Uusinta: Marginaalilaji

Lukijalle: Tällä kertaa uusinta on hieman erilainen, siinä ei nimittäin ole kaikkea sitä tekstiä mitä alkuperäinen piti sisällään. Piakkoin starttaavat Berliinin EM-kisat, joten päätin pistää uusiksi tämän vertailun. Alkuperäisessä olivat kolmet viimeiset olympia-, MM- ja EM-kisat, tähän vaihdoin niiden tilalle vastaavasti kolmet viimeiset:

Suomalainen yleisurheilu on kriisissä suunnilleen kaikin mahdollisin tavoin. EM-kisoista tuli taloudellisesti takkiin, harrastajien määrä vähenee, arvokisoista ei tule menestystä. Tosin onnistunut hallikausi antaa toivoa.

Yleisurheilun merkittävin ongelma Suomessa on se, että suomalaiset ovat menestyshullua kansaa. Tämä taas on yleisurheilun kannalta taakka, koska:
1) perinteet: ennen muinoin yleisurheilussa tuli rutkasti menestystä; se on edelleen se laji, josta Suomi on saanut ylivoimaisesti eniten olympiamitaleja
2) mitattavuus: tasoero maailman kärkeen on helposti nähtävissä, toisin kuin arvostelu- ja kamppailulajeissa sekä joukkuepeleissä.
3) kilpailun kovuus: yleisurheilu on jalkapallon ohella ainoa aidosti globaali laji, jossa menestyjä voi tulla mistä maasta tahansa ja kuka tahansa voi lajia harrastaa
Seuraus näistä seikoista on se, että yleisurheilu ei kiinnosta, koska siinä menestyksen saavuttaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin marginaalilajeissa. Ei sen paremmin nuoria, jotka eivät ymmärrettävästi halua panostaa kymmentä vuotta ammattimaiseen harjoitteluun, kun somblauksessa pärjää vähemmällä, eikä yleisöä inspiroi MM-kisojen välieräpaikka 400 metrin aidoissa, kun joku voittaa maailmanmestaruuden trossauksen pariviestissä.

Toisaalta nämä kolme seikkaa voivat olla myös voimavaroja, koska:
1) perinteet: meillä on taustaa, miksi ei voitaisi ammentaa inspiraatiota niistä ja menestyä nykyäänkin?
2) mitattavuus: yleisurheilu on lajeista raaimpia, koska tuurilla on vähäinen merkitys eikä muiden selän taakse voi mennä.
3) kilpailun kovuus: pitää vain tajuta, kuinka kova juttu oikeasti on yleisurheilussa menestyminen.

Urheilulajit voidaan jakaa nelikenttään sen mukaan, ovatko ne suosittuja / marginaalisia ja globaaleja / lokaaleja.

Suosittuja lajeja ainakin jossain maassa ovat esimerkiksi jenkkifutis, kriketti, yleisurheilu ja hiihto.
Marginaalisia lajeja ovat jääpallo, vesipallo, painonnosto ja taitoluistelu.
Ero on siinä, että suosittu laji on joissain maissa yksi suosituimmista, kun taas marginaalilaji ei missään ole suosituimpien joukossa.

Globaaleja lajeja ovat esimerkiksi jalkapallo, käsipallo, judo ja tennis.
Lokaaleja lajeja ovat esimerkiksi salibandy, pesäpallo, sumopaini ja hiihto.
Globaalia lajia harrastetaan ympäri maailmaa, lokaali taas on levinneisyysalueeltaan rajoittunut.

Ymmärrettävästi vaikeinta on menestyä lajissa, joka on sekä globaali että suosittu kaikkialla maailmassa. Lisäksi lajin on oltava sellainen, että sen harrastaminen on mahdollista lähes kaikille. Tällaisia lajeja on loppujen lopuksi tasan kaksi, jalkapallo ja yleisurheilu.

Entäpä jos yleisurheilu olisi marginaalilaji, jota harrastettaisiin tosissaan vain muutamassa maassa? Jotakuinkin paristakymmenestä muusta maasta tulisi sitten satunnaisia kisailijoita ja muualla maailmassa koko laji olisi täysin tuntematon?

Yleisurheilussa, etenkin kestävyysjuoksussa, liikkuvat valtavat massat ja menestystä on jo sen takia vaikeampaa saavuttaa kuin vähän harrastetuissa lajeissa. Suomessakin on vuosittain monta juoksukisaa, joissa on enemmän osanottajia kuin koko maailmassa on yleisen sarjan mäkihyppääjiä. Olen tutkinut aiemmin, miten menestystä eri urheilulajeissa voidaan suhteuttaa niiden harrastajamäärien mukaan.

Mikäli yleisurheilua harrastettaisiin maailmalla vähemmän ja se olisi Suomessa yhtä suosittua kuin nykyään, arvokisamenestys olisi ihan eri luokkaa. Kävi jo mielessä, että voisi verrata salibandyyn mutta se nyt olisi jo liikaa, kun lajia harrastetaan vain jollain lailla tosimielessä ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa, jossain määrin Sveitsissä ja Tsekissä. Mutta otin vertailukohdaksi jääkiekon. Jääkiekkoa pelataan laajalti seitsemässä maassa (FIN, SWE, CZE, SVK, RUS, CAN, USA). Vaikka joitakin yksittäisiä huippupelaajia tulee muutamista muistakin maista (NOR, DEN, FRA, SUI, AUT, GER, BLR, UKR, LAT), laji on niissä marginaalinen. Seitsemästä huippumaastakin jääkiekko on kahdessa (USA ja RUS) osassa maata vähän harrastettu laji. Seitsemän maan ulkopuolelta tulevien huippujen määrän voi ajatella aika tarkkaan vastaavan sitä määrää, mikä tulisi Venäjältä ja jenkeistä, jos jääkiekkoa harrastettaisiin siellä kaikkialla. Tämän takia voi aivan hyvin laskea, että yleisurheilussa menestys olisi jääkiekkoon verrattavissa, mikäli yleisurheilua harrastettaisiin vain mainituissa seitsemässä maassa.


Seuraavissa listoissa ovat kolmet viimeisimmät yleisurheilun arvokisat (MM, EM, olympia) siten, että tulosluetteloon on jätetty ainoastaan seitsemän maan (FIN, SWE, CZE, SVK, RUS, CAN, USA) suoritukset. Mukana listoissa ovat kaikki sellaiset suomalaisurheilijat, jotka saivat ainakin alkukilpailussa hyväksytyn suorituksen. Kuten sijoituksista näkyy, käytännössä homma meni siten, että tällä tavoin rajoitetuissa kisoissa melkein kaikki mukana olleet suomalaiset olisivat olleet pistesijoilla. Lisäksi rajoitettuihin kisoihin olisi päässyt mukaan muitakin suomalaisia, joista ehkä jotkut olisivat yltäneet pisteille, mutta tuskin mitaleille.

Rion olympialaiset 2016:

Miehet
400 m aidat
3. Oskari Mörö
Moukari
2. David Söderberg
Keihäs
1. Antti Ruuskanen
7. Tero Pitkämäki
8. Ari Mannio
50 km kävely
2. Jarkko Kinnunen

Naiset
Maraton
6. Anne-Mari Hyryläinen
100 m aidat
5. Nooralotta Neziri
3000 m esteet
4. Sandra Eriksson
Korkeus
6. Linda Sandblom
Seiväs
4. Minna Nikkanen
10. Wilma Murto
Kolmiloikka
2. Kristiina Mäkelä
Keihäs
5. Sanni Utriainen

1 kulta, 3 hopeaa, 1 pronssi. Todellinen menestys: ei mitaleita.


Lontoon MM-kisat 2017:

Miehet
Pituus
7. Arttu Pajulahti
Kolmiloikka
5. Simo Lipsanen
Moukari
4. David Söderberg
Keihäs
3. Tero Pitkämäki
50 km kävely
1. Aleksi Ojala
2. Jarkko Kinnunen

Naiset
Maraton
4. Anne-Mari Hyryläinen
3000 m esteet
5. Camilla Richardsson
Korkeus
10. Linda Sandblom
Seiväs
9. Minna Nikkanen
Kolmiloikka
2. Kristiina Mäkelä

1 kulta, 2 hopeaa, 1 pronssi. Todellinen menestys: ei mitaleita.


Amsterdamin EM-kisat 2016:
200 m
4. Samuli Samuelsson
Puolimaraton
5. Jarkko Järvenpää
110 m aidat
1. Elmo Lakka
400 m aidat
1. Oskari Mörö
5. Jussi Kanervo
Pituus
3. Kristian Bäck
4. Henri Väyrynen
Kuula
2. Arttu Kangas
Moukari
2. David Söderberg
4. Tuomas Seppänen
Keihäs
2. Antti Ruuskanen
6. Tero Pitkämäki
7. Ari Mannio
4 x 100 m
2. Suomi

Naiset
10 000 m
2. Johanna Peiponen
Puolimaraton
2. Anne-Mari Hyryläinen
3. Laura Manninen
5. Minna Lamminen
100 m aidat
2. Nooralotta Neziri
3. Reetta Hurske
400 m aidat
1. Hilla Uusimäki
5. Anniina Laitinen
3000 m esteet
1. Sandra Eriksson
3. Camilla Richardsson
Korkeus
3. Linda Sandblom
Seiväs
3. Wilma Murto
4. Minna Nikkanen
Kolmiloikka
1. Kristiina Mäkelä
Kiekko
3. Salla Sipponen
Moukari
4. Merja Korpela
5. Inga Linna
Keihäs
2. Jenni Kangas
3. Sanni Utriainen
8. Heidi Nokelainen

5 kultaa, 8 hopeaa, 8 pronssia. Todellinen menestys: 1 pronssi.