tiistai 29. lokakuuta 2019

Uutiskatsaus 44/2019


1. Home sweet home

Löytyykö tästä maasta yhtään ainutta vuoden 1970 jälkeen rakennettua koulua, joka ei olisi homeessa? Tuntuu siltä että mitä uudempi koulu, sitä nopeammin siinä tulee ongelmia. Nyt on ilmeisesti kulminaatiopiste saavutettu, sillä Punkalaitumelle rakennettu koulu on hajalla jo ennen valmistumistaan. Tosin valmistuminen on myöhästynyt pari vuotta suunnitellusta, joten vielä on parantamisen varaa - odottelemme koulua joka on homeessa jo ennen sovittua valmistumisaikaa. Tai ehkäpä koulua, jonka piirustukset homehtuvat jo ennen rakentamisen aloittamista.
Urakoitsija sentään lupasi, että ongelmat korjataan. Ilmeisesti neuvotteluja ei käyty koulurakennuksessa, koska urakoitsijan mukaan ne sujuivat "hyvässä hengessä".


2. Esivalta ja sen kunnioittaminen

Donald Trump vieraili sikäläisen pesisliigan finaalissa eli World Seriesin viidennessä loppuottelussa, kun paikallisjoukkue Washington Nationals oli sinne selvinnyt ensimmäistä kertaa historiassa. Siellä yleisö tervehti häntä "Pankaa hänet vankilaan!". Näin siis ainakin suomalaisen median mukaan, eli ilmeisesti paikalla oli ollut joitakin näin huutaneita. Joka tapauksessa tämä kertoo enemmän Trumpin vastustajista kuin Trumpista. Tuskin samanlaista otsikkoa olisi saatu aikaan, jos Clinton olisi voittanut vaalit. Kyse on instituution kunnioittamisesta. Presidentistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta hänen edustamaansa virkaan tulee suhtautua asianmukaisesti.
Kuten vielä minua enemmän Haloseen nuivasti suhtautuneella kaverillani oli tapana sanoa: "Laki määrää, että esivaltaa tulee totella ja kunnioittaa mutta onneksi se ei ainakaan vielä määrää pitämään siitä."


3. Mielipiteitä ja faktoja

Antti Rinne, tuo vihapuheen suuri guru, antoi opinnäytteen toteamalla Jussi Halla-ahon olevan "mielipiteiltään sairas". Voipa ollakin, en ota kantaa Halla-ahon mielipiteisiin kun hän ei niitä ole erityisemmin esiin tuonut. Epäilen kuitenkin että Rinne tarkoitti Halla-ahon faktoja, jotka ovat sairaita. Tästä voi olla aivan samalla kannalla, mutta ei ole Halla-ahon vika että Suomessa faktat ovat menneet diagnosoitavalle asteelle. Rinteen omien näkemysten terveyden suhteen luovutan puheenvuoron kollega Yrjöperskeleelle, ole hyvä.


4. Pervous huipussaan

Yle teki jutun pariskunnasta ja kohu oli valmis. Kyllä Ylen sivuilta on kaikenlaista saanut lukea, mutta harvoin mitään noin pervoa kuin tämä haastattelu. Ensinnäkin kyseessä oli tosiaan pariskunta, eikä mikään monen hengen kimppa. Toiseksi pariskunta ei edusta keskenään samaa sukupuolta. Kolmanneksi kumpikaan ei halua kieltäytyä lasten hankinnasta ilmastonmuutoksen takia. Neljänneksi kumpikaan osapuoli ei ole etnisesti edistyksellinen. Näistä jutuista ei ole hirmuista kohua syntynyt, joten tämän täytyy olla selvästi rankempaa.
Kyllä Ylen pitäisi osoittaa vähän harkintaa eikä julkaista unettomia öitä aiheuttavia kauhutarinoita pariskunnista, joiden arvoihin kuuluvat koti, uskonto ja isänmaa. Kehtaavatpa mokomat häpeämättömästi olla vieläpä sillä kannalla, että suomalaisten tulisi hallita omaa maataan.


5. Hyvässä seurassa

Greesus Tukholmalainen sai taas uuden kunnianosoituksen kohdalleen, kun tuo Nobelin palkinto meni tällä kertaa sivu suun. Hänen mukaansa nimettiin uusi eläinlaji. Kyseessä on kenialainen kovakuoriainen, jonka tieteelliseksi nimeksi tuli Nelloptodes gretae. Harvoin on eläinlaji saanut nimensä yhtä osuvasti. Mikä on se, joka ei pysty lentämään, on sokea ja paksulla tosiasioita läpäisemättömällä kuorella varustettu? Tässä ei voi mokata, sillä oikeita vastauksia on kaksi.
Greta pääsi hyvään seuraan, sillä myös toinen kiiluvasilmäinen fanaatikko on saanut nimikkoeläimen. Anophthalmus hitleri on niin ikään sokea ja kovakuorinen otus. Tämän lisäksi se elää ja kuolee esikuvansa mukaisesti maan alla, tosin luolassa eikä bunkkerissa.


6. Ny hamstrataan!

Tamperelainen kauppa pisti juhlavuotensa kunniaksi tarjouksen pystyyn ja myi jauhelihaa halvimmillaan euron kilo. Monet kauhistuivat nähdessään kuvia täyteen jauhelihaa lastatuista kärryistä, joissa oli 45 neljänsadan gramman pakettia. Pilallehan tuo menee!
Paskat menee. Pakastin on keksitty. Siellä jauheliha säilyy vähintään kolme kuukautta. Tein pienen laskelman oman huushollin kulutuksesta. Ihan normikulutuksella olisin ostanut täsmälleen tuon määrän. Nyt kun halvalla sai, olisin luultavimmin hankkinut semmoisen kolmenkymmenen kilon lastin. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tässä huushollissa olisi osa muun lihan käytöstä korvattu jauhelihalla normikulutuksen lisäksi ja kolmekymmentä kiloa olisi kadonnut ongelmitta.
Yksinkertaista taloustiedettä on se, että kun halvalla saa tavaraa, joka säilyy pitkään, silloin hamstrataan. Jauheliha on tästä toki huono esimerkki, mutta paljon muuta vastaavaa löytyy. Erinäisiä kertoja kaupankassa on katsonut pitkään kun on nähnyt hamstrausostokset. Energiapatukoiden viimeinen myyntipäivä lähestyy ja hinta on 20 senttiä per patukka? Kaksi laatikollista lähtee mukaan heti. Niissä viimeinen myyntipäivä ei todellakaan ole viimeinen käyttöpäivä ja urheilussa noita kuluu. Osta sata patukkaa, säästät kerralla toistasataa euroa. Tomaattimurskat viimeisessä myyntipäivässä ja hinta on kymmenen senttiä purkki? 20 pakkausta kärreihin. Ne pysyvät kylmiössä käyttökelpoisina ainakin kolme kuukautta ja siinä ajassa tulee takuulla käytettyä.


7. Puhvetissa

Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön mitta täyttyi aamiasbuffetin ruuanhaaskuun määrään. Ihmiset mättivät lautasilleen valtavan määrän tavaraa eivätkä syöneet läheskään kaikkea. Hukkaprosentti kasvoi suureksi. Facebook-päivityksestä alkoi lumipallo-ilmiö, kun monet muutkin alan toimijat kertoivat samasta ilmiöstä. Kerrottiinpa jopa konsteja, joilla he yrittävät vaikuttaa hävikin määrään - vaihtelevin tuloksin.
Parhaiten asian tiivisti ruokatoimittaja, jonka mukaan kyseessä onruuan ja sen valmistukseen osallistuneiden kunnioittaminen - tai sen puute. Asia on täsmälleen noin. Itseäni inhottaa aivan helvetisti se, jos joku laittaa lautaselta ruokaa roskiin. Muistan että edellisen kerran olen tähän syyllistynyt pari vuotta sitten, kun eräässä linjastoruokalassa erehdyin ottamaan minulle aiemmin tuntematonta ruokaa (en enää muista mitä) liikaa. Se ei yksinkertaisesti maistunut syötävältä. Pakotin itseni syömään reilut puolet annoksesta, mutta siihen hyydyin. Tunnen edelleen syyllisyyttä aiheesta. Olen sota-ajan kokeneiden vanhempien lapsi köyhästä perheestä ja ruuan kunnioittaminen on iskoistunut vähän turhankin syvälle. Tiukasti olen kyllä sen omillekin lapsille opettanut - siinä vaiheessa kun on riittävän suuri ottamaan ruokaa itse, niin lautanen pitää syödä tyhjäksi niin kotona, koulussa, kylässä kuin ravintolassakin. Otetaan pieniä annoksia, lisää voi aina hakea. Kerran jossain pizzabuffetissa joku lapsista kysyi, voiko pizzasta jättää reunat syömättä kun joku kaverikin niin oli tehnyt. Ilmoitin että jos kyseessä on annospizza, niin sitten jos ei jaksa, mutta buffetpizzasta syödään kaikki mitä on otettu - tai vähintäänkin asia on niin että uutta palaa ei haeta ellei edellinen ole kokonaan kadonnut. Kyllä minullakin on hotelliaamiaisella tapana syödä joskus varsin tuhdisti, mutta haen mieluummin lisää kuin lastaan kerralla hirmuannoksen. En muista koskaan heittäneeni buffetissa mitään syötäväksi tarkoitettua roskiin.


8. Odotettavissa parempia ennusteita

Meteorologi Pekka Pouta palaa koulunpenkille ja aikoo tehdä kaksikymmentä vuotta sitten kesken jääneen gradunsa loppuun. Tässä onkin jo ihmetyttänyt kun Hornankuusen sääennusteet eivät ole täsmänneet todellisuuden kanssa, mutta nyt löytyi syy: selkeä pätevyysvaje meteorologien keskuudessa. Säätilassa odotettavissa seuraavan parin vuoden kuluessa paranevia ennusteita meteorologien keskuudessa vallitsevan opintopaineen kasvaessa.


9. Suorakulmioita kartalla

USA: ssa on jo vuosia sitten tehty kartta, jossa on hyvinkin tarkasti kuvattu väestön rodullinen jakautuminen korttelin tarkkuudella. Nyttemmin tätä on päivetetty ja on havaittu eristäytymisen olevan entisellään. Eräs tarkemmin asiaa tutkinut huomasi kuitenkin kummallisia poikkeamia. Usein valkoisten asuttaman alueen keskellä oli alue, jota asuttivat mustat. Kaikkein kummallisinta oli se, että nämä alueet olivat aina muodoltaan hyvin säännöllisiä, useimmiten suorakulmioita. Syy selvisi kun tutkija otti vertailuun Google Mapsin. Jokainen näistä mustista saarekkeista osoittautui vankilaksi.


10. Helppo rasti

Kiinassa järjestettiin CISM:in eli kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, joissa yhtenä lajina on suunnistus. Siellä koettiin melkoinen yllätys, kun miesten kisassa toiseksi ylsi aiemmin täysin tuntematon kiinalainen. Naisissa jälki oli vielä hurjempaa, sillä kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton. Kolmoisvoittokaan ei ollut kaukana, sillä neljäskin oli kiinalainen. Taakse jäi melkoinen liuta maailman huippunaisia. Suoritus oli hämmästyttävä, kun huomioi kiinalaisten harjoitelleen suunnistusta vasta vuoden ajan.
Erityisen kova suoritus oli myös siksi, että havaintojen mukaan kiinalaiset vetivät koko matkan urku auki vilkuilematta karttaa juuri lainkaan. Myös viidakkomaiseen maastoon raivatuista, karttaan merkitsemättömistä väylistä oli hyötyä.
Suunnistus on pyrkinyt olympialajiksi jo pitkään. Se juna taisi jo mennä. Nykyään olympialaisiin pääsee lajeja, joissa ei tule hiki. Lisäksi teknologia näyttää ajavan suunnistuksen ohi. Kiinalaisten perinteisempi huijaus oli merkki siitä, että panosten koventuessa huijaushalut kasvavat ja nykyteknologia antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Toistaiseksi on vielä vältytty GPS-paikannuksen ongelmilta ainakin isoissa kisoissa, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa jos ihmisen ihon alle aletaan asentaa mikrosiruja ihan yleisestikin?


11. Nyt poljetaan pohjaan asti!

Britannian pyöräilyliitto järjesti brexitin pornotähtien pyöräilyjoukkueelle. Alan ammattilaiset perustivat harrastepyöräilyjoukkueen "Porn Pedallers Cycling Club". Virallinen peruste hylkäämiselle löytyi sopimattomasta nimestä. Todellinen syy taitaa olla kyllä se, että tuolla porukalla ei ole mitään asiaa amatöörikisoihin, koska kaikki ovat polkemisen ammattilaisia. Siitä ei löydy tietoa, olisivatko he käyttäneet kilpailuasuna kolumbialaisen naisjoukkueen mallia:


12. Kulttuurikokemuksia

Palataan vielä hetkeksi kuukauden takaisiin MM-kisoihin. Suomen naisjoukkue koki lievää kulttuurishokkia havaitessaan, miten naisia kohdellaan arabimaissa. Tämä on hyvä syy siihen, että kulttuurivaihtoa on harjoitettava. Ennakkoluulot karisevat, kun tosiasiat paljastuvat.


13. Sepolla on asiaa

MM-kisoissa onnistuttiin sitten pelleilemään oikein urakalla, kun jaettiin pari säälipronssia. Alas on urheilijan moraali vajonnut, kun ottaa tällaiset vastaan. Aioin kirjoittaa asiasta, mutta Tohmajärven Oraakkeli Seppo Räty sanoikin jo asiasta sen mitä olisin itsekin sanonut. Sen lisäyksen vielä teen, että moukarin säälipronssi oli täysin anteeksiantamaton, mutta pika-aitojen finaalin olisi sääntöpykälän mukaan voinut uusia. Tosin se olisi ollut kohtuutonta voittajaa kohtaan, sillä eihän Ortega enää voitosta kamppaillut. Sääntöihin pitäisi lisätä mahdollisuus häirityn urheilijan uusintajuoksuun, johon saisivat halutessaan osallistua myös häntä paremmin menestyneet. Parempi tulos jäisi voimaan. Taannoinhan USA:n naisten pikaviestijoukkue pääsi olympiafinaaliin, kun sai juosta alkuerän uudelleen soolona tultuaan häirityksi varsinaisessa erässä.


Loppukevennys: Meetvurstit kovilla

Ratsastustallit ovat joutuneet asettamaan painorajoituksia, koska ratsastajien koko on kasvanut. Etenkin keski-ikäisille naisille on ollut kova pala, kun enää ei pääsekään ratsaille noin vain:
”Olen tunnettu siitä, että olen nostanut ratsastajan painoa esille ja saanut aikaan myrskyjä. Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä. En ota kantaa ihmisten painoon, mutta olen yrittäjä ja haluan, että yritykseni hevoset voivat hyvin”, Espoossa sijaitsevan Primus Tallin toimitusjohtaja Kikka Suomio sanoo.
Painoraja vaihtelee. Asiantuntijoiden mukaan sopivin painoraja normaalihevoselle olisi 80 kiloa. Eläinlääkärit arvioivat, että ratsastaja saisi painaa enintään 15-20 % hevosen painosta. Asiasta enempää tietämättä teen sivistyneen arvauksen, että pienillä hevosilla tämä voi olla prosentuaalisesti suurempi (20 %) ja suurilla pienempi (15 %) lukema.
Joka tapauksessa painorajan asettaminen on hevosen terveyden kannalta ymmärrettävää. Hevosparat. En minäkään haluaisi, että yli satakiloinen keski-ikäinen nainen tulisi ratsastamaan minulla.

15 kommenttia:

  1. Valtamediamme ei kerta kaikkiaan kykene julkaisemaan Trumpista asiallista uudinta. Minkäpä he itselleen voivat; yhtä vähän kuin Antelias Äijäfeministi tai hänen Älykkäät Nuoret Naisensa kyetä ymmärtämään Halla-ahon ja hänen kannattajiensa arvomaailmaa, joka perustuu kuten sanottu faktoihin.

    En sanoisi pienen Gretan nimikkoeläimen olevan kovakuoriainen. Ennemmin hänen mukansa tulisi nimetä puhuva papukaija:
    ei sekään ymmärrä mitä se toistelee, mutta tekee sen ääntä säästelemättä.

    Mitä tulee yritykseen menestyä urheilussa protestien kautta, johan sitä kokeiltiin ainakin kerran:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1987

    Ei se oikein onnistu meikäläisiltä.

    Ratsuhevosista ihmettelen noinkin kevyttä painorajaa kuin 80 kg. Keskiajan ratsuhevoset kantoivat kevyesti ritarin, jonka omamassa oli vähintään tuo 80 kg plus haarniskat:
    ritarin ja omansa.
    Mutta nykyajan ratsuhevosethan onkin jalostettu pikkutyttöjen tarpeisiin.

    VastaaPoista
  2. Jaskan uutiskatsaukset ovat siitä kummia, että vaikka ne ovat valtamedioista tuttujen uutisten uudelleensanoituksia, ne laskevat verenpainetta sen nostamisen sijasta. Esimerkiksi vaikka Suomen rakennusala on masentavassa tilassa, niin eihän tälle voi kuin nauraa:

    Tosin valmistuminen on myöhästynyt pari vuotta suunnitellusta, joten vielä on parantamisen varaa - odottelemme koulua joka on homeessa jo ennen sovittua valmistumisaikaa. Tai ehkäpä koulua, jonka piirustukset homehtuvat jo ennen rakentamisen aloittamista.

    VastaaPoista
  3. Noista hmehommeleista, kerran väittelin millanen talo pitää olla ettei homeongelmia, hengityslilmaliito helin kaverin kanssa raksa messuilla, sanoin että sellanen vanha hirsitalo kuten minulla, että tukka heiluu tuulessa kun sisällä on , niin ei oo homeongelmia, ja jos alkaa paleltaa, niin lyö lisää halkoja leivinuuniin :), ei kyllä olekaan ollut homeongelmia, eikä hengitystiesairauksia, vaikka asunut jo pitkälti yli 50v siiinä, pitäs kuulemma olla tiivisumpio ja täynnä koneellista ilmanvaihtoo helin kavereiden mielestä ..

    -jpt-

    VastaaPoista
  4. Taas oli moni kohta niin kohdillaan ja kohdileen irvailtu, että ei voi kuin ihmetellä sanansäilän terävyyttä.

    Kohdassa 4.) voi olla toisenlaistakin näkemystä ilmassa. Itse en nyt ala kooklailemaan taustoja, koska temari ja oikeushyveeseen uskova taistelija nimimerkki "Uuninpankopoika" tietää kertoa pariskunnasta seuraavaa:

    " ...Kansalaiset ovat kuitenkin somessa selvittäneet nopeasti niitä taustoja, jotka toimittajan olisi pitänyt selvittää.

    Nämä nuoret siis uskovat rotuun ja etniseen suomalaisuuteen sekä Francon aikaisen Espanjan kaltaiseen yksipuoluejärjestelmään. Sen lisäksi he ainakin somessa leviävien kuvien lisäksi uskovat tsaarin hallitsemaan Venäjään ja toimivat aktiivisesti Luther-säätiön perustamassa Lähetyshiippakunnassa, joka on lähinnä fundamentalistinen uskonlahko. Se vastustaa naispappeutta ja suhtautuu hyvin kriittisesti tasa-arvoon, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja monikulttuurisuuteen...


    Ota nyt näistäkin selvää, mutta kaikenmoinen uskonlahkoilut ja hiippakuntahommat tuollaisen terveen järjenkäytön lisänä saa varoitusmerkit ja niskakarvat ainakin minulla nousemaan.

    heppa

    VastaaPoista
  5. Tuosta rotukartasta löytyy ehkä vähän selkeämpikin versio:
    http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau

    VastaaPoista
  6. Tuosta rotuasiasta, suomalaiset itikat eivät erottele minkä asian vuoksi, naapurin yksi nainen meni aikoinaan naimisiin kenialaisen miehen kanssa, kaveri oli kova kalamies ja kävi innokkaasti läheisellä joella virvelöimässä, kerranki tuli sieltä päästellen hyvin suomalasittain kirosanoja, "perkeleen itikat.."

    -jpt-

    VastaaPoista
  7. Homehtuvat koulut.

    Kauwan sitten, lasna opintiellä liekkuessani oli kansakoulussa ja myöhemmin oppikoulussakin talonmiespariskunta. Siis talomies ja muijjansa. Ei edistyksellinen gay-pari.

    Talkkari asui koululla, oli siis 24/7 paikan päällä - kauppareissuja yms. lukuun ottamatta. Avasi ja sulki ovet, huolehti ikkunat kiinni ja tarkisti pihahommien kautta, että rakennus oli ehjä kuoreltaan.

    Talomiehen muijja siivosi, huolehti ukkonsa kanssa sisätilojen kunnosta. Vuotavat hanat, vetämätömät viemärit korjattiin / korjautettiin. Ikkunat, niiden pokat ja tiivisteet pidettiin kunnossa. Ja kiinni, sateella auki oleva ikkuna tuottaa helposti ongelmia.

    Oli kouluilla muutakin kiinteistöporukka, vakisiivoojat ja pihahommissa apureita välillä. Lumen auraajaa, luistinradan jäädyttäjää yms.

    Talkkarit pitivät myös ipanat ja teinit kurissa. Pihoilla ei iltaisin parveillut kaikenmaailman notkujia. Eikä koulussa sikailtu.

    Noin yleensä hoitivat taloa kuin kotiansa. Olivat vastuullisia, kykeneviä ja valtuullisia hoitamaan koulurakennusta.

    Luokat tuuletettiin välituntisin, tyhjät luokat. Kostea, tunkkainen ilma päästettiin ulos - ja oppilaat patistettiin ulos. Päällysvaatteita ei tuotu luokkaan ilmaa kostuttamaan, vaatteilla oli paikkansa naulakossa käytävällä.

    Rakennukset pysyivät kunnossa.

    Sittemmin talkkarit ulkoistettiin. Kukaan ei tiennyt säätimien, räppänöiden ja venttiileiden oikeita asentoja. Minkään huoltaminen ei kuulunut kenellekään, Kellään ei ollut vastuuta, valtuutta tai osaamista korjata / korjauttaa oikein mitään. Huoltomies huoltofirmasta kävi silloin tällöin. Siivoojat kilpailutettiin vuosittain, halvin voitti aina. Mikä olisikaan voinut mennä pieleen.

    Lukio, rakennettu 30-luvulla, toista metriä paksut tiiliseinät, korkeat luokat. Aikoinaan todellisten, ylpeiden ammattimiesten rakentama. Kylän ylpeydenaihe. Kansakoulu, 50-luvun lopun tuotos. Aikoinaan moderni ja hieno tiilirakennus. Oppikoulu, 60-luvun alun rakennus. Tiiltä, hyvän arkkitehdin suunnittelema ja osaavien ammattilaisten rahaa säästämättä rakentama.

    Nuo kaikki koulut on tällä vuosikymmenellä purettu sisäilmaongelmien takia. Lisäksi muita kouluja 1880-, 1890-, 1910-, 1920,- , 1930-, 1940-, 1970-, 1980-luvuilta. Suurin osa sisäilmaongelmien takia. Pari tarpeettomina ja sisäilmaongelmaisina.

    Valta, vastuu ja osaaminen ulkoistettiin. Rakennukset purkuun 200 - 800 vuotta ennen aikojaan.

    Oman osansa katastrofiin toi koneellinen ilmastointi. Säätelyyn meni pari vuotta - oikeilta ammattilaisilta. Sitten rehtori tai muu tyhmyri päätti säästää ja sammutti koneet yöksi tai pienensi tehoja.

    Oikeasti, köyhällä ei olisi ollut varaa säästää. Ainakaan ihan väärissä paikoissa.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  8. Puhvettipuhvelit.

    Joskus ruåttinlaivalla ihmettelin aamulla muutamaa ruokailijaa, keräsivät runsaat annokset kaikkea, siis ihan kaikkea, lautaselleen. Yhdelle lautaselle. Ankeriaspala, graavilohta, kinkkua, riimisuolattua härkää, kylmäsavuporoa, prinsinakkeja, munia, lihapullia, pekonia, puuroa, muusia, hedelmäsalaattia. suklaakastiketta, rosollia, suolakurkkua, vesimelonia, ananasta, omenaa, kiwiä, viiliä - siis joka helevetin sorttia. Samalle lautaselle.

    Raxissa taas teini-idiootit heittelee toisiaan spagetilla ja lihapullilla. Ja kaataa huvikseen ranskanperunoita lattialle.

    Noutopöydissä välillä annoskokoja saa ihmetellä, samanlaista hommaa - istumista ja puhelimeen höpöttämistä, välillä hiiren heilahdus - tekevät kollegani mättävät lautaselleen 20 perunaa ja lihakastiketta lautasen kukkuroilleen. Viisi lasia maitoa kuuluu asiaan. Ja kuusi viipaletta leipää. Eivätkö ne syö vapaa-ajallaan? Vain työpaikkalounaan koko päivän aikana?

    Tiedän toki olevani pieniruokainen, kaksi perunaa, pari ottimellista salaattia, kauhallinen lihakastiketta ja lasi vettä riittää hyvin. Lounas ei ole päivän ainoa ateria. Minulle normaali ravintola-annos on yleensä liian suuri. On siis normaalia jättää syömättä osa jonkun muun annostelemasta ruuasta.

    Joskus on itse annosteltu ruoka tuottanut yllätyksen, maku "erikoinen" tai suorastaan kauhea. En semmoisia ole syönyt. Minulle on parikin kokkia ja ravintoloitsijaa ja lääkärini sanonut: saa jättää.

    Ravintoloissa tilaamme Lady of the Housen kanssa usein annokset koko-ohjeella yksi kivenhakkaajan annos ja yksi konttoristineidin annos. Minä otan sen pienemmän. Ihmisillä on erilainen hyötysuhde ruuan suhteen. Tämä on ihan normaalia ja OK.

    Mutta tahallista sikailua ja ahneilua en hyväksy. Miksi joku sotanorsu ottaa 4-5 vuotiaalle ipanalle tusinan nakkeja ja ison keon muusia, kun kaksi nakkia ja lusikallinen muusia olisi muksulle hyvin riittävä annos. Jää muu syömättä. Nähty ja kuultu monesti. Ja aikuisen pitää tietää paljonko syö, ei lautasellisen munakokkelia, puoli kiloa pekonia ja kuusi kananmunaa verran virheario ole normaalia. Eikä ruualla saa leikkiä, kaverille källi - kilo nakkeja lautaselle on huono källi. Ja ne raxin teini-idiootit sais laittaa vedelle jä leivälle viikoksi suolle pakkaseen ojaa kaivamaan.

    Pyssymies

    VastaaPoista

  9. 1) Jaskan kirjoitus taas täyttä timangia:-))) Ei tässä itsekään - lapsuuteni muistaen - viitsi / kehtaa jättää lautaselle ottamaansa ruokaa.

    Mutta sille, joka kommentoi: "ja toimivat aktiivisesti Luther-säätiön perustamassa Lähetyshiippakunnassa, joka on lähinnä fundamentalistinen uskonlahko. Se vastustaa naispappeutta ja suhtautuu hyvin kriittisesti tasa-arvoon, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja monikulttuurisuuteen..."
    Etpä tiennyt, löperö, mitä päästit (kummasta? päästäsi, kun puhuit paskaa Luther - säätiöstä.
    Sen on oikeastaan perustanut ed. arkipiiska makinen (!), joka liian pitkän valtakautensa aikana ajoi kirkon opillisesti ja käytännössä viherpunahälmöjen likkojen temmellyskentäksi. Vanhanajan tavalliset suomalaisjäsenet saivat kuulla olevansa kalkkeutuneita jääriä, joita ei tarvita uudessa uljaassa näköiskirkossa.
    Makisen saldo: Hänen aikanaan puoli miljoonaa suomalaista joutui lähtemään kirkosta. Nyk. arkipiiska jatkaa samalla linjalla.
    Siis oliko ihme, että Luther-säätiö perustettiin !

    VastaaPoista
  10. "Talkkari asui koululla, oli siis 24/7 paikan päällä - kauppareissuja yms. lukuun ottamatta. Avasi ja sulki ovet, huolehti ikkunat kiinni ja tarkisti pihahommien kautta, että rakennus oli ehjä kuoreltaan"

    Onneksi ennätin itsekin käydä enimmät koulut siihen aikaan, kun talkkarit kuuluivat vielä vakiokalustoon. Ja siivoojat sun muut semmoiset olivat ihan vakkareita hekin. Ja totta kyllä, että kiinteistöt olivat tuolloin selvästi paremmassa kondiksessa. Ainakin noin keskimäärin. Jos jokin paikka repsotti, esim lukko ei toiminut, ikkunasta veti, vessa oli tukossa tms, niin eipä tarvinnut muuta kuin vinkata asiasta, niin kyseinen epäkohta oli korjattu viimeistään seuraavana päivänä.

    Siinäpä olisi tosiaan tutkimisen paikka, missä määrin kaikenlaiset sisäilma- ym kiinteistöjen laatuun liittyvät ongelmat ovat paisuneet ja jopa lähteneet käsistä viimeisen neljännesvuosisadan mittaan, kun kaikki mahdollinen huoltotyö on ulkoistettu ja jätetty ns Herran haltuun. Noin äkkiseltään näiden välillä vallitsevan tietyn asiayhteyden saattaisi havaita satunnaisempikin tarkkailija... (mutta ei valitettavasti päättäjä) Vaan niinhän siinä käy, että mikään ei tule lopulta niin kalliiksi kuin väärässä paikassa säästäminen. Sano.

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  11. Qroquius Kad: Eipä tullut ajateltua tosiaan tuota, että keskiajalla kaakit kantoivat ritareita panssareineen ja peitsineen. Enkä oikein usko että hevonen käytettäisiin loppuun parissa vuodessa, kyllä se siihen aikaan arvotavaraa oli. Lienevätkö sitten tosiaan olleet silloin isompia?

    Lauri Stark: Osasyynsä on se kenellä teetetään. Aliurakoitsijan virolainen aliurakoitsija romanialaisella työvoimalla ei välttämättä katso jokaista saumaa niin tarkkaan.

    jpt: Koneellinen ilmanvaihto on varsinainen pölynkeräin ja -levitin.

    heppa: Voipi olla joo, mutta kun suurin osa pöyrystyneistä ei taatusti tuota tiennyt vaan pöyristyi jo Ylen artikkelin perusteella.

    DuPont: Joo, tuosta kirjoitin silloin aikanaan jo huomautuksen. Tässä jutussa oli uudempi mutta totta kyllä epäselvempi versio.

    Pyssymies: Muistan että talonmiehiä on asunut koululla vielä 90-luvun puolella, mutta sittemmin työsuhdeasunnot lienevät kadonneet. Tosin omien lasten kyläkoululla talkkari käytännössä asui siellä...
    En ole onneksi itse ravintolassa joutunut tuollaista porsastelua näkemään. Olisi saattanut verisuoni poksahtaa päästä.

    Terho Hämeenkorpi: Jos evlutkirkko olisi yritys, Mäkinen olisi irtisanottu "tuotannollisista syistä".

    J.Edgar: Kun siirrytään vuokratyövoimaan, sitoutuminen katoaa ja se näkyy kyllä ensin työn jäljessä ja vähän myöhemmin myös kuluissa.

    VastaaPoista
  12. Kiitos!

    Viikko pelastettu. Nykyisen murheen ajan blogivalikoimassa jälleen valon pilkahdus Jaskalta. Synkkien asioiden kuvaamisessa harvinaislaatuista verbaalista ilottelua, jota ei juuri muiden blogeista löydä.

    Seuraavaa odotellen.

    VastaaPoista
  13. "DuPont: Joo, tuosta kirjoitin silloin aikanaan jo huomautuksen. Tässä jutussa oli uudempi mutta totta kyllä epäselvempi versio."

    Kertoo jotain siitä, ettei Yhdysvallat ole niinkään sulatusuuni, vaan pikemminkin tilkkutäkki.

    VastaaPoista
  14. Sotahevosien tunnettu edustaja on Lipitzza, https://en.wikipedia.org/wiki/Lipizzan - englanninkielisen wikipedian linkki. Hepo on aika tyypillinen ratsuväki / ritari - hevonen. Enkun- sen paremmin kuin suomenkielinenkään wiki ei osaa esitellä sotaominaisuuksia kovin hyvin. Hepo on ketterä ja osaa / jaksaa nousta jyrkkään kulmaan takajaloilleen. Ratsastajaan on tällöin hankala ulottua maasta ja ratsastaja toisaalta voi ylhäätä hallita tilannetta sotavasaralla, varstalla morgernstern) ja peitselläänkin.

    Haarniska painaa parikymmentä kiloa, turnajaishaarniska jopa 50 kiloa. Toisaalta osaava ja vahva ratsastaja pystyy vähentämään hevoseen kohdistuvaa rasitusta.

    Toisaalta Brabantinhevonen polveutuu ritarien ratsuista. Painaa tonnin. Saa olla aika tuhti täti, ettei Brabantti sitä jaksa kantaa...

    Pyssymies

    VastaaPoista
  15. Veijo Hoikka: Kiitoksia.

    DuPont: Amerikkalaiset itse käyttivät ainakin vuosikymmen sitten ilmaisua "salaattikulho" eli eri ainekset ovat samassa maljassa mutta eivät sekotu. Nykyään parempi olisi varmaan "tv-tarjotin", sillä eri ainekset ovat omissa lokeroissaan.

    Pyssymies: Kuulostaa järkevältä.

    VastaaPoista