Joo, "mitä sitä päälle kylykiinsä syömään", sanoi äitivainaa. Muutoin olen sitä mieltä, että vihervouhotusta niin kasviksilla kuin ilmastoilla ja hiilellä ja sähköllä ja piru ties vielä millä. Tsattan !
Suositusten mukaan lihaa pitää/saisi syödä 500 g/viikko. Mie söin tänään 300 g + höysteet ja nyt on taas näläkä. Huru-ukko PS. Teen tosiaankin raskasta työtä: Luen viherhiertymää käsitteleviä juttuja. Mutta en koko aikaa:)
Joo, se on kyllä ihme miten ituja syömällä perse leviää ettei pöydän taakse mahu. Menkää kattomaan suoritttavaa porsazta, on pakarat piukkana kun juoksee työpisteestä toiseen.
Niin sanotut luonnonsuojelijat ovat omaksuneet idean luonnon tasapainoista kovin puutteellisesti. Tuntuu siltä kuin heitä jotenkin vaivaisi jonkinlainen yleinen syyllisyys siitä että ihminen lajina on yleensä olemassa, ja tuon kummallisen, eksistentiaalisen syyllisyyden lievittämiseksi he sitten vieläkin kummallisemmalla tavalla kieltäytyvät syömästä liharuokaa.
Ikään kuin kaikella muulla lihalla olisi jokin paljon perustavanlaatuisempi olemassaolon oikeus kuin ihmislihalla.
Mutta he ovat väärässä. Ihmisen olemassaolon ei ole sen enempää hänen omaa ansiotaan kuin hänen syytäkään. Ja mitä luonnon tasapainoihin tulee, ihminen voi syödä sekä lihaa että kasviksia, koska hänen oma ruumiinsa ruokkii kuoleman jälkeen niin maan matoja kuin mullasta nousevia kasvejakin. Elämä on kuoleman kautta käytävää vaihtokauppaa.
Noissa "pitää lisätä" tai "pitää vähentää" jutuissa on takana sama ajatustoiminnan perusvirhe, kuin hölmöläisten tukinajossa tai ikkunan teossa. Edellisessä tapauksessahan hölmöläinen ajatteli, että kun laitetaan enemmän tukkia kuormaan, sadaan enemmän kuljetettua kerralla. Niinpä hän sitten latoi lisää tukkeja, hokien hevoselle, että "jos sinä jaksat tuon, niin kyllä sinä jaksat vielä tuonkin". Ja eihän se reki sitten mihinkään liikahtanut, kun hevonen ei jaksanut. Hölmöläisten ikkunanteossa taas kävi niin, että kun tupaan ei ollut saatu valoa säkillä kantamalla, Matti näytti, että kun seinään sahataan ikkuna, siitä sitä valoa tulee. Ja tästäpä hölmöläiset innostuivat, ja sahasivat yhä lisää ja lisää ikkunoita, kunnes tupa romahti.
Tämä maa ja media muistuttaisi ehkä hiukan vähemmän Hölmölän kylää, jos toimittajat oppisivat ajattelemaan edes sen verran, että ymmärtäisivät, että useimmat asia ovat enemmän optimointitehtäviä kuin "jatkuvasti enemmän" tai "jatkuvasti vähemmän" asioita.
Kauwan sitten puhuin kasvisten puolesta kollegalleni, oli nimittäin saanut iskettyä tyttöystävän. Lounaalla sitten vieroksui kasviksia, kaninruokaa.
Kerroin sitten kanien, sonnien ja oriitten suosivan kasviksia - mikä onkaan yhteinen nimittäjä. Muu muu, mahtisonnikin syö rehuja...
Punoitti naamansa mutta myöhemmin kuulin kasvisten alkaneen maistua.
Itse olen kesäisin kuuminpaan aikaan ollut kasviskuurilla, salaattia, grillattua kesäkurpitsaa ja naudan sisäfilettä. Mitäs muuta se naudan liha on kuin ruohoa, josta on suodatettu lehmänpaska pois.
Mikä on kanien, sonnien ja oriiden yhteinen nimittäjä? Mietitäänpä. No ainakin se, että lihansyöjä ihminen pitää niitä vankeudessa, kasvattaa niitä, teurastaa niitä ja syö niiden lihaa. Ne eivät myöskään ole lähelläkään ravintoketjun huippua, jota paikkaa pitää lihansyöjä ihminen.
No joo, onhan näitä. Mutta minä en vankeudessa kasvatettavien saaliseläinten korsista välitä, sillä olen ehta ravintoketjun huipulla lihaa syövä ihminen; en ole puputti, olen tappaja-apina!
Minä olen omnivori, kaikensyöjä. Täysikasvuinen urosihminen, eläin jota kaikki muut eläimet pelkäävät, jos eivät ole sairaita. Myös apinat, mahtisonnit, sudet, tiikerit, karhut - poislukien jääkarhut, eivät vielä tunne ihmmistä.
Sekaruokavalio on ihmisen menestyksen salaisuus, myös yksilötasolla.
Terho Hämeenkorpi: Minun äitivainaallani taas oli tapana sanoa, että söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä hennot sääret.
Huru-ukko: Samoissa lukemissa mennään. Ja lukemisissa myös.
Ihmettelijä: Salaisuus ei ole siinä mitä syö, vaan siinä että kuluttaa sen minkä syö.
Seppo Oikkonen: Kun laskeskelee kuinka paljon maksaa salaatin kuljetus energiasisältöä kohti, alkaa ymmärtää miksi liha on suhteellisen halpaa. Johan markkinatalouden lait määräävät että mikäli lihantuotantoketjun kustannukset olisivat moninkertaiset kasviksiin nähden, tulisi sen hinnankin olla moninkertainen. Silloin kun elettiin enimmäkseen omavaraistaloudessa, näin olikin. Vaan kun nykyään useimmilla ihmisillä se perunapelto ei ole ikkunan alla sen paremmin kuin navetta kivenheiton päässä, niin molemmat ruokatarvikkeet pitää jonkun muun jalostaa ja kuskata, mikä tasoittaa kummasti tuotantokustannuksia lihan eduksi.
Strix Senex: Naulan kantaan. Mutta mitä voit odottaa yhteiskunta- ja valtiotieteen maistereilta ja tohtoreilta, jotka eivät tiedä mitä tarkoittaa derivaatta?
Pyssymies, Qroquius Kad ja anonyymi: En ole koskaan ymmärtänyt väitteitä joiden mukaan kasvissyönti laihduttaa ja lihansyönti lihottaa. Katsokaa eläimiä ja kertokaa minulle, kummat ovat lihavia ja kummat tiukkaa lihasta, kasvissyöjät vai lihansyöjät? Ja mikäli ihmisillä kasvissyönti tosiaan laihduttaa, niin sehän vain todistaa sen, että ihminen on lihansyöjä: kyllä se tiikerikin nälkiintyisi jos popsisi ainoastaan ruohoa, koska sen elimistö ei ole siihen tarkoitettu.
Lihan energiasisältö on parempi, siis se on energisempää. Kun syöt kilon lihaa saat ihan pirusti enemmän energia kuin syömällä kilon salaattia. Kilo pekoniakin lihottaa enemmän kuin kilo naurista. Yllläripylläri. Muita ravinteta voi olla enemmän kasviksissa, mineraaleja, vitamiineja. Siksi sekasyönti on viisasta.
Lihas ei kasva syömällä, ei se syömättäkään kasva toisaalta. Kun treenasin tosissani, painoin 105 - 110 kiloa. Nyt, kun en voi iän, kiireitten ja nivelvaivojen takia enää raataa raskaasti on painoa 75 kiloa. En ikinä ole ollut kovin suuriruokainen, kun poljin takavuosina maantiekisaa parisataa kilometriä päivässä söi huoltoautoa ajanut 1,5m / 45 kiloinen Lady of the House isompia aterioita kuin minä. Siis yhtä usein ja enemmän. Tämä oli vähän sisäpiirivitsi, kun AINA ne toi annokset väärin ravintoloissa, mulle iso annos ja loth sai mun pienen. Kumpikin suosimme pastaa, se on maukasta, tiheää ja sillä on kiva tankata. No, ehkä neitokainen söi kuin lintu, painonsa vuorokaudessa. Ja minä taas olen pieniruokainen, käytän tehokkasti syömäni, pärjään vähällä. Siksi tulen toimeen salaatillakin muutaman päivän.
VastaaPoistaJoo, "mitä sitä päälle kylykiinsä syömään", sanoi äitivainaa. Muutoin olen sitä mieltä, että vihervouhotusta niin kasviksilla kuin ilmastoilla ja hiilellä ja sähköllä ja piru ties vielä millä. Tsattan !
Suositusten mukaan lihaa pitää/saisi syödä 500 g/viikko. Mie söin tänään 300 g + höysteet ja nyt on taas näläkä.
VastaaPoistaHuru-ukko
PS. Teen tosiaankin raskasta työtä: Luen viherhiertymää käsitteleviä juttuja. Mutta en koko aikaa:)
Joo, se on kyllä ihme miten ituja syömällä perse leviää ettei pöydän taakse mahu. Menkää kattomaan suoritttavaa porsazta, on pakarat piukkana kun juoksee työpisteestä toiseen.
VastaaPoistaNiin sanotut luonnonsuojelijat ovat omaksuneet idean luonnon tasapainoista kovin puutteellisesti. Tuntuu siltä kuin heitä jotenkin vaivaisi jonkinlainen yleinen syyllisyys siitä että ihminen lajina on yleensä olemassa, ja tuon kummallisen, eksistentiaalisen syyllisyyden lievittämiseksi he sitten vieläkin kummallisemmalla tavalla kieltäytyvät syömästä liharuokaa.
VastaaPoistaIkään kuin kaikella muulla lihalla olisi jokin paljon perustavanlaatuisempi olemassaolon oikeus kuin ihmislihalla.
Mutta he ovat väärässä. Ihmisen olemassaolon ei ole sen enempää hänen omaa ansiotaan kuin hänen syytäkään. Ja mitä luonnon tasapainoihin tulee, ihminen voi syödä sekä lihaa että kasviksia, koska hänen oma ruumiinsa ruokkii kuoleman jälkeen niin maan matoja kuin mullasta nousevia kasvejakin. Elämä on kuoleman kautta käytävää vaihtokauppaa.
Noissa "pitää lisätä" tai "pitää vähentää" jutuissa on takana sama ajatustoiminnan perusvirhe, kuin hölmöläisten tukinajossa tai ikkunan teossa. Edellisessä tapauksessahan hölmöläinen ajatteli, että kun laitetaan enemmän tukkia kuormaan, sadaan enemmän kuljetettua kerralla. Niinpä hän sitten latoi lisää tukkeja, hokien hevoselle, että "jos sinä jaksat tuon, niin kyllä sinä jaksat vielä tuonkin". Ja eihän se reki sitten mihinkään liikahtanut, kun hevonen ei jaksanut. Hölmöläisten ikkunanteossa taas kävi niin, että kun tupaan ei ollut saatu valoa säkillä kantamalla, Matti näytti, että kun seinään sahataan ikkuna, siitä sitä valoa tulee. Ja tästäpä hölmöläiset innostuivat, ja sahasivat yhä lisää ja lisää ikkunoita, kunnes tupa romahti.
VastaaPoistaTämä maa ja media muistuttaisi ehkä hiukan vähemmän Hölmölän kylää, jos toimittajat oppisivat ajattelemaan edes sen verran, että ymmärtäisivät, että useimmat asia ovat enemmän optimointitehtäviä kuin "jatkuvasti enemmän" tai "jatkuvasti vähemmän" asioita.
Kauwan sitten puhuin kasvisten puolesta kollegalleni, oli nimittäin saanut iskettyä tyttöystävän. Lounaalla sitten vieroksui kasviksia, kaninruokaa.
VastaaPoistaKerroin sitten kanien, sonnien ja oriitten suosivan kasviksia - mikä onkaan yhteinen nimittäjä. Muu muu, mahtisonnikin syö rehuja...
Punoitti naamansa mutta myöhemmin kuulin kasvisten alkaneen maistua.
Itse olen kesäisin kuuminpaan aikaan ollut kasviskuurilla, salaattia, grillattua kesäkurpitsaa ja naudan sisäfilettä. Mitäs muuta se naudan liha on kuin ruohoa, josta on suodatettu lehmänpaska pois.
Pyssymies
Mikä on kanien, sonnien ja oriiden yhteinen nimittäjä?
VastaaPoistaMietitäänpä.
No ainakin se, että lihansyöjä ihminen pitää niitä vankeudessa, kasvattaa niitä, teurastaa niitä ja syö niiden lihaa.
Ne eivät myöskään ole lähelläkään ravintoketjun huippua, jota paikkaa pitää lihansyöjä ihminen.
No joo, onhan näitä.
Mutta minä en vankeudessa kasvatettavien saaliseläinten korsista välitä, sillä olen ehta ravintoketjun huipulla lihaa syövä ihminen;
en ole puputti, olen tappaja-apina!
Minä olen omnivori, kaikensyöjä. Täysikasvuinen urosihminen, eläin jota kaikki muut eläimet pelkäävät, jos eivät ole sairaita. Myös apinat, mahtisonnit, sudet, tiikerit, karhut - poislukien jääkarhut, eivät vielä tunne ihmmistä.
VastaaPoistaSekaruokavalio on ihmisen menestyksen salaisuus, myös yksilötasolla.
Terho Hämeenkorpi: Minun äitivainaallani taas oli tapana sanoa, että söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä hennot sääret.
VastaaPoistaHuru-ukko: Samoissa lukemissa mennään. Ja lukemisissa myös.
Ihmettelijä: Salaisuus ei ole siinä mitä syö, vaan siinä että kuluttaa sen minkä syö.
Seppo Oikkonen: Kun laskeskelee kuinka paljon maksaa salaatin kuljetus energiasisältöä kohti, alkaa ymmärtää miksi liha on suhteellisen halpaa. Johan markkinatalouden lait määräävät että mikäli lihantuotantoketjun kustannukset olisivat moninkertaiset kasviksiin nähden, tulisi sen hinnankin olla moninkertainen. Silloin kun elettiin enimmäkseen omavaraistaloudessa, näin olikin. Vaan kun nykyään useimmilla ihmisillä se perunapelto ei ole ikkunan alla sen paremmin kuin navetta kivenheiton päässä, niin molemmat ruokatarvikkeet pitää jonkun muun jalostaa ja kuskata, mikä tasoittaa kummasti tuotantokustannuksia lihan eduksi.
Strix Senex: Naulan kantaan. Mutta mitä voit odottaa yhteiskunta- ja valtiotieteen maistereilta ja tohtoreilta, jotka eivät tiedä mitä tarkoittaa derivaatta?
Pyssymies, Qroquius Kad ja anonyymi: En ole koskaan ymmärtänyt väitteitä joiden mukaan kasvissyönti laihduttaa ja lihansyönti lihottaa. Katsokaa eläimiä ja kertokaa minulle, kummat ovat lihavia ja kummat tiukkaa lihasta, kasvissyöjät vai lihansyöjät? Ja mikäli ihmisillä kasvissyönti tosiaan laihduttaa, niin sehän vain todistaa sen, että ihminen on lihansyöjä: kyllä se tiikerikin nälkiintyisi jos popsisi ainoastaan ruohoa, koska sen elimistö ei ole siihen tarkoitettu.
Lihan energiasisältö on parempi, siis se on energisempää. Kun syöt kilon lihaa saat ihan pirusti enemmän energia kuin syömällä kilon salaattia. Kilo pekoniakin lihottaa enemmän kuin kilo naurista. Yllläripylläri. Muita ravinteta voi olla enemmän kasviksissa, mineraaleja, vitamiineja. Siksi sekasyönti on viisasta.
VastaaPoistaLihas ei kasva syömällä, ei se syömättäkään kasva toisaalta. Kun treenasin tosissani, painoin 105 - 110 kiloa. Nyt, kun en voi iän, kiireitten ja nivelvaivojen takia enää raataa raskaasti on painoa 75 kiloa. En ikinä ole ollut kovin suuriruokainen, kun poljin takavuosina maantiekisaa parisataa kilometriä päivässä söi huoltoautoa ajanut 1,5m / 45 kiloinen Lady of the House isompia aterioita kuin minä. Siis yhtä usein ja enemmän. Tämä oli vähän sisäpiirivitsi, kun AINA ne toi annokset väärin ravintoloissa, mulle iso annos ja loth sai mun pienen. Kumpikin suosimme pastaa, se on maukasta, tiheää ja sillä on kiva tankata. No, ehkä neitokainen söi kuin lintu, painonsa vuorokaudessa. Ja minä taas olen pieniruokainen, käytän tehokkasti syömäni, pärjään vähällä. Siksi tulen toimeen salaatillakin muutaman päivän.
Pyssymies