Lukijalle: Viime aikoina on noussut kohuja kulttuurisesta omimisesta. Pitääpä tässä julkaista äkkiä uusintana tarina kuuluisimmista saamelaisista, ennen kuin tämäkin kielletään sillä perusteella ettei yksikään kirjoittajan esi-isistä ole kuohinut poroa puremalla:
Saamelaisia on koko maailmassa luultavasti alle satatuhatta. Reilusti yli puolet saamelaisista asuu Norjassa, Ruotsissa heitä on alle kaksikymmentätuhatta, Suomessa kuutisen tuhatta ja Venäjällä parituhatta. Tosin saamelaisuuden määritelmä on vähän kyseenalainen; useimmiten käytetty ehto on se, että ainakin yksi isovanhemmista on osannut saamen kieltä. Siis jotakin saamen kielistä. Useimmiten pohjoissaamea, jota puhuu nykyään noin kaksikymmentätuhatta saamelaista. Se on ylivoimaisesti yleisin saamelaiskielistä niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessakin. Seuraavaksi yleisin on Ruotsissa ja osin Norjassa puhuttava luulajansaame noin kahdella tuhannella puhujalla. Muutama sata puhujaa on pelkästään Suomessa puhuttavalla inarinsaamella ja kolttasaamella, jota puhutaan hieman myös Venäjällä, pelkästään Venäjällä puhuttavalla kiltinänsaamella sekä Ruotsin ja Norjan eteläsaamella. Parinkymmenen puhujan varassa ovat Ruotsin uumajan- ja piitimensaame sekä Venäjän turjansaame. Akkalansaamen viimeinen puhuja kuoli kymmenen vuotta sitten ja keminsaame sammui jo 1800-luvulla. Kielten keskinäiset erot ovat suuria; kysyin äskettäin kolttasaamelaiselta asiasta ja hänen mukaansa koltan ja pohjoissaamen ero on suunnilleen sama kuin suomella ja virolla.
Olen joskus piruillut, että henkeä kohti laskettuna saamelaiset ovat Suomen tunnetuimmat ihmiset; varmaan jokaista on haastateltu johonkin mediaan. Saamea puhuvista nuorista melkein joka toinen on ollut telkkarissa Unna Junnan juontajana. Mutta ketkä ovat maailman tunnetuimmat saamelaiset? Anna Googlen se selvittää. Ei muuta kuin nimi lainausmerkeissä hakukenttään ja katsomaan, montako osumaa tuli. Sitten vain Top 10 järjestykseen.
Oli ainakin selvää, että politiikalla ei pitkälle pötkitä. Suomen kautta aikojen ainoa saamelaiskansanedustaja (2007-11) Janne Seurujärvi (8 440 osumaa) (2018: 6 010) olisi tarvinnut kymmenkertaisen määrän päästäkseen listalle. Muista suomensaamelaisista listalle jäivät pääsemättä mm. näyttelijä Anni-Kristiina Juuso (24 900) (2018: 17 600) sekä kirjailijat Nils-Aslak Valkeapää (37 900) (2018: 48 300) ja Hans Aslak Guttorm (53 400) (2018: 1 660).
Menneiden aikojen suuruuksillakaan ei pyyhkinyt hyvin. Norjansaamelainen pohjoissaamen kirjakielen kehittänyt Nils Vibe Stockfleth (27 400) (2018: 1 660) ei yltänyt lähellekään listaa. Yllätysfloppaaja oli Lars Levi Laestadius (26 800) (2018: 24 100) , josta Wikipediaa paremmin kertoo Hikipedia. Laestadius ei pärjännyt edes nykysaamelaisten tärkeimmälle uskonnolliselle johtajalle Tore Johnsenille (82 500) ((2018: 20 900) , joka putosi niukasti listalta.
Yksi eniten osumia saaneista ehdokkaista oli alppihiihtäjä Anja Pärson (396 000) (2018: 148 000), mutta hänen saamelaisuutensa on vähintäänkin kyseenalaista, joten hänet diskvalifioitiin listalta. Edes positiivinen diskriminaatio ei kelvannut perusteluksi hyväksymiseen, vaikka Pärson onkin rikkonut rohkeasti ennakkoluuloja ja osoittanut menemällä naisen kanssa parisuhteeseen, että kaikki ruotsalaiset eivät sittenkään tykkää pojista.
Kaikkien aikojen suurimmaksi saamelaiseksi pitäisi kenties valita Kristina Katarina Larsdotter (3 900) (2018: 1 080) , taiteilijanimeltään Stor-Stina. 210-senttiseksi venähtänyt saamelaisnainen kierteli 1800-luvulla ympäri Eurooppaa esiintyen maailman pisimpänä naisena. Osumien määrä oli kuitenkin aivan liian pieni Top 10 -listaa ajatellen.
10. (2018: 7.) Wimme Saari (86 500) (2018: 129 000)
Enontekiöläinen joikaaja on iso nimi maailmanmusiikissa ja yltää listalle ainoana suomensaamelaisena ja alle 100 000 osumaa saaneena.
9. (2018: 8.) Nils Gaup (170 000) (2018: 101 000)
Norjansaamelainen elokuvaohjaaja tunnetaan parhaiten elokuvasta Kautokeinon kapina, 1800-luvun tositapahtumiin perustuva tarina ohjaajan omasta synnyinkunnasta. Muissa elokuvissaan hän on päässyt ohjaamaan isojakin tähtiä aina James Caanista alkaen.
8. (2018: 6.) Börje Salming (186 000) (2018: 135 000)
Ruotsalaisen kiekkolegendan isä oli saamelainen. Listalla hän olisi luultavasti korkeammalla, ellei ura olisi päättynyt jo ennen internet-aikaa. 17 kautta NHL:ssä, kerran koko liigan ykköstähtikentällisessä ja neljästi kakkostähdistössä. 1148 ottelussa 748 tehopistettä. Myös isoveli Stig oli maajoukkuetasoa.
7. (2018: 10.) Helga Pedersen (200 000) (2018: 45 900)
Ensimmäinen saamelainen jonkin maan hallituksessa. Norjan kalastusasiain ministeri 2005-09.
6. (2018: 5.) Sofia Jannok (392 000) (2018: 200 000)
Ruotsinsaamelaisen joikaajan ja porofarmarin suosioon ei ole ainakaan haitallisesti vaikuttanut ulkonäkö.
5. (2018: 9.) Morten Gamst Pedersen (577 000) (2018: 96 100)
Jalkapalloilija aloitti uransa kotikaupunkinsa Vesisaaren Norildissa, mutta siirtyi 18-vuotiaana Tromssaan. Muutaman onnistuneen kauden jälkeen Blackburn kiinnostui keskikenttämiehestä ja palkkasi osapäiväsaamelaisen. Kymmenen kautta Englannissa ja täksi kaudeksi Turkin liigan Karabüksporiin. Norjan maajoukkueessa 74 ottelua ja 16 maalia. Pelannut myös saamelaisten maajoukkueessa, joka onkin yllättävän kova poppoo usealla ammattilaispelurilla.
4. (2018: 3.) Lars Monsen (671 000) (2018: 380 000)
Yllätysnimi listalla. Norjansaamelainen seikkailija-kirjailija-luennoitsija. Kävellen ja koiravaljakolla halki Kanadan (reissu kesti kaksi ja puoli vuotta) ja muutamia pienempiä projekteja. TV-sarja Nordkalotten 365, jossa heppu hiihti ja tallusteli vuoden ajan yhtä soittoa ympäri Norjan, Ruotsin ja Suomen Lappia.
3. (2018: 4.) Mari Boine (786 000) (2018: 218 000)
Norjansaamelainen Suomen rajalta Karasjoelta on saamelaismusiikin ylivoimaisesti suurin nimi maailmalla.
2. (2018: 1.) Joni Mitchell (1 890 000) (2018: 4 400 000)
Yksi kanadalaislaulajan isovanhemmista oli norjansaamelainen. Tyylilajeina ovat kuitenkin rock, jazz ja pop eikä joikaaminen.
1. (2018: 2.) Renée Zellweger (3 860 000 ilman heittomerkkiä, heittomerkin kanssa vain 796 000) (2018: 3 190 000, heittomerkillä 1 960 000)
Oscar-palkittu näyttelijä on äitinsä puolelta norjansaamelaista sukua ja kävi muutama vuosi sitten Finnmarkissa sukukokouksessa.
Luin tänään blogin, jossa kerrottiin, että neljän tuulen hattu on kompassi! Voiko pitää paikkansa? Ehkä pitää, jänkhällä.
VastaaPoistaLappi ei ole ajankohtainen. Jääkiekko on. Tämän pv US Puheenvuorossa Kaikkien Alojen Asiantuntijat ruotivat kiekkomenetystämme. Samat päät ottavat kantaa taloustaiteisiin, eukuttamiseen, intekroimiseen ja kaikkeen muuhunkin, etenkin persujen Lauraan. Eikö ne häpeä? Yhtä paljon kuin saamelaiset, mutta ei omiaan.
http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255479-miten-marjamaki-ristiinnaulittiin
Jaa-ah. Mitähän saamelaisemme sanoisivat Zellwegerin saamelaisuudesta, tai norjansaamelaisetkaan? Englanninkielinen Wikipedia kun mainitsee hänen äidillään olevan vain "some Sami roots".
VastaaPoistaItselläni on sen verran, että isänisäni isoäiti (en muista miltä puolelta) oli saamelainen. Minulla on siis 1/16-osan verran saamelaista verta, mutta ei sitä lasketa miksikään tässä asiassa. Pelkäänpä pahoin, ettei Renéelläkään taida enempää olla, joten miten relevanttia on listata hänet saamelaiseksi?
Veijo Hoikka: Lapin mies ei tarvitse kompassia. Jos se eksyy, niin se lähtee suorinta tietä kotiin.
VastaaPoistaQroquius Kad: Virallisesti Suomessa määritellään saamelaiseksi henkilö, joka itse pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että
1) hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Niin että jos isänisäsi isoäiti on merkitty saamelaiseksi, ei muuta kuin: Bures boahtin!
Merkitsemisestä en tiedä. Asia tuli esiin viime vuosituhannella isävainaan esitellessä jossain vaiheessa teetettyä sukuselvitystä, jonka paperit olivat jo silloin kellastuneet. Siitä kävi ilmi, että kyseinen sukulaisnainen oli saamelainen, joten ilmeisesti hänet on johonkin sellaiseksi kirjattu.
VastaaPoistaIsävainaalta ei enää voi kysyä, enkä tiedä missä kyseisen sukuselvityksen paperit nykyään ovat. Kaipa asiaa voisi kaivella ko. alueen maistraatista, mutta pelkäänpä pahoin edelleen, ettei minua siltikään taidettaisi saamelaiseksi laskea liiallisen lantalaisuuden johdosta.
Vaikka mistä minä tiedän. Ehkä pitäisi tosiaan ottaa asiasta selvää. En tosin tiedä, mitä saamelaisstatuksella tekisin:
isänpuoleisessa suvussa kun on myös sen saman 1/16-osan lurauksen verran riikinruotsalaista verta, eikä minusta kyllä sellaistakaan taida tulla pelkästään katsomalla olevani sellainen.
Mitähän siitä seuraa ku ostin aikoinaan sellaisen vihreän baijerilaisen huopahatun joka päässä kuljen siellä käydessä. Mahtaa natseja keljuttaa kun omin heidän kulttuurinsa.
VastaaPoistaQroquius Kad: Joo, ja pitää huomioida tuo alkuehto "pitää itseään saamelaisena". Niin että jos alat tuntea vastustamatonta halua tunkea heiniä kenkiisi, ei muuta kuin esiäidin tietoja kaivelemaan ja anomus vetämään saamelaiskäräjille...
VastaaPoistaKumitonttu: Huvittavinta "kulttuurisessa omimisessa" on se, että siitä urputetaan aina länsimaisen kulttuurin luomalla teknologialla. Minun puolestani urputtakoot omimisesta, mutta tehkööt sen siinä tapauksessa tomtom-rummuilla eikä Twitterillä.
Koska asia on internetsissä se on totta: saamelaisten neljäntuulenhattu on peräisin Murmamskin keisarikunnnan aikaisilta puolanjuutalaisilta kauppiailta, jotka taas ovat sen anastaneet ulaaneilta eli se sama nelikulmainen lätsä, jota Puolan asevoima edelleen käyttää. Värikkäät aidot saamenpuvut taas ovat samanlaisia tekeleitä kuin muut kansallisromanttiset kansanpuvut. Sinistä väriä ei esimerkiksi ollut laajalti käytössä ennen kivihiilitervasta tehdyillä aniliiniväreillä teollisesti värjäämällä. Kaikkia kivoja muinaisjuttuja on hauska kehitellä, mutta vähän niillä on tekemistä totuuden kanssa.
VastaaPoistaHauskinta on, että tätä narratiivia aidoista alkuperäiskansoista ei voi mitenkään kyseenalaistaa ilman anteeksipyyntövaatimuksia ym. paskaa.
Ja ei. Ns. alkuperäiskansat eivät elä minkäänlaisessa sopusoinnussa luonnon kanssa. Kaikki otetaan irti mikä lähtee ja esimerkiksi perinteisessä poronhoidossa käytetyt mönkijät ja moottorikelkat tyhjentävät öljynsä lapimiehen, rehellisen lapinmiehen tapaan siihen missä sattuvat olemaan. Kyllä kairaan mahtuu.
Leijuva jalkahiki: Just noin. Kun sivistysmaita syyllistetään saastuttamisesta, niin ei tarvitse muuta kuin katsoa millaista on meno jos ns. alkuperäiskansoille annetaan samat mahdollisuudet.
VastaaPoistaZelwegeriä ei Suomessa saamelaiseksi hyväksyttäisi.
VastaaPoista