoa pidättelevä asia on pelko lännen vastareaktiosta. Taktisen ydinaseen käyttö olisi sinänsä yksinkertaista eikä edes kovin tuhoisaa käytännössä. Enemmän kyse on periaatteesta: uskaltaako Putin ottaa riskin? Näyttöä on, hän uskalsi ottaa riskin hyökkäyksestä Ukrainaan. Kuvitellaan että Putin räjäyttää parin kilotonnin ydinaseella jonkin pikkukaupungin taivaan tuuliin. Lännen skenaario on, että tätä seuraa ukaasi: jos ette antaudu, seuraavaksi lähtee Kiova. Tällaista ukaasia ei tule. Venäjä ei anna koskaan selviä uhkavaatimuksia, vaan jättää uhan avoimeksi. Kuvitellaan seuraavaksi, että Ukraina taipuu joko ensimmäisestä tai myöhemmistä ydinräjähdyksistä ja antaa Putinille mitä tämä haluaa. Lopputulos on se, että Putin oppii että ydinaseilla saa haluamansa. Luuletteko että tämä jää tähän? Seuraavana on vuorossa Baltia / Suomi / Puola (arvotaan näistä tai sitten jokin muu).
Niin ikävää kuin se onkin, ydinaseen käyttöön on pakko reagoida ydinaseella. Yhtä realistista on todeta, että jos Ukraina ei olisi typeryyttään luopunut ydinaseista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, tätä sotaa ei olisi koskaan tullut. Ilman ydinpelotetta Kiina (joka tukee Venäjää vain saadakseen sen entistä heikommaksi) siirtäisi länsirajansa Uralillle ja Israel lakkaisi olemasta noin kahdessa viikossa. Yhtä looginen johtopäätös on se, että tässä ei auta muu kuin toivoa Suomella olevan hätätilasuunnitelma, jolla maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä pistetään Sampo kasaan muutamassa kuukaudessa. Tai vielä parempi olisi mikäli tietyissä kallioluolissa olisi jo salaa valmiina jotakin minkä vain harvat tietävät.
Venäjä on toisaalta tiedottajansa suulla sulkenut pois ydinaseen käyttömahdollisuuden Ukrainaa vastaan. Tämä taas on saanut Venäjän tuntijat huolestumaan, sillä tunnetusti mitään ei ole varmasti todistettu ennen kuin Venäjä kiistää sen. Tässä kohdassa on kuitenkin syytä tehdä poikkeus ja uskoa siihen, mitä Venäjä sanoo doktriinikseen: Venäjä käyttää ydinasetta vain siinä tilanteessa jossa Venäjän olemassaolo on uhattuna. On nimittäin muistettava se, milloin Venäjä kokee olemassaolonsa uhatuksi: silloin kun se ei hallitse koko maailmaa.


4. Ei oo reilua että lyövät takaisin

Ukrainan rajan läheisyydessä oleva Belgorodin polttoainevarikko meni sitten savuna taivaalle. Alueen kuvernööri syytti kepposesta Ukrainan helikopterihyökkäystä. Ulkoministeri Lavrov puolestaan totesi, että isku Venäjän puolelle ei ainakaan paranna rauhanneuvottelujen tilannetta. Satuin olemaan kuulolla, kun TV-uutisissa tämä mainittiin. Niin oli myös muuan alakouluikäinen, jonka kommentin Lavrovin itkuvirrestä Ukrainan epäreiluuden suhteen toistan tässä niin hyvin kuin ulkomuistista kykenen: “Ite ovat tehneet tota ainakin kymmenkertaisesti.”
Onhan se kutakuinkin huvittavaa, että venäläiset ovat tai ainakin teeskentelevät olevansa täysin sokeita moraalille, jonka läpi näkee alakouluikäinenkin.


5. Punamuumi höperehtii

Tarja Halonen alkaa ilmeisesti dementoitua, koska suusta lipsuu mitä hän todella ajattelee. Hän meni toteamaan, että “(Baltian maat) olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään.” Onhan tuokin tietysti yksi tapa ilmasta asia. Toki lapsuksia sattuu ja tämähän sellainen oli. Kokonaan toinen juttu sitten on, onko Halonen todella tuota mieltä (ainakin Neuvostoliiton olemassaoloaikana oli) ja sanoiko hän vahingossa mitä oikeasti ajattelee. Ainakin anteeksi on joutunut pyytelemään. Putinia Halonen luonnehti “ystäväkseen”, mikä kertoo siitä naiiviudesta jolla hän suhtautui aluksi Putiniin, kun tämä ensitapaamisella totesi ettei talvisota ollut Neuvostoliiton historian kunniakkaimpia lukuja. Tosin tästä naiiviudesta on kohtuutonta syyttää Halosta, uskoivat Putinin lausuntoihin monet fiksummatkin tajuamatta kyseessä olevan pelkkiä valehtelevan KGB-miehen kulisseja. Tunnustan itsekin näin tehneeni.


6. Turvatakuu

Levada-tutkimuslaitos totesi Putinin kannatuksen nousseen Venäjällä 80 prosenttiin. Mikäli tässä on vähänkin perää, on venäläisten taipumus joukkopsykoosiin vielä suurempi kuin olen arvioinut ja se on paljon se. Venäläiset ovat kummaa porukkaa. Yksilöinä he ovat mitä mainioimpia, huumorintajuisia, mukavia ja jopa luotettavia. Vaan antaapa olla jos kriittinen massa ylittyy, niin porukka uskoo vapautusoperaatioihin, Ukrainan kehittämiin venäläisiä tappaviin täsmäbiologisiin aseisiin ja ties mihin tahansa muuhun paksuun valheeseen jota heille syötetään. Jos tuo Putinin kannatus on totta, niin siinä tapauksessa totta on myös Putinin Haloselle kertoma vitsi: ”Maailmanrauha on siinä vaiheessa saavutettu, kun esiintyy enää pientä rajakahakointia Suomen ja Kiinan välillä.” Tätä täytyy kyllä täsmentää, sillä ei Kiina ole tunnettu turvalllisuudestaan sekään ja vitsissä ei täsmennetty sitä, missä Suomen ja Kiinan raja kulkisi. Mikäli Putinin kannatus todella 80 %, niin maailmassa on rauhalliset olot vasta siinä vaiheessa kun Moskova on länsisuomalainen pikkukaupunki.


7. Valuutta kuin valuutta

Putin vaatii Euroopan maita maksamaan maakaasunsa ruplilla. No, niin kauan kunnes kaasuhanat lyödään kokonaan kiinni voidaan olla tyytyväisiä ettei Putin vaadi maksua jossain ruplia arvokkaammassa valuutassa, kuten esimerkiksi vessapaperissa. Pienimmän nimellisarvon setelirupla on 5 ruplan seteli, tosin normikäytössä pienin on 50 ruplan seteli joka ruplan nykykurssilla on hieman yli 50 senttiä. Yhdessä rullassa on noin 200 arkkia WC-paperia ja jos rullan hinta on halvalla vessapaperilla 40 senttiä, se tekee yhden arkin hinnaksi 0,2 senttiä eli noin 0,2 ruplaa. Viiden ruplan seteli vastaa siis noin 25 arkkia vessapaperia. Nyt ei tarvita muuta kuin parinkymmenen vuoden takaisen tapainen romahdus ruplan arvoon mikä on hyvinkin mahdollinen, niin tulee halvemmaksi pyyhkiä viiden ruplan seteleillä kuin vessapaperilla. Tosin paperin laatu lienee vessapaperia huonompaa ainakin kyseiseen tarkoitukseen.


8. Praktikasta tuli bumaaga

Venäjä päätti sallia autojen osien harmaatuonnin virallisen tuonnin tyrehdyttyä. Tämä on historiallinen hetki – Venäjällä teoria vastaa ensi kerran käytäntöä kun laittomuudesta tehtiin laillista!


9. Aivovuoto kiihtyy

Uutinen tiesi kertoa, että Venäjän it-alan osaaminen karkaa maasta. Tämä ei tarkoita ilmatorjuntaa. Tiettävästi yli viisikymmentätuhatta huippuammattilaista on pakannut laukkunsa. Tämä tarkoittaa ainakin sitä, että venäläisten esiupseerien apuharvennus Ukrainassa jatkuu, sillä viestiyhteydet joiden perusteella näitä on päästelty täsmäiskuilla päiviltä eivät ainakaan ole paranemaan päin.


10. Tämäkin ratkennee Suomen ympäristötoimilla

Dokumenttielokuva kertoo järkyttävän totuuden Intian saastumisesta. Tästä ei oikeastaan ole mitään muuta sanottavaa kuin se, että varmaan Suomenkin ympäristöongelma olisi melkoinen, jos täällä olisi tänä päivänä 16 miljoonaa ihmistä. Tämä on se määrä, mikä olisi Suomen väkiluku jos väestö olisi kasvanut suhteellisesti yhtä paljon kuin Intian väkiluku sitten Intian itsenäistymisen 1948.


11. Herää pahvi!

Krista Kiuru ei halunnut tulla valokuvattavaksi, joten Yle hommasi tilalle pahvinuken. Tätä paheksuttiin mauttomana valintana. Toki “pahvin maku” on tunnettu idiomi eli siinä mielessä totta. Epäselväksi kuitenkin jäi, oliko valinta mauton siksi että kuvissa ollut aito ministeri vai siksi, että pahvinukkea ei laitettu korvaamaan Kiurua myöskin päätöksenteossa, jolloin laatu olisi noussut kohisten. Muutenkin osa poliitikoista ja hallituksesta lähes kaikki voitaisiin korvata pahvinukeilla, jotka saisivat vähemmän vahinkoa aikaan. Saarikon tapauksessa jopa siirtyminen paikasta toiseen kävisi kevyemmin.


12. Lisää liksaa

Hoitajat menivät sitten lakkoon ja vaativat vähintäänkin poskettomia palkankorotuksia. Hetkihän on korona, taloustilanne ja maailmanpolitiikka unohtaen mitä erinomaisimmin ajoitettu. Uusien sote-alueiden myötä rahahanat ovat auki, sillä kunnat ovat tunnetusti valtiota kitsaampia. Mitä lähemmäs yksilöä rahankäyttö menee, sitä tarkempaa talouspolitiikkaa noudatetaan. Yksilönä jokainen katsoo rahankäyttöään tarkemmin kuin firman rahoja, firman rahoja käsitellään tarkemmin kuin kunnan rahoja ja kunnan rahoja tarkemmin kuin valtion rahoja.
Hoitajien perusvalitus palkasta on aina se, että insinöörin koulutus on suunnilleen samanmittainen kuin hoitajan koulutus ja palkka on parempi. Kyllähän asia on niin, että jos insinöörit tienaisivat yhtä vähän kuin hoitajat nyt ja hoitajat yhtä paljon kuin insinöörit nyt, niin aika moni nykyinen insinööri tekisi hoitajan työtä. Lahjakkuus kun useimmiten hakeutuu sinne missä raha on. Sen sijaan huomattavasti harvempi nykyinen hoitaja tekisi insinöörin töitä. Syyn pohtiminen jätetään lukijan kotitehtäväksi.
Hoitajien palkkavaatimusten yksi syy on lääkäripula ja lääkärin ammatin naisistuminen. Entisaikaan suurella osalla hoitajia oli tapana mennä naimisiin lääkärien kanssa, jolloin rahaongelmat yleensä ratkesivat. Tämä tie on nyt loppuun käytetty, kun mieslääkäreitä ei yksinkertaisesti riitä siksi että heitä on muutenkin vähän ja mokomat tuppaavat menemään naimisiin naislääkärien eikä hoitajien kanssa. Seuraus on hoitajien keskimääräisen taloudellisen aseman heikkeneminen vaikka 30 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden, koventuneet palkkavaatimukset ja lakko.


13. Kuinka suomalaistua

Korkeasti koulutettu ammattilainen valitteli, että töitä ei tahdo löytyä kun suomenkielentaitoiset tuppaavat viemään ne nenän edestä. Jopa haastatteluun on vaikea päästä, kun nimestä sopii epäillä ettei kieli ole hallussa. Harkinnassa on ollut jopa nimen vaihto suomalaiseksi.
Jos kerran haluaa suomalaistua, niin nimen vaihtaminen pitäisi olla suunnilleen ensimmäisenä listalla. Aikoinaan kansallistumisen aallossa 1800-luvun loppupuolelta alkaen oli tapana suomalaistaa sukunimiä. Tämän tavan palaaminen olisi erittäin kannatettavaa.
Mitä kielitaidon puutteeseen tulee, niin samalta viivalta tulee lähteä. Jos työssä tarvitaan suomen kielen kirjallista taitoa ja pyrkimään tulee henkilö joka ei osaa kieltä kirjoittaa, niin silloin ei työtä saa. Ei saisi se suomalainenkaan joka ei osaa itseään kirjallisesti ilmaista ja uskokaa huviksenne, näitä riittää nykynuorissa. Jos taas työssä satutaan edellyttämään esimerkiksi kiinan kielen taitoa ja suomen kielestä riittää kohtuullinen kielitaito, niin suomea solkkaava Wang on taatusti parempi vaihtoehto kuin kiinaa osaamaton Virtanen.


14. Toistuva uutinen

Blaablaablaa ... Zikri Adel Saleh Guli … jäkjäkjäk …kahden vuoden ja kolme kuukauden vankeusrangaistukseen … käläkäläkälä … raiskauksesta … päläpäläpälä … Oulun käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi, tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois. Tällä kertaa lisättäköön, että kyseinen Guli ei taida olla minareetin terävin torni. Hän näet ilmoitti oikeudelle olevansa homoseksuaali, joten häntä ei tulisi tuomita raiskauksesta. Kas kun ei vaatinut naiselta korvauksia siitä, että nainen olisi houkutellut Guli-paran seksuaalisen vakaumuksensa vastaiseen tekoon. Raiskaustuomion lisäksi tuli siis julkisesti tunnustautuneen hinttarin maine, mikä ei liene kuujumalan palvojjien keskuudessa erityinen meriitti.)


15. Nettiseksiä

Etätyöaikana sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Allekirjoittanut on aiemmin tunnustanut nukkuneensa kokouksessa. Sitä en suostu tunnustamaan että olisin tehnyt jotain muutakin makuuasennossa. En kuitenkaan ole hetkeäkään epäillyt, etteikö joku käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja harjoittaisi vaakamamboa. Nyt tästä löytyi oikein todisteet, kun 21-vuotias mies sai tuomion sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta. Oli näet unohtanut kameran päälle. Eihän siinä mitään, aikuisviihde oli muistakin osanottajista luultavasti mielenkiintoisempaa kuin itse kokousaihe. Tuomittu kuitenkin sai oikeastaan triplarangaistuksen:
1) Kyseessä oli turva-alan koulutus. Kuka palkkaa tämän miehen, kun on näyttöä siitä että edes alkeellinen tietoturva ei ole hanskassa?
2) Sakon suuruus oli 36 euroa, mikä toisaalta on halvempi hinta seksistä kuin markkinataksa mutta toisaalta pienuudellaan paljastaa nolon tulotason.
3) Tuomiosta käy ilmi, että suoritus kesti kokonaista neljä minuuttia. Tiedossa ei ole varmuudella, laskettiinko esileikki mukaan ja jos laskettiin, sitä nolompaa.


16. Julkisuustempaus

Tämänvuotinen Oscar-gaala sai julkisuutta poikkeuksellisesti enemmän muista syistä kuin elokuvavalinnoistaan. Hyvä niin, sillä esimerkiksi parhaan elokuvan palkinto on vesitetty uusilla säännöillä, jotka ovat suoraan Orwellin kirjasta 1984. Sääntöjen mukaan tärkeimmissä rooleissa ei saa olla pelkästään valkoisia (jostain syystä pelkästään mustia tms ei ole kielletty) tai sitten elokuvan pitää käsitellä jotain ”sorrettua vähemmistöä” kuten naisia, jotain roturyhmää, LGBTARAGJAHGHTIOtitityytä tai vammaisia. Lisäksi elokuvan tuotannossa on pitänyt olla mukana vähintään tietty määrä jotain vastaavaa ”monimuotoisuutta”. Nykysäännöillä parhaan elokuvan palkinto olisi jäänyt saamatta vaikkapa mestariteoksilta Länsirintamalta ei mitään uutta, Kwai-joen silta, Panssarikenraali Patton, Kummisetä I ja II, Tulivaunut, Amadeus, Uhrilampaat (psykopaatteja ei laskettane vammaisvähemmistöksi), Braveheart ja Gladiator.
Tällä kertaa monimuotoisuutta tuli yllin kyllin, kun Will Smith suuttui vaimoonsa kohdistuvasta vitsistä ja kävi mäiskäisemässä juontaja Chris Rockia. Tämä on virallinen versio. Epävirallisesti epäiltiin heti aluksi mainostemppua. Siltä tämä vaikuttaa, sillä jutusta ei kukaan halunnut nostaa syytteitä. Lisäksi video on jossain määrin paljastava. Kannattaa katsoa hidastetulla nopeudella kohdasta 0:38 alkaen. Chris Rockin katse on kiinnittynyt tiukasti Will Smithin oikeaan käteen. Se ei ole normaali reaktio lähestyvän henkilön tapauksessa, vaan Rock on valmistautumassa oikea-aikaiseen liikkeseen. Sekuntia myöhemmin näkee selvästi, kuinka Rock heilahtaa taaksepäin jo reilusti ennen kuin Smithin käsi on lähellä hänen kasvojaan. Smithin käden liike ei myöskään hidastu lainkaan ”osuman” voimasta. Rock ei myöskään tartu kasvoihinsa, mikä on automaattinen liike iskun jälkeen. Näytelty juttu.
Ja jos ette vielä tästä usko, niin olkaa hyvä ja yrittäkää etsiä videota, jossa tapahtuma olisi kuvattu jostakin muusta kulmasta. Valittu kuvakulma oli täsmälleen Hollywood-tyyliin suunniteltu siten, että isku näyttää takaa katsoen osuvan. Käytännössä mistä tahansa muusta suunnasta otettu kuva paljastaisi osuiko isku vai ei. Tällaisia kuvia ei ole tullut julkisuuteen ainuttakaan, vaikka lienee selvää että ei Oscar-gaalaa kuvattu yhdellä ainoalla kameralla.


17. Pienen urheilujuhlan tuntua

Venäjä aikoo järjestää heinäkuussa universiadit, joihin se kutsuu “ystävällismielisten maiden urheilijoita”, sillä maan urheilijat ovat tunnetusti suljettuja kansainvälisten kilpailujen ulkopuolelle. Ystävällismielisiä maita lienevät ne, jotka YK:ssa äänestivät Ukraina-päätöslauselmaa vastaan eli isäntämaan lisäksi Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Syyria ja Eritrea. Näistä universiadeista onkin tulossa varsinaiset jäsentenväliset. Tiedossa ei ole, järjestetäänkö kisoissa dopingtestejä mutta jos järjestetään, syytä hankkia koeputket erikoiskarkaistusta muovista etteivät ne nyt ihan käsiin sula.


18. Sosiaalikiekkoa

Eräs NHL:n ja muidenkin ammattilaisliigojen arvostetuimpia ennätyksia on “teräsmiesennätys” eli pelattujen perättäisten ottelujen määrä. Tällä kaudella NHL:n ennätys siirtyi Keith Yandlen haltuun. Ennätys oli ollut 35 vuotta Doug Jarvisin 964 peliä. Yandlen putki katkesi 989 otteluun, kun Philadelphian päävalmentaja Mike Yeo passitti miehen katsomoon heikkojen otteiden takia. Yeo sai melkoisen palauteryöpyn niskaansa, sillä Yandlelta puuttui tosiaan vain 11 ottelua tuhannen peräkkäisen rajapyykistä. Tässä nähdään huippu-urheilun ja shown ero: Yandle ei todellakaan ole kuulunut enää aikoihin pelaavaan kokoonpanoon taitojensa puolesta. Plusmiinuslukema tältä kaudelta on -39, koko liigan selvästi huonoin. Miestä on ilmeisesti peluutettu vain siksi, että putki jatkuisi. Ehkä Yeo teki jopa palveluksen liigalle hyllyttäessään Yandlen. Väliaikaiskoutsi uskalsi tehdä päätöksen, johon muut eivät kyenneet. Lopputulos taitaa pölyn laskeuduttua olla win-win: Yandle sai ennätyksen vähäksi aikaa haltuunsa ja arvokkaan tonnin rajapyykin rikkonee lähiaikoina paljon kovemman luokan pelimies Phil Kessel, jonka tämänhetkinen lukema on 968. Myös Kesselin putkea on tekohengitetty, sillä taannoin hän pelasi vain pelin ensimmäisen vaihdon ja lähti sen jälkeen yksityiskoneella todistamaan esikoisensa syntymää.
Piru mielessä voisi pohtia, että entäpä jos joku nuori tekemistä vailla oleva perintömiljardööri ostaisi oman NHL-seuran, merkitsisi itsensä pelaajaluetteloon ja kävisi joka ottelussa pelaamassa yhden vaihdon? Teräsmiehen tittelin saavuttamiseen vaadittaisiin noin 13 vuoden pelaaminen, riippuen toki siitä kuinka pitkälle Kessel mahdollista ennätysputkeaan jatkaa tai tuleeko vielä uusi ennätysmies listalta.
Joka tapauksessa Pohjois-Amerikan ammattilaisliigojen mittakaavassa NHL:n tuhannen pelin haamuraja ei ole lähelläkään absoluuttista ennätystä. Baseballissa on 162 runkosarjapeliä kaudessa ja ennätys on Cal Ripkenillä, 2612 peräkkäistä peliä. Ripken päätti putkensa vapaaehtoisesti jääden omalla ilmoituksellaan kauden 1998 loppupuolella yhden ottelun ajaksi kokoonpanon ulkopuolelle ilman sen kummempaa syytä kuin halu päättää putki omilla ehdoillaan. Ehkä hyvä valinta, sillä seuraavalla kaudella hän joutui jättämään pelejä välistä loukkaantumisen takia. Kaikkiaan ura jatkui vielä pari kautta, yhteensä 3001 runkosarjaottelua. NBA:nkin ennätys on NHL:ää kovempi, A.C. Greenin 1192 peliä ja runkosarjaottelujen määrä on käytännössä sama. NFL:n ennätys on ymmärrettävästi reilusti pienempi, potkaisija Jeff Feaglesin 352 ja varsinaisista kenttäpelaajista Brett Favren 299.


19. Juttu jonka haluaisin kuulla

Olympiakomitean urheilijajäsen Anni Vuohijoki erosi tehtävistään seksuaalihäirintäepäillyn vuoksi. Tarkemmin penkoessa kävi ilmi, että Vuohijoen häirintä ei ollut fyysistä, vaan sanallista ja sen kohteena olivat miesten jääkiekkomaajoukkueen varapelaajat.
Kun tietää millaisia ovat jääkiekkojoukkueiden pukukoppijutut, niin palan halusta kuulla jutun joka on niin rasvainen että lätkäpelaajat kokevat tulleensa seksuaalisesti häirityksi.


Loppukevennys: Olisiko pitänyt sittenkin miettiä otsikko vähän tarkemmin?

Ilta-Sanomat halusi samassa uutisessa kertoa sekä Krista Pärmäkosken uran jatkosta että SM-kolmekymppisen jäämisestä väliin kuumeen takia. Jos luki uutisesta vain otsikon ingresseineen, saattoi saada asiasta hieman kummallisen kuvan: