tiistai 29. lokakuuta 2019
Uutiskatsaus 44/2019
1. Home sweet home
Löytyykö tästä maasta yhtään ainutta vuoden 1970 jälkeen rakennettua koulua, joka ei olisi homeessa? Tuntuu siltä että mitä uudempi koulu, sitä nopeammin siinä tulee ongelmia. Nyt on ilmeisesti kulminaatiopiste saavutettu, sillä Punkalaitumelle rakennettu koulu on hajalla jo ennen valmistumistaan. Tosin valmistuminen on myöhästynyt pari vuotta suunnitellusta, joten vielä on parantamisen varaa - odottelemme koulua joka on homeessa jo ennen sovittua valmistumisaikaa. Tai ehkäpä koulua, jonka piirustukset homehtuvat jo ennen rakentamisen aloittamista.
Urakoitsija sentään lupasi, että ongelmat korjataan. Ilmeisesti neuvotteluja ei käyty koulurakennuksessa, koska urakoitsijan mukaan ne sujuivat "hyvässä hengessä".
2. Esivalta ja sen kunnioittaminen
Donald Trump vieraili sikäläisen pesisliigan finaalissa eli World Seriesin viidennessä loppuottelussa, kun paikallisjoukkue Washington Nationals oli sinne selvinnyt ensimmäistä kertaa historiassa. Siellä yleisö tervehti häntä "Pankaa hänet vankilaan!". Näin siis ainakin suomalaisen median mukaan, eli ilmeisesti paikalla oli ollut joitakin näin huutaneita. Joka tapauksessa tämä kertoo enemmän Trumpin vastustajista kuin Trumpista. Tuskin samanlaista otsikkoa olisi saatu aikaan, jos Clinton olisi voittanut vaalit. Kyse on instituution kunnioittamisesta. Presidentistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta hänen edustamaansa virkaan tulee suhtautua asianmukaisesti.
Kuten vielä minua enemmän Haloseen nuivasti suhtautuneella kaverillani oli tapana sanoa: "Laki määrää, että esivaltaa tulee totella ja kunnioittaa mutta onneksi se ei ainakaan vielä määrää pitämään siitä."
3. Mielipiteitä ja faktoja
Antti Rinne, tuo vihapuheen suuri guru, antoi opinnäytteen toteamalla Jussi Halla-ahon olevan "mielipiteiltään sairas". Voipa ollakin, en ota kantaa Halla-ahon mielipiteisiin kun hän ei niitä ole erityisemmin esiin tuonut. Epäilen kuitenkin että Rinne tarkoitti Halla-ahon faktoja, jotka ovat sairaita. Tästä voi olla aivan samalla kannalla, mutta ei ole Halla-ahon vika että Suomessa faktat ovat menneet diagnosoitavalle asteelle. Rinteen omien näkemysten terveyden suhteen luovutan puheenvuoron kollega Yrjöperskeleelle, ole hyvä.
4. Pervous huipussaan
Yle teki jutun pariskunnasta ja kohu oli valmis. Kyllä Ylen sivuilta on kaikenlaista saanut lukea, mutta harvoin mitään noin pervoa kuin tämä haastattelu. Ensinnäkin kyseessä oli tosiaan pariskunta, eikä mikään monen hengen kimppa. Toiseksi pariskunta ei edusta keskenään samaa sukupuolta. Kolmanneksi kumpikaan ei halua kieltäytyä lasten hankinnasta ilmastonmuutoksen takia. Neljänneksi kumpikaan osapuoli ei ole etnisesti edistyksellinen. Näistä jutuista ei ole hirmuista kohua syntynyt, joten tämän täytyy olla selvästi rankempaa.
Kyllä Ylen pitäisi osoittaa vähän harkintaa eikä julkaista unettomia öitä aiheuttavia kauhutarinoita pariskunnista, joiden arvoihin kuuluvat koti, uskonto ja isänmaa. Kehtaavatpa mokomat häpeämättömästi olla vieläpä sillä kannalla, että suomalaisten tulisi hallita omaa maataan.
5. Hyvässä seurassa
Greesus Tukholmalainen sai taas uuden kunnianosoituksen kohdalleen, kun tuo Nobelin palkinto meni tällä kertaa sivu suun. Hänen mukaansa nimettiin uusi eläinlaji. Kyseessä on kenialainen kovakuoriainen, jonka tieteelliseksi nimeksi tuli Nelloptodes gretae. Harvoin on eläinlaji saanut nimensä yhtä osuvasti. Mikä on se, joka ei pysty lentämään, on sokea ja paksulla tosiasioita läpäisemättömällä kuorella varustettu? Tässä ei voi mokata, sillä oikeita vastauksia on kaksi.
Greta pääsi hyvään seuraan, sillä myös toinen kiiluvasilmäinen fanaatikko on saanut nimikkoeläimen. Anophthalmus hitleri on niin ikään sokea ja kovakuorinen otus. Tämän lisäksi se elää ja kuolee esikuvansa mukaisesti maan alla, tosin luolassa eikä bunkkerissa.
6. Ny hamstrataan!
Tamperelainen kauppa pisti juhlavuotensa kunniaksi tarjouksen pystyyn ja myi jauhelihaa halvimmillaan euron kilo. Monet kauhistuivat nähdessään kuvia täyteen jauhelihaa lastatuista kärryistä, joissa oli 45 neljänsadan gramman pakettia. Pilallehan tuo menee!
Paskat menee. Pakastin on keksitty. Siellä jauheliha säilyy vähintään kolme kuukautta. Tein pienen laskelman oman huushollin kulutuksesta. Ihan normikulutuksella olisin ostanut täsmälleen tuon määrän. Nyt kun halvalla sai, olisin luultavimmin hankkinut semmoisen kolmenkymmenen kilon lastin. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tässä huushollissa olisi osa muun lihan käytöstä korvattu jauhelihalla normikulutuksen lisäksi ja kolmekymmentä kiloa olisi kadonnut ongelmitta.
Yksinkertaista taloustiedettä on se, että kun halvalla saa tavaraa, joka säilyy pitkään, silloin hamstrataan. Jauheliha on tästä toki huono esimerkki, mutta paljon muuta vastaavaa löytyy. Erinäisiä kertoja kaupankassa on katsonut pitkään kun on nähnyt hamstrausostokset. Energiapatukoiden viimeinen myyntipäivä lähestyy ja hinta on 20 senttiä per patukka? Kaksi laatikollista lähtee mukaan heti. Niissä viimeinen myyntipäivä ei todellakaan ole viimeinen käyttöpäivä ja urheilussa noita kuluu. Osta sata patukkaa, säästät kerralla toistasataa euroa. Tomaattimurskat viimeisessä myyntipäivässä ja hinta on kymmenen senttiä purkki? 20 pakkausta kärreihin. Ne pysyvät kylmiössä käyttökelpoisina ainakin kolme kuukautta ja siinä ajassa tulee takuulla käytettyä.
7. Puhvetissa
Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön mitta täyttyi aamiasbuffetin ruuanhaaskuun määrään. Ihmiset mättivät lautasilleen valtavan määrän tavaraa eivätkä syöneet läheskään kaikkea. Hukkaprosentti kasvoi suureksi. Facebook-päivityksestä alkoi lumipallo-ilmiö, kun monet muutkin alan toimijat kertoivat samasta ilmiöstä. Kerrottiinpa jopa konsteja, joilla he yrittävät vaikuttaa hävikin määrään - vaihtelevin tuloksin.
Parhaiten asian tiivisti ruokatoimittaja, jonka mukaan kyseessä onruuan ja sen valmistukseen osallistuneiden kunnioittaminen - tai sen puute. Asia on täsmälleen noin. Itseäni inhottaa aivan helvetisti se, jos joku laittaa lautaselta ruokaa roskiin. Muistan että edellisen kerran olen tähän syyllistynyt pari vuotta sitten, kun eräässä linjastoruokalassa erehdyin ottamaan minulle aiemmin tuntematonta ruokaa (en enää muista mitä) liikaa. Se ei yksinkertaisesti maistunut syötävältä. Pakotin itseni syömään reilut puolet annoksesta, mutta siihen hyydyin. Tunnen edelleen syyllisyyttä aiheesta. Olen sota-ajan kokeneiden vanhempien lapsi köyhästä perheestä ja ruuan kunnioittaminen on iskoistunut vähän turhankin syvälle. Tiukasti olen kyllä sen omillekin lapsille opettanut - siinä vaiheessa kun on riittävän suuri ottamaan ruokaa itse, niin lautanen pitää syödä tyhjäksi niin kotona, koulussa, kylässä kuin ravintolassakin. Otetaan pieniä annoksia, lisää voi aina hakea. Kerran jossain pizzabuffetissa joku lapsista kysyi, voiko pizzasta jättää reunat syömättä kun joku kaverikin niin oli tehnyt. Ilmoitin että jos kyseessä on annospizza, niin sitten jos ei jaksa, mutta buffetpizzasta syödään kaikki mitä on otettu - tai vähintäänkin asia on niin että uutta palaa ei haeta ellei edellinen ole kokonaan kadonnut. Kyllä minullakin on hotelliaamiaisella tapana syödä joskus varsin tuhdisti, mutta haen mieluummin lisää kuin lastaan kerralla hirmuannoksen. En muista koskaan heittäneeni buffetissa mitään syötäväksi tarkoitettua roskiin.
8. Odotettavissa parempia ennusteita
Meteorologi Pekka Pouta palaa koulunpenkille ja aikoo tehdä kaksikymmentä vuotta sitten kesken jääneen gradunsa loppuun. Tässä onkin jo ihmetyttänyt kun Hornankuusen sääennusteet eivät ole täsmänneet todellisuuden kanssa, mutta nyt löytyi syy: selkeä pätevyysvaje meteorologien keskuudessa. Säätilassa odotettavissa seuraavan parin vuoden kuluessa paranevia ennusteita meteorologien keskuudessa vallitsevan opintopaineen kasvaessa.
9. Suorakulmioita kartalla
USA: ssa on jo vuosia sitten tehty kartta, jossa on hyvinkin tarkasti kuvattu väestön rodullinen jakautuminen korttelin tarkkuudella. Nyttemmin tätä on päivetetty ja on havaittu eristäytymisen olevan entisellään. Eräs tarkemmin asiaa tutkinut huomasi kuitenkin kummallisia poikkeamia. Usein valkoisten asuttaman alueen keskellä oli alue, jota asuttivat mustat. Kaikkein kummallisinta oli se, että nämä alueet olivat aina muodoltaan hyvin säännöllisiä, useimmiten suorakulmioita. Syy selvisi kun tutkija otti vertailuun Google Mapsin. Jokainen näistä mustista saarekkeista osoittautui vankilaksi.
10. Helppo rasti
Kiinassa järjestettiin CISM:in eli kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, joissa yhtenä lajina on suunnistus. Siellä koettiin melkoinen yllätys, kun miesten kisassa toiseksi ylsi aiemmin täysin tuntematon kiinalainen. Naisissa jälki oli vielä hurjempaa, sillä kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton. Kolmoisvoittokaan ei ollut kaukana, sillä neljäskin oli kiinalainen. Taakse jäi melkoinen liuta maailman huippunaisia. Suoritus oli hämmästyttävä, kun huomioi kiinalaisten harjoitelleen suunnistusta vasta vuoden ajan.
Erityisen kova suoritus oli myös siksi, että havaintojen mukaan kiinalaiset vetivät koko matkan urku auki vilkuilematta karttaa juuri lainkaan. Myös viidakkomaiseen maastoon raivatuista, karttaan merkitsemättömistä väylistä oli hyötyä.
Suunnistus on pyrkinyt olympialajiksi jo pitkään. Se juna taisi jo mennä. Nykyään olympialaisiin pääsee lajeja, joissa ei tule hiki. Lisäksi teknologia näyttää ajavan suunnistuksen ohi. Kiinalaisten perinteisempi huijaus oli merkki siitä, että panosten koventuessa huijaushalut kasvavat ja nykyteknologia antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Toistaiseksi on vielä vältytty GPS-paikannuksen ongelmilta ainakin isoissa kisoissa, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa jos ihmisen ihon alle aletaan asentaa mikrosiruja ihan yleisestikin?
11. Nyt poljetaan pohjaan asti!
Britannian pyöräilyliitto järjesti brexitin pornotähtien pyöräilyjoukkueelle. Alan ammattilaiset perustivat harrastepyöräilyjoukkueen "Porn Pedallers Cycling Club". Virallinen peruste hylkäämiselle löytyi sopimattomasta nimestä. Todellinen syy taitaa olla kyllä se, että tuolla porukalla ei ole mitään asiaa amatöörikisoihin, koska kaikki ovat polkemisen ammattilaisia. Siitä ei löydy tietoa, olisivatko he käyttäneet kilpailuasuna kolumbialaisen naisjoukkueen mallia:
12. Kulttuurikokemuksia
Palataan vielä hetkeksi kuukauden takaisiin MM-kisoihin. Suomen naisjoukkue koki lievää kulttuurishokkia havaitessaan, miten naisia kohdellaan arabimaissa. Tämä on hyvä syy siihen, että kulttuurivaihtoa on harjoitettava. Ennakkoluulot karisevat, kun tosiasiat paljastuvat.
13. Sepolla on asiaa
MM-kisoissa onnistuttiin sitten pelleilemään oikein urakalla, kun jaettiin pari säälipronssia. Alas on urheilijan moraali vajonnut, kun ottaa tällaiset vastaan. Aioin kirjoittaa asiasta, mutta Tohmajärven Oraakkeli Seppo Räty sanoikin jo asiasta sen mitä olisin itsekin sanonut. Sen lisäyksen vielä teen, että moukarin säälipronssi oli täysin anteeksiantamaton, mutta pika-aitojen finaalin olisi sääntöpykälän mukaan voinut uusia. Tosin se olisi ollut kohtuutonta voittajaa kohtaan, sillä eihän Ortega enää voitosta kamppaillut. Sääntöihin pitäisi lisätä mahdollisuus häirityn urheilijan uusintajuoksuun, johon saisivat halutessaan osallistua myös häntä paremmin menestyneet. Parempi tulos jäisi voimaan. Taannoinhan USA:n naisten pikaviestijoukkue pääsi olympiafinaaliin, kun sai juosta alkuerän uudelleen soolona tultuaan häirityksi varsinaisessa erässä.
Loppukevennys: Meetvurstit kovilla
Ratsastustallit ovat joutuneet asettamaan painorajoituksia, koska ratsastajien koko on kasvanut. Etenkin keski-ikäisille naisille on ollut kova pala, kun enää ei pääsekään ratsaille noin vain:
”Olen tunnettu siitä, että olen nostanut ratsastajan painoa esille ja saanut aikaan myrskyjä. Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä. En ota kantaa ihmisten painoon, mutta olen yrittäjä ja haluan, että yritykseni hevoset voivat hyvin”, Espoossa sijaitsevan Primus Tallin toimitusjohtaja Kikka Suomio sanoo.
Painoraja vaihtelee. Asiantuntijoiden mukaan sopivin painoraja normaalihevoselle olisi 80 kiloa. Eläinlääkärit arvioivat, että ratsastaja saisi painaa enintään 15-20 % hevosen painosta. Asiasta enempää tietämättä teen sivistyneen arvauksen, että pienillä hevosilla tämä voi olla prosentuaalisesti suurempi (20 %) ja suurilla pienempi (15 %) lukema.
Joka tapauksessa painorajan asettaminen on hevosen terveyden kannalta ymmärrettävää. Hevosparat. En minäkään haluaisi, että yli satakiloinen keski-ikäinen nainen tulisi ratsastamaan minulla.
lauantai 26. lokakuuta 2019
Uusinta: Hyökkäykseen!
Lukijalle: Reilussa neljässä vuodessa ehtii tapahtua. Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen asiat ovat tapahtuneet kutakuinkin odotetusti. Ihmiset ovat alkaneet puhua keskenään yhä suorempaan haittamaahanmuutosta. Samaan aikaan keskustelupalstoja sensuroidaan yhä voimakkaammin ja "vihapuhetta" vaaditaan yhä kovemmin rangaistavaksi. Tulee väistämättä mieleen Kolmannen Valtakunnan viimeiset kuukaudet, jolloin rangaistukset ennen romahdusta kovenivat koko ajan - Hitlerin kritisoinnista ei enää seurannutkaan moitteita, vaan ensin keskitysleirikeikka ja aivan viime viikkoina välitön hirttotuomio. Mutta niin vain romahdus tuli silloinkin, vaikka järjestelmäpuolueen vastaista vihapuhetta kitkettiin koko ajan kovemmin keinoin:
Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen edellisellä vuosikymmenellä, maahanmuuttokriittisyys oli vielä kaukana valtavirrasta. Se muutos, joka on tapahtunut tänä aikana, etenkin viimeisen parin vuoden sisällä, on ollut valtava. Parhaana esimerkkinä voi tarkastella median keskustelupalstoja. Mikäli keskustelua ei ole suljettu – kuten useimmissa haittamaahanmuuttoa sipaisevissa uutisissa on: valtaosa lukijoiden kommenteista on ns. halla-aholaisella linjalla eli kriittisiä mutta maltillisia. Voi vain kuvitella, mitä mahtaa löytyä sensuroiduista kommenteista. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli toinen – kriittinen kommentti vain siellä täällä.
Tästä huolimatta virallisessa politiikassa ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta. Eikä juuri siinäkään, että omalla nimellä ja kasvoilla ei uskalleta olla julkisesti kansallismielisiä. Yksityisesti kylläkin, ainakin oman otantani mukaan tolkuton määrä ihmisiä sanoo nykyään pienessä porukassa asioita, joita ei viisi vuotta sitten uskaltanut edes ajatella muuten kuin yksin pimeässä lukitun oven takana.
Yrjöperskeles pohti syitä poliitikkojen – etenkin pääministeri Sipilän – takinkääntämättömyyteen ansiokkaasti. Syynä on pelko. Ei äänestäjien, vaan median. Immoscausti osoitti, kuinka kohdellaan jos puhuu kansallismielisyydestä samalla tavalla kuin pitäisi median mielestä monikulttuurista puhua. Nostaisin toiseksi syyksi vanhan tottumuksen. Tarina kertoo, että loppusyksyllä 1991 Tehtaankadun suurlähetystö sai runsaasti yhteydenottoja Lokakuun vallankumouksen perinteisiä vuosipäiväjuhlia odottaneilta suomalaispoliitikoilta. Hurjimmat olivat kuulemma soitelleet vielä seuraavanakin vuonna. Ehkä nyt on tasan yhtä vaikeaa tajuta tuulen jo kääntyneen kuin oli 90-luvun taitteessa.
Median pelko on silti kiistatta olemassa ja aiheesta. Tässä kohtaa osoitan syyttävällä sormella. En mediaa, vaan jokaista isänmaallista kansalaista. En voi syyttää mediaa, jonka toimittajien koulutus on punavihreä aivopesu ja logiikan ymmärrys rajoittuu lukion lyhyeen apukoululaskentoon. Syytän meitä isänmaallisia siitä, että olemme antaneet mädättäjien määritellä kielenkäyttöämme.
Jos joku julkaisee isänmaallisiin arvoihin myönteisesti suhtautuvan kirjoituksen, median ensimmäinen reaktio on rasismista syyttely. Tämä on OK, koska toimittajat ovat mitä ovat. Mutta mikä on vastaajan reaktio? Puolustautuminen ”en ole rasisti”. Tässä annetaan näppärästi mädättäjille yliote. Puolustautuminen on heikkouden merkki. Suntzi sanoo, että voittamattomuus perustuu puolustukseen, mutta voiton mahdollisuus hyökkäykseen. On tietysti ymmärrettävää, että puolustautuminen on ensimmäinen refleksi – kukapa haluaisi saada rasistin leiman, etenkin kun se ei ole totta. Minuakin on syytetty hirmuiseksi rasistiksi esimerkiksi somaleita kohtaan. Kuitenkin olen ensimmäisenä iloitsemassa, jos somalit saavat oman kotimaansa rakennettua sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Voisiko somaleja vihaava rasisti toimia näin?
Vihervasemmisto on aina ollut kielipelissä taitava. Jo Lenin osasi asiansa. Kommunistit olivat Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vähemmistö, mutta kun he saivat vähäpätöisessä puolueen lehden toimittajavaalissa enemmistön, Lenin nimesi oman joukkonsa ”bolsevikeiksi” eli enemmistöläisiksi ja Marlovin johtamat sosialistit ”mensevikeiksi” eli vähemmistöläisiksi. Näin Lenin sai annettua omalle opilleen ”voittajan leiman” ja valitettavat seuraukset tunnetaan.
Mutta tätä peliä voi pelata kaksi. Ja isänmaallisilla on se huomattava etu puolellaan, että me olemme oikeassa. Siksi pitää iskeä takaisin, hyökätä. Vihervasemmisto lanseeraa sanoja ja käsitteitä. Me voimme tehdä samoin. Itse olen keksinyt sanan haittamaahanmuutto, jonka olen ilokseni nähnyt leviävän yhä laajempaan käyttöön (voi toki olla että joku muukin on keksinyt sen ihan itsenäisesti, oikein ajattelemalla kun yleensä päätyy samaan lopputulokseen). Vihervasemmisto pyrkii aiheuttamaan hämmennystä esimerkiksi niputtamalla kaiken maahanmuuton yhteen. Sana ”haittamaahanmuutto” iskee tämän strategian ytimeen. Siitä käy selvästi ilmi, että se sulkee pois suuren osan maahanmuutosta. ”Maahanmuuttokriittinen” on surkea sana, vihervasemmistolainen propagandasana joka pyrkii sekoittamaan kamelinkengittäjän ja prosessi-insinöörin. ”Haittamaahanmuuttaja” ei jätä varaa epäilyille.
Kun seuraavan kerran kohtaa moitesanan ”rasisti”, tulee napata sana omaan käyttöön ja singota se takaisin. ”Vihapuhetta? Ei, en minä vihaa muslimeja. Säälin heitä. Heidän kulttuurinsa on luonut vain epäonnistuneita yhteiskuntia ja kurjuutta. Siksi on inhimillisesti tärkeää kertoa heille totuus siitä, miten luodaan menestystarinoita ja saada heidät käsittämään oman lähtökulttuurinsa destruktiivinen ajattelemattomuus sivistystä kohtaan. Entä itse? Tuo sinun puheesi ”kulttuurien samanarvoisuudesta” oli selvää vihapuhetta länsimaista sivistystä vastaan. Länsimaat ovat luoneet sen sivistyneen yhteiskunnan, jonka hedelmistä epäonnistuneista kulttuureista lähtevät kehitysmaalaiset pyrkivät nauttimaan. Sinä tihkut vihapuhetta omaa, onnistunutta kulttuuriasi kohtaan. Oma puheeni on säälipuhetta. Vihapuhuja olet sinä itse.
Kyse ei ole ihonväristä, kuten olkiukkoja pystyttävä media väittää. Me hyväksymme vaikka ruudullisen, kunhan hän hyväksyy suomalaiset arvot ja on valmis sekä halukas niiden mukaan elämään ja maata rakentamaan. Kääntäen: emme hyväksy myöskään ketään täysin pohjoismaalaistaustaista jihadistimuslimia, vaikka hän olisi kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni.
Mädättäjien kimppuun on useimmiten turha hyökätä heidän itsensä takia. He ovat enimmäkseen opportunisteja, jotka olisivat 30-luvun Saksassa olleet Kristalliyönä ensimmäisenä synagogan nurkalla tulitikut kädessä. Tärkeää on se, että saa heidän myötämieliset seuraajansa, suuren yleisön, omalle puolelleen. Suuri osa ihmisistä kun uskoo mediaa. He ovat saattaneet lomailla Hurghadassa ja ihastelleet ”kuinka ystävällisiä ne muslimit oikein olivatkaan, aina niin avuliaita.” Todellisuus on kuitenkin se, että Hurghadan porteilla ovat äijät Kalasnikov kainalossa pitämässä normimuslimit poissa ja ne ystävälliset saisivat hyvin äkkiä kenkää, jos eivät olisi työnsä puolesta ystävällisiä. Työpaikoista turistikohteissa tapellaan verissä päin ja sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tai sitten hyväuskoinen mokuttaja saattaa olla yliopisto-opiskelija, jonka perustelu kulttuurien samanarvoisuudesta aiheutuu siitä samalla kurssilla olleesta Nigerian igbosta. Kurssi ei ainakaan ole ollut tilastotiedettä, koska silloin tunnettaisiin käsite ”vääristynyt otos”. Minullakin on paljon enemmän yhteistä kontaktipintaa jordanialaisen saman alan ihmisen kanssa kuin naapurissa asuneen, vähän toisenlaiseen elämään päätyneen pikkuserkkuni kanssa.
Me kansallismieliset olemme nostaneet esiin tilastoja, jotka kiistatta osoittavat haittamaahanmuuton katastrofaalisuuden ja näin jatkamme edelleen. Yksi asia on kuitenkin jäänyt pimentoon. Jossain Etelä-Italiassa mafiamaiset rikollisjärjestöt syyllistyvät rikoksiin yllättävän vähän. Syy on suojelurahassa. Jos yritys ei maksa rikollisliigalle, sattuu epäilyttävä tulipalo. Mitä muutakaan vastikkeettomat etuudet haittamamuille ovat kuin suojelurahaa? Jo nyt ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu moninkertainen määrä kantaväestöön nähden. Kuvitelkaa, millaista meno olisi, jos suojelurahaa ei maksettaisi. Nyt suojelurahalla pystyy hankkimaan hyödykkeitä, viihdettä ja jopa seksiä. Jos me veronmaksajat emme tätä rahoittaisi, katumme olisivat huomattavasti turvattomampia. Meidän eromme Italian yrittäjiin on kuitenkin siinä, että he eivät voi dumpata mafiosoja takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin.
Isänmaallisten suomalaisten ongelma verrattuna mädättäjiin on se, että meillä on rehellisiäkin töitä tehtäväksi. Ei meitä mamutöissä näy sossuvirkailijoina ja kotouttajina. Kuitenkin juuri noissa asemissa näihin asioihin pääsisi vaikuttamaan. Kun niihin on hakeutunut mädättäjiä, vaikutuskin on mädättävä. Siksi jokaisen isänmaallisen suomalaisen velvollisuus on vähintäänkin pitää huolta siitä, että omalta sektorilta ei tule mokutus läpi. Kaikille suosittelenkin mahdollisuuksien mukaan työryhmiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mukaan menemistä. Hommaforumia lukemalla saa hämmästyä keskustelun tasosta. Kun törmää omaa opiskelualaa sivuaviin juttuihin, näkee että liikkeellä on kovan luokan ammattimiehiä. He eivät vain halua julkisuutta. Samasta syystä kirjoitan itsekin nimimerkillä. Minulla ei ole minkäänlaisia poliittisia pyrkimyksiä enkä halua yhteenkään ylimääräiseen luottamustehtävään. Ja suoraan sanottuna: Hommaforumilla pelätään. Aiheesta. Kansallismieliseksi leimautuminen on tuhoisaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Olli Immonen. Eikä pelkästään siksi, että hänet on leimattu. Vaan siksi, että ylipäätään on olemassa kansanedustaja, julkisuuden edustaja Olli Immonen. Olli on hyvä mies, mutta kyvyiltään, ulosanniltaan ja kielitaidoltaan pelkkä keskinkertaisuus. Hänen paikalleen olisi päässyt tusina parempaa koska tahansa, jos olisivat vain uskaltautuneet kaapista ulos.
Ajat ovat muuttumassa ja meidän kansallismielisten on otettava oikea linja. Ongelmamme on ollut profiili, joka on keskittynyt haittamaahanmuuton vastustukseen. Sen tilalle on otettava kansallismielisyys. Kirjoitin jo viisi vuotta sitten seuraavasti:
Epäedullinen kehitys johtuu maahanmuuttokriittisten strategisesta virheestä. Kriitikot tarjoavat vaihtoehtoa EI - ei turvapaikkaturismille, ei sosiaalietujen hyväksikäytölle, ei levottomuuksille. Mokuttajat taas tarjoavat vaihtoehtoa KYLLÄ - kyllä monikulttuuriselle rikastamiselle, kyllä sosiaaliturvalle, kyllä kulttuurien rinnakkaiselolle.
Kuvitelkaapa tilanne toisinpäin. Maahanmuuttokriittiset julistaisivat vähäosaisten auttamista kehitysmaissa, vaurauden luomista omalla työllä, kansalaisyhteiskuntaa. Mokuttajat toteaisivat: ei kansallisvaltiolle, ei omalle vastuulle ansaitsemisesta, ei suomalaiselle kulttuurille.
Olisiko mokuttajilla mitään mahdollisuuksia?
Positiivisen lähestymistavan voimasta Dilbert-sarjakuvan luoja Scott Adams kirjoitti äskettäin erinomaisen analyysin. Jos lähtee puolustautumaan syytöksiä vastaan, saa niskaansa vain uusia syytöksiä. Sen sijaan pitää napata koppi sanasta ja kääntää se sekä positiiviseksi että esittäjäänsä vastaan. Vielä kerran: ”Minäkö rasisti? Vain jos kusipäisyys on rotu. Miksi suhtaudut itse halventavasti omaan, menestyneeseen ja toimivaan kulttuuriimme suosimalla epäonnistunutta ja mädäntynyttä kulttuuria?”
Meidän ongelmamme on ollut se, että olemme reagoineet mädättäjien toimia vastaan, emme positiivisesti oman kulttuurimme puolesta. Reagoiminen ja vastustaminen ovat häviäjien merkkejä. Siitä huolimatta on saatu aikaan sekä jytky että ihmisten avoimempi puhuminen ongelmista. Kuvitelkaa, mitä saamme aikaan kun puhumme positiivisesti suomalaisesta, menestyvästä yhteiskunnasta ja tarjoamme sitä monikulttuurisuuden sijaan – tai itse asiassa unohdamme koko monikulttuurisuuden ja puhumme ainoastaan meitä odottavasta kansallisesta menestystarinasta. Vielä pari lainausta tuosta viiden vuoden takaisesta tekstistä:
Jos jotakin asiaa haluaa vastustaa, sitä ei pidä vastustaa sanomalla ei vaan tarjoamalla vaihtoehto. Tällä hetkellä Suomen suurin uhka on maamme mätäneminen sisältäpäin haloslaisten, demlalaisten ja mokuttajien toimesta. Tähän ei Hommafoorumin maahanmuuttokriittisyys ole ratkaisu, vaan aidon, kansallismielisen isänmaallisuuden korostaminen. Isänmaallisuus ei tarkoita rasismia tai ulkomaalaisvastaisuutta, vaan positiivista ylpeyttä suomalaisuudesta ja tämän maan aitoa rakentamisen halua. Nuorisomme on isänmaallista ja suurimmalla osalla on arvot kohdallaan. Heille on tarjottava kansallismielisyyden mallia. Oppia voi hakea 30-luvun Suomesta. Systeemi joka kykeni nostamaan vain 20 vuotta aiemmin sisällissodan repimästä kansasta talvisodan yhtenäisyyden hengen, ei voi olla väärässä. Kun katsoo 30-luvun henkistä ilmapiiriä, siinä ei näe venäläis- eikä edes kommunistivihamielisyyttä, vaan kansallisen nousun hurmaa. Siis positiivisuutta. Kommunismin vastustaminen oli sen sivutuote, varsinainen painopiste oli kansallismielisyydessä. Sama yhtenäisyys voidaan rakentaa nuorisomme avulla jo nyt. Aihio on valmiina, tarvitaan vain sopiva annos positiivista nationalismia.
Kansaamme mädättävillä aineksilla on yli kahdenkymmenen vuoden etumatka. Mutta meillä on puolellamme oikeassa olemisen voima.
Se, joka ehtii ensin, voittaa. Ensiksi ehtinyttä vastustava häviää. Vain todellisen vaihtoehdon esittäjä saattaa kyetä voittamaan ensin ehtineen.
Jokainen kansallismielinen on tähän asti pitänyt huolen siitä, että monikulttuurisuus ei kävele juuri oman poteron kohdalta yli. Nyt on aika nousta ylös ja hyökätä. Puhukaa. Kirjoittakaa. Keskustelkaa. Rohkaiskaa ihmisiä mukaan isänmaalliseen henkeen, positiiviseen suomalaiskansallisuuteen.
Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen edellisellä vuosikymmenellä, maahanmuuttokriittisyys oli vielä kaukana valtavirrasta. Se muutos, joka on tapahtunut tänä aikana, etenkin viimeisen parin vuoden sisällä, on ollut valtava. Parhaana esimerkkinä voi tarkastella median keskustelupalstoja. Mikäli keskustelua ei ole suljettu – kuten useimmissa haittamaahanmuuttoa sipaisevissa uutisissa on: valtaosa lukijoiden kommenteista on ns. halla-aholaisella linjalla eli kriittisiä mutta maltillisia. Voi vain kuvitella, mitä mahtaa löytyä sensuroiduista kommenteista. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli toinen – kriittinen kommentti vain siellä täällä.
Tästä huolimatta virallisessa politiikassa ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta. Eikä juuri siinäkään, että omalla nimellä ja kasvoilla ei uskalleta olla julkisesti kansallismielisiä. Yksityisesti kylläkin, ainakin oman otantani mukaan tolkuton määrä ihmisiä sanoo nykyään pienessä porukassa asioita, joita ei viisi vuotta sitten uskaltanut edes ajatella muuten kuin yksin pimeässä lukitun oven takana.
Yrjöperskeles pohti syitä poliitikkojen – etenkin pääministeri Sipilän – takinkääntämättömyyteen ansiokkaasti. Syynä on pelko. Ei äänestäjien, vaan median. Immoscausti osoitti, kuinka kohdellaan jos puhuu kansallismielisyydestä samalla tavalla kuin pitäisi median mielestä monikulttuurista puhua. Nostaisin toiseksi syyksi vanhan tottumuksen. Tarina kertoo, että loppusyksyllä 1991 Tehtaankadun suurlähetystö sai runsaasti yhteydenottoja Lokakuun vallankumouksen perinteisiä vuosipäiväjuhlia odottaneilta suomalaispoliitikoilta. Hurjimmat olivat kuulemma soitelleet vielä seuraavanakin vuonna. Ehkä nyt on tasan yhtä vaikeaa tajuta tuulen jo kääntyneen kuin oli 90-luvun taitteessa.
Median pelko on silti kiistatta olemassa ja aiheesta. Tässä kohtaa osoitan syyttävällä sormella. En mediaa, vaan jokaista isänmaallista kansalaista. En voi syyttää mediaa, jonka toimittajien koulutus on punavihreä aivopesu ja logiikan ymmärrys rajoittuu lukion lyhyeen apukoululaskentoon. Syytän meitä isänmaallisia siitä, että olemme antaneet mädättäjien määritellä kielenkäyttöämme.
Jos joku julkaisee isänmaallisiin arvoihin myönteisesti suhtautuvan kirjoituksen, median ensimmäinen reaktio on rasismista syyttely. Tämä on OK, koska toimittajat ovat mitä ovat. Mutta mikä on vastaajan reaktio? Puolustautuminen ”en ole rasisti”. Tässä annetaan näppärästi mädättäjille yliote. Puolustautuminen on heikkouden merkki. Suntzi sanoo, että voittamattomuus perustuu puolustukseen, mutta voiton mahdollisuus hyökkäykseen. On tietysti ymmärrettävää, että puolustautuminen on ensimmäinen refleksi – kukapa haluaisi saada rasistin leiman, etenkin kun se ei ole totta. Minuakin on syytetty hirmuiseksi rasistiksi esimerkiksi somaleita kohtaan. Kuitenkin olen ensimmäisenä iloitsemassa, jos somalit saavat oman kotimaansa rakennettua sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Voisiko somaleja vihaava rasisti toimia näin?
Vihervasemmisto on aina ollut kielipelissä taitava. Jo Lenin osasi asiansa. Kommunistit olivat Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vähemmistö, mutta kun he saivat vähäpätöisessä puolueen lehden toimittajavaalissa enemmistön, Lenin nimesi oman joukkonsa ”bolsevikeiksi” eli enemmistöläisiksi ja Marlovin johtamat sosialistit ”mensevikeiksi” eli vähemmistöläisiksi. Näin Lenin sai annettua omalle opilleen ”voittajan leiman” ja valitettavat seuraukset tunnetaan.
Mutta tätä peliä voi pelata kaksi. Ja isänmaallisilla on se huomattava etu puolellaan, että me olemme oikeassa. Siksi pitää iskeä takaisin, hyökätä. Vihervasemmisto lanseeraa sanoja ja käsitteitä. Me voimme tehdä samoin. Itse olen keksinyt sanan haittamaahanmuutto, jonka olen ilokseni nähnyt leviävän yhä laajempaan käyttöön (voi toki olla että joku muukin on keksinyt sen ihan itsenäisesti, oikein ajattelemalla kun yleensä päätyy samaan lopputulokseen). Vihervasemmisto pyrkii aiheuttamaan hämmennystä esimerkiksi niputtamalla kaiken maahanmuuton yhteen. Sana ”haittamaahanmuutto” iskee tämän strategian ytimeen. Siitä käy selvästi ilmi, että se sulkee pois suuren osan maahanmuutosta. ”Maahanmuuttokriittinen” on surkea sana, vihervasemmistolainen propagandasana joka pyrkii sekoittamaan kamelinkengittäjän ja prosessi-insinöörin. ”Haittamaahanmuuttaja” ei jätä varaa epäilyille.
Kun seuraavan kerran kohtaa moitesanan ”rasisti”, tulee napata sana omaan käyttöön ja singota se takaisin. ”Vihapuhetta? Ei, en minä vihaa muslimeja. Säälin heitä. Heidän kulttuurinsa on luonut vain epäonnistuneita yhteiskuntia ja kurjuutta. Siksi on inhimillisesti tärkeää kertoa heille totuus siitä, miten luodaan menestystarinoita ja saada heidät käsittämään oman lähtökulttuurinsa destruktiivinen ajattelemattomuus sivistystä kohtaan. Entä itse? Tuo sinun puheesi ”kulttuurien samanarvoisuudesta” oli selvää vihapuhetta länsimaista sivistystä vastaan. Länsimaat ovat luoneet sen sivistyneen yhteiskunnan, jonka hedelmistä epäonnistuneista kulttuureista lähtevät kehitysmaalaiset pyrkivät nauttimaan. Sinä tihkut vihapuhetta omaa, onnistunutta kulttuuriasi kohtaan. Oma puheeni on säälipuhetta. Vihapuhuja olet sinä itse.
Kyse ei ole ihonväristä, kuten olkiukkoja pystyttävä media väittää. Me hyväksymme vaikka ruudullisen, kunhan hän hyväksyy suomalaiset arvot ja on valmis sekä halukas niiden mukaan elämään ja maata rakentamaan. Kääntäen: emme hyväksy myöskään ketään täysin pohjoismaalaistaustaista jihadistimuslimia, vaikka hän olisi kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni.
Mädättäjien kimppuun on useimmiten turha hyökätä heidän itsensä takia. He ovat enimmäkseen opportunisteja, jotka olisivat 30-luvun Saksassa olleet Kristalliyönä ensimmäisenä synagogan nurkalla tulitikut kädessä. Tärkeää on se, että saa heidän myötämieliset seuraajansa, suuren yleisön, omalle puolelleen. Suuri osa ihmisistä kun uskoo mediaa. He ovat saattaneet lomailla Hurghadassa ja ihastelleet ”kuinka ystävällisiä ne muslimit oikein olivatkaan, aina niin avuliaita.” Todellisuus on kuitenkin se, että Hurghadan porteilla ovat äijät Kalasnikov kainalossa pitämässä normimuslimit poissa ja ne ystävälliset saisivat hyvin äkkiä kenkää, jos eivät olisi työnsä puolesta ystävällisiä. Työpaikoista turistikohteissa tapellaan verissä päin ja sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tai sitten hyväuskoinen mokuttaja saattaa olla yliopisto-opiskelija, jonka perustelu kulttuurien samanarvoisuudesta aiheutuu siitä samalla kurssilla olleesta Nigerian igbosta. Kurssi ei ainakaan ole ollut tilastotiedettä, koska silloin tunnettaisiin käsite ”vääristynyt otos”. Minullakin on paljon enemmän yhteistä kontaktipintaa jordanialaisen saman alan ihmisen kanssa kuin naapurissa asuneen, vähän toisenlaiseen elämään päätyneen pikkuserkkuni kanssa.
Me kansallismieliset olemme nostaneet esiin tilastoja, jotka kiistatta osoittavat haittamaahanmuuton katastrofaalisuuden ja näin jatkamme edelleen. Yksi asia on kuitenkin jäänyt pimentoon. Jossain Etelä-Italiassa mafiamaiset rikollisjärjestöt syyllistyvät rikoksiin yllättävän vähän. Syy on suojelurahassa. Jos yritys ei maksa rikollisliigalle, sattuu epäilyttävä tulipalo. Mitä muutakaan vastikkeettomat etuudet haittamamuille ovat kuin suojelurahaa? Jo nyt ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu moninkertainen määrä kantaväestöön nähden. Kuvitelkaa, millaista meno olisi, jos suojelurahaa ei maksettaisi. Nyt suojelurahalla pystyy hankkimaan hyödykkeitä, viihdettä ja jopa seksiä. Jos me veronmaksajat emme tätä rahoittaisi, katumme olisivat huomattavasti turvattomampia. Meidän eromme Italian yrittäjiin on kuitenkin siinä, että he eivät voi dumpata mafiosoja takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin.
Isänmaallisten suomalaisten ongelma verrattuna mädättäjiin on se, että meillä on rehellisiäkin töitä tehtäväksi. Ei meitä mamutöissä näy sossuvirkailijoina ja kotouttajina. Kuitenkin juuri noissa asemissa näihin asioihin pääsisi vaikuttamaan. Kun niihin on hakeutunut mädättäjiä, vaikutuskin on mädättävä. Siksi jokaisen isänmaallisen suomalaisen velvollisuus on vähintäänkin pitää huolta siitä, että omalta sektorilta ei tule mokutus läpi. Kaikille suosittelenkin mahdollisuuksien mukaan työryhmiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mukaan menemistä. Hommaforumia lukemalla saa hämmästyä keskustelun tasosta. Kun törmää omaa opiskelualaa sivuaviin juttuihin, näkee että liikkeellä on kovan luokan ammattimiehiä. He eivät vain halua julkisuutta. Samasta syystä kirjoitan itsekin nimimerkillä. Minulla ei ole minkäänlaisia poliittisia pyrkimyksiä enkä halua yhteenkään ylimääräiseen luottamustehtävään. Ja suoraan sanottuna: Hommaforumilla pelätään. Aiheesta. Kansallismieliseksi leimautuminen on tuhoisaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Olli Immonen. Eikä pelkästään siksi, että hänet on leimattu. Vaan siksi, että ylipäätään on olemassa kansanedustaja, julkisuuden edustaja Olli Immonen. Olli on hyvä mies, mutta kyvyiltään, ulosanniltaan ja kielitaidoltaan pelkkä keskinkertaisuus. Hänen paikalleen olisi päässyt tusina parempaa koska tahansa, jos olisivat vain uskaltautuneet kaapista ulos.
Ajat ovat muuttumassa ja meidän kansallismielisten on otettava oikea linja. Ongelmamme on ollut profiili, joka on keskittynyt haittamaahanmuuton vastustukseen. Sen tilalle on otettava kansallismielisyys. Kirjoitin jo viisi vuotta sitten seuraavasti:
Epäedullinen kehitys johtuu maahanmuuttokriittisten strategisesta virheestä. Kriitikot tarjoavat vaihtoehtoa EI - ei turvapaikkaturismille, ei sosiaalietujen hyväksikäytölle, ei levottomuuksille. Mokuttajat taas tarjoavat vaihtoehtoa KYLLÄ - kyllä monikulttuuriselle rikastamiselle, kyllä sosiaaliturvalle, kyllä kulttuurien rinnakkaiselolle.
Kuvitelkaapa tilanne toisinpäin. Maahanmuuttokriittiset julistaisivat vähäosaisten auttamista kehitysmaissa, vaurauden luomista omalla työllä, kansalaisyhteiskuntaa. Mokuttajat toteaisivat: ei kansallisvaltiolle, ei omalle vastuulle ansaitsemisesta, ei suomalaiselle kulttuurille.
Olisiko mokuttajilla mitään mahdollisuuksia?
Positiivisen lähestymistavan voimasta Dilbert-sarjakuvan luoja Scott Adams kirjoitti äskettäin erinomaisen analyysin. Jos lähtee puolustautumaan syytöksiä vastaan, saa niskaansa vain uusia syytöksiä. Sen sijaan pitää napata koppi sanasta ja kääntää se sekä positiiviseksi että esittäjäänsä vastaan. Vielä kerran: ”Minäkö rasisti? Vain jos kusipäisyys on rotu. Miksi suhtaudut itse halventavasti omaan, menestyneeseen ja toimivaan kulttuuriimme suosimalla epäonnistunutta ja mädäntynyttä kulttuuria?”
Meidän ongelmamme on ollut se, että olemme reagoineet mädättäjien toimia vastaan, emme positiivisesti oman kulttuurimme puolesta. Reagoiminen ja vastustaminen ovat häviäjien merkkejä. Siitä huolimatta on saatu aikaan sekä jytky että ihmisten avoimempi puhuminen ongelmista. Kuvitelkaa, mitä saamme aikaan kun puhumme positiivisesti suomalaisesta, menestyvästä yhteiskunnasta ja tarjoamme sitä monikulttuurisuuden sijaan – tai itse asiassa unohdamme koko monikulttuurisuuden ja puhumme ainoastaan meitä odottavasta kansallisesta menestystarinasta. Vielä pari lainausta tuosta viiden vuoden takaisesta tekstistä:
Jos jotakin asiaa haluaa vastustaa, sitä ei pidä vastustaa sanomalla ei vaan tarjoamalla vaihtoehto. Tällä hetkellä Suomen suurin uhka on maamme mätäneminen sisältäpäin haloslaisten, demlalaisten ja mokuttajien toimesta. Tähän ei Hommafoorumin maahanmuuttokriittisyys ole ratkaisu, vaan aidon, kansallismielisen isänmaallisuuden korostaminen. Isänmaallisuus ei tarkoita rasismia tai ulkomaalaisvastaisuutta, vaan positiivista ylpeyttä suomalaisuudesta ja tämän maan aitoa rakentamisen halua. Nuorisomme on isänmaallista ja suurimmalla osalla on arvot kohdallaan. Heille on tarjottava kansallismielisyyden mallia. Oppia voi hakea 30-luvun Suomesta. Systeemi joka kykeni nostamaan vain 20 vuotta aiemmin sisällissodan repimästä kansasta talvisodan yhtenäisyyden hengen, ei voi olla väärässä. Kun katsoo 30-luvun henkistä ilmapiiriä, siinä ei näe venäläis- eikä edes kommunistivihamielisyyttä, vaan kansallisen nousun hurmaa. Siis positiivisuutta. Kommunismin vastustaminen oli sen sivutuote, varsinainen painopiste oli kansallismielisyydessä. Sama yhtenäisyys voidaan rakentaa nuorisomme avulla jo nyt. Aihio on valmiina, tarvitaan vain sopiva annos positiivista nationalismia.
Kansaamme mädättävillä aineksilla on yli kahdenkymmenen vuoden etumatka. Mutta meillä on puolellamme oikeassa olemisen voima.
Se, joka ehtii ensin, voittaa. Ensiksi ehtinyttä vastustava häviää. Vain todellisen vaihtoehdon esittäjä saattaa kyetä voittamaan ensin ehtineen.
Jokainen kansallismielinen on tähän asti pitänyt huolen siitä, että monikulttuurisuus ei kävele juuri oman poteron kohdalta yli. Nyt on aika nousta ylös ja hyökätä. Puhukaa. Kirjoittakaa. Keskustelkaa. Rohkaiskaa ihmisiä mukaan isänmaalliseen henkeen, positiiviseen suomalaiskansallisuuteen.
tiistai 22. lokakuuta 2019
Keskiarvotilastot - naiset maraton
Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
1 | Paula Radcliffe | GBR | 2:21:22.6 |
---|---|---|---|
2 | Catherine Ndereba | KEN | 2:21:49.2 |
3 | Aberu Kebede | ETH | 2:22:00.1 |
4 | Mary Keitany | KEN | 2:22:13.7 |
5 | Edna Kiplagat | KEN | 2:22:18.5 |
6 | Tirfe Tsegaye | ETH | 2:22:24.8 |
7 | Florence Kiplagat | KEN | 2:22:44.2 |
8 | Mare Dibaba | ETH | 2:22:58.9 |
9 | Zhou Chunxiu | CHN | 2:23:00.8 |
10 | Aselefech Mergia | ETH | 2:23:12.0 |
11 | Birhane Dibaba | ETH | 2:23:14.7 |
12 | Yebrqual Melese | ETH | 2:23:17.1 |
13 | Sharon Cherop | KEN | 2:23:39.6 |
14 | Feyse Tadesse | ETH | 2:23:41.0 |
15 | Constantina Dita | ROU | 2:23:45.3 |
16 | Eunice Jepkirui | BRN | 2:23:52.6 |
17 | Irina Mikitenko | GER | 2:24:01.5 |
18 | Atsede Baysa | ETH | 2:24:09.7 |
19 | Svetlana Zakharova | RUS | 2:24:17.0 |
20 | Priscah Jeptoo | KEN | 2:24:25.3 |
21 | Tegla Loroupe | KEN | 2:24:28.2 |
22 | Margaret Okayo | KEN | 2:24:28.3 |
23 | Jeļena Prokopčuka | LAT | 2:24:33.7 |
24 | Mulu Seboka | ETH | 2:24:35.4 |
25 | Yoko Shibui | JPN | 2:24:36.3 |
26 | Susan Chepkemei | KEN | 2:24:38.0 |
27 | Sun Yingjie | CHN | 2:24:38.6 |
28 | Amane Gobena | ETH | 2:24:39.6 |
29 | Ingrid Kristiansen | NOR | 2:24:40.6 |
30 | Jemima Sumgong | KEN | 2:24:44.6 |
31 | Gete Wami | ETH | 2:24:44.9 |
32 | Bezunesh Bekele | ETH | 2:24:54.5 |
33 | Joyce Chepchumba | KEN | 2:24:54.7 |
34 | Lyudmila Petrova | RUS | 2:24:55.9 |
35 | Meselech Melkamu | ETH | 2:24:57.0 |
36 | Naoko Takahashi | JPN | 2:24:57.7 |
37 | Abebech Afework | ETH | 2:25:08.4 |
38 | Rita Jeptoo | KEN | 2:25:10.1 |
39 | Lornah Kiplagat | KEN | 2:25:13.2 |
40 | Elfenesh Alemu | ETH | 2:25:17.1 |
41 | Lidia Simon | ROU | 2:25:18.9 |
42 | Mamitu Daska | ETH | 2:25:19.1 |
43 | Meskerem Assefa | ETH | 2:25:20.7 |
44 | Caroline Kilel | KEN | 2:25:22.5 |
45 | Helena Kiprop | KEN | 2:25:25.8 |
46 | Merima Mohammed | ETH | 2:25:27.5 |
47 | Tadelech Bekele | ETH | 2:25:30.0 |
48 | Filomena Cheyech | KEN | 2:25:35.0 |
49 | Rosa Mota | POR | 2:25:36.8 |
50 | Valary Aiyabei | KEN | 2:25:39.6 |
51 | Magarsa Askale | ETH | 2:25:40.5 |
52 | Agnes Kiprop | KEN | 2:25:41.5 |
53 | Shalane Flanagan | USA | 2:25:42.1 |
54 | Buzunesh Deba | ETH | 2:25:43.1 |
55 | Ashete Bekele | ETH | 2:25:43.7 |
56 | Deena Kastor | USA | 2:25:45.4 |
57 | Marleen Renders | BEL | 2:25:51.2 |
58 | Desiree Linden | USA | 2:25:57.5 |
59 | Katrin Dörre-Heinig | GER | 2:25:58.6 |
60 | Wei Yanan | CHN | 2:26:05.0 |
61 | Reiko Tosa | JPN | 2:26:09.6 |
62 | Yukiko Akaba | JPN | 2:26:16.5 |
63 | Salina Kosgei | KEN | 2:26:18.3 |
64 | Firehiwot Dado | ETH | 2:26:18.5 |
65 | Fatuma Roba | ETH | 2:26:18.6 |
66 | Derartu Tulu | ETH | 2:26:18.8 |
67 | Marta Lema | ETH | 2:26:22.1 |
68 | Zhu Xiaolin | CHN | 2:26:22.8 |
69 | Mara Yamauchi | GBR | 2:26:27.2 |
70 | Agnes Barsosio | KEN | 2:26:29.1 |
71 | Caroline Rotich | KEN | 2:26:29.5 |
72 | Masako Chiba | JPN | 2:26:30.0 |
73 | Uta Pippig | GER | 2:26:34.4 |
74 | Atsede Habtamu | ETH | 2:26:41.5 |
75 | Margaret Agai | KEN | 2:26:50.2 |
76 | Lisa Ondieki | AUS | 2:26:50.2 |
77 | Madina Biktagirova | RUS | 2:26:50.9 |
78 | Aberu Mekuria | ETH | 2:26:51.0 |
79 | Grete Waitz | NOR | 2:26:51.2 |
80 | Zhang Shujing | CHN | 2:26:51.3 |
81 | Albina Mayorova | RUS | 2:26:53.4 |
82 | Biruktayit Degefa | ETH | 2:26:53.9 |
83 | Melkaw Gizaw | ETH | 2:26:55.2 |
84 | Tiki Gelana | ETH | 2:26:56.1 |
85 | Fatuma Sado | ETH | 2:26:56.3 |
86 | Harumi Hiroyama | JPN | 2:26:58.3 |
87 | Yeshi Esayias | ETH | 2:27:00.8 |
88 | Irina Timofeyeva | RUS | 2:27:02.3 |
89 | Korene Jelila | ETH | 2:27:04.7 |
90 | Ashu Kasim | ETH | 2:27:05.5 |
91 | Yoshimi Ozaki | JPN | 2:27:08.3 |
92 | Meseret Hailu | ETH | 2:27:09.2 |
93 | Tigist Tufa | ETH | 2:27:11.5 |
94 | Valeria Straneo | ITA | 2:27:12.9 |
95 | Hellen Kimutai | KEN | 2:27:14.6 |
96 | Lyubov Denisova | RUS | 2:27:15.6 |
97 | Mari Ozaki | JPN | 2:27:16.3 |
98 | Adriana Fernández | MEX | 2:27:18.0 |
99 | Hiromi Ominami | JPN | 2:27:18.6 |
100 | Christelle Daunay | FRA | 2:27:19.4 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
1 | Paula Radcliffe | GBR | 2:15:25 |
---|---|---|---|
10 | Catherine Ndereba | KEN | 2:18:47 |
35 | Aberu Kebede | ETH | 2:20:30 |
2 | Mary Keitany | KEN | 2:17:01 |
26 | Edna Kiplagat | KEN | 2:19:50 |
22 | Tirfe Tsegaye | ETH | 2:19:41 |
23 | Florence Kiplagat | KEN | 2:19:44 |
29 | Mare Dibaba | ETH | 2:19:52 |
27 | Zhou Chunxiu | CHN | 2:19:51 |
16 | Aselefech Mergia | ETH | 2:19:31 |
28 | Birhane Dibaba | ETH | 2:19:51 |
18 | Yebrqual Melese | ETH | 2:19:36 |
93 | Sharon Cherop | KEN | 2:22:28 |
15 | Feyse Tadesse | ETH | 2:19:30 |
61 | Constantina Dita | ROU | 2:21:30 |
56 | Eunice Jepkirui | BRN | 2:21:17 |
14 | Irina Mikitenko | GER | 2:19:19 |
83 | Atsede Baysa | ETH | 2:22:03 |
63 | Svetlana Zakharova | RUS | 2:21:31 |
33 | Priscah Jeptoo | KEN | 2:20:14 |
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
1 | Paula Radcliffe | GBR | 2:21:22.6 |
---|---|---|---|
4 | Mary Keitany | KEN | 2:22:13.7 |
- | Ruth Chepngetich | KEN | - |
- | Worknesh Degefa | ETH | - |
- | Tirunesh Dibaba | ETH | - |
- | Gladys Cherono | KEN | - |
- | Vivian Cheruiyot | KEN | - |
- | Ruti Aga | ETH | - |
- | Brigid Kosgei | KEN | - |
2 | Catherine Ndereba | KEN | 2:21:49.2 |
84 | Tiki Gelana | ETH | 2:26:56.1 |
- | Mizuki Noguchi | JPN | - |
- | Roza Dereje | ETH | - |
17 | Irina Mikitenko | GER | 2:24:01.5 |
14 | Feyse Tadesse | ETH | 2:23:41.0 |
10 | Aselefech Mergia | ETH | 2:23:12.0 |
- | Lucy Kabuu | KEN | - |
56 | Deena Kastor | USA | 2:25:45.4 |
12 | Yebrqual Melese | ETH | 2:23:17.1 |
27 | Sun Yingjie | CHN | 2:24:38.6 |
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
1 | Ritva Lemettinen | 2:32:17.1 |
---|---|---|
2 | Sinikka Keskitalo | 2:34:28.5 |
3 | Kirsi Rauta | 2:35:41.4 |
4 | Tuija Toivonen | 2:36:36.8 |
5 | Anne-Mari Hyryläinen | 2:37:00.5 |
6 | Maija Oravamäki | 2:41:15.3 |
7 | Sirkku Kumpulainen | 2:42:05.5 |
8 | Maija Vuorinen | 2:42:13.4 |
9 | Marita Yli-Ilkka | 2:42:36.1 |
10 | Leena Puotiniemi | 2:43:05.4 |
11 | Sinikka Toropainen | 2:44:46.9 |
12 | Laura Manninen | 2:44:59.3 |
13 | Marjaana Lahti-Koski | 2:45:14.8 |
14 | Sari Juntunen | 2:46:12.5 |
15 | Marja Vartiainen | 2:48:59.0 |
16 | Jutta Meriläinen | 2:49:25.2 |
17 | Ulla-Maija Heinonen | 2:50:55.0 |
18 | Anita Herkman | 2:51:12.4 |
19 | Anne Jääskeläinen | 2:52:00.9 |
20 | Maire Kukkonen | 2:52:10.3 |
21 | Sanna Kullberg | 2:52:24.7 |
22 | Mira Tuominen | 2:52:48.9 |
23 | Irma Virtanen | 2:53:18.8 |
24 | Marja-Liisa Vähä-Ypyä | 2:53:21.0 |
25 | Elina Junnila | 2:53:26.0 |
26 | Sari Juuti | 2:53:26.8 |
27 | Riitta Hämäläinen | 2:53:33.6 |
28 | Pirkko Malmstedt | 2:53:49.2 |
29 | Minna Kainlauri | 2:53:59.5 |
30 | Maj-Lis Eklund | 2:54:03.7 |
31 | Irmeli Ruponen | 2:55:48.7 |
32 | Seija Tirkkonen | 2:56:00.6 |
33 | Anu Vatanen | 2:56:08.2 |
34 | Elisa Louhelainen | 2:56:42.4 |
35 | Erja Nurkkala | 2:56:45.5 |
36 | Pauliina Utriainen | 2:57:16.8 |
37 | Kukka-Maaria Mustonen | 2:57:35.0 |
38 | Anneli Nummela | 2:58:40.9 |
39 | Tuula Salminen | 2:58:53.0 |
40 | Paula Tukiainen | 2:59:11.5 |
41 | Sari Koivu | 2:59:30.2 |
42 | Elli Hallikainen | 2:59:32.5 |
43 | Tiina Puranen | 2:59:40.0 |
44 | Soili Kosonen | 3:00:01.5 |
45 | Katja Sillanpää | 3:00:09.6 |
46 | Seija Virsu | 3:00:13.4 |
47 | Johanna Davidila | 3:00:39.9 |
48 | Marjo Mulari | 3:00:56.3 |
49 | Seija Nurmi | 3:01:09.0 |
50 | Asta Peura | 3:01:18.8 |
51 | Sirkka Oikarinen | 3:01:24.1 |
52 | Teija Ruippo | 3:01:42.3 |
53 | Sirkku Karlsson | 3:01:46.5 |
54 | Anni Hemminki | 3:02:12.1 |
55 | Pauliina Tommola | 3:02:41.3 |
56 | Hanna Vesteri | 3:03:04.9 |
57 | Britt Sandvik | 3:03:12.2 |
58 | Marja Holopainen | 3:03:12.8 |
59 | Merja Jukonen | 3:03:16.7 |
60 | Mirjam Tynkkynen | 3:03:27.1 |
61 | Eila Puustinen | 3:03:47.0 |
62 | Anna-Liisa Virtanen | 3:05:01.8 |
63 | Riitta Paasio | 3:05:08.4 |
64 | Maija Valme | 3:05:36.4 |
65 | Anna-Liisa Vilkkilä | 3:05:36.7 |
66 | Birgit Koskela | 3:05:56.9 |
67 | Kaarina Länkinen | 3:06:09.9 |
68 | Mari Hyyppä | 3:06:38.2 |
69 | Anne Mäkelä | 3:07:01.1 |
70 | Ritva Patomäki | 3:07:03.2 |
71 | Mirja Vartiainen | 3:07:29.3 |
72 | Pia-Maria Grandell | 3:07:43.6 |
73 | Irja Hynynen | 3:08:25.6 |
74 | Paula Nurmi | 3:08:39.4 |
75 | Anitta Kirvesniemi | 3:08:44.5 |
76 | Eija Tikka | 3:08:51.3 |
77 | Jaana Salonen | 3:09:06.3 |
78 | Ulla Huopaniemi | 3:09:11.7 |
79 | Ann-Katrin Haga | 3:09:11.7 |
80 | Kirsti Pokka | 3:09:12.8 |
81 | Orvokki Mäyrä | 3:10:05.7 |
82 | Heli Tyyskänen | 3:10:19.3 |
83 | Sari Mäkinen | 3:10:30.0 |
84 | Merja Rautiainen | 3:10:41.9 |
85 | Pia Ross | 3:11:22.1 |
86 | Tanja Ilomäki | 3:11:48.2 |
87 | Seija Vidlund | 3:11:54.2 |
88 | Sisko Maukonen | 3:11:55.0 |
89 | Riitta Koski | 3:12:29.6 |
90 | Merja Ahonen | 3:13:04.9 |
91 | Raili Laatikainen | 3:13:13.4 |
92 | Anne Väliniemi | 3:13:29.4 |
93 | Salme Peltoniemi | 3:13:49.7 |
94 | Pirjo Kivelä | 3:14:25.7 |
95 | Marika Ahola | 3:14:41.5 |
96 | Tuula Pyykkönen | 3:14:44.9 |
97 | Kirsi Kivelä | 3:14:47.6 |
98 | Minna Syvälä | 3:14:58.8 |
99 | Eija Mannila | 3:15:17.8 |
100 | Kaisa Höijer | 3:15:33.5 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
1 | Ritva Lemettinen | 2:28:00 |
---|---|---|
6 | Sinikka Keskitalo | 2:33:18 |
5 | Kirsi Rauta | 2:31:53 |
3 | Tuija Toivonen | 2:28:49 |
4 | Anne-Mari Hyryläinen | 2:28:53 |
10 | Maija Oravamäki | 2:35:37 |
9 | Sirkku Kumpulainen | 2:35:24 |
13 | Maija Vuorinen | 2:39:08 |
20 | Marita Yli-Ilkka | 2:41:09 |
11 | Leena Puotiniemi | 2:35:54 |
17 | Sinikka Toropainen | 2:40:52 |
19 | Laura Manninen | 2:41:08 |
22 | Marjaana Lahti-Koski | 2:41:27 |
26 | Sari Juntunen | 2:42:48 |
15 | Marja Vartiainen | 2:39:22 |
41 | Jutta Meriläinen | 2:46:44 |
32 | Ulla-Maija Heinonen | 2:45:04 |
36 | Anita Herkman | 2:45:37 |
27 | Anne Jääskeläinen | 2:43:32 |
35 | Maire Kukkonen | 2:45:28 |
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
1 | Ritva Lemettinen | 2:32:17.1 |
---|---|---|
- | Päivi Tikkanen | - |
4 | Tuija Toivonen | 2:36:36.8 |
5 | Anne-Mari Hyryläinen | 2:37:00.5 |
3 | Kirsi Rauta | 2:35:41.4 |
2 | Sinikka Keskitalo | 2:34:28.5 |
- | Alisa Vainio | - |
- | Annemari Sandell | - |
7 | Sirkku Kumpulainen | 2:42:05.5 |
6 | Maija Oravamäki | 2:41:15.3 |
10 | Leena Puotiniemi | 2:43:05.4 |
- | Johanna Kykyri | - |
8 | Maija Vuorinen | 2:42:13.4 |
- | Johanna Bäcklund | - |
15 | Marja Vartiainen | 2:48:59.0 |
- | Kirsi Valasti | - |
11 | Sinikka Toropainen | 2:44:46.9 |
- | Carina Juselius | - |
12 | Laura Manninen | 2:44:59.3 |
9 | Marita Yli-Ilkka | 2:42:36.1 |
lauantai 19. lokakuuta 2019
Uusinta: Lyhyt johdatus maailmanhistoriaan
Lukijalle: Mielestäni tämä juttu on yksi tärkeimpiäini ja uusin sen siksi heti neljän vuoden karanteeniajan täytyttyä. Se ei kuitenkaan aikanaan herättänyt erityistä huomiota. En ilmeisesti osannut vaikeaa asiaa ilmaista oikealla tavalla, mutta väitän että ajatukseni oli kuitenkin tärkeä:
Maailmanhistorian kulun voi selittää yksinkertaisimmin tarkastelemalla eri aikakausina eri paikoissa vallinneiden yhteiskuntajärjestelmien suhtautumista toisiin yhteiskuntiin.
Yleisesti yhteiskunnat voidaan luokitella kahteen pääryhmään: staattisiin ja dynaamisiin.
Staattinen yhteiskunta ei pyri laajentamaan kulttuuripiiriään valtaamalla alueita tai levittämällä kulttuuriaan muiden kansojen keskuuteen. Ääritapauksessa staattinen yhteiskunta eristäytyy kokonaan muista kulttuureista. Esimerkkejä staattisista yhteiskunnista:
Pääsiäissaaren polynesialaiset, jotka olivat niin eristäytyneitä, että olivat jo unohtaneet muiden ihmisten olemassaolon.
Japani 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin ulkomaalaiskontaktit olivat äärimmäisen rajoitettuja, jopa kuolemantuomion uhalla kiellettyjä.
Kiina, aina ja perinteisesti hyvin vähän ulkomailta vaikutteita vastaanottaneena.
Bysantti, joka sinnitteli tuhat vuotta palatsijuonitteluineen kunnes romahti muslimi-invaasion edessä.
Staattisille yhteiskunnille tyypillistä on hidas tai pysähtynyt kehitys, joka silloin tällöin ryöpsähtää äkillisesti eteenpäin. Parhaana esimerkkinä pysähtyneisyydestä väliaikaisin kehitysharppauksin toimii Kiina. Staattiset yhteiskunnat eivät aktiivisesti pyri levittämään innovaatioitaan muualle tai laajentamaan valtakuntaansa. Tämän takia staattiset yhteiskunnat eivät yleensä ole maailmanhistorian suurten murrosten kannalta kiinnostavia. Siksi niiden käsittely päätetään tähän.
Dynaaminen yhteiskunta on sellainen, joka vuorovaikuttaa aktiivisesti toisten yhteiskuntien kanssa. Dynaamiset yhteiskunnat voidaan jakaa neljään ryhmään:
1) Endeemiset yhteiskunnat, esimerkiksi itsenäinen Suomi 1990-luvulle asti. Yhteiskunta levittää vaikutteitaan muualle sekä ottaa niitä vastaan, mutta vain vähäisen geenivirran vallitessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnasta ei muuteta eikä sinne muuteta merkittävissä määrin. Maailmanhistorian kannalta endeeminen yhteiskunta ei ole erityisen merkityksellinen, joten niitäkään ei tässä käsitellä enempää.
2) Inklusiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Ruotsi 1950-luvulta alkaen. Yhteiskuntaan suuntautuu voimakas maahanmuutto yhteiskunnan omasta halusta johtuen, yleensä orja- tai halpatyövoiman tarpeen takia.
3) Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Aleksanteri Suuren valtakunta. Yhteiskunta alistaa valtaansa muita alueita, joihin tuo oman kulttuurinsa ilman voimakasta geenivirtaa eli maahanmuuttoa.
4) Väestöekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Yhdysvallat 1700-1900 –luvuilla. Yhteiskunnan asukkaat muuttavat runsain joukoin muille alueille sulattaen alkuperäisväestön itseensä tai syrjäyttäen sen.
Luonnollisesti rajat eri yhteiskuntatyyppien välillä ovat häilyviä. Esimerkiksi jokainen väestöekspansiivinen yhteiskunta on samalla kulttuuriekspansiivinen (ainakaan en ole tietoinen poikkeuksista), mutta kaikki kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat eivät ole väestöekspansiivisia. On jossain määrin mielivaltaista, mihin kohtaan raja näiden kahden välillä vedetään. Kohtuullisen helposti kaikki yhteiskunnat voidaan kuitenkin johonkin näistä luokitella. Maailmanhistorian kannalta merkittäviä tapauksia ovat kolme viimeisintä eli inklusiiviset, kulttuuriekspansiiviset ja väestöekspansiiviset yhteiskunnat, koska vain tällaisten tapausten aktivoituessa maailmanhistoriassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Tarkastellaan aikajärjestyksessä muutamia edustavia esimerkkejä. Nykyinen geenitutkimus on tehnyt merkittäviä läpimurtoja ihmisen esihistorian selvittämisessä, mutta tässä rajoitutaan kirjoitetun historian aikaan.
1. Hyksot olivat luku- ja kirjoitustaidoton kansa, joka kehittyneemmän aseteknologiansa turvin kykenivät valloittamaan Egyptin ja hallitsemaan sitä sadan vuoden ajan. Niiliä ylävirtaan paenneet Egyptin hallitsijat onnistuivat kehittämään oman vastaavan tekniikkansa ja valtaamaan maan takaisin. Hyksot olivat kuitenkin sadan vuoden aikana onnistuneet assimiloitumaan Egyptin kansaan suurelta osin. Egypti ei enää koskaan palannut entiseen loistoonsa, vaikka faaraot hallitsivatkin vielä toistatuhatta vuotta.
Luokka: Väestöekspansiivinen
2. Aleksanteri Suuren valtakunta. Aleksanteri Suuren isä, Makedonian kuningas Filippos II onnistui ”kultakuormaa kantavalla aasillaan” alistamaan Kreikan staattista yhteiskuntatyyppiä edustaneet kaupunkivaltiot hallintaansa inklusiivisessa valtauksessa. Aleksanteri onnistui levittämään kreikkalaisen kulttuurin laajaan valtakuntaansa perustamalla uusia kaupunkeja ja kannustamalla sivistystä mm. perustamalla kuuluisan Aleksandrian yliopiston. Väestöä hän ei vaihtanut, koska valtakunta hajosi pian hänen kuoltuaan jättäen jälkeensä vähäistä edistystä verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
3. Rooman valtakunta on siinä mielessä ainutlaatuinen tässä listassa, että se voidaan luokitella hyvin perustein mihin tahansa luokkaan. Tietyssä mielessä se oli kulttuuriekspansiivinen, mikä oli esimerkiksi Kreikan kannalta huono asia. Kreikan tiede oli paljon pidemmälle kehittynyttä ja jos roomalainen tarvitsi tiedettä, hän osti kreikkalaisen orjan, joka osasi. Kreikan tiede lakkasi vähitellen kehittymästä roomalaisvallan alla. Toisaalta se oli osin myös väestöekspansiivinen, sillä roomalaista uudisasutusta levisi valloitetuille alueille. Mutta oleellisin muutos oli kuitenkin toinen. Roomaan tuotiin orjia valloitetuilta alueilta ja työvoimaa mm. palkkasotureiksi. Seuraukset näkyvät geenivirrassa. Kannattaa katsoa antiikin roomalaisten patsaita ja maalauksia tarkkaan, miksei myös kreikkalaisten vastaavia. Eivät näytä juurikaan nykypäivän italialaisilta ja kreikkalaisilta, vaan länsieurooppalaisilta. Rooman valtakunta rappeutui tasavallan ajan ja keisarivallan alkuajan loistosta helpoksi saaliiksi vandaaleille.
Luokka: Inklusiivinen
4. Arabikalifaattien aika alkoi Muhammedin kuoltua 632. Välimeren ympäristö oli yhä hajaannuksen tilassa Rooman valtakunnan hajoamisen jäljiltä, joten uusi, järjestäytynyt sotaisa uskonto kykeni valtaamaan koko Välimeren eteläpuolen hallintaansa. Tilanne muistutti suurelta osin Rooman valtakunnan laajenemista. Ero oli kuitenkin geenivirran suunnassa. Valtakunnan äärialueilta siirtymä Arabian niemimaan keskusalueille oli selvästi vähäisempi kuin niemimaalta Pohjois-Afrikkaan ja muualle valloitetuille alueille. Osatekijä tässä oli moniavioisuus, joka salli valloittajasotureiden ottaa sivuvaimoikseen paikallisia naisia. Valloitusten päättyessä 700-luvulla alkoi näkyä myös toinen ero Roomaan. Arabien maailmanvalta ei tuottanut käytännössä mitään uutta tietoutta ja kulttuuria. Bagdadin abbasidikalifaatin vähäiset ansiot alalla koostuivat enimmäkseen antiikin ajan tietojen osittaisesta säilyttämisestä ja Aasian tietouden välittämisestä Eurooppaan. Ihmiskunnan tekninen kehitys alkoi toden teolla vasta 1700-luvulla. Tuskin lienee sattumaa, että samoihin aikoihin islamin Euroopan valloitus oli pysäytetty kolmeksisadaksi vuodeksi vuonna 1683 Wienin taistelussa.
Luokka: Väestöekspansiivinen
5. Mongolien maailmanvaltaa on joskus verrattu influenssaan: kumpikaan ei saa kohteessaan aikaan mitään pysyviä muutoksia, mutta estää kaiken toiminnan kestoajakseen ja jättää potilaan aiempaa huonompaan kuntoon. Mongolien maailmanvalloituksen tyssättyä valtakunta hajosi jättämättä sen kummempia jälkiä. Geenivirta valtakunnan länsialueille oli käytännössä olematon.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
6. Yhdysvaltain laajeneminen, johon voidaan laskea mukaan siirtokunta-aikana tapahtunut asutuksen leviäminen ja Australian, kuten myös Uuden-Seelannin ja Kanadan asuttaminen muistuttavat kovasti toisiaan. Kaikissa tapauksissa alkuperäisväestö syrjäytettiin asein ja sairauksin länsimaisen väestön tieltä. Tuloksena oli erittäin menestyksekäs ja teknisesti kehittynyt yhteiskunta. Tähän luokkaan ei kuulu Etelä-Afrikka, jossa alkuperäisväestö jäi enemmistöksi. Jos olisi käynyt toisin, voi vastinesimerkkien perusteella aika hyvin arvata millainen maa Etelä-Afrikka olisi nyt.
Luokka: Väestöekspansiivisia
7. Siirtomaa-aika huipentui Berliinin konferenssiin 1884. Siellä Afrikka pilkottiin eri Euroopan maiden valtapiireihin. Seuraus ei ollut länsimaisten ihmisten massamuutto Afrikkaan. Seuraus oli kulttuurin vieminen Afrikkaan. Siirtomaavallan päätyttyä 1900-luvun loppupuoliskolla Afrikkaan ei jäänyt merkittävissä määrin eurooppalaisia. Eurooppalaisen kulttuurin rauniot sinne kylläkin jäivät. Seurauksena ennen siirtomaavaltaa jatkuvia heimosotia käynyt Afrikka oli edes jonkinlaisessa järjestyksen tilassa.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
8. Yhdysvaltoja sen laajenemisen aikana käytettiin esimerkkinä jo aiemmin. Nykyään Yhdysvallat toimii myös esimerkkinä, mutta toisenlaisessa mielessä. Siirtolaiset eivät näet alun perinkään olleet täysin eurooppalaisia, vaan maahan tuotiin myös afrikkalaisia orjiksi. Päätös osoittautui varsin lyhytnäköiseksi, kuten rikostilastoista voidaan lukea. Viime aikoina Yhdysvaltoja on haitannut maahanmuutto latinalaisista maista, jota ei riitä kompensoimaan maahanmuutto Itä-Aasiasta.
Luokka: Inklusiivinen
Johtopäätökset:
Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat ovat jääneet suhteellisen vähämerkityksisiksi. Negatiivinen esimerkki kulttuuriekspansiivisuudesta on mongolivaltakunta, joka jätti valloittamansa alueet hajottuaan huonompaan tilaan. Positiivisia esimerkkejä ovat Aleksanteri Suuren valtakunta ja kolonialismi, koska niiden jäljiltä kohdemaat olivat edistyneempiä kuin ennen niitä ja myös ainakin jossain määrin säilyttivät positiiviset rakenteet.
Väestöekspansiiviset yhteiskunnat ovat saaneet aikaan suurimmat muutokset. Muutoksen positiivisuusaste on riippuvainen siitä, onko valtauksen suorittanut edistyneempi vai taantuneempi yhteiskunta, aivan samoin kuin kultturiekspansiivisissa tapauksissa. Positiivisia esimerkkejä ovat Pohjois-Amerikka ja Australia, negatiivisia hyksot ja islamilainen imperiumi.
Inklusiivisissa yhteiskunnissa muutokset ovat tapahtuneet pitkällä, pari-kolme sukupolvea kestäneellä aikavälillä, mikä erottaa sen kahdesta muusta tyypistä. Negatiivisia esimerkkejä inklusiivisista muutoksista ovat Rooman valtakunta ja nykypäivän Yhdysvallat. Positiivisia esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista ei ole. Tämä selittyy sillä, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti siirry kehittyneemmistä yhteiskunnista kehittymättömämpien yhteiskuntien jäseniksi. Toiseen suuntaan muutosta sen sijaan tapahtuu sekä vapaaehtoisesti (siirtotyövoima, pakolaisuus) että väkisin (orjakauppa).
Tärkeintä on se, mitä voimme oppia historian suurista murroksista ja mitä ne tarkoittavat nykypäivänä. On hyvin ilmeistä, että nykyhetken kansainvaellukset tarkoittavat muutosta. Onko kyseessä kulttuuriekspansiivinen, väestöekspansiivinen vai inklusiivinen muutos, on vielä mahdotonta sanoa. Muutos kuitenkin on ilmeinen ja se kohdistuu vain ja ainoastaan länsimaihin. Tämän voi todeta helposti menemällä mihin tahansa syrjäiseen pikkukaupunkiin vaikkapa Laosissa, Jemenissä, Burundissa tai Suomessa eli maanosiensa syrjäisimpien maiden joukkoon kuuluvissa valtioissa. Laosilaisessa pikkukaupungissa kaikki vastaantulijat ovat aasialaisia, Jemenissä arabeja, Burundissa neekereitä. Toisin kuin Suomessa. Kävelin tällä viikolla kilometrin matkan suomalaisen pikkukaupungin läpi ja ehdin nähdä pari kiinalaista, yhden arabilauman ja useita yksittäisiä neekereitä.
Mikäli käynnissä oleva muutos on hyvästä, se on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun massamaahanmuutto huonommista maista parempiin maihin saa aikaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.
Maailmanhistorian kulun voi selittää yksinkertaisimmin tarkastelemalla eri aikakausina eri paikoissa vallinneiden yhteiskuntajärjestelmien suhtautumista toisiin yhteiskuntiin.
Yleisesti yhteiskunnat voidaan luokitella kahteen pääryhmään: staattisiin ja dynaamisiin.
Staattinen yhteiskunta ei pyri laajentamaan kulttuuripiiriään valtaamalla alueita tai levittämällä kulttuuriaan muiden kansojen keskuuteen. Ääritapauksessa staattinen yhteiskunta eristäytyy kokonaan muista kulttuureista. Esimerkkejä staattisista yhteiskunnista:
Pääsiäissaaren polynesialaiset, jotka olivat niin eristäytyneitä, että olivat jo unohtaneet muiden ihmisten olemassaolon.
Japani 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin ulkomaalaiskontaktit olivat äärimmäisen rajoitettuja, jopa kuolemantuomion uhalla kiellettyjä.
Kiina, aina ja perinteisesti hyvin vähän ulkomailta vaikutteita vastaanottaneena.
Bysantti, joka sinnitteli tuhat vuotta palatsijuonitteluineen kunnes romahti muslimi-invaasion edessä.
Staattisille yhteiskunnille tyypillistä on hidas tai pysähtynyt kehitys, joka silloin tällöin ryöpsähtää äkillisesti eteenpäin. Parhaana esimerkkinä pysähtyneisyydestä väliaikaisin kehitysharppauksin toimii Kiina. Staattiset yhteiskunnat eivät aktiivisesti pyri levittämään innovaatioitaan muualle tai laajentamaan valtakuntaansa. Tämän takia staattiset yhteiskunnat eivät yleensä ole maailmanhistorian suurten murrosten kannalta kiinnostavia. Siksi niiden käsittely päätetään tähän.
Dynaaminen yhteiskunta on sellainen, joka vuorovaikuttaa aktiivisesti toisten yhteiskuntien kanssa. Dynaamiset yhteiskunnat voidaan jakaa neljään ryhmään:
1) Endeemiset yhteiskunnat, esimerkiksi itsenäinen Suomi 1990-luvulle asti. Yhteiskunta levittää vaikutteitaan muualle sekä ottaa niitä vastaan, mutta vain vähäisen geenivirran vallitessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnasta ei muuteta eikä sinne muuteta merkittävissä määrin. Maailmanhistorian kannalta endeeminen yhteiskunta ei ole erityisen merkityksellinen, joten niitäkään ei tässä käsitellä enempää.
2) Inklusiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Ruotsi 1950-luvulta alkaen. Yhteiskuntaan suuntautuu voimakas maahanmuutto yhteiskunnan omasta halusta johtuen, yleensä orja- tai halpatyövoiman tarpeen takia.
3) Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Aleksanteri Suuren valtakunta. Yhteiskunta alistaa valtaansa muita alueita, joihin tuo oman kulttuurinsa ilman voimakasta geenivirtaa eli maahanmuuttoa.
4) Väestöekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Yhdysvallat 1700-1900 –luvuilla. Yhteiskunnan asukkaat muuttavat runsain joukoin muille alueille sulattaen alkuperäisväestön itseensä tai syrjäyttäen sen.
Luonnollisesti rajat eri yhteiskuntatyyppien välillä ovat häilyviä. Esimerkiksi jokainen väestöekspansiivinen yhteiskunta on samalla kulttuuriekspansiivinen (ainakaan en ole tietoinen poikkeuksista), mutta kaikki kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat eivät ole väestöekspansiivisia. On jossain määrin mielivaltaista, mihin kohtaan raja näiden kahden välillä vedetään. Kohtuullisen helposti kaikki yhteiskunnat voidaan kuitenkin johonkin näistä luokitella. Maailmanhistorian kannalta merkittäviä tapauksia ovat kolme viimeisintä eli inklusiiviset, kulttuuriekspansiiviset ja väestöekspansiiviset yhteiskunnat, koska vain tällaisten tapausten aktivoituessa maailmanhistoriassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Tarkastellaan aikajärjestyksessä muutamia edustavia esimerkkejä. Nykyinen geenitutkimus on tehnyt merkittäviä läpimurtoja ihmisen esihistorian selvittämisessä, mutta tässä rajoitutaan kirjoitetun historian aikaan.
1. Hyksot olivat luku- ja kirjoitustaidoton kansa, joka kehittyneemmän aseteknologiansa turvin kykenivät valloittamaan Egyptin ja hallitsemaan sitä sadan vuoden ajan. Niiliä ylävirtaan paenneet Egyptin hallitsijat onnistuivat kehittämään oman vastaavan tekniikkansa ja valtaamaan maan takaisin. Hyksot olivat kuitenkin sadan vuoden aikana onnistuneet assimiloitumaan Egyptin kansaan suurelta osin. Egypti ei enää koskaan palannut entiseen loistoonsa, vaikka faaraot hallitsivatkin vielä toistatuhatta vuotta.
Luokka: Väestöekspansiivinen
2. Aleksanteri Suuren valtakunta. Aleksanteri Suuren isä, Makedonian kuningas Filippos II onnistui ”kultakuormaa kantavalla aasillaan” alistamaan Kreikan staattista yhteiskuntatyyppiä edustaneet kaupunkivaltiot hallintaansa inklusiivisessa valtauksessa. Aleksanteri onnistui levittämään kreikkalaisen kulttuurin laajaan valtakuntaansa perustamalla uusia kaupunkeja ja kannustamalla sivistystä mm. perustamalla kuuluisan Aleksandrian yliopiston. Väestöä hän ei vaihtanut, koska valtakunta hajosi pian hänen kuoltuaan jättäen jälkeensä vähäistä edistystä verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
3. Rooman valtakunta on siinä mielessä ainutlaatuinen tässä listassa, että se voidaan luokitella hyvin perustein mihin tahansa luokkaan. Tietyssä mielessä se oli kulttuuriekspansiivinen, mikä oli esimerkiksi Kreikan kannalta huono asia. Kreikan tiede oli paljon pidemmälle kehittynyttä ja jos roomalainen tarvitsi tiedettä, hän osti kreikkalaisen orjan, joka osasi. Kreikan tiede lakkasi vähitellen kehittymästä roomalaisvallan alla. Toisaalta se oli osin myös väestöekspansiivinen, sillä roomalaista uudisasutusta levisi valloitetuille alueille. Mutta oleellisin muutos oli kuitenkin toinen. Roomaan tuotiin orjia valloitetuilta alueilta ja työvoimaa mm. palkkasotureiksi. Seuraukset näkyvät geenivirrassa. Kannattaa katsoa antiikin roomalaisten patsaita ja maalauksia tarkkaan, miksei myös kreikkalaisten vastaavia. Eivät näytä juurikaan nykypäivän italialaisilta ja kreikkalaisilta, vaan länsieurooppalaisilta. Rooman valtakunta rappeutui tasavallan ajan ja keisarivallan alkuajan loistosta helpoksi saaliiksi vandaaleille.
Luokka: Inklusiivinen
4. Arabikalifaattien aika alkoi Muhammedin kuoltua 632. Välimeren ympäristö oli yhä hajaannuksen tilassa Rooman valtakunnan hajoamisen jäljiltä, joten uusi, järjestäytynyt sotaisa uskonto kykeni valtaamaan koko Välimeren eteläpuolen hallintaansa. Tilanne muistutti suurelta osin Rooman valtakunnan laajenemista. Ero oli kuitenkin geenivirran suunnassa. Valtakunnan äärialueilta siirtymä Arabian niemimaan keskusalueille oli selvästi vähäisempi kuin niemimaalta Pohjois-Afrikkaan ja muualle valloitetuille alueille. Osatekijä tässä oli moniavioisuus, joka salli valloittajasotureiden ottaa sivuvaimoikseen paikallisia naisia. Valloitusten päättyessä 700-luvulla alkoi näkyä myös toinen ero Roomaan. Arabien maailmanvalta ei tuottanut käytännössä mitään uutta tietoutta ja kulttuuria. Bagdadin abbasidikalifaatin vähäiset ansiot alalla koostuivat enimmäkseen antiikin ajan tietojen osittaisesta säilyttämisestä ja Aasian tietouden välittämisestä Eurooppaan. Ihmiskunnan tekninen kehitys alkoi toden teolla vasta 1700-luvulla. Tuskin lienee sattumaa, että samoihin aikoihin islamin Euroopan valloitus oli pysäytetty kolmeksisadaksi vuodeksi vuonna 1683 Wienin taistelussa.
Luokka: Väestöekspansiivinen
5. Mongolien maailmanvaltaa on joskus verrattu influenssaan: kumpikaan ei saa kohteessaan aikaan mitään pysyviä muutoksia, mutta estää kaiken toiminnan kestoajakseen ja jättää potilaan aiempaa huonompaan kuntoon. Mongolien maailmanvalloituksen tyssättyä valtakunta hajosi jättämättä sen kummempia jälkiä. Geenivirta valtakunnan länsialueille oli käytännössä olematon.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
6. Yhdysvaltain laajeneminen, johon voidaan laskea mukaan siirtokunta-aikana tapahtunut asutuksen leviäminen ja Australian, kuten myös Uuden-Seelannin ja Kanadan asuttaminen muistuttavat kovasti toisiaan. Kaikissa tapauksissa alkuperäisväestö syrjäytettiin asein ja sairauksin länsimaisen väestön tieltä. Tuloksena oli erittäin menestyksekäs ja teknisesti kehittynyt yhteiskunta. Tähän luokkaan ei kuulu Etelä-Afrikka, jossa alkuperäisväestö jäi enemmistöksi. Jos olisi käynyt toisin, voi vastinesimerkkien perusteella aika hyvin arvata millainen maa Etelä-Afrikka olisi nyt.
Luokka: Väestöekspansiivisia
7. Siirtomaa-aika huipentui Berliinin konferenssiin 1884. Siellä Afrikka pilkottiin eri Euroopan maiden valtapiireihin. Seuraus ei ollut länsimaisten ihmisten massamuutto Afrikkaan. Seuraus oli kulttuurin vieminen Afrikkaan. Siirtomaavallan päätyttyä 1900-luvun loppupuoliskolla Afrikkaan ei jäänyt merkittävissä määrin eurooppalaisia. Eurooppalaisen kulttuurin rauniot sinne kylläkin jäivät. Seurauksena ennen siirtomaavaltaa jatkuvia heimosotia käynyt Afrikka oli edes jonkinlaisessa järjestyksen tilassa.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen
8. Yhdysvaltoja sen laajenemisen aikana käytettiin esimerkkinä jo aiemmin. Nykyään Yhdysvallat toimii myös esimerkkinä, mutta toisenlaisessa mielessä. Siirtolaiset eivät näet alun perinkään olleet täysin eurooppalaisia, vaan maahan tuotiin myös afrikkalaisia orjiksi. Päätös osoittautui varsin lyhytnäköiseksi, kuten rikostilastoista voidaan lukea. Viime aikoina Yhdysvaltoja on haitannut maahanmuutto latinalaisista maista, jota ei riitä kompensoimaan maahanmuutto Itä-Aasiasta.
Luokka: Inklusiivinen
Johtopäätökset:
Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat ovat jääneet suhteellisen vähämerkityksisiksi. Negatiivinen esimerkki kulttuuriekspansiivisuudesta on mongolivaltakunta, joka jätti valloittamansa alueet hajottuaan huonompaan tilaan. Positiivisia esimerkkejä ovat Aleksanteri Suuren valtakunta ja kolonialismi, koska niiden jäljiltä kohdemaat olivat edistyneempiä kuin ennen niitä ja myös ainakin jossain määrin säilyttivät positiiviset rakenteet.
Väestöekspansiiviset yhteiskunnat ovat saaneet aikaan suurimmat muutokset. Muutoksen positiivisuusaste on riippuvainen siitä, onko valtauksen suorittanut edistyneempi vai taantuneempi yhteiskunta, aivan samoin kuin kultturiekspansiivisissa tapauksissa. Positiivisia esimerkkejä ovat Pohjois-Amerikka ja Australia, negatiivisia hyksot ja islamilainen imperiumi.
Inklusiivisissa yhteiskunnissa muutokset ovat tapahtuneet pitkällä, pari-kolme sukupolvea kestäneellä aikavälillä, mikä erottaa sen kahdesta muusta tyypistä. Negatiivisia esimerkkejä inklusiivisista muutoksista ovat Rooman valtakunta ja nykypäivän Yhdysvallat. Positiivisia esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista ei ole. Tämä selittyy sillä, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti siirry kehittyneemmistä yhteiskunnista kehittymättömämpien yhteiskuntien jäseniksi. Toiseen suuntaan muutosta sen sijaan tapahtuu sekä vapaaehtoisesti (siirtotyövoima, pakolaisuus) että väkisin (orjakauppa).
Tärkeintä on se, mitä voimme oppia historian suurista murroksista ja mitä ne tarkoittavat nykypäivänä. On hyvin ilmeistä, että nykyhetken kansainvaellukset tarkoittavat muutosta. Onko kyseessä kulttuuriekspansiivinen, väestöekspansiivinen vai inklusiivinen muutos, on vielä mahdotonta sanoa. Muutos kuitenkin on ilmeinen ja se kohdistuu vain ja ainoastaan länsimaihin. Tämän voi todeta helposti menemällä mihin tahansa syrjäiseen pikkukaupunkiin vaikkapa Laosissa, Jemenissä, Burundissa tai Suomessa eli maanosiensa syrjäisimpien maiden joukkoon kuuluvissa valtioissa. Laosilaisessa pikkukaupungissa kaikki vastaantulijat ovat aasialaisia, Jemenissä arabeja, Burundissa neekereitä. Toisin kuin Suomessa. Kävelin tällä viikolla kilometrin matkan suomalaisen pikkukaupungin läpi ja ehdin nähdä pari kiinalaista, yhden arabilauman ja useita yksittäisiä neekereitä.
Mikäli käynnissä oleva muutos on hyvästä, se on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun massamaahanmuutto huonommista maista parempiin maihin saa aikaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.
tiistai 15. lokakuuta 2019
Keskiarvotilastot - naiset 10 000 m
Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 10 000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen pisin juoksumatka oli 3000 metriä. Kymppiä juostaan edelleen varsin harvoin muualla kuin mestaruuskilpailuissa. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 10 000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
1 | Tirunesh Dibaba | ETH | 30:22.329 |
---|---|---|---|
2 | Worknesh Kidane | ETH | 30:45.436 |
3 | Paula Radcliffe | GBR | 30:46.674 |
4 | Belaynesh Oljira | ETH | 30:55.459 |
5 | Derartu Tulu | ETH | 31:00.306 |
6 | Ejegayehu Dibaba | ETH | 31:00.595 |
7 | Wang Junxia | CHN | 31:01.525 |
8 | Kayoko Fukushi | JPN | 31:02.774 |
9 | Shalane Flanagan | USA | 31:04.243 |
10 | Ingrid Kristiansen | NOR | 31:06.478 |
11 | Fernanda Ribeiro | POR | 31:07.304 |
12 | Berhane Adere | ETH | 31:14.669 |
13 | Sun Yingjie | CHN | 31:14.799 |
14 | Molly Huddle | USA | 31:16.404 |
15 | Tegla Loroupe | KEN | 31:18.271 |
16 | Lidiya Grigoryeva | RUS | 31:19.470 |
17 | Lucy Kabuu | KEN | 31:23.075 |
18 | Alice Nawowuna | KEN | 31:23.840 |
19 | Olga Bondarenko | RUS | 31:24.341 |
20 | Liz McColgan | GBR | 31:25.843 |
21 | Elana Meyer | RSA | 31:27.421 |
22 | Galina Bogomolova | RUS | 31:28.303 |
23 | Sally Kipyego | KEN | 31:28.534 |
24 | Sabrina Mockenhaupt | GER | 31:28.668 |
25 | Kathrin Weßel | GER | 31:29.697 |
26 | Ayalew Wude | ETH | 31:30.162 |
27 | Jeļena Prokopčuka | LAT | 31:31.561 |
28 | Yoko Shibui | JPN | 31:32.039 |
29 | Jen Rhines | USA | 31:33.723 |
30 | Masako Chiba | JPN | 31:34.489 |
31 | Harumi Hiroyama | JPN | 31:34.790 |
32 | Yuko Kawakami | JPN | 31:35.042 |
33 | Jo Pavey | GBR | 31:35.436 |
34 | Zhong Huandi | CHN | 31:37.345 |
35 | Deena Kastor | USA | 31:37.502 |
36 | Maria Conceição Ferreira | POR | 31:40.567 |
37 | Sally Chepyego | KEN | 31:41.802 |
38 | Philes Ongori | KEN | 31:42.587 |
39 | Wang Xiuting | CHN | 31:43.318 |
40 | Dulce Félix | POR | 31:43.447 |
41 | Shitaye Eshete | BRN | 31:44.842 |
42 | Linet Masai | KEN | 31:45.421 |
43 | Katie McGregor | USA | 31:45.758 |
44 | Florence Kiplagat | KEN | 31:46.239 |
45 | Sara Moreira | POR | 31:47.029 |
46 | Everline Kimwei | KEN | 31:47.202 |
47 | Xing Huina | CHN | 31:47.323 |
48 | Kazue Ogoshi | JPN | 31:47.735 |
49 | Chiemi Takahashi | JPN | 31:48.037 |
50 | Lyudmila Biktasheva | RUS | 31:48.210 |
51 | Lynn Jennings | USA | 31:49.287 |
52 | Megumi Oshima | JPN | 31:49.425 |
53 | Mari Ozaki | JPN | 31:49.668 |
54 | Kara Goucher | USA | 31:50.443 |
55 | Gete Wami | ETH | 31:50.472 |
56 | Sally Barsosio | KEN | 31:51.475 |
57 | Irene Kwambai | KEN | 31:51.662 |
58 | Yelena Vyazova | UKR | 31:52.447 |
59 | Aheza Kiros | ETH | 31:53.584 |
60 | Maria Albertina Dias | POR | 31:54.166 |
61 | Noriko Matsuoka | JPN | 31:54.586 |
62 | Leah Malot | KEN | 31:54.732 |
63 | Yuka Takashima | JPN | 31:55.160 |
64 | Yukiko Akaba | JPN | 31:55.760 |
65 | Mizuki Noguchi | JPN | 31:56.184 |
66 | Olivera Jevtić | SRB | 31:56.503 |
67 | Ayumi Hagiwara | JPN | 31:56.922 |
68 | Betsy Saina | KEN | 31:57.767 |
69 | Iulia Olteanu | ROU | 31:58.618 |
70 | Marleen Renders | BEL | 31:58.672 |
71 | Emily Sisson | USA | 31:59.517 |
72 | Christelle Daunay | FRA | 31:59.679 |
73 | Doricah Obare | KEN | 31:59.758 |
74 | Amy Cragg | USA | 31:59.802 |
75 | Ana Dias | POR | 32:00.892 |
76 | Hiromi Ominami | JPN | 32:01.009 |
77 | Benita Willis | AUS | 32:01.372 |
78 | Ayuko Suzuki | JPN | 32:02.025 |
79 | Hayley Yelling-Higham | GBR | 32:02.046 |
80 | Irina Mikitenko | GER | 32:02.733 |
81 | Adriana Fernández | MEX | 32:04.518 |
82 | Kayo Sugihara | JPN | 32:05.947 |
83 | Maria Guida | ITA | 32:06.094 |
84 | Takako Kotorida | JPN | 32:06.165 |
85 | Eloise Wellings | AUS | 32:07.999 |
86 | Merima Denboba | ETH | 32:08.428 |
87 | Nataliya Berkut | UKR | 32:09.163 |
88 | Lisa Uhl | USA | 32:09.281 |
89 | Alice Timbilili | KEN | 32:09.334 |
90 | Esther Wanjiru-Maina | KEN | 32:09.597 |
91 | Yoshimi Ozaki | JPN | 32:10.148 |
92 | Bai Xue | CHN | 32:11.028 |
93 | Mizuki Matsuda | JPN | 32:11.485 |
94 | Kasumi Nishihara | JPN | 32:12.186 |
95 | Yumiko Hara | JPN | 32:12.514 |
96 | Amy Begley | USA | 32:13.147 |
97 | Anne Marie Lauck | USA | 32:14.136 |
98 | Alia Mohamed Saeed | UAE | 32:14.258 |
99 | Jordan Hasay | USA | 32:14.576 |
100 | Blake Russell | USA | 32:14.799 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
4 | Tirunesh Dibaba | ETH | 29:42.56 |
---|---|---|---|
10 | Worknesh Kidane | ETH | 30:07.15 |
8 | Paula Radcliffe | GBR | 30:01.09 |
32 | Belaynesh Oljira | ETH | 30:26.70 |
19 | Derartu Tulu | ETH | 30:17.49 |
20 | Ejegayehu Dibaba | ETH | 30:18.39 |
2 | Wang Junxia | CHN | 29:31.78 |
67 | Kayoko Fukushi | JPN | 30:51.81 |
22 | Shalane Flanagan | USA | 30:22.22 |
18 | Ingrid Kristiansen | NOR | 30:13.74 |
24 | Fernanda Ribeiro | POR | 30:22.88 |
9 | Berhane Adere | ETH | 30:04.18 |
11 | Sun Yingjie | CHN | 30:07.20 |
16 | Molly Huddle | USA | 30:13.17 |
39 | Tegla Loroupe | KEN | 30:32.03 |
41 | Lidiya Grigoryeva | RUS | 30:32.72 |
51 | Lucy Kabuu | KEN | 30:39.96 |
5 | Alice Nawowuna | KEN | 29:53.51 |
83 | Olga Bondarenko | RUS | 30:57.21 |
82 | Liz McColgan | GBR | 30:57.07 |
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
- | Almaz Ayana | ETH | - |
---|---|---|---|
7 | Wang Junxia | CHN | 31:01.525 |
- | Vivian Cheruiyot | KEN | - |
1 | Tirunesh Dibaba | ETH | 30:22.329 |
18 | Alice Nawowuna | KEN | 31:23.840 |
- | Meselech Melkamu | ETH | - |
- | Meseret Defar | ETH | - |
3 | Paula Radcliffe | GBR | 30:46.674 |
12 | Berhane Adere | ETH | 31:14.669 |
2 | Worknesh Kidane | ETH | 30:45.436 |
13 | Sun Yingjie | CHN | 31:14.799 |
68 | Betsy Saina | KEN | 31:57.767 |
44 | Florence Kiplagat | KEN | 31:46.239 |
26 | Ayalew Wude | ETH | 31:30.162 |
- | Lornah Kiplagat | NED | - |
14 | Molly Huddle | USA | 31:16.404 |
34 | Zhong Huandi | CHN | 31:37.345 |
10 | Ingrid Kristiansen | NOR | 31:06.478 |
5 | Derartu Tulu | ETH | 31:00.306 |
6 | Ejegayehu Dibaba | ETH | 31:00.595 |
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 10 000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen pisin juoksumatka oli 3000 metriä. Kymppiä juostaan edelleen varsin harvoin muualla kuin mestaruuskilpailuissa. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 10 000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)
1 | Annemari Sandell | 32:17.910 |
---|---|---|
2 | Päivi Tikkanen | 32:25.535 |
3 | Tuija Jousimaa | 33:04.824 |
4 | Kirsi Rauta | 33:19.075 |
5 | Sinikka Keskitalo | 33:26.530 |
6 | Ritva Lemettinen | 33:33.893 |
7 | Laura Markovaara | 34:04.530 |
8 | Sirkku Kumpulainen | 34:06.131 |
9 | Satu Levelä | 34:12.603 |
10 | Kirsi Valasti | 34:32.503 |
11 | Maria Söderström | 34:38.972 |
12 | Maija Oravamäki | 34:50.228 |
13 | Johanna Peiponen | 34:58.987 |
14 | Elina Lindgren | 35:11.465 |
15 | Tiina-Maija Leppälampi | 35:15.030 |
16 | Erja Ervonen | 35:20.384 |
17 | Jaana Niemelä | 35:27.115 |
18 | Janica Mäkelä | 35:28.636 |
19 | Mira Tuominen | 35:48.678 |
20 | Katarina Skräddar | 35:49.669 |
21 | Nina Chydenius | 35:54.478 |
22 | Minna Haka-Risku | 35:54.805 |
23 | Anne Jääskeläinen | 36:01.108 |
24 | Päivi Toivari | 36:01.283 |
25 | Arja Uusitalo | 36:01.628 |
26 | Johanna Kykyri | 36:02.332 |
27 | Maija Vuorinen | 36:04.996 |
28 | Marjaana Lahti-Koski | 36:09.185 |
29 | Marita Yli-Ilkka | 36:09.936 |
30 | Elisa Maimonen | 36:27.182 |
31 | Minna Impola | 36:29.170 |
32 | Sanna Kullberg | 36:47.693 |
33 | Kaisa Lettojärvi | 36:48.270 |
34 | Anna-Mari Knuuti | 36:48.648 |
35 | Johanna Bäcklund | 36:51.079 |
36 | Minna Jääskeläinen | 36:58.585 |
37 | Sirkku Karlsson | 37:06.605 |
38 | Sari Koivu | 37:10.822 |
39 | Sinikka Toropainen | 37:12.252 |
40 | Päivi Luostarinen | 37:25.841 |
41 | Marjo Kyllönen | 37:39.769 |
42 | Erja Nurkkala | 37:41.428 |
43 | Seija Tirkkonen | 37:44.859 |
44 | Tarja Rantala | 37:48.264 |
45 | Tuula Salminen | 37:59.711 |
46 | Minna Kainlauri | 38:05.202 |
47 | Seija Reko | 38:10.783 |
48 | Helena Rantakari | 38:13.439 |
49 | Paula Tukiainen | 38:19.078 |
50 | Pauliina Utriainen | 38:22.905 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
1 | Annemari Sandell | 31:40.42 |
---|---|---|
3 | Päivi Tikkanen | 31:45.02 |
4 | Tuija Jousimaa | 32:23.1h |
6 | Kirsi Rauta | 32:57.68 |
8 | Sinikka Keskitalo | 33:01.27 |
9 | Ritva Lemettinen | 33:06.89 |
15 | Laura Markovaara | 33:32.96 |
14 | Sirkku Kumpulainen | 33:25.19 |
19 | Satu Levelä | 33:52.49 |
10 | Kirsi Valasti | 33:16.07 |
15 | Maria Söderström | 33:45.16 |
27 | Maija Oravamäki | 34:21.64 |
2 | Johanna Peiponen | 31:42.9h |
30 | Elina Lindgren | 34:24.52 |
33 | Tiina-Maija Leppälampi | 34:32.54 |
44 | Erja Ervonen | 34:49.27 |
45 | Jaana Niemelä | 34:49.43 |
21 | Janica Mäkelä | 34:06.68 |
38 | Mira Tuominen | 34:38.68 |
53 | Katarina Skräddar | 34:58.26 |
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
1 | Annemari Sandell | 32:17.910 |
---|---|---|
13 | Johanna Peiponen | 34:58.987 |
2 | Päivi Tikkanen | 32:25.535 |
3 | Tuija Jousimaa | 33:04.824 |
- | Camilla Richardsson | - |
4 | Kirsi Rauta | 33:19.075 |
- | Alisa Vainio | - |
5 | Sinikka Keskitalo | 33:26.530 |
6 | Ritva Lemettinen | 33:33.893 |
10 | Kirsi Valasti | 34:32.503 |
- | Anne-Mari Hyryläinen | - |
- | Johanna Lehtinen | - |
- | Kristiina Iisakkila | - |
8 | Sirkku Kumpulainen | 34:06.131 |
7 | Laura Markovaara | 34:04.530 |
11 | Maria Söderström | 34:38.972 |
- | Päivi Kauppinen | - |
- | Tuula Laitinen | - |
9 | Satu Levelä | 34:12.603 |
- | Minna Lamminen | - |
lauantai 12. lokakuuta 2019
Uusinta: Kevään seitsemäntoista hetkeä
Lukijalle: Tehdäänpä vaihteeksi kulttuuriteko ja uusitaan neuvostonostalgiaa:
Ylen Teema teki todellisen kulttuuriteon ottaessaan ohjelmistoonsa vuonna 1973 filmatun neuvostoliittolaisen kulttisarjan Kevään seitsemäntoista hetkeä. Toisen maailmansodan loppuvaiheisiin eli kevääseen 1945 sijoittuvan sarjan päähenkilö on saksalainen SS-eversti eli Standartenführer Max-Otto von Stirlitz. Todellisuudessa Stirlitz on venäläinen vakooja, eversti Maksim Maksimovits Isajev. Neuvostotiedustelu antaa Stirlitzille tehtäväksi selvittää, kuka Saksan huippujohtajista yrittää salaa neuvotella lännen kanssa rauhasta. Venäläisten tarkoituksena on estää erillisrauhan tekeminen. Sarja pohjautuu löyhästi tositapahtumiin - tällaisia neuvotteluja todella käytiin - mutta Stirlitzin kaltaista hahmoa ei todellisuudessa ollut olemassa.
Sarja perustuu varsin tarkasti kirjailija Julian Semjonovin samannimiseen romaaniin. Hahmona Stirlitz-Isajev on yhtä romaania suurempi, hän seikkaili peräti 14 Semjonovin kirjassa. Isajevin ura neuvostotiedustelun palveluksessa kattoi ainakin vuodet 1921-1967. Näistä vuosista hän vietti yli kaksikymmentä esiintyen saksalaisena Stirlitzinä. Isajev oli soluttautunut Siperian ja Australian kautta Saksaan ja omaksunut peitehenkilöllisyyden Stirlitzinä. Natsipuolueen noustua valtaan Stirlitz liittyi SS-joukkoihin ja yleni vähitellen everstin arvoon asti. Keväällä 1945 hän toimi valtakunnan turvallisuusvirastossa.
Muistan lapsena nähneeni sarjasta ainakin osan jostakin jaksosta. Muutama vuosi sitten hankin sattumalta Semjonovin kirjan ja pidin kovasti. En osannut edes odottaa, että sarja tulisi joskus uusintana, joten yllätys oli melkoinen. Kun sitten näin ensimmäisen jakson, tuntui jotenkin oudolta. Olin näet ihan varma, että lapsuuden muistikuva oli mustavalkoinen. Sarja puolestaan oli hailakan värillinen, jotenkin tyypillisen Sovcolor-tyylinen. Nettiä selaamalla arvoitus ratkesi: sarja oli masteroitu vuonna 2009 värilliseksi. Seuraavaa jaksoa katsoessa ymmärsin kiinnittää asiaan huomiota. Ulkokuvaukset paljastivat: taustoja ei pystytty värittämään samalla tavoin luontevasti kuin sisätiloissa. Värittämisen lisäksi sarjan uudistettua versiota oli jonkin verran lyhennetty.
Tiivistämisestä huolimatta sarja on nykypäivän ihmisen makuun tolkuttoman hidasliikkeinen. Jokin siinä silti koukuttaa; hetkeäkään ei malta olla poissa. Kuvauksessa käytetään paljon lähikuvaa kasvoista ja usein sarja on pelkkiä puhuvia päitä. Tulee jokin saippuaooppera mieleen. Hyvät näyttelijät kantavat sarjaa loistavasti, erityisesti äskettäin edesmennyt Vjatseslav Tihonov Stirlitzinä. Tihonovin eleetön, mutta uskottava rooli on huolella tehty. Taustalla oleva kertojanääni on melodramaattinen, toisaalta se tuntuu kuuluvan sarjaan täydellisesti. Aina uuden henkilön ilmestyessä sarjaan kertoja lukee otteen "puolueen arkistomateriaalin luonnekuvauksesta", jossa toistuvat pienin variaatioin aina samat fraasit: Luonne: nordinen, luja. Ei tunne armoa Valtakunnan vihollisia kohtaan. Ei pahennusta herättäviä suhteita. Saanut kiitosta Führeriltä ja tunnustusta Reichsführeriltä. Kuulostaa naurettavalta, mutta toimii loistavasti kontekstissaan.
Sarja sai aikoinaan Neuvostoliitossa kulttimaineen ja on säilyttänyt sen yhä. Se poikkesi silloisesta neuvostolaisesta propagandatuotannosta huomattavasti. Ajan hengen tuntien on vaikea käsittää, että saksalaisia, jopa natseja, esitettiin sarjassa inhimillisinä olentoina eikä sarvekkaina piruina. Toki tiettyjä myönnytyksiä propagandan nimissä tehtiin, esimerkiksi kaikilla johtavilla natseilla (esim. Goebbelsillä) sanottiin olevan vain "opistotason koulutus". Todellisuudessa Göbbels väitteli filosofian tohtoriksi vain 24-vuotiaana.
Sarjaa esitettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen myös monissa länsimaissa, joissa se sai kiitosta. Väitetään, että Karl Wolff lähetti häntä esittäneelle venäläisnäyttelijälle konjakkipullon kiitokseksi hyvästä työstä.
Erään teorian mukaan sarja ei kerrokaan Natsi-Saksasta muuten kuin kulissina. Todellisuudessa se kuvaisi enemmänkin Neuvostoliittoa ja sen totalitarismia. Toisaalta yhtäläisyydet näiden maiden välillä ovat niin ilmeiset, että eroa on vaikea havaita. Mutta pieniä vihjeitä asiasta on havaittavissa. Tuntuu siltä, että sarjaan oli tarkoituksella piilotettu vinkkejä asiasta. Kun lukee luetteloa siinä esiintyvistä virheistä, huomaa miten monet niistä ovat tyyppiä "pistetään neuvostovalmisteinen laite / kyrillistä tekstiä paikkaan, missä pitäisi olla tietysti vastaava saksalainen vempain". Tosin on sarjassa sellaisiakin virheitä, joita ei poliittisiksi vinkeiksi voi tulkita parhaalla tahdollakaan. Jaksossa 2 kiinnitin huomiota Gestapon päällikkö Heinrich Müllerin akvaarioon hänen ruokkiessaan lemmikkejään. Suurin osa kaloista oli sinirihmakalan marmorivärimuotoa, joka jalostettiin vasta kauan sodan jälkeen. Elleivät sitten kyseessä olleet Mengelen ohjelman sivutuotteina syntyneet mutantit... Mutta olipa joku muukin ollut tarkkana, kyseinenkin virhe oli luettelossa.
Voi olla, että neuvostokansalaiset tajusivat sarjaan mahdollisesti sisällytetyn kritiikin omaa järjestelmäänsä kohtaan. Kenties tämä oli sarjan erilaisuuden ja kiistattomien ansioiden lisäksi yksi syy sen yhä nauttimaan kulttimaineeseen. Sarja on synnyttänyt jopa oman huumorikategoriansa, Stirlitz-vitsit. Venäläisten huumorintaju on mahtava, sääli vain että vitsien ymmärtämiseksi on oltava ainakin osittain kartalla heidän kulttuurissaan. En muista koskaan nähneeni suomeksi käännettyjä Stirlitz-vitsejä - ehkä juuri edellä mainitusta syystä. Yrittäkääpä kertoa Velipuolikuu-sketsejä venäjäksi niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Mutta paikataan kulttuurillista aukkoa, tässä kokoelma Stirlitz-huumoria:
Himmler tekee luonneanalyyseja alaisistaan.
Ensimmäisenä on vuorossa Obersturmbannführer Holthoff. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "53!" "Miksi ei 35?" "No, miksikäs ei, jos Reichsführer pitää sitä parempana!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu lähes nordinen, luja."
Seuraavana sisään kävelee Obersturmbannführer Eismann. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "27!" "Miksi ei 72?" "Reichsführer, kun sanon 27, tarkoitan 27!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu nordinen, erittäin luja."
Viimeisenä tulee Standartenführer Stirlitz. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "66!" "Stirlitz, pitääkö teidän aina sabotoida työtäni!"
Sanat Hitler on paska oli maalattu Valtionpäivätalon seinään. Koko natsipuolue kuohui. Vain Stirlitz tiesi, mitä tämä merkitsi: kyseessä oli salainen viesti. Hänelle oli juuri myönnetty Neuvostoliiton sankarin kultainen tähti.
Valtakunnan turvallisuusviraston kahvilassa Müller, Bormann, Schellenberg, Kaltenbrunner ja Himmler seisoivat jonossa odottaen vuoroaan. Yhtäkkiä heidän ällistyksekseen Stirlitz käveli kaikkien editse jonon kärkeen. Mistäpä he olisivat voineet tietää, että Neuvostoliiton sankarilla on aina oikeus päästä jonon ohi.
Sarjan värittämisen ansiosta keksittiin uusi vitsi:
Stirlitz meni Valtion turvallisuusviraston kansliaan ja hämmästyi suuresti nähdessään, että Gestapossa työskenteli niin paljon värillisiä ihmisiä.
Stirlitz avasi oven. Valo syttyi. Stirlitz sulki oven. Valo sammui. Stirlitz avasi oven uudelleen. Valo syttyi. "Tämän täytyy olla jääkaappi", päätteli Stirlitz.
Stirlitz ajaa Horchillaan kohti Berliiniä ja huomaa kaupungin olevan liekeissä. "Hitto, unohdin taas silitysraudan päälle", hän ajatteli ärsyyntyneenä.
Stirlitzin kävellessä kadulla NKVD:n agentti pudotti salaisesta asunnosta hänen päähänsä kukkaruukun. Se oli salainen viesti siitä, että Stirlitzin vaimo oli juuri synnyttänyt pojan. Stirlitz liikuttui. Hänellä oli suunnattoman ikävä vaimoaan. He eivät olleet nähneet toisiaan kahteenkymmeneen vuoteen.
Vapunpäivänä Stirlitz laittoi päähänsä puna-armeijan lakin, nappasi punalipun ja marssi pitkin valtakunnan turvallisuusviraston käytäviä laulaen Internationaalia. Koskaan aiemmin hän ei ollut joutunut lähemmäs paljastumista.
Ja lopuksi oma suosikkini:
Stirlitz herää ja huomaa olevansa sellissä. "Kuka minut on pidättänyt? Kenenä minun pitäisi esiintyä?", hän mietti. "Ajatellaanpa. Jos heillä on mustat univormut, olen Standartenführer Stirlitz. Jos heillä on ruskeat univormut, olen polkovnik Isajev." Lopulta ovi avautuu ja sisään astuu miliisi sinisessä univormussa. "Toveri Tihonov, teidän pitäisi todellakin ottaa vähän varovaisemmin vodkan kanssa!"
Ylen Teema teki todellisen kulttuuriteon ottaessaan ohjelmistoonsa vuonna 1973 filmatun neuvostoliittolaisen kulttisarjan Kevään seitsemäntoista hetkeä. Toisen maailmansodan loppuvaiheisiin eli kevääseen 1945 sijoittuvan sarjan päähenkilö on saksalainen SS-eversti eli Standartenführer Max-Otto von Stirlitz. Todellisuudessa Stirlitz on venäläinen vakooja, eversti Maksim Maksimovits Isajev. Neuvostotiedustelu antaa Stirlitzille tehtäväksi selvittää, kuka Saksan huippujohtajista yrittää salaa neuvotella lännen kanssa rauhasta. Venäläisten tarkoituksena on estää erillisrauhan tekeminen. Sarja pohjautuu löyhästi tositapahtumiin - tällaisia neuvotteluja todella käytiin - mutta Stirlitzin kaltaista hahmoa ei todellisuudessa ollut olemassa.
Sarja perustuu varsin tarkasti kirjailija Julian Semjonovin samannimiseen romaaniin. Hahmona Stirlitz-Isajev on yhtä romaania suurempi, hän seikkaili peräti 14 Semjonovin kirjassa. Isajevin ura neuvostotiedustelun palveluksessa kattoi ainakin vuodet 1921-1967. Näistä vuosista hän vietti yli kaksikymmentä esiintyen saksalaisena Stirlitzinä. Isajev oli soluttautunut Siperian ja Australian kautta Saksaan ja omaksunut peitehenkilöllisyyden Stirlitzinä. Natsipuolueen noustua valtaan Stirlitz liittyi SS-joukkoihin ja yleni vähitellen everstin arvoon asti. Keväällä 1945 hän toimi valtakunnan turvallisuusvirastossa.
Muistan lapsena nähneeni sarjasta ainakin osan jostakin jaksosta. Muutama vuosi sitten hankin sattumalta Semjonovin kirjan ja pidin kovasti. En osannut edes odottaa, että sarja tulisi joskus uusintana, joten yllätys oli melkoinen. Kun sitten näin ensimmäisen jakson, tuntui jotenkin oudolta. Olin näet ihan varma, että lapsuuden muistikuva oli mustavalkoinen. Sarja puolestaan oli hailakan värillinen, jotenkin tyypillisen Sovcolor-tyylinen. Nettiä selaamalla arvoitus ratkesi: sarja oli masteroitu vuonna 2009 värilliseksi. Seuraavaa jaksoa katsoessa ymmärsin kiinnittää asiaan huomiota. Ulkokuvaukset paljastivat: taustoja ei pystytty värittämään samalla tavoin luontevasti kuin sisätiloissa. Värittämisen lisäksi sarjan uudistettua versiota oli jonkin verran lyhennetty.
Tiivistämisestä huolimatta sarja on nykypäivän ihmisen makuun tolkuttoman hidasliikkeinen. Jokin siinä silti koukuttaa; hetkeäkään ei malta olla poissa. Kuvauksessa käytetään paljon lähikuvaa kasvoista ja usein sarja on pelkkiä puhuvia päitä. Tulee jokin saippuaooppera mieleen. Hyvät näyttelijät kantavat sarjaa loistavasti, erityisesti äskettäin edesmennyt Vjatseslav Tihonov Stirlitzinä. Tihonovin eleetön, mutta uskottava rooli on huolella tehty. Taustalla oleva kertojanääni on melodramaattinen, toisaalta se tuntuu kuuluvan sarjaan täydellisesti. Aina uuden henkilön ilmestyessä sarjaan kertoja lukee otteen "puolueen arkistomateriaalin luonnekuvauksesta", jossa toistuvat pienin variaatioin aina samat fraasit: Luonne: nordinen, luja. Ei tunne armoa Valtakunnan vihollisia kohtaan. Ei pahennusta herättäviä suhteita. Saanut kiitosta Führeriltä ja tunnustusta Reichsführeriltä. Kuulostaa naurettavalta, mutta toimii loistavasti kontekstissaan.
Sarja sai aikoinaan Neuvostoliitossa kulttimaineen ja on säilyttänyt sen yhä. Se poikkesi silloisesta neuvostolaisesta propagandatuotannosta huomattavasti. Ajan hengen tuntien on vaikea käsittää, että saksalaisia, jopa natseja, esitettiin sarjassa inhimillisinä olentoina eikä sarvekkaina piruina. Toki tiettyjä myönnytyksiä propagandan nimissä tehtiin, esimerkiksi kaikilla johtavilla natseilla (esim. Goebbelsillä) sanottiin olevan vain "opistotason koulutus". Todellisuudessa Göbbels väitteli filosofian tohtoriksi vain 24-vuotiaana.
Sarjaa esitettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen myös monissa länsimaissa, joissa se sai kiitosta. Väitetään, että Karl Wolff lähetti häntä esittäneelle venäläisnäyttelijälle konjakkipullon kiitokseksi hyvästä työstä.
Erään teorian mukaan sarja ei kerrokaan Natsi-Saksasta muuten kuin kulissina. Todellisuudessa se kuvaisi enemmänkin Neuvostoliittoa ja sen totalitarismia. Toisaalta yhtäläisyydet näiden maiden välillä ovat niin ilmeiset, että eroa on vaikea havaita. Mutta pieniä vihjeitä asiasta on havaittavissa. Tuntuu siltä, että sarjaan oli tarkoituksella piilotettu vinkkejä asiasta. Kun lukee luetteloa siinä esiintyvistä virheistä, huomaa miten monet niistä ovat tyyppiä "pistetään neuvostovalmisteinen laite / kyrillistä tekstiä paikkaan, missä pitäisi olla tietysti vastaava saksalainen vempain". Tosin on sarjassa sellaisiakin virheitä, joita ei poliittisiksi vinkeiksi voi tulkita parhaalla tahdollakaan. Jaksossa 2 kiinnitin huomiota Gestapon päällikkö Heinrich Müllerin akvaarioon hänen ruokkiessaan lemmikkejään. Suurin osa kaloista oli sinirihmakalan marmorivärimuotoa, joka jalostettiin vasta kauan sodan jälkeen. Elleivät sitten kyseessä olleet Mengelen ohjelman sivutuotteina syntyneet mutantit... Mutta olipa joku muukin ollut tarkkana, kyseinenkin virhe oli luettelossa.
Voi olla, että neuvostokansalaiset tajusivat sarjaan mahdollisesti sisällytetyn kritiikin omaa järjestelmäänsä kohtaan. Kenties tämä oli sarjan erilaisuuden ja kiistattomien ansioiden lisäksi yksi syy sen yhä nauttimaan kulttimaineeseen. Sarja on synnyttänyt jopa oman huumorikategoriansa, Stirlitz-vitsit. Venäläisten huumorintaju on mahtava, sääli vain että vitsien ymmärtämiseksi on oltava ainakin osittain kartalla heidän kulttuurissaan. En muista koskaan nähneeni suomeksi käännettyjä Stirlitz-vitsejä - ehkä juuri edellä mainitusta syystä. Yrittäkääpä kertoa Velipuolikuu-sketsejä venäjäksi niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Mutta paikataan kulttuurillista aukkoa, tässä kokoelma Stirlitz-huumoria:
Himmler tekee luonneanalyyseja alaisistaan.
Ensimmäisenä on vuorossa Obersturmbannführer Holthoff. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "53!" "Miksi ei 35?" "No, miksikäs ei, jos Reichsführer pitää sitä parempana!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu lähes nordinen, luja."
Seuraavana sisään kävelee Obersturmbannführer Eismann. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "27!" "Miksi ei 72?" "Reichsführer, kun sanon 27, tarkoitan 27!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu nordinen, erittäin luja."
Viimeisenä tulee Standartenführer Stirlitz. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "66!" "Stirlitz, pitääkö teidän aina sabotoida työtäni!"
Sanat Hitler on paska oli maalattu Valtionpäivätalon seinään. Koko natsipuolue kuohui. Vain Stirlitz tiesi, mitä tämä merkitsi: kyseessä oli salainen viesti. Hänelle oli juuri myönnetty Neuvostoliiton sankarin kultainen tähti.
Valtakunnan turvallisuusviraston kahvilassa Müller, Bormann, Schellenberg, Kaltenbrunner ja Himmler seisoivat jonossa odottaen vuoroaan. Yhtäkkiä heidän ällistyksekseen Stirlitz käveli kaikkien editse jonon kärkeen. Mistäpä he olisivat voineet tietää, että Neuvostoliiton sankarilla on aina oikeus päästä jonon ohi.
Sarjan värittämisen ansiosta keksittiin uusi vitsi:
Stirlitz meni Valtion turvallisuusviraston kansliaan ja hämmästyi suuresti nähdessään, että Gestapossa työskenteli niin paljon värillisiä ihmisiä.
Stirlitz avasi oven. Valo syttyi. Stirlitz sulki oven. Valo sammui. Stirlitz avasi oven uudelleen. Valo syttyi. "Tämän täytyy olla jääkaappi", päätteli Stirlitz.
Stirlitz ajaa Horchillaan kohti Berliiniä ja huomaa kaupungin olevan liekeissä. "Hitto, unohdin taas silitysraudan päälle", hän ajatteli ärsyyntyneenä.
Stirlitzin kävellessä kadulla NKVD:n agentti pudotti salaisesta asunnosta hänen päähänsä kukkaruukun. Se oli salainen viesti siitä, että Stirlitzin vaimo oli juuri synnyttänyt pojan. Stirlitz liikuttui. Hänellä oli suunnattoman ikävä vaimoaan. He eivät olleet nähneet toisiaan kahteenkymmeneen vuoteen.
Vapunpäivänä Stirlitz laittoi päähänsä puna-armeijan lakin, nappasi punalipun ja marssi pitkin valtakunnan turvallisuusviraston käytäviä laulaen Internationaalia. Koskaan aiemmin hän ei ollut joutunut lähemmäs paljastumista.
Ja lopuksi oma suosikkini:
Stirlitz herää ja huomaa olevansa sellissä. "Kuka minut on pidättänyt? Kenenä minun pitäisi esiintyä?", hän mietti. "Ajatellaanpa. Jos heillä on mustat univormut, olen Standartenführer Stirlitz. Jos heillä on ruskeat univormut, olen polkovnik Isajev." Lopulta ovi avautuu ja sisään astuu miliisi sinisessä univormussa. "Toveri Tihonov, teidän pitäisi todellakin ottaa vähän varovaisemmin vodkan kanssa!"
tiistai 8. lokakuuta 2019
Keskiarvotilastot - naiset 5000 m
Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 5000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1990-luvulta alkaen. Sitä ennen juostiin 3000 metriä ja edelleen kilpailujen ohjelmassa on Suomessa naisilla huomattavasti useammin 3000 metriä kuin 5000 metriä. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 5000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
1 | Almaz Ayana | ETH | 14:23.669 |
---|---|---|---|
2 | Meseret Defar | ETH | 14:24.430 |
3 | Genzebe Dibaba | ETH | 14:26.654 |
4 | Tirunesh Dibaba | ETH | 14:27.554 |
5 | Hellen Obiri | KEN | 14:28.432 |
6 | Vivian Cheruiyot | KEN | 14:28.812 |
7 | Senbere Teferi | ETH | 14:34.718 |
8 | Viola Kibiwot | KEN | 14:35.521 |
9 | Sentayehu Ejigu | ETH | 14:35.705 |
10 | Meselech Melkamu | ETH | 14:36.824 |
11 | Linet Masai | KEN | 14:38.107 |
12 | Berhane Adere | ETH | 14:38.128 |
13 | Mercy Cherono | KEN | 14:38.260 |
14 | Ejegayehu Dibaba | ETH | 14:38.786 |
15 | Gabriela Szabo | ROU | 14:39.869 |
16 | Paula Radcliffe | GBR | 14:41.541 |
17 | Sally Kipyego | KEN | 14:41.927 |
18 | Gete Wami | ETH | 14:42.420 |
19 | Gelete Burka | ETH | 14:42.482 |
20 | Zahra Ouaziz | MAR | 14:43.913 |
21 | Priscah Cherono | KEN | 14:44.244 |
22 | Edith Masai | KEN | 14:44.707 |
23 | Letesenbet Gidey | ETH | 14:45.225 |
24 | Sylvia Kibet | KEN | 14:45.828 |
25 | Agnes Tirop | KEN | 14:47.392 |
26 | Sonia O'Sullivan | IRL | 14:47.483 |
27 | Isabella Ochichi | KEN | 14:47.964 |
28 | Elana Meyer | RSA | 14:48.450 |
29 | Fernanda Ribeiro | POR | 14:48.536 |
30 | Elvan Abeylegesse | TUR | 14:48.829 |
31 | Worknesh Kidane | ETH | 14:51.240 |
32 | Shalane Flanagan | USA | 14:51.642 |
33 | Jo Pavey | GBR | 14:51.751 |
34 | Irina Mikitenko | GER | 14:51.911 |
35 | Derartu Tulu | ETH | 14:52.055 |
36 | Lydia Cheromei | KEN | 14:52.368 |
37 | Molly Huddle | USA | 14:53.132 |
38 | Pauline Korikwiang | KEN | 14:53.189 |
39 | Tegla Loroupe | KEN | 14:53.318 |
40 | Iness Chenonge | KEN | 14:53.356 |
41 | Lucy Kabuu | KEN | 14:53.497 |
42 | Ayelech Worku | ETH | 14:53.520 |
43 | Kim Smith | NZL | 14:53.791 |
44 | Sifan Hassan | NED | 14:54.327 |
45 | Liliya Shobukhova | RUS | 14:54.662 |
46 | Margaret Kipkemboi | KEN | 14:54.702 |
47 | Yelena Zadorozhnaya | RUS | 14:55.169 |
48 | Sule Utura | ETH | 14:56.442 |
49 | Irene Cheptai | KEN | 14:56.584 |
50 | Alemitu Haroye | ETH | 14:56.638 |
51 | Olga Yegorova | RUS | 14:57.019 |
52 | Roberta Brunet | ITA | 14:57.668 |
53 | Rose Cheruiyot | KEN | 14:57.719 |
54 | Sally Barsosio | KEN | 14:57.870 |
55 | Susanne Wigene | NOR | 14:58.029 |
56 | Marta Domínguez | ESP | 14:58.120 |
57 | Sun Yingjie | CHN | 14:58.431 |
58 | Janet Kisa | KEN | 14:58.648 |
59 | Buze Diriba | ETH | 14:58.888 |
60 | Yasemin Can | TUR | 14:59.850 |
61 | Kayoko Fukushi | JPN | 15:00.040 |
62 | Julia Vaquero | ESP | 15:00.053 |
63 | Irene Kwambai | KEN | 15:00.443 |
64 | Leah Malot | KEN | 15:00.882 |
65 | Mariya Konovalova | RUS | 15:01.123 |
66 | Shannon Rowbury | USA | 15:01.294 |
67 | Susan Krumins | NED | 15:01.454 |
68 | Tatyana Tomashova | RUS | 15:01.615 |
69 | Emebet Anteneh | ETH | 15:01.774 |
70 | Eilish McColgan | GBR | 15:01.864 |
71 | Margaret Muriuki | KEN | 15:02.866 |
72 | Pauline Konga | KEN | 15:02.920 |
73 | Jen Rhines | USA | 15:03.448 |
74 | Philes Ongori | KEN | 15:03.677 |
75 | Catherina McKiernan | IRL | 15:04.017 |
76 | Dong Yanmei | CHN | 15:05.036 |
77 | Zakya Mrisho Mohamed | TAN | 15:05.040 |
78 | Genet Ayalew | ETH | 15:05.488 |
79 | Mestawat Tufa | ETH | 15:05.696 |
80 | Xing Huina | CHN | 15:05.716 |
81 | Deena Kastor | USA | 15:05.949 |
82 | Benita Willis | AUS | 15:06.159 |
83 | Lauren Fleshman | USA | 15:06.878 |
84 | Gulnara Galkina | RUS | 15:07.115 |
85 | Liz McColgan | GBR | 15:07.247 |
86 | Kara Goucher | USA | 15:07.652 |
87 | Margaret Maury | FRA | 15:07.946 |
88 | Jeļena Prokopčuka | LAT | 15:07.965 |
89 | Amy Rudolph | USA | 15:08.109 |
90 | Azmera Gebru | ETH | 15:08.186 |
91 | Sabrina Mockenhaupt | GER | 15:08.528 |
92 | Eloise Wellings | AUS | 15:08.616 |
93 | Marla Runyan | USA | 15:08.751 |
94 | Belaynesh Fikadu | ETH | 15:09.103 |
95 | Zhour El Kamch | MAR | 15:09.263 |
96 | Shelby Houlihan | USA | 15:09.404 |
97 | Dolores Checa | ESP | 15:09.424 |
98 | Karoline Bjerkeli Grøvdal | NOR | 15:09.445 |
99 | Jessica Augusto | POR | 15:09.527 |
100 | Annette Peters | USA | 15:09.949 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:
2 | Almaz Ayana | ETH | 14:12.59 |
---|---|---|---|
3 | Meseret Defar | ETH | 14:12.88 |
4 | Genzebe Dibaba | ETH | 14:15.41 |
1 | Tirunesh Dibaba | ETH | 14:11.15 |
5 | Hellen Obiri | KEN | 14:18.37 |
6 | Vivian Cheruiyot | KEN | 14:20.87 |
9 | Senbere Teferi | ETH | 14:23.33 |
19 | Viola Kibiwot | KEN | 14:29.50 |
15 | Sentayehu Ejigu | ETH | 14:28.39 |
26 | Meselech Melkamu | ETH | 14:31.91 |
23 | Linet Masai | KEN | 14:31.14 |
18 | Berhane Adere | ETH | 14:29.32 |
38 | Mercy Cherono | KEN | 14:33.95 |
31 | Ejegayehu Dibaba | ETH | 14:32.74 |
25 | Gabriela Szabo | ROU | 14:31.48 |
16 | Paula Radcliffe | GBR | 14:29.11 |
21 | Sally Kipyego | KEN | 14:30.42 |
22 | Gete Wami | ETH | 14:30.88 |
24 | Gelete Burka | ETH | 14:31.20 |
29 | Zahra Ouaziz | MAR | 14:32.08 |
Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
4 | Tirunesh Dibaba | ETH | 14:27.554 |
---|---|---|---|
1 | Almaz Ayana | ETH | 14:23.669 |
2 | Meseret Defar | ETH | 14:24.430 |
3 | Genzebe Dibaba | ETH | 14:26.654 |
5 | Hellen Obiri | KEN | 14:28.432 |
6 | Vivian Cheruiyot | KEN | 14:28.812 |
44 | Sifan Hassan | NED | 14:54.327 |
23 | Letesenbet Gidey | ETH | 14:45.225 |
7 | Senbere Teferi | ETH | 14:34.718 |
45 | Liliya Shobukhova | RUS | 14:54.662 |
25 | Agnes Tirop | KEN | 14:47.392 |
30 | Elvan Abeylegesse | TUR | 14:48.829 |
- | Caroline Kipkirui | KEN | 15:10.977 |
- | Jiang Bo | CHN | - |
9 | Sentayehu Ejigu | ETH | 14:35.705 |
16 | Paula Radcliffe | GBR | 14:41.541 |
51 | Olga Yegorova | RUS | 14:57.019 |
12 | Berhane Adere | ETH | 14:38.128 |
8 | Viola Kibiwot | KEN | 14:35.521 |
76 | Dong Yanmei | CHN | 15:05.036 |
Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 5000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1990-luvulta alkaen. Sitä ennen juostiin 3000 metriä ja edelleen kilpailujen ohjelmassa on Suomessa naisilla huomattavasti useammin 3000 metriä kuin 5000 metriä. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 5000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)
1 | Annemari Sandell | 15:10.009 |
---|---|---|
2 | Päivi Tikkanen | 15:40.982 |
3 | Kristiina Mäki | 15:51.690 |
4 | Johanna Lehtinen | 16:00.134 |
5 | Camilla Richardsson | 16:07.982 |
6 | Tuija Jousimaa | 16:09.859 |
7 | Johanna Peiponen | 16:11.559 |
8 | Kirsi Rauta | 16:19.232 |
9 | Kirsi Valasti | 16:21.981 |
10 | Elina Lindgren | 16:23.609 |
11 | Oona Kettunen | 16:28.419 |
12 | Ulla Tuimala | 16:28.465 |
13 | Minna Lamminen | 16:29.438 |
14 | Janica Rauma | 16:31.551 |
15 | Meri Rantanen | 16:40.306 |
16 | Maria Söderström | 16:43.403 |
17 | Tuula Laitinen | 16:44.413 |
18 | Minna Impola | 16:44.870 |
19 | Satu Levelä | 16:45.795 |
20 | Maija Oravamäki | 16:46.824 |
21 | Minna Rasimus | 16:52,042 |
22 | Minna Haka-Risku | 16:53.993 |
23 | Nina Chydenius | 16:54.820 |
24 | Minttu Hukka | 16:59.644 |
25 | Mari Niskanen | 16.49.072 |
26 | Minna-Maria Kangas | 17:00.612 |
27 | Jaana Niemelä | 17:00.634 |
28 | Sanni Klemelä | 17:04.120 |
29 | Anette Byskata | 17:06.477 |
30 | Mira Tuominen | 17:13.427 |
31 | Saara Nikander | 17:16.597 |
32 | Anna-Mari Knuuti | 17:17.995 |
33 | Pauliina Sormunen | 17:20.199 |
34 | Laura Skyttä | 17:21.413 |
35 | Katarina Skräddar | 17:25.085 |
36 | Anne Jääskeläinen | 17:28.200 |
37 | Miia Veikkanen | 17:28.408 |
38 | Päivi Luostarinen | 17:29.112 |
39 | Kaisa Lettojärvi | 17:29.992 |
40 | Suvi Miettinen | 17:34.133 |
41 | Sanna Kullberg | 17:34.419 |
42 | Marjaana Lahti-Koski | 17:35.166 |
43 | Jaana Heiskanen | 17:35.639 |
44 | Pauliina Kanervo | 17:36.785 |
45 | Minna Syvälä | 17:40.089 |
46 | Päivi Friari | 17:40.787 |
47 | Laura Karkkulainen | 17:47.813 |
48 | Johanna Lindholm | 17:49.454 |
49 | Tanja Maimonen | 17:54.957 |
50 | Katri Niemistö | 17:58.910 |
Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:
1 | Annemari Sandell | 14:56.22 |
---|---|---|
3 | Päivi Tikkanen | 15:15.76 |
4 | Kristiina Mäki | 15:31.15 |
5 | Johanna Lehtinen | 15:37.21 |
10 | Camilla Richardsson | 15:57.95 |
7 | Tuija Jousimaa | 15:42.28 |
8 | Johanna Peiponen | 15:43.84 |
16 | Kirsi Rauta | 16:08.53 |
2 | Kirsi Valasti | 15:10.52 |
17 | Elina Lindgren | 16:08.54 |
13 | Oona Kettunen | 16:03.79 |
12 | Ulla Tuimala | 16:03.35 |
20 | Minna Lamminen | 16:12.91 |
11 | Janica Rauma | 16:02.24 |
36 | Meri Rantanen | 16:30.21 |
29 | Maria Söderström | 16:25.62 |
25 | Tuula Laitinen | 16:21.52 |
37 | Minna Impola | 16:30.51 |
18 | Satu Levelä | 16:09.72 |
23 | Maija Oravamäki | 16:20.40 |
Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:
1 | Annemari Sandell | 15:10.009 |
---|---|---|
9 | Kirsi Valasti | 16:21.981 |
2 | Päivi Tikkanen | 15:40.982 |
3 | Kristiina Mäki | 15:51.690 |
4 | Johanna Lehtinen | 16:00.134 |
- | Sandra Eriksson | - |
6 | Tuija Jousimaa | 16:09.859 |
7 | Johanna Peiponen | 16:11.559 |
- | Alisa Vainio | - |
5 | Camilla Richardsson | 16:07.982 |
14 | Janica Rauma | 16:31.551 |
12 | Ulla Tuimala | 16:28.465 |
11 | Oona Kettunen | 16:28.419 |
- | Nina Holmén | - |
- | Ritva Lemettinen | - |
8 | Kirsi Rauta | 16:19.232 |
10 | Elina Lindgren | 16:23.609 |
19 | Satu Levelä | 16:45.795 |
- | Sinikka Keskitalo | - |
13 | Minna Lamminen | 16:29.438 |