Koronakatsaus

Kirjoitin neljä viikkoa sitten uutiskatsauksen ykkösuutisessa seuraavasti:
"Kysymys kuuluu: ovatko kaikki nykyiset varotoimet todellakin tarpeen, kun vertaa koronavirusta entisiin epidemioihin? Tai edes jokavuotiseen kausi-influenssaan, joka tappaa vuosittain satojatuhansia. Itse epäilen, että kyseessä on harjoitus: nyt kerätään suhteellisen vaarattoman viruksen varalta tietoa siitä, miten yhteiskunta reagoi karanteenimääräyksiin. On nimittäin päivänselvää, että lähivuosina ylikansoitetuissa Afrikan maissa tai sitten normaaliin tapaan Aasiassa puhkeaa uusi espanjantautiin verrattavissa oleva epidemia. Silloin eristyksiä ja muita erityistoimia todella tarvitaan. Ja ne on huomattavasti helpompi toteuttaa, kun niitä on kerran harjoiteltu vaarattomammassa tilanteessa. Mikä oikein onkin."

Ei tuo nyt ihan putkeen mennyt. Enkä tarkoita sitä, että koronavirus olikin vaarallisempi kuin epäilin. Oli se sitäkin, mutta ensisijaisesti tarkoitan syyllistyneeni ylitsevuotavaan optimismiin parissa viimeisessä lauseessa. Kuvittelin, että näitä toimenpiteitä olisi tosiaan oikeasti ajateltu etukäteen valmiiksi ja päätetty nyt toteuttaa harjoituksena. Oikeasti taisi käydä niin, että hallitus toimi kuin päättömät kanat, täysin tilanteen vieminä.

Tämä katsaus muistuttaa normaalia uutiskatsausta siinä mielessä, että jutut on numeroitu. Ero on siinä, että oikeastaan tuo ensimmäinen numero on postaus sinänsä, itsenäinen tarinansa. Muut ovat sitten pieniä haukkapaloja.


1. Housut kintuissa

Minkä tahansa epidemian hoitamiseen on kolme mahdollista perusstrategiaa:

a) Antaa mennä
Mihinkään virallisiin rajoitustoimiin ei ryhdytä. Taudin annetaan levitä vapaasti, ihmiset toimivat itse kuten toimivat noudattaen varovaisuutta infektion suhteen tai sitten ei. Lopuksi lasketaan ruumiit. Tätä strategiaa noudatetaan yleensä normaaleissa kausi-influenssoissa.

b) Tautihuipun tasaaminen
Tautiin sairastuvien määrää ei pyritä rajaamaan, mutta erilaisin toimenpitein yritetään levittää epidemian leviämisaikaa pidemmäksi terveydenhuollon kapasiteetin rajallisuuden takia. Mikäli sairaus on laadultaan sellainen, että huomattava osa siihen sairastuneista tarvitsee tehohoitoa, tätä strategiaa noudatetaan usein. Pyrkimyksenä on saavuttaa tilanne, jossa kerrallaan vakavasti sairastuneiden määrä ei ylitä tehohoidon kapasiteettia. Jos tehohoidon kapasiteetti on 100 ja tehohoitoa tarvitsee 600, kuolleita on 500 mikäli kaikki sairastuvat yhtä aikaa. Jos epidemian leviämistä kyetään hidastamaan siten, että nämä 600 sairastuvat kolminkertaisella aikavälillä rajoittamattomaan tilanteeseen nähden, tehohoitoa tarvitsee kerrallaan 200 ja kuolleita tulee siksi vain 300. Jos taas aikaväliä kyetään hidastamaan kuusinkertaiseksi, tehohoidon kapasiteetti kestää ja kukaan ei kuole. (Saivartelijoille tiedoksi että kyllä, tilanne ei todellakaan ole missään suhteessa noin yksinkertaisesti laskettavissa mutta tarkoitus olikin vain antaa karkea kuva siitä mistä tässä strategiassa on kyse.)

c) Epidemian pysäyttäminen
Tämä strategia vaatii kaikkein ankarimmat rajoitustoimenpiteet eikä välttämättä onnistu lainkaan. Sen onnistumistodennäköisyys on riippuvainen siitä, kuinka aikaisin toimenpiteisiin ryhdytään, kuinka voimakkaita toimenpiteet ovat, kuinka hyvin niitä noudatetaan ja kuinka tarttuva sairaus on. Jos epidemia saadaan tukahdutettua yhdessä maassa, sulkua on jatkettava koska se leviää muualta - olettaen ettei sitä saada voitettua kaikkialla, mikä ei koronan kohdalla vaikuta uskottavalta. Tällöin on joko luovuttava pysäytysstrategiasta tai jatkettava sitä toivoen, että tehokas rokote saadaan kehitettyä.

Suomessa valittiin, kuten hyvin tunnettua, keskimmäinen linja eli epidemian hidastaminen. Päätöksen teko oli varmasti vaikea paikka, koska se jouduttiin tekemään pahasti puutteellisen informaation pohjalta. Ei voitu tietää, kuinka tarttuva sairaus todella oli. Edes nyt ei tiedetä, onko esimerkiksi Kiinan lukuihin luottamista - onko siellä todellakin sairaus saatu kuriin ja onko kuolleiden prosentuaalinen osuus noin pieni. Vielä ei tiedetä edes sitä, kuinka moni koronatartunnan kantaja on käytännössä oireeton tai kuinka monella sairaus on lievä, kuten blogisti Vihavaisella. On mahdollista, että jonkin aiemman koronaviruksen kaltaisen infektion kokeminen on jättänyt jonkinlaisen vastustuskyvyn koronaa vastaan. Tämä on rohkaiseva ajatus mahdollista lääkettä tai rokotetta ajatellen.
Jälkeenpäin on helppo sanoa, että pandemia olisi ollut torjuttavissa, kuten Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt väitti. Mahdollisesti hän on oikeassa.

Päätökset on kuitenkin tehtävä olemassaolevan tiedon perusteella. Siihen nähden keskimmäisen strategian valinta ei ollut virhe. Virheitä sen sijaan tehtiin aivan tolkuttomissa määrin tavalla, jolla strategiaa toteutettiin. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1) Virheet, jotka tehtiin toimenpiteiden ajoituksessa. Käytännössä voidaan sanoa että kaikki siirrot olivat oikeita, mutta ne tehtiin noin viikkoa liian myöhään. Hallitus toimi kuin lätkäjoukkue, joka karvasi keskialueella - sinänsä oikein, mutta myöhäistä silloin kun kiekko on jo omassa päädyssä. Malliesimerkkinä tästä oli ulkomailta saapuvien päästäminen lentokentiltä kotiin ilman karanteenia. Tutkimuksiin ja rajoituksiin ryhdyttiin vasta sitten, kun vahinko oli tapahtunut. Kun rajat lyötiin kiinni, olisi luullut olevan ilmiselvää että karanteenit isketään päälle. Näin ei tapahtunut.
2) Virheet, jotka tehtiin toimenpiteillä spekuloinneissa. Uudenmaan sulkemista vatvottiin viikko. Sinä aikana kaikki halukkaat pääsivät kyllä Uudeltamaalta karkuun levittämään virusta. Missään nimessä sulkemisspekulointia ei olisi pitänyt päästää julkisuuteen. Olisi pitänyt vastata toimittajien uteluihin toteamalla, että hallitus valmistelee tarpeelliseksi katsomiaan toimenpiteitä. Nyt etukäteistiedot aiheuttivat karanteenin tehottomuuden. Sekaannuksia on syntynyt siitäkin, että on annettu julkisuuteen muissakin asioissa spekulointia, ristiriitaisia ja päivittäin toisensa kumoavia ohjeita, joista ei erota ovatko ne määräyksiä vai suosituksia. Tässä on rikottu kaikkia mahdollisia johtamisoppeja, kun ei osata antaa selkeitä komentoja. Jouduin itse tilanteeseen, jossa minulta kyseltiin muutamista asioista; kuinka menetellään tässä tilanteessa. Ennen kuin päätös oli selvä ja ohjeet valmiit, vastasin aina: Asia on käsittelyssä. Keskeneräisiä ohjeita ei anneta, koska ne eivät vielä ole tilanteen kannalta välttämättömiä. Komento tulee sitten, kun se on valmis ja on sen aika. Näin tapahtui: kun sitten määräykset annoin, ei ollut mitään ongelmia tai sekaannuksia. Jos hallitus olisi toiminut samoin, Uudenmaan rajat olisi suljettu nopeasti, enintään 24 tunnin ennakkovaroituksella ja selkein ohjein.
3) Virheet, joita tehtiin toimenpiteiden kustannusarvioinneissa. Ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin jälkihoito, joten tämä tietysti liittyy suurelta osin jatkuvaan myöhästelyyn. Mutta kukaan ei ole vielä määrittänyt, mikä on ihmishengen hinta taloudelle. On helppoa sanoa, että ihmishenkien säästäminen menee aina kaiken edelle. Ei mene. Jos menisi, maanteillämme olisi hidastustöyssyjä 50 metrin välein ja 20 km/h kattonopeus. On kuitenkin katsottu, että liikenteen sujuvuuden nimissä on pakko hyväksyä tietty määrä liikennekuolemia.

Mitäkö olisi sitten pitänyt tehdä ja mitä olisi vielä tehtävissä?
Mitään emme voi tehdä sille, että tähän oli valmistauduttu huonosti. Rikollisen huonosti. Jokaiselle täysissä järjissään olevalle piti olla selvää, että jonain päivänä tällainen epidemia tulisi. Itse asiassa odotin sen olevan nykyistä pahempi - tosin odotin sitä vasta muutaman vuoden päähän. Tuntuu siltä, että hallitus vetelee suunntelmia täysin lennosta.
Se, mitä voidaan vielä tehdä on ulkomailta saapuvien karanteenin tehostaminen. Päivittäin tulijat samaan keskukseen, kahden viikon - tai minkä nyt asiantuntijat katsovat parhaaksi - karanteeni ja vapaaksi vasta sitten, jos kaikki sen saapumiserän jäsenet ovat terveitä.
Ulkonaliikkumiskieltoa ei tarvita. Mutta tarvitaan suojausta. Virus ei leviä, jos jokainen velvoitetaan pitämään edes jonkinlaista maskia kasvoillaan kodin ulkopuolella liikkuessa. Tämä yhdistettynä etäisyyden pitämiseen yksinkertaisesti pysäyttää leviämisen. Omatekoisen suojaimen valmistaminen ei ole temppu eikä mikään. Se ei estä sairastumista (joskin pienentää tartuntariskiä ehkä jopa murto-osaan) - maskille lentävä koronavirus menee siitä läpi että heilahtaa. Mutta oma virus ei etene kasvomaskia pidemmälle, joten jos kaikki pitävät maskia, ei virus leviä.
Jos hallituksella - opposition tukemana - olisi todella poliittista tahtoa, se määräisi ehdottoman maskipakon oman kodin ulkopuolelle ja valtuuttaisi kaikki virkamiehet kirjoittamaan virka-apuna rikesakkoja kaikille sääntöä rikkoville. Kyllä toimisi.
Hallitus näyttää tässä käsittämättömän huonoa esimerkkiä. Tilanne olisi täysin toinen, jos koko kabinetti olisi jo viikko sitten marssinut tiedotustilaisuuteen maskit naamalla. Johtajuus lähtee esimerkistä. Aina. Tämä temppu olisi rohkaissut ihmisiä pitämään suojausta, poistanut siltä sosiaalisen stigman ilman mitään pakkoakin. Jotenkin haluaa uskoa, että aiemmat valtiomiehet olisivat uskaltaneet kantaa vastuunsa ja näyttää tässä esimerkkiä. Toisaalta samalla ymmärtää, miksi Spice Girls -hallitus ei vetänyt maskeja naamalle. Olisihan se poistanut heiltä heidän ainoan pätevyysetunsa verrattuina aiempiin aatetovereihin. Sanna Marinia katselee mieluummin kuin Paavo Lipposta, Maria Ohisalolla on enemmän tukkaa kuin Osmo Soininvaaralla, Li Anderssonilla vähemmän karvainen naama kuin Claes Anderssonilla ja Katri Kulmunilla paremmat tissit kuin Esko Aholla.

Jos hallitus olisi edes vähäisissä määrin pätevä, mieleen hiipisi hirvittävä epäilys. Oli päivänselvää, että Suomen talous oli ajamassa satanen lasissa päin tiiliseinää. Tähän nähden koronavirus tuli kuin tilauksesta.
Jos olisi valittu rajoittamattoman leviämisen strategia, kaikki olisi pyörinyt suunnilleen normaalisti pari kuukautta, mitä nyt olisi tullut melkoinen määrä kuolleita. Pölyn laskeuduttua olisi jatkettu kuten ennenkin - ja talous olisi romahtanut aikanaan.
Jos taas olisi valittu koronan pysäytysstrategia, talouselämän, virastojen ja koulujen seisauttaminen kuukaudeksi olisi riittänyt. Sen jälkeen takaisin normaaliksi, hengitysmaskit, karanteentit ja tartuntaketjujen eristäminen olisivat riittäneet - ja talous olisi romahtanut aikanaan.
Nyt valittiin hidastusstrategia. Lyötiin rajut - mutta silti riittämättömät ja myöhästyneet - rajoitukset päälle, voidaan venyttää niiden kestoa pidemmälle kuin tarpeellista olisi ja sitten, kun talous romahtaa, syyttää kaikesta koronaa. Mitä ei olisi kummallakaan laitimmaisella strategialla voitu tehdä.
Ainoa syy, miksi en usko tähän teoriaan on speissarihallituksen totaalinen kyvyttömyys järjestelmälliseen suunnitteluun - tämän täytyy olla sattumaa.



2. Rajat kiinni

Suomen länsiraja lyötiin kiinni ensimmäisen kerran sitten vuoden 1958. Muuten hyvä veto, mutta se olisi pitänyt tapahtua jo 2015. Koronakriisistä selviäminenkin olisi halvempaa, kun valtion resursseja ei kuluisi edellisen kriisin hoitoon.


3. Parasta koronassa

Koronakriisi estää Suomea tuomasta sisäministeri Ohisalolle 175 uutta lemmikkiä Välimereltä. Mitenkäs se vanha sananlasku menikään: "Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin."


4. Yhtä köyttä, vaihteeksi samaan suuntaan

Persut vetivät pois välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta antaakseen hallitukselle työrauhan kriisitilanteessa. Kunpa hallitus osoittaisi samanlaista isänmaallista ajattelua kriisin helpotettua ja ottaisi sitten listalle palaavan välikysymyksen vakavasti.


5. Maan viralliset kielet

Ei sellaista kriisiä, etteivät haittamamut valittaisi. Nyt viimeisin valituksen aihe on se, että Itäkeskuksessa kokoontuu edelleen somaleita laumoittain, kun eivät koronasta tiedä. Vikahan tietysti on viranomaisten, kun eivät lähetä tietoa somaliksi samaan tahtiin kuin maan virallisilla kielillä. On se kumma että tieto suomalaisesta sosiaaliturvasta leviää Afrikkaan asti ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta muu informaatio ei mene perille. Luulisi että se lukutaitoinen osa valistaa muita ja suomen kieltä sujuvasti lukeva vähemmistö kääntää tekstit suullisesti kaikille, kun meille on viimeiset kolmekymmentä vuotta mainostettu afrikkalaisen yhteisöllisyyden toimivuutta.


6. Rahan virtaussuunta

Hallitus lupaa tukia pienyrittäjille konkurssien estämiseksi. Näiden tukien määrää voitaisiin pienentää huomattavasti leikkaamalla pienyrittäjien yhtä tärkeintä kuluerää: tilavuokria. Hallituksella olisi valtuudet määrätä vuokrien leikkauksesta. Tämä olisi kansantaloudellisesti erittäin tärkeää, koska melkoinen osa tilavuokrista valuu ulkomaisille sijoittajille. Esimerkiksi Tanskassa on laki, joka määrää ettei vuokranantaja voi periä vuokraa, jos vuokraaja ei hallituksen määräämien toimien vuoksi voi käyttää kiinteistöä aiottuun tarkoitukseen.


7. Missä ongelma, siellä ei EU

Oletteko muuten huomanneet, että EU:n toimenpiteet koronakriisissä ovat aika lailla näkymättömissä? Ei ole loppujen lopuksi yllätys, että kriisin sattuessa turvaudutaan kansallisvaltioihin. Kriiseissä on tapana käyttää sitä mikä toimii ja hylätä turhuudet.


8. Ihonvärinsä vuoksi halveksitut

Afrikassa eurooppalaisten perään huudetaan nyt "Corona, corona!" ja toimittaja ilahtui tästä kovasti. Saapahan tietää miltä tuntuu olla ihonvärinsä takia halveksittu. No jaa. Enpä nyt tiedä, onko afrikkalaisten perään täällä erityisemmin huudeltu "Ebola, ebola!" Mutta tuo lienee nyt sitä parempaa rasismia.
Toimittaja totesi myös, että tämä onkin uusi tunne, kun eurooppalaisella passilla ei enää pääsekään minne haluaa. Afrikan maat ovat rajanneet maahantuloa. Nyt sitten saadaan tietää, miltä afrikkalaisista tuntuu. Totta. Jokaisella maalla on oikeus rajata itselleen haitallisten ulkomaalaisten maahantuloa. Tässä voimme ottaa mallia Afrikasta - rajataan yhtä tehokkaasti mekin!


9. Ei kriisiäkään kääntämättä

Brittitutkija varoitti Venäjän toimista koronakriisin aikana. Tunnettu tosiasia on, että Venäjä ajattelee aina kriisistä ensin, kuinka se voi siitä hyötyä. Venäjän kanssa toimiessa on aina muistettava, että se on täysin immuuni ihmishenkien menetykselle ja moraalille. Se nähtiin nytkin, kun Putin ensin vähätteli kriisiä hyötyäkseen. Kelkka kääntyi kuitenkin pian ja nyt Moskovassa on ulkonaliikkumiskielto. Venäjän uhkaa ei saa unohtaa minkään kriisin varjolla.


10. Hyllyt tyhjinä

Helsingistä tulleet koronapakolaiset ovat tyhjentäneet lähikaupat pikkupaikkakunnilla. Täällä Hornankuusessa tilanne ei vielä tiedusteluretkieni mukaan ole yltynyt noin pahaksi. Tilanne on ollut seuraava:
- Käsidesi oli loppu jo ainakin kaksi viikkoa sitten.
- Viikko sitten paikallisen marketin hyllyssä oli enää kaksi pakettia jauhelihaa, sitä kalleinta mahdollista, normihintaiset olivat jo menneet. En ostanut, kun en tarvinnut - näkyi siirtyvän perässä kävelleen tuttuni ostoskärryyn. Seuraavalla kerralla lihaa oli, mutta valikoima vähäinen.
- Kuivahiivaa ei ole näkynyt yli viikkoon. Tuorehiivaa on vaikka muille jakaa ja sitähän voi pakastaa.
- Vessapaperihyllyt ovat ehkä olleet vähän normaalia vajaampia, mutta ei-oo ei ole ollut edes lähellä.
- Mikään muu tuote ei ole ollut lopussa kahdella peräkkäisellä käyntikerralla.
- Agenttini kuljetuspuolella sanoi, että keskusvarastoissa tavaraa riittää, vaikka kuskaavat noin puolitoistakertaisella kapasiteetilla normiin nähden.


11. Me ollaan sankareita kaikki - mutta unohtuiko jotain?

Hesari esitteli neljä matalapalkkaisen työn tekijää, jotka ovat koronakriisin sankareita. Siivooja, kaupan kassa, sairaanhoitaja ja varhaiskasvattaja. Lätsä päästä, mutta maski kasvoilla heidän edessään. Vaan olisiko Hesari unohtanut jotakin esitellessään Saaran, Evelin, Sinin ja Reijan? Yksikään heistä ei tekisi työtään, ellei Rahtarifirman Reiska ajaisi tavaraa keskusvarastolta kauppoihin Opettaja-Oilin ostettavaksi, Autokorjaamon Arska korjaisi Sari Sairaanhoitajan Corollaa jotta tämä pääsisi hoitamaan koronaa, Putkifirman Pertsa tulisi tukkimaan Myyjä-Mervin kylppärin vesivahinkoa tai talonmies Teukka vaihtamaan Toimisto-Tarjan kärähtäneitä loisteputkia. Matalapalkka-aloja nekin, ja ihmiskontaktit jatkuvia niissäkin.


12. Takaisin luontoon

Kun kaupunkien keskustat tyhjenevät, villieläimet tulevat tilalle. Tämä tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Jos vertaa tilannetta siihen, että talo on tyhjillään viikon, niin ei pihalla tapahdu mitään normaalista poikkeavaa. Ilmeisesti makrotasolla muutokset tapahtuvat nopeammin kuin mikrotasolla.


13. Maraduunari

Ranskalaishölkkääjä kyllästyi koronan rajoituksiin ja juoksi maratonin parvekkeellaan. Parvekkeen juoksusuoran mitta oli seitsemän metriä, joten erinäisiä käännöksiä piti tehdä. Aikaa kului 6 h 48 min. Kuvasta voisi arvella, että normimaratonilla kaveri olisi ilman muuta sellainen enintään neljän ja puolen tunnin mies, joten mutkat matkassa hidastivat jonkin verran. Vaan mikäpä olisi ollut ulkonaliikkumiskiellossa vaihtoehto, kun kuntosalitkin ovat kiinni eikä sinne pääse juoksumatolle. Itse olen joskus tulipalopakkasten aikaan etsiytynyt juoksumatolle. Muutaman puolimaratonia olen matolla juossut ja kyllä sekin alkaa olla tylsyydessään jo aika rajoilla.


14. Mitä tuleman pitää

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi julkaisi arvion koronakriisin etenemisestä ja seurauksista. Ei lisättävää, täyttä asiaa.


Loppukevennys: Kaikki tavoitteet saavutettu

Tämä juttu on pöllitty linkissä olevasta Feissarimokien lainauksesta. Olen kuitenkin editoinut sitä ja lisännyt pari huomautusta.
On hämmästyttävää, kuinka koronakriisin myötä kaikki puolueet ovat saaneet haluamansa:
Persut: Rajat ovat kiinni.
Vihreät: Lentoliikenne on miltei pysähdyksissä.
Kokkarit: Yritystukihanat ovat auki.
Kristilliset: Baarit ovat kiinni.
Ruåtsalaiset: Pakkoruotsiin ei ole koskettu ja siitä ei edes keskustella.
Demarit: Maata hallitsee demaripääministeri poikkeustilavaltuuksin.
Vasemmistolaiset: Kauppojen hyllyt ovat tyhjiä kuin sosialismissa.
Kepulit: Väyrynen on saatu eristykseen.