Vertaisharha

Rasismi aiheutuu kahdesta syystä:
R1) Henkilö ei ole kohdannut jonkin rodun edustajia ja suhtautuu siksi epäluuloisen rasistisesti heihin. Tätä voidaan kutsua tietämättömyydeksi.
R2) Henkilö on kohdannut jonkin rodun edustajia negatiivisissa merkeissä ja suhtautuu siksi rasistisesti heihin. Tätä voidaan kutsua kokemukseksi.

Tämän luokittelun käänteispuoli on sitten ei-rasistinen suhtautuminen, jota on sitäkin kahdesta syystä aiheutuvaa:
E1) Henkilö ei ole kohdannut jonkin rodun edustajia, vaan luottaa kaikkialla esille tulevaan peruslähtökohtaan kaikkien ihmisryhmien samanlaisuudesta. Tätä voidaan kutsua teoreettisuudeksi.
E2) Henkilö on kohdannut jonkin rodun edustajia ja kokemukset ovat olleet joko positiivisia tai neutraaleja. Tätä voidaan kutsua vertaisuudeksi.

Tässä välissä on huomautettava, että tämä kirjoitus ei ota kantaa rasismin määritelmään. Kirjoituksessa käytetään mukavuussyistä sanaa "rasismi" sen sinänsä typerässä ja virheellisessä merkityksessä. Eli "rasistina" pidetään tässä kirjoituksessa myös henkilöä, joka pitää selviönä että rotujen välilllä on esimerkiksi keskimääräisiä älyllisiä eroja.

Edellä mainituista eri tyypeistä (R1, R2, E1 ja E2) voi sen edustaja siirtyä toiseen ryhmään. Lähes aina siirtymät tapahtuvat seuraavasti:
R1-ryhmästä eli tietämättömyydestä voidaan siirtyä mihin tahansa kolmesta muusta ryhmästä, riippuen kokemuksen laadusta tai saadusta tiedosta.
E1-ryhmästä eli teoreettisuudesta voidaan siirtyä vain 2-ryhmiin, riippuen kokemuksen laadusta.
E2-ryhmästä eli vertaisuudesta voidaan siirtyä vain R2-ryhmään.
R2-ryhmästä eli kokemuksesta ei siirrytä enää mihinkään.
Poikkeuksellisiakin siirtymiä on, mutta noin 90 % siirtymistä tapahtuu edellä mainituilla kuudella tavalla. Jäljelle jäävät kuusi tapaa eli siirtymät vastakkaisiin suuntiin ovat selvästi harvinaisempia.

Suomessa ei ole enää kovin paljon kumpaankaan 1-luokkaan kuuluvia ihmisiä. Kaikki vähänkin isommassa kaupungissa asuvat ovat jo saaneet kokemusta muista roduista. Niinpä R1-luokkaan ei kuulu kuin joitakin peräkammarin poikia Takahikiältä ja E1-ryhmään muutama Huitsinnevadan kukkahattutäti.
Niinpä keskitytään lähinnä 2-luokkaan ja siitäkin vain E2-ryhmään. Tämä ryhmä kun hallitsee keskustelun ilmatilaa varsin totaalisesti.
Oleelllinen kysymys kuuluu: miksi siirtymä E2-ryhmästä R2-ryhmään on niin vaikea. Yleensä R2-ryhmään näet siirrytään ykkösryhmistä yhdellä kohtaamisteorian mukaisella rysäyksellä. Sen sijaan E2-ryhmästä R2-ryhmään siirtymiseen ei yleensä yksi negatiivinen kohtaaminen riitä.

Helppo selitys on ryhmäpaine, eikä se ihan vähäinen olekaan. Ryhmän R2 edustajat on leimattu perussuomalaisiksi - varsin usein sinänsä aiheesta. Kirjoitin viime viikolla Professorin blogiin seuraavan kommentin:
Perussuomalaisten gallupeissa näkyvä todellista alhaisempi kannatus sekä ennen muuta vaaleissa näkyvä ihmisten näkemyksiä selvästi alhaisempi kannatus aiheutuvat nimenomaisesti imago-ongelmasta.
Media on luonut perussuomalaisille imagon, jonka mukaan kannattajat ovat luusereita. Puoluekannan ilmaiseminen on stigma. Eivät tähän monet halua samaistua, eivät edes nimettömissä gallupeissa.
Stigma on itseään voimistava monesta syystä.
1) Julkisesti perussuomalaisten kannattajiksi tunnustautuu vain harva pitkälle kouluttautunut. Kaveripiirissä näin voidaan tehdä, mutta tieto ei siitä paljon leviä eikä imago muutu.
2) Edellisestä seuraa, että perussuomalaisten ehdokkaiksi ei saada kouluttautuneita ihmisiä, jolloin ehdokaskunta voimistaa imagoa.
3) Akateemisen loppututkinnon suorittaneista perussuomalaisten kannatus on näppituntumalla sanoen selvästi suurinta diplomi-insinöörien ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Selvästi vähäisintä se on yhteiskunnallisen ja valtiotieteellisen koulutuksen saaneilla. Toisin sanoen niissä ryhmissä, jotka hakeutuvat mieluusti politiikkaan, perussuomalaisten kannatus on lähes olematonta, kun taas perussuomalaisten kannatus on selvästi suurinta niiden keskuudessa, jotka suhtautuvat politiikkaan vastentahtoisesti koska eivät kestä kompromissien tekoa ääliöiden kanssa.

Mutta ryhmäpaine syntyy yksilöiden aiheuttamasta paineesta. Jossain täytyy olla paineen lähtökohta. Ja se löytyy vertaisharhasta.

Useimmat E2-ryhmän ihmiset ovat kohdanneet tiettyjen ihmisryhmien edustajia vertaisinaan. Kansainväliseen kauppaan perehtynyt lakimies neuvottelee saudiarabialaisen kollegansa kanssa. Biologian opettaja tekee kansainvälistä yhteistyötä ugandalaisen lehtorin kanssa.
Tällaisissa tapauksissa yhteinen aaltopituus löytyy yleensä helposti: samanlainen koulutus, samanlainen älykkyystaso, samanlaiset intressit. Ja tästä syntyy se kuva, että ihmiset ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia.
Tätä kutsun vertaisharhaksi.

Japanilaisella ja kenialaisella ydinfyysikolla ei ole keskinäisiä kommunikaatio-ongelmia. Kyse on samanlaisesta koulutuksesta, tasosta ja arvomaailmasta. Keskinäisessä kommunikaatiossa jää helposti huomaamatta, että satunnaisesti valitulla japanilaisella on moninkertainen mahdollisuus olla riittävän älykäs ollakseen ydinfyysikko. Pahamaineisen mutta ah niin realistisen Vanhanen-Lynnin tutkimuksen mukaan japanilaisten keskimääräinen ÄO on 105 ja kenialaisten 72. Tässä on käytetty keskihajontaa 15. Voitaneen turvallisin mielin olettaa, että kyetäkseen kouluttautumaan ydinfyysikoksi älykkyysosamäärän on oltava vähintään yhden keskihajonnan verran yli standardiarvon 100 eli karsintarajaksi voidaan asettaa 115. Gaussin käyrä kertoo meille lahjomattomasti, että tämän rajan ylittää japanilaisista 25,2 %. Sama käyrä kertoo, että kenialaisista rajan ylittää 0,2 %.

Mikäli japanilainen ydinfyysikko ei käytännössä koskaan kohtaa muita kenialaisia kuin kollegojaan, hänelle syntyy helposti vertaisharha. Hän kuvittelee kenialaisten keskuudessa vallitsevan saman älykkyysjakauman kuin japanilaisten ja köyhyyden aiheutuvan huonosta tuurista tai länsimaiden sorrosta.

Samanlaisen vertaisharhan uhriksi joutuvat helposti useimmissa akateemisissa ammateissa työskentelevät. Kun kontaktit rajoittuvat vertaisiin, elää kuplassa.
Duunarit ovat yleensä tätä vastaan rokotettuja siitä yksinkertaisesta syystä, että heillä kontaktit eivät läheskään yhtä usein tapahdu vertaistilanteissa. Toki joissakin ryhmissä näinkin, mutta duunariammateissa joutuu useammin kohtaamaan muitakin kuin oman kuplan ihmisiä.
Vertaisharhaa ei esiinny yleensä niissä ammateissa, jossa joutuu oman sosiaaliluokan sijaan kohtaamaan realistisempaa läpileikkausta yhteiskunnan jäsenistä. Menkääpä huviksenne kysymään, mitä mieltä lääkintähenkilöstö, opettajat, poliisit, vanginvartijat ja sossutyöläiset ovat haittamaahanmuutosta, mutta ottakaa varmuuden vuoksi mukaan vahvaa aurinkovoidetta korvien punotuksen varalta.

Tässä on puhuttu yksipuolisesti älykkyydestä siitä syystä, että se on keskustelussa usein esillä ja suhteellisen helppo määritellä. Todellinen mittari on kuitenkin yhteiskuntakelpoisuus. Esittelin tämän YKKI-indeksin (yhteiskuntakelpoisuusindeksi) muutama kuukausi sitten kirjoituksessa "Ääliöteoria". Kuten lähes kaikki inhimilliset ominaisuudet, sekin noudattaa Gaussin käyrää.
Etnisesti yhtenäisen populaation YKKI-eroja voidaan kuvata seuraavasti:
Vähintään +1 keskihajontaa: 16 %; yhteiskunnan tukipylväät
0 - +1 keskihajontaa: 34 %; keskiluokka, yhteiskunnan lihakset
-1 - 0 keskihajontaa: 34 %; löytävät paikkansa hyödyllisinä yhteiskunnan jäseninä
-2 - -1 keskihajontaa: 14 %; elätettävää alaluokkaa
Alle -2 keskihajontaa: 2 %: rikollisia ja huligaaneja
Jos tähän populaatioon sotketaan mukaan toista populaatiota, jonka YKKI on keskimäärin yhtä pykälää alempana, lopputulos on alkuperäisväestön rajojen mukaan luokitellen:
2 % yhteiskunnan tukipylväitä
14 % yhteiskunnan lihaksia
34 % hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä
34 % elätettävää alaluokkaa
16 % rikollisia ja huligaaneja
Tämä ero jää huomaamatta niiltä, jotka kohtaavat vain oman sosiaaliluokkansa jäseniä. Seuraus on vertaisharha: kuvitellaan, että toiseuden edustajat ovat samanlaisia kuin omat, koska on kohdannut vain itsensä kanssa samanlaisia.

Siirtymä E2-ryhmästä R2-ryhmään on mahdollisista kohtaamisista huolimatta vaikeaa siksi, että E2-ryhmässä oma käsitys asioista on jo vakaaksi muodostunut. Ja vakaan käsityksen muuttaminen on, jos nyt ei mahdotonta, niin vaikeaa. Siinä pitää olla rohkeutta myöntää olleensa väärässä. Sellaisen rohkeuden esiin kaivaminen on vaikeaa. Eikä siinä auta kaksi asiaa, joista vähäisempi on ryhmäpaine. Suurempi on media.
Vertaisharhaa ruokkii tiedonvälitys, joka levittää propagandaa kaikkien samanlaisuudesta. Samanlaisia ihmisiä on kaikissa väestöryhmissä, se on totta. Kyse onkin vain siitä, kuinka suuri osuus minkäkinlaisia on missäkin. Ja siinä on suuri ero. Tämän myöntäminen ei ole rasismia. Rasismia olisi se, jos kyvykästä sorrettaisiin hänen rotunsa perusteella. Rasismia on myös se, että saa etuja rotunsa perusteella.