Uutiskatsaus 32/2022

1. Rahalla saa ja sähköllä pääsee, mutta kuinka kauas?

Iltapäivälehden juttu pohtii, tuleeko parin tonnin käytetty bensapeli halvemmaksi kuin hinnaltaan yli nelinkertainen käytetty sähköauto. Vertailussa olivat vuoden 2014 mallin Nissan Leaf -töpselikone ja dinosaurusmehua hörppivä vuoden 2007 mallin Ford Mondeo. Autoista tietävät huomannevat heti lievän suuruusluokkaeron vertailukappaleiden välillä ja vuosiluvuista ymmärtävät myöskin käyttöiässä.
Fordin kerrotaan hyvin huollettunakin vieneen reilusti yli kahdeksan litraa satasella, jolloin testin aikaisiksi polttoainekustannuksiksi tuli 21,40 euroa satasella. Nissanin polttoainekulut olivat kuudesosa tästä.
Testi on tehty Moottori-lehden toimesta ja IS lainaa sitä: ”Esimerkiksi 15 000 vuodessa ajava säästää (Leafilla) käyttövoimakustannuksissa jo yhdessä vuodessa 2 655 euroa, eli jos sähköauton ostaisi osamaksulla, olisi autojen välinen hintaero kuitattu alle kolmessa vuodessa”. Tämä onkin ainoa lainaus, tosin IS huomauttaa Moottorin todenneen pitkän matkan talviajon olevan tuskallista.
Joka tapauksessa tästä jutusta välittyy vaikutelma, että kannattaa hankkia sähköauto, koska käyttökuluissa tulee kuitattua hintaero, kunhan tarpeeksi ajaa. Mutta otetaanpa lainaus Moottori-lehden alkuperäisestä jutusta: ”Tämä vertailu ei ole kuitenkaan aivan reilu, sillä Leaf ei ole autona millään osa-alueella Mondeon tasolla – varustelua lukuun ottamatta. Lisäksi kuten olemme kuluneen puolen vuoden aikana todenneet, Leaf soveltuu lähinnä paikallisajoihin.” Kuinkahan paljon paikallisajoa mahtaa yksityishenkilölle kertyä, jos sitä saa 15 000 vuoteen? 50 km päivässä, noin suunnilleen. Ja tällöin kuluu kolme vuotta, että kustannuksissa päästään plusmiinus nollaan. Mikä on todennäköisyys sille, että tänä aikana 15 vuotta vanha bensakone kosahtaa korjaamattomaan kuntoon? Veikkaan että paljon pienempi kuin 10 vuotta vanhalla sähköautolla.
Ja sitten vielä muutama lainaus siitä, millainen olikaan Leafin todellisuus, kun poistutaan sieltä paljon puhutulta mukavuusalueelta, mikä töpseliauton tapauksessa tarkoittaa kaupunkia. Moottori-lehti 6/2022, olkaa hyvä:
”Olemme lähdössä viemään autoa Pohjois-Savon perukoilta takaisin pääkaupunkiseudulle … Tällä kertaa emme todellakaan aio ajaa tuota väliä itse. Se, mitä tuosta seuraa, nähtiin ja koettiin Moottorin numerossa 4/2022 julkaistussa kärsimysnäytelmässä, missä noin 500 kilometrin matkaan kului lopulta noin 20 tuntia. Ehei – nyt suuntaamme keulan kohti Oulua, jonne on Kiuruvedeltä 180 kilometriä. Oulusta jatkamme Helsinkiin autojunalla, joka niin ikään kulkee sähkön voimin.
Reissu ei ala hyvin. … sulake on yön aikana palanut, ja Leafin akun varaustila on pysähtynyt 60 prosentin kohdalle. Junan lähtöön on kuitenkin vielä kahdeksan tuntia, joten kiirettä ei pitäisi tulla. Siis mitä helvettiä? 180 km matkaa ja siihen varataan varmuuden vuoksi kahdeksan tuntia. Kyllä minä olin usein kuullut sähköautoilun yhteydessä sanan ”varaaminen”, mutta luulin sen liittyvän sähköoppiin eikä aikaan.
Ensistoppi pidetään Pyhäjärven perinteisellä Vaskikellolla. Jostain syystä Leaf ottaa siellä energia vastaan vain noin 15 kilowatin teholla … Seuraava pysäkki on vain puolen tunnin ajomatkan päässä Kärsämäellä … Leaf ei ole nytkään ottanut virtaa vastaan yli 20 kW:n teholla … Mutta kun seuraavaksi köröttelemme Pulkkilaan, siellä lataus lähteekin toimimaan … tehokin on nyt yli 40 kW … tarkistan puhelinsovelluksesta latauksen tilanteen – ja eikös se olekin katkennut jo seitsemän minuutin jälkeen! … Pulkkilan Type 2 -tolppakin kieltäytyy yhteistyöstä.
Tässä vaiheessa alkoi jo olla selvää, että perille ei ehdi ajoissa, kun hinaustakaan ei saada ajoissa. Toimittaja peruu illan junamatkan, mutta autopaikasta ei saa enää rahoja takaisin. Lopulta hinausauto saadaan paikalle ja sen voimin päästään 20 km päähän Oulusta, jossa hypätään jälleen töpselileluun koska akun uskotaan riittävän perille asti. Näin käykin. Oulusta sitten varataan hotellihuone. Seuraavana päivänä ei ole kiireitä, koska ainoa autojuna lähtee illalla. Junaan lastaus sujuu ongelmitta, kuten myös yöjunalla ajelu, kunhan on ensin odoteltu tunti junan lähtöä.
Aamukuuden jälkeen juna pysähtyy Pasilan asemalle … Kuorman purkamisessa menee hetki ... Onneksi olemme liikenteessä sähköautolla; (tässä kohtaa sarkasmitutka hälytti) polttomoottoriautoa ei kehtaisi tiiviissä vaunussa pitää käynnissä pakokaasujen vuoksi, mutta Leafin lämmitysvastukset eivät häiritse muiden elämää … Silti tuntuu suorastaan ihanalta siirtyä toimituksen pihassa toisen käyttötesti-Nissanin (sen bensiinillä toimivan) rattiin, ja lähteä ajamaan kohti Savoa ilman pakollisia pysähdyksiä.
Sitten realiteettitarkistus Google Mapsista. Ajoaika Kiuruveden keskustasta Oulun rautatieasemalle 2 h 11 min, matka 181 km. Sähköautolla tähän varattiin siis kahdeksan tuntia, joka ei riittänyt. Ajoaika Helsingin rautatieasemalta Kiuruveden keskustaan 5 h 27 min, matka 483 km. Luultavasti paluumatka bensakoneella vei vähemmän aikaa kuin suunniteltu ajo töpselilelulla, vaikka matka olikin moninkertainen. Puhumattakaan todellisesta ajoajasta.
Vaatinee jo Tampereen toimittelijakoulun käymisen, jotta tästä odysseiasta kykenee kirjoittamaan sähköautoilun kannattavaksi saavan jutun.


2. Mut kun mä haluun!

Mies kävi sukupuolitautien poliklinikalla testissä ja kertoi olevansa lähdössä Berliiniin juhlimaan. Lääkäri huomautti, että homomiesten ei kannattaisi nyt matkustaa sinne, koska apinarokon tartuntavaara on olemassa.
Odotetusti tästä toteamuksesta seurasi närkästyminen.
Sitten mietitään järjellä. Apinarokko tarttuu tunnetusti moninkertaisella todennäköisyydellä homojen välisessä seksissä. Keskustelu käytiin sukupuolitautien poliklinikalla, jonne eivät yleensä tule vierailulle vakaassa parisuhteessa elävät. Tyyppi kertoi olevansa lähdössä nimenomaisesti juhlimaan. Jos lääkäri ei tässä tilanteessa tee varoitusta, hän ei toimi eettisten ohjeiden mukaisesti.
Odottelemme sitä hetkeä, kun seksuaalisen poikkeavuuden aiheuttamista riskeistä varoittaminen kriminalisoidaan.


3. Hyöty irti

Donald Trumpin ex-vaimo Ivana poistui autuaammille meikkimaille. Trump ei olisi Trump, jos ei saisi skandaalia aikaiseksi tästäkin. Hänen tultuaan valituksi presidentiksi Ivana oli ilmaissut halunsa lähteä Tsekkiin suurlähettilääksi. Trumpia ilmeisesti harmitti, kun ei älynnyt käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen eli lähettää ex-vaimonsa toiselle puolelle maapalloa. Nyt hän sitten päätti korjata virheensä ja tienata rahaa.
Hautapaikaksi valikoitui Trumpin omistama golfkenttä New Jerseyssä. Hmm. Äkkiseltään luulisi, ettei kukaan halua nähdä exänsä hautaa lähtiessään kierrokselle. Mutta ehkä Trump haluaa. Mutta jos haluaisi, niin miksi ei kuopata Ivanaa sitten Floridaan, jossa hän enimmäkseen pelaa? Syy löytyy New Jerseyn verolainsäädännöstä. Siellä hautausmaan kiinteistön ja tontin omistava saa vapautuksen sen kiinteistö-, tulo-, myynti- ja käyttöveroista. Laissa ei ole määritelty, kuinka suuren osan tontista tulee olla hautuumaakäytössä. Nyt lienee siten, että Trump hankki Ivanan haudalla melkoiset verovähennykset (jotka eivät kyllä Trumpin elinaikana tule taatusti korvaamaan avioerosta koituneita kustannuksia).
Tämä on kieltämättä veronkiertoa ja Trump saa aikamoista myllytystä, mutta käsi sydämelle: kukapa ei vastaavassa tilanteessa ottaisi hyötyä irti ex-vaimosta?


4. Ilmainen vinkki Venäjän propagandalle

Vladimir Putin juhlisti Venäjän hupenevan laivaston päivää vierailemalla erikoisoperaatioministeri Sergei Shoigun kanssa museossa. Molemmat tarvitsivat kaksi pääsylippua, toisen jolla pääsee sisään ja toisen jolla pääsee ulos. Ulkomaisen median huomio kiinnittyi Putinin selvästi toimintarajoitteiseen oikeaan käteen. Yleisin veikkaus oli jäätyneen olkapään syndrooma, joka esiintyy yleensä 50-55 -vuotiailla miehillä. Tässä vinkki propagandakoneistolle: Vladimir on niin nuorekas, että hänen sairautensakin ovat viisitoista vuotta nuorempien miesten sairauksia! Eikö kelpaa? No, pistetään paremmaksi. Ei Putinin olkapäätä vaivaa mikään keski-ikäisten miesten sairaus. Putinin olkapää on kipeytynyt luonnollisista syistä. Rakastajatar Kabajeva on jumissa Sveitsissä. Vladimir taas on jumissa Venäjällä, viriili mies jos kuka. Laskekaa itse yhteen kaksi plus kaksi ja päätelkää miksi Putinin oikea käsi on kipeä.


5. Naiiviuden riemuvoitto

Ruotsi päätti ajaa armeijansa alas Neuvostoliiton hajottua. Nyt on alkanut hieman kaduttaa. Toivotaan ettei lähiaikoina ala ihan oikeasti kaduttaa.
Tässä oli taas malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos toimii maailmassa sen mukaan millainen maailman pitäisi olla eikä sen mukaan millainen se oikeasti on. Ruotsin kohdalla on vielä todettava, että sen maan poliitikkojen naiiviudessaan tekemistä isoista linjavedoista tämä armeijan alasajo jää jopa hopealle voittaen niukasti pronssipallille jäävää päätöstä liittyä EU:hun. EU:sta sentään pääsee eroon tuskallisesti muutamassa vuodessa kohti kukoistusta, kuten briteistä näkyy, ja armeijan uudelleenrakentamiseenkaan tuskin reilua kymmentä vuotta enempää menee. Sen sijaan se korkeimmalla korokkeellä äläwäbäläänsä pitävä linjanveto oli semmoinen erhe, että siitä ei pääse eroon koskaan.


6. EU toimii kerrankin kuten pitää

Euroopan petostentorjuntaviraston selvityksessä kävi ilmi, että Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex on toiminut säädösten vastaisesti karkottaessaan Kreikkaan kaarnaveneillä pyrkiviä. Raportin mukaan Frontexin johtaja valehteli esimiehilleen ja tuki kreikkalaisia karkotuksissa. Ilmeisesti toiminnalla oli hiljainen hyväksyntä, koska Frontexin toiminnan valvojien palkkaamista hidasteltiin ja työtä vaikeutettiin.
Eikö olekin ironista, että EU:n elimet saavat positiivisia tuloksia aikaan silloin, kun rikkovat EU:n asettamia sääntöjä?


7. EU:n ennätystulos

EU esitti Suomelle uuden vaatimuksen. Raideleveys 1524 mm pitäisi muuttaa yleiseurooppalaiseen leveyteen 1435 mm. Syynä on eurooppalaisen junaliikenteen sujuvuuden helpottaminen.
Vaatimus on niin älytön, että jopa sosiaalidemokraatit vastustavat sitä. Se on jo paljon se, sillä yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat kaikkia mahdollisia EU:n ehdotuksia ja lisäävät vielä bonusta päälle.
Sen verran Brysselissä on karttaa vilkaistu, että Irlannille (raideleveys 1600 mm) myönnettiin poikkeuslupa. Valitettavasti tällä kertaa Brysselissä on ilmeisesti katsottu normaalista poikkeavaa Euroopan karttaa. Tavallisesti näet Manner-Euroopassa olevat kartat katkeavat Vaasan paikkeilla, jolloin Suomellekin olisi myönnetty poikkeuslupa. Nyt käytössä olevasta kartasta ilmeisesti huomattiin, että Suomen ja Ruotsin välillä on maayhteys. Hurjimmassa tapauksessa on saatettu jopa huomata, että Tornion ja Haaparannan välillä oikeasti on myös rautatieyhteys, jossa raideleveys muuttuu. Tämän huomattavan tärkeän kuljetusväylän (mahtaako kulkea edes yhden käden sormilla laskettavaa junamäärää vuorokaudessa) pitäisi sitten rakentaa koko Suomen lähes kymmenentuhannen kilometrin rataverkko uusiksi. Mitenhän EU mahtoi suunnitella mahdollisen Pietarin liikenteen toteutuvaksi?


8. Toistuva uutinen

Blaablaablaa … Petru-Manuel Butnaru ja Liviu-Andrei Ghervase … jäkjäkjäk …kahden vuoden ja yhden kuukauden sekä kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen … käläkäläkälä … muun muassa törkeistä maksuvälinepetoksista ja törkeistä varkauksista … päläpäläpälä … Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi (joka sattuneesta syystä pitää oikeinkirjoituksen varmistamiseksi aina copypasteta linkin jutusta), tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois. Tällä kertaa lisättäköön, että kyseiset Romanian lahjat Suomelle tekivät rötöksensä pääasiassa ryöstelemällä pankkiautomaatilla asioineita vanhuksia.)


9. Lapsista lisää

Annika Saarikko esitti, että joulukuussa maksettaisiin ylimääräinen lapsilisä, koska kulut ovat nousseet odotettua rajummin. Odotetusti tämä sai sekä kannatusta että vastustusta sekä tietysti sen klassisen siltä välitä olevan idiotismin, joka on sekä kannatusta että vastustusta typerämpi vaihtoehto.
Siltä väliltä oleva ehdotus oli, että ylimääräinen lapsilisä maksettaisiin vain pienituloisille lapsiperheille. Lyödäänpä taas märkää rättiä työssäkäyvien kasvoille. He maksavat veroina taatusti omat lapsilisänsä sekä muiden lapsilisät. Nyt tämä tulonsiirto on jälleen kerran köyhdyttämässä yhteiskunnan yritteliäämpää väkeä ja palkitsemassa niitä, jotka eivät tuo omaa korttaan kekoon.
Yhteiskunnan on pidettävä heikommistaan huolta. Mutta yhteiskunnan tehtävä ei ole kannustaa heikompia lisääntymään enemmän kuin tukipylväitään. Sillä tämän viestin lapsilisien kohdentaminen antaa: alemman sosiaaliluokan lapset ovat arvokkaampia.
Kansakunnan tehtävänä on ajatella sen tulevaisuutta. Kummassa yhteiskunnassa mahtaa olla parin sukupolven päässä parempi elellä, siinä missä ylempi sosiaaliluokka saa enemmän lapsia kuin alempi sosiaaliluokka vai päinvastoin?


10. Realismi on törkeyttä

Puolan mäkihyppyvalmennus sai lunta tupaan, kun ilmoitti asettaneensa naishyppääjille painoindeksirajan, jonka ylittäneillä ei ole asiaa maajoukkueeseen.
Kun luin uutisesta, arvelin että olisiko raja asetettu johonkin 18 tienoille. Eikö mitä, se oli 21. Indeksin normaali on välillä 20-25. Ja se on naisia suosiva. En valitettavasti löytänyt googlaamalla, mutta muistan nähneeni asiasta vertailevaa tutkimusta. Ja johan sen kertoo järkikin, että samanpituiset ja -painoiset mies ja nainen eivät ole vertailukelpoisia, koska lähes poikkeuksetta naisella on suurempi rasvaprosentti ja lihas on tiiviimpää, puhumattakaan siitä että miehen luuston rakenne tekee miehen yleensä rotevammaksi. 170-senttiselle normaalipainon yläraja on 72 kg. Sen kokoinen mies ei yleensä näytä ylipainoiselta, mutta nainen näyttää.
Ja nyt puhutaan mäkihypystä. Janne Ahosen painoindeksi oli 19,2 ja hän oli raskastekoisimmasta päästä. Sven Hannawaldilla lukema oli 17,7 – silloin kun hän oli syönyt kunnolla.
Erityistä paheksuntaa aiheutti se, että puolalaiset asettivat rajan vain naisille. Olisiko syynä se, että miehille ei tarvinnut, koska miesten puolella kilpailu on jo valmiiksi niin kovaa, että painoindeksin ollessa yli 21 ei ole mahdollista hypätä niin pitkälle että pääsisi maajoukkueeseen?


11. Haaste

Otsikossa linkki Kalevan kisojen keihäsfinaalista kertovaan juttuun. Itse juttu ei ole niin tärkeä, mutta kommentit ovat. Kirjoitin äskettäin parodian yleisurheilua käsitteleviin lehtijuttuihin tuleviin kommentteihin.
Totesin, että en kerta kaikkiaan pysty vetämään niin alta lipan etteikö todellisuus pistäisi paremmaksi. Niin nytkin. Heti ensimmäinen kommentti Kalevan kisojen keihäsfinaalin tasosta oli: 84m ja risat. Ihan kiva piirikisoihin. Turha lähteä yhtään kauemmas. Jäi ilmeisesti huomaamatta, että sama mies oli tätä huonommalla tuloksella juuri äskettäin MM-kisoissa kuudes. Seuraavat arvokisat ovat EM-kisat. Etelätalon kalevankisaheitolla olisi neljissä viimeisissä EM-kisoissa otettu yksi kulta, yksi hopea, yksi pronssi ja yksi neljäs sija. Tämä on noin Euroopan tasolla ihan kohtuullinen tulos, sanoisin.
Suomen keihästasoa pidetään kommenteissa muutenkin aivan umpisurkeana. Katsotaanpas Tilastopajaa. Suomessa on tänä vuonna: 0 kpl 90 metrin ylittäjiä, 1 kpl 85 metrin ylittäjä, 5 kpl 80 metrin ylittäjiä, 10 kpl 75 metrin ylittäjiä ja 19 kpl 70 metrin ylittäjiä. Maita, joissa kunkin rajan ylittäjiä on enemmän, löytyy:
- 90 m ylittäjiä: Grenada 1, Tsekki 1, Pakistan 1
- 85 m ylittäjiä: Saksa 3, Tsekki 2
- 80 m ylittäjiä: ei yhtään, Saksalla myös 5
- 75 m ylittäjiä: USA 14
- 70 m ylittäjiä: USA 39, Saksa 22
Näyttäkää joku toinen laji, jossa Suomi pärjää tasovertailussa yhtä hyvin. Muu kuin pesäpallo ja ehkä salibandy. Enkä oikein usko että yhdenkään maan mestaruuskilpailussa pronssia olisi otettu tänä vuonna paremmalla tuloksella kuin Toni Keräsen 82,52.
Yleinen itkuvirsi yltyi, kun uutisoitiin EM-kisoihin lähtevästä joukkueesta. ”Turha lähettää, eivät pärjää kumminkaan.” Kuulutan reiluutta. Miesten jalkapallomaajoukkue selvisi viime vuonna upeasti EM-kisoihin ensi kertaa historiassa. Eipä kuulunut valitusvirsiä siitä, että turha lähettää vaikka vaatimustason ylittivätkin, eivät ne kuitenkaan pärjää. Kuten eivät pärjänneetkään (saivat sentään yhdestä ottelusta onnekkaasti pisteitä vaikka vastustajan tähtipelaajan sydänkohtauksesta huolimatta olivat koko ajan alakynnessä), ja jalkapallo on sentään tuurilaji yleisurheiluun verrattuna. Puhumattakaan naisten tämänvuotisesta EM-lopputurnauksesta, jossa jännityksen aiheena oli se, kykeneekö Suomi vastoin odotuksia riistämään edes yhden pisteen alkulohkossa (ei kyennyt).
Nyt esitän haasteen. Suomi oli miesten jalkapallon EM-turnauksessa ensimmäinen pudotuspeleistä karsiutunut eli 17. Naisten turnauksessa Suomi oli alkulohkonsa viimeiseksi jääneistä toiseksi huonoin eli 15. Keskimäärin tämä oli 16. sija, mikä on selvästi parempi kuin sen pitäisi FIFA-rankingin mukaan (miehissä Suomi Euroopan 30, naisissa 19 eli keskimäärin 24,5) olla.
Aion tulevista EM-kisoista laskea kunkin maan 20 parhaan urheilijan keskimääräisen sijoituksen. Tämähän vastaan jalkapallojoukkueen keskimääräistä kokoa ja käytännössä kaikki vähänkin merkittävät maat ainakin tuonsuuruisen joukkueen paikalle lähettävät, joten tilastoaineisto riittää. Sovitaanko että jos se on Suomella parempi kuin tuo jalkapallon tuurilla saatu 16. sija, niin lopetetaan se yleisurheilun tason haukkuminen ainakin siihen asti, kunnes se putoaa samalle tasolle kuin jalkapallo, jooko?
Palataan asiaan parin viikon kuluttua.


Loppukevennys: Kylmä suihku

Tulevan talven energiapulan varalle neuvotaan erilaisia sähkönsäästötapoja. Yksi vahva suositus on se, että suihkussaoloajaksi suositellaan päivittäin viittä minuuttia. En perkele suostu. Siihen saatan venyä että rupean käymään joka päivä suihkussa mutta en kyllä takuulla yli kaksinkertaista siihen kuluvaa aikaa.