Muodikkaasti oikeassa

Aikaansa seuraavilla ihmisillä on tapana noudattaa kulloistakin muotia pukeutumisessaan. Tässä kirjoituksessa ”muodilla” ei kuitenkaan tarkoiteta ulkoasua, vaan yhteiskunnassa vallalla olevaa suuntausta.
Pukeutuminen on yleensä makuasia; käytännössä on ihan sama lämpimänä pysymisen kannalta onko ylläsi punainen vai sininen ulsteri. Toki älyttömyyksiäkin on, kuten muoti jossa kuljetaan nilkat paljaina talvipakkasillakin – akillesjänteet eivät kiitä. Sen sijaan yhteiskunnallinen muoti on lähes aina merkityksellinen sen kannalta, menestyykö vai kärsiikö yhteiskunta. Miettikää nyt vaikka kommunismia.

Yhteiskunnassa kulloinkin vallalla oleva muoti voi olla joko hyödyllinen tai haitallinen. Se kuitenkin on ja pysyy muodissa niin kauan, kunnes muuttuu sisäisestä käytännön pakosta (haitalliset muodit) kuten kommunismi romahtaessaan. Tai sitten yhteiskunnan yleisen suuntauksen muuttuessa (hyödylliset muodit) kuten … niin no, jääköön sanomatta syistä jotka kohta ilmenevät. Viitattakoon nyt vaikka vanhaan kunnon implikaatioketjuun: kovat ajat luovat vastuullisia ihmisiä => vastuulliset ihmiset luovat hyviä aikoja => hyvät ajat luovat huolettomia ihmisiä => huolettomat ihmiset luovat kovia aikoja jne.

Tärkeää on se, millä tavoin ihminen itse ajattelee asioista: onko hän vallitsevan yhteiskunnallisen muodin kannattaja vaiko ei. Tästä saadaan aikaan 2x2-matriisi. Toisella akselilla on se, onko ihminen oikeassa vai väärässä, toisella akselilla onko näkemys muodinmukainen vai ei.
Esimerkkinä voidaan ottaa tämän hetken polttava puheenaihe eli koronarokotteet. Yhteiskunnan vahva näkemys on se, että rokote tulee ottaa. Tässä ei nyt oteta kantaa siihen onko yhteiskunta oikeassa vai väärässä tässä asiassa vai ei. Oleellista on sen kannattama näkemys eli rokote tulee ottaa. Yksilöllä voi olla sama näkemys asiasta tai sitten vastakkainen. Oleellista on se, onko yksilön näkemys oikein vai väärin. (Ei edelleenkään oteta kantaa siihen onko rokotteen ottaminen oikein vai väärin eikä käydä kommenttiosastossa tästä inttämään suuntaan jos toiseenkaan.) Mikäli rokotteen ottaminen on oikea ratkaisu ja yksilö ottaa rokotteen, hän on sekä oikeassa että muodissa. Jos taas hän ei ota rokotetta, hän on sekä väärässä että poissa muodista. Mikäli taas rokotteen ottaminen on virhe ja yksilö ottaa rokotteen, hän on väärässä ja muodissa. Jos hän ei tässä tilanteessa ota rokotetta, hän on oikeassa ja poissa muodista.
On iso ero sillä, onko yhteiskunnallisen muodin kanssa samalla vai eri kannalla. Aivan yhtä iso ero ja usein isompikin kuin sillä, onko todellisuudessa oikeassa vai väärässä.

On toki mahdollista ja suorastaan väistämätöntä, että sekä yhteiskunta että yksilö voivat olla eri asioissa oikeassa ja väärässä. Tuskin yksikään yhteiskunta on kaikissa asioissa oikeassa eikä myöskään kaikissa asioissa väärässä, yksilöstä nyt puhumattakaan. Esimerkiksi yhteiskunta voi aivan hyvin olla väärässä koronarokotteen kanssa (ts. koronarokotteen ottaminen on haitallisempaa kuin ottamitta jättäminen) ja samaan aikaan oikeassa maahanmuuton kanssa (ts. on hyödyllistä rahdata maahan kehitysmaalaisia). Tai päinvastoin. Tai oikeassa molemmissa tai väärässä molemmissa.
Niinpä oikeassa / väärässä ja muodissa / ei muodissa -akseleita tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti. Yleinen esitys on silti aina sama.

Erilaisia mahdollisuuksia 2x2-matriisissa on siis neljä. Jos tarkastellaan näiden neljän vaihtoehdon seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, päädytään siihen että kaksi niistä on neutraaleja, yksi positiivinen ja yksi negatiivinen. Nämä ovat kuitenkin usein erilaisia yksilön ja yhteiskunnan kannalta – se mikä on yksilön kannalta positiivista, ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta sitä. Merkittäköön näitä seurauksia P = positiivinen, O = neutraali ja N = negatiivinen. Tällöin saadaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta yhdeksää mahdollista yhdistelmää (NN, NO, NP, ON, OO, OP, PN, PO, PP). Koska meillä on kuitenkin vain 2x2-matriisi eli neljä mahdollista tilannetta, viisi näistä mahdollisista yhdistelmistä ei voi toteutua. Tämä aiheutuu niiden lyhyen tähtäimen epästabiiliudesta eli ne ajautuvat nopeasti mahdottomaan tilanteeseen. Tästä myöhemmin lisää, aluksi nämä neljä mahdollista yhdistelmää jotka ovat stabiileja lyhyellä aikavälillä ja mitä niistä seuraa.


1. Olet oikeassa ja muodissa

Tämä on yksilön kannalta neutraalia ja yhteiskunnan kannalta positiivista, tilanne OP. Tällainen yhteiskunta kehittyy positiiviseen suuntaan, koska sen arvot ovat oikeita. Ikävä puoli asiassa on se, että järkevät ihmiset ovat tässä yhteiskunnassa lähes aina oikeassa ja näin ollen he eivät kykene saamaan merkittävää kilpailuetua. Tämän seurauksena yhteiskunnallisissa arvoissa tapahtuu väistämättä vähittäistä rappeutumista, jonka takia yhteiskunnallinen muoti tulee muuttumaan. Kyse on vain siitä, kuinka tehokkaasti tätä prosessia kyetään hidastamaan.


2. Olet väärässä ja muodissa

Tämä on yksilön kannalta positiivista ja yhteiskunnan kannalta negatiivista, tilanne PN. Yksilön kannalta positiivinen tilanne syntyy siitä, että järkevät ihmiset ovat enimmäkseen oikeassa. Niinpä jos yksilö on väärässä, hän ei yleensä ole järkevä. Toisaalta koska väärässä oleminen on muodin mukaista, pääsevät nämä väärässä olevat keskinkertaisuudet kykynsä ylittäviin tehtäviin mikä on heidän sosiaalis-ekonomisen asemansa kannalta positiivista. Luonnollisena seurauksena tästä yhteiskunta kärsii, koska johtoon pääsevät väärässä olevat keskinkertaisuudet. Tämä yhteiskunta uudistuu vähittäisen romahduksen kautta, ts. huolettomat ihmiset luovat kovia aikoja, joiden seurauksena muoti muuttuu käytännön pakosta.


3. Olet väärässä ja poissa muodista

Tämä on neutraalia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, tilanne OO. Jos sattuu olemaan väärässä ja oikeassa olevan yhteiskunnallisen muodin vastainen, on vaaraton. Väärässä ja poissa muodista olevat tunnistaa siitä, että yhteiskunta sietää heitä eli he voivat huoletta hörhöillä ja esiintyä julkisesti sanomaansa julistaen. Toki heitä voidaan moittia mutta potkut töistä rikostuomioista nyt puhumattakaan ovat harvinaisia.


4. Olet oikeassa ja poissa muodista

Tämä on yksilön kannalta negatiivista ja yhteiskunnan kannalta neutraalia, tilanne NO. Jos on oikeassa ja vallitsevan muodin vastainen, on vaarallinen. Oikeassa ja poissa muodista olevat tunnistaa siitä, että he esiintyvät usein incognito ja jos tulevat julkisuuteen, heidät demonisoidaan ja heille annetaan rikostuomioita mielivaltaisesti tulkittavien lakipykälien varjolla. Kuinka kovia, riippuu yhteiskunnan totalitaarisuuden asteesta sekä siitä kuinka ilmeistä muodin virheellisyys ja haitallisuus ovat. Länsimaissa tyydytään toistaiseksi yleensä sakkorangaistuksiin siinä missä Neuvostoliitossa löysi itsensä pikapuoliin Kolymajoen rantapenkereeltä lapio kourassa seuraavan kymmenen vuoden ajan.


Nämä neljä vaihtoehtoa kattoivat yhdistelmät OP, PN, OO ja NO. Jäljelle jäävät yhdistelmät ovat NN, NP, ON, PO, PP. Nämä ovat käytännössä mahdottomia. Jos tilanne olisi
1) NN, eli yksilöllä menee huonosti ja yhteiskunnalla myös, mikä on erittäin epävakaa tilanne ja johtaa väistämättä korjausliikkeeseen.
2) NP, yksilöllä menisi huonosti ja sen vaikutus yhteiskuntaan olisi positiivinen, mikä on absurdia.
3) ON, yksilön elämään ei näkemyksellä olisi vaikutusta mutta yhteiskunta olisi epävakaa, mikä ei ole uskottavaa sillä yksilöthän yhteiskuntaa horjuttavat.
4) PO, yksilöllä menisi hyvin ja yhteiskunta ei siitä parantuisi, mikä on absurdia.
5) PP, koska tällöin yhteiskunnassa vallitsisi positiivinen takaisinkytkentä ja se kehittyisi kiihtyvää tahtia paremmaksi.

Viimeinen on oleellinen, koska siihen pitäisi pyrkiä. Se on kuitenkin epävakaa siksi, että ihmisten keskinäinen kilpailu ajaa väistämättä osan kampittamaan toisia oman edun tavoittelussa. Positiiviseen takaisinkytkentään pyrkiminen on kuin metallurgiaa: kamppailua asioiden luonnollista etenemissuuntaa vastaan eli hapettumisen estämistä. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan tulisi tähdätä tämän luonnottoman asiaintilan saavuttamiseen. Tämä tila on kuitenkin väistämätta pelkästään ideaali, joka ei käytännössä toteudu. Aivan samoin kuin ruostuu se auton helmapelti koko ajan joka tapauksessa, kyse on vain sen jatkuvasta korjaamisesta luonnottomaan tilaan. Niinpä jäljelle jäävät ne neljä reaalista vaihtoehtoa, jotka ovat epävakaita ainoastaan pitkällä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä tässä tarkoitetaan minimissään kahtakymmentä vuotta, sellainen neljäkymmentä on varmaan aika lailla normi.

Näistä neljästä vaihtoehdosta vakain on numero 2. Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja vaihtoehto 2 on ainoa, joka on yksilön kannalta positiivinen. Ihmiset kun yleensä ovat valmiimpia työskentelemään oman kuin yhteiskunnan edun eteen. Yhteiskunnan edun eteen työskentely edellyttää huomattavaa yhtenäisyyttä, mikä nähdään siitä että monikulttuuriset yhteiskunnat eivät toimi. Sosiaalidemokratia voi toimia vain ja ainoastaan kansallisvaltiossa, mistä voi ilkikurisesti sanoa että toimiakseen sosiaalidemokratian on oltava kansallissosialismia.
Vaihtoehto numero kahdessa on tietysti se huono puoli, että yhteiskunta kehittyy negatiiviseen suuntaan. Toki asiat voivat yleisesti kehittyä positiiviseen suuntaan, mutta tämä positiivinen kehitys on teknologiasta eikä yhteiskunnasta riippuvaista. Esimerkiksi terveyspalvelut ovat heikentyneet, mutta teknologian kehitys on peittänyt tämän alleen. Ennen oli varaa hoitaa sairaalassa pidempään, nyt ei koska teknologia on mahdollistanut kotihoidon. Vaihtoehto 1 olisi parempi, mutta se ei ole yhtä stabiili kuin vaihtoehto 2 siksi, että vaihtoehdossa 2 yksilö kykenee saavuttamaan itselleen enemmän etuja kuin vaihtoehdossa 1. Tämän takia vaihtoehto 1 pyrkii liukumaan koko ajan kohti vaihtoehto 2:a, mitä prosessia kyetään hidastamaan vain aktiivisilla toimilla.
Erityisen hankalaksi vaihtoehto 2:n tekee se, että sen muuttamiseen tarvitaan vaihtoehto 4:n ihmisiä eli niitä jotka ovat oikeassa ja poissa muodista. Niin kauan kun vaihtoehto 2 edes joten kuten kolkuttelee menemään, sitä ei voi kumota. Tarvitaan valtavan suuri hyötyero virheellisen muodin vaihtamiseen oikeanlaiseen. Yleensä vaihtoehto 4:n ihmiset tajuavatkin tämän eivätkä edes yritä tai sitten vähintäänkin pitävät matalaa profiilia. Vaihtoehto 2 kun on sellainen, että sen kumoamiseen tarvitaan aktiivisia toimia, joita vaihtoehto 2:n stabiliteetti vastustaa. Se on näistä vaihtoehdoista ainoa, jonka tuottama yhteiskunta pysyy ennallaan ilman aktiivisia toimia ja romahtaa vain omaan sisäiseen mahdottomuuteensa.