tiistai 16. maaliskuuta 2021

Sukupuolineutraalius vielä kauempana


Taannoin vertailin, kuinka hyvin 15-vuotiaat pojat pärjäisivät naisia vastaan, jos vuonna 2019 olisi järjestetty maaottelu Suomen naiset vastaan pojat 15 vuotta. Otin vertailuun normaalit Suomi-Ruotsi -maaottelun lajit. Eli yleisurheilun arvokisaohjelma, poislukien maraton, kävelyt ja moniottelut. Tilastoiksi valitsin kauden 2019 tilastot eli poimin sekä 15-vuotiasta pojista että naisista kolme sen kauden parasta suoritusta. Pisteet laskettiin lajeittain maaottelupisteytyksellä eli 7-5-4-3-2-1 ja viesteissä 5-2.

Lopputulos oli, että naiset olisivat voittaneet kolmella pisteellä 206,5 - 203,5.

Vertailu ei kuitenkaan ollut aivan reilu kahdesta syystä. Ensinnäkin muutama laji ei ollut aivan vastaava. 15-vuotiaat pojat juoksevat naisten aitakorkeuksilla ja käyttävät naisten välinepainoja. Lisäksi sileät juoksumatkat ja hyppylajit ovat tietysti samat. Sileillä juoksumatkoilla oli kuitenkin se ongelma, että 1500, 5000 ja 10000 eivät ole 15-vuotiaiden virallisia lajeja. Heidän ainoa 800 metriä pidempi virallinen matkansa on 2000 metriä. Ratkaisin tämän ongelman kohtuullisella approksimaatiolla. Pojat olivat kuitenkin jonkin verran juosseet 1500 metriä, joten otin sen vertailuun sellaisenaan. Naisten 5000 metriä vastaamaan otin poikien 2000 metriä ja 10000 metriä vastaamaan 3000 metriä, jota pojat olivat myös jonkin verran juosseet. Muunsin näiden lajien tulokset vertailukelpoisiksi yleisurheilun kansainvälisiä pistetaulukkoja käyttäen. Samoin menettelin pitkissä aidoissa ja estejuoksuissa, joissa lajit eivät olleet toisiaan vastaavia.

Toinen, merkittävämpi epäreiluus vertailussa oli kuitenkin se, että 15-vuotiailla pojilla oli käytössään vain yksi eli vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka, kun taas naiset saivat olla minkä ikäisiä tahansa. Jos tuon poikien ikäluokan vastustajaksi olisi ottanut minkä tahansa naisten yksittäisen ikäluokan, niin naiset olisivat kärsineet rökäletappion.

Totesin tuolloin, että saatanpa tehdä jatkossa vertailun, jossa laitan samalla tavalla maaotteluun kaikkien aikojen tulokset. Aivan tällaista en kuitenkaan tehnyt. Otin kelvollisiksi vain tulokset vuosilta 2000-2019 eli 20 vuoden ajalta. Näin siksi, että siitä lähtien lajivalikoima on vakiintunut samaksi ja 15-vuotiaiden poikien välinepainot ovat vastanneet naisten vastaavia.

Tällä kertaa en kuitenkaan lähtenyt mihinkään pistekikkailuun. Vaadin tulokset tehdyiksi samoissa lajeissa ilman muunteluja. Tämä toki suosi naisia, koska eiväthän 15-vuotiaat pojat juokse esimerkiksi kymppiä. Näin kuitenkin uskalsi tehdä, koska etukäteen arvasi poikien olevan ylivoimaisia ilman tätä tasoitustakin. Hyväksyin siis vain aidot tulokset. Tästä oli esimerkiksi sellainen seuraus, että 4 x 100 metrin viestin voittajaksi selvisi naisten maajoukkue, vaikka tilastoissa neljänneksi paras poika oli parasta naisjuoksijaa parempi. Mutta kun pojista viestiä ovat juosseet vain seurajoukkueet, joissa ei tietenkään ole samaa tasoa. Toinen esimerkki epäreilusta tilanteesta oli 400 metrin aidoissa, jossa naisten aitakorkeus on 76,2 cm. Pojat juoksevat tällä korkeudella vain 300 metrin aitoja, joten heidän tuloksensa ovat vanhempien ikäluokkien 84,0 -senttisten aitojen kilpailuissa juostuja (ei kuitenkaan miesten 91,4 -senttisillä aidoilla).
Laskin kuitenkin pisteisiin mukaan nekin tulokset, joita ei ollut olemassa. Esimerkiksi 15-vuotiaissa pojissa ei ollut yhtäkään 3000 metrin esteitä juossutta ja jos olisi ollut, niin ei ainakaan naisten estekorkeudella. Tästä huolimatta pojille on laskettu lajista sijoista 4-6 tulevat kuusi pistettä eikä nollaa.

Maaottelu, osallistujat lajeittain, tulokset, lajin jälkeen ensin lajipisteet ja sitten senjälkeinen pistetilanne. Pisteissä naiset ensin. Urheilijoiden joukkueita ei ole merkitty, etunimestä pystynee päättelemään kumpaan joukkueeseen urheilija kuului:


100 m
1. Samuel Purola 10,99
2. Lauri Tuomilehto 11,07
3. Jonathan Åstrand 11,15
4. Johanna Manninen 11,27
5. Hanna-Maari Latvala 11,30
6. Sari Keskitalo 11,44
6 - 16
6 - 16

200 m
1. Samuel Purola 22,35
2. Jonathan Åstrand 22,66
3. Jarmo Eromäki 22,80
4. Johanna Manninen 22,93
5. Hanna-Maari Latvala 22,98
6. Sari Keskitalo 23,43
6 - 16
12 - 32

400 m
1. Ville Wendelin 50,58
2. Antti Toivonen 50,98
3. Markus Koivula 51,46
4. Kirsi Mykkänen 52,27
5. Petra Söderström 52,91
6. Hilla Uusimäki 53,14
6 - 16
18 - 48

800 m
1. Tomi Lehto 1:57.41
2. Matti Välimäki 1:58.09
3. Joonas Rinne 1:58.17
4. Tytti Reho 2:01.39
5. Sara Kuivisto 2:01.85
6. Suvi Myllymäki 2:02.15
6 - 16
24 - 64

1500 m
1. Niklas Heikkilä 4:06.58
2. Johanna Lehtinen 4:06.85
3. Sara Kuivisto 4:08.85
4. Eemil Helander 4:09.52
5. Julius Mäkinen 4:10.07
6. Mari Järvenpää 4:10.33
10 - 12
34 - 76

5000 m
1. Kirsi Valasti 15:10.52
2. Camilla Richardsson 15:37.02
3. Johanna Lehtinen 15:37,21
4. Antti Ihamäki 15:59.30
(ei muita poikien tuloksia listassa)
16 - 6
50 - 82

10000 m
1. Camilla Richardsson 32:39.01
2. Johanna Peiponen 32:51.04 (käsiajalla on parempi tulos)
3. Alisa Vainio 32:58.17
(ei tuloksia, paras 10 km tiellä
Tuomas Jokinen 33:35)
16 - 6
76 - 88

100 m aidat
1. Annimari Korte 12.72
2. Reetta Hurske 12.78
3. Nooralotta Neziri 12.81
4. Konsta Rutonen 12.86
5. Joel Turkka 12.97
6. Juuso Peltola 13.07
16 - 6
92 - 94

400 m aidat (naisten aitakorkeus 76,2 cm, poikien 84,0 cm)
1. Petra Söderström 56,07
2. Hilla Uusimäki 56,33
3. Ilona Ranta 56,48
4. Ossian Newby 58,20
5. Abdirahiim Salah 59,40
6. Janne Kanerva 59,42
16 - 6
108 - 100

3000 m esteet
1. Sandra Eriksson 9:24.70
2. Camilla Richardsson 9:35.27
3. Johanna Lehtinen 9:40.28
Pojilla ei tuloksia.
16 - 6
124 - 106

Korkeus
1. Arttu Mattila 211
2. Jussi Ala-Laurinaho 200
3. Mauri Kaattari 197
4. Ella Junnila 195
5. Linda Sandblom 193
6. Hanna Mikkonen 192
6 - 16
130 - 122

Seiväs
1. Marcus Kytölä 475
2. Juho Alasaari 470
3. Minna Nikkanen 460
4. Wilma Murto 460
5. Elina Lampela 450
5. Jesse Salmi 450
8,5 - 13,5
138,5 - 135,5

Pituus
1. Joni Heikkilä 709
2. Kai Räsänen 674
3. Juho Mäntynen 672
4. Taika Koilahti 669
5. Heli Koivula 665
6. Johanna Halkoaho 663
6 - 16
144,5 - 151,5

Kolmiloikka
1. Heli Koivula 14,39
2. Kristiina Mäkelä 14,31
3. Natalia Kilpeläinen 14,18
4. Jonatan Kinnunen 14,07
5. Oskar Niva 13,84
6. Juho Nieminen 13,84
16 - 6
160,5 - 157,5

Kuula
1. Eero Ahola 22,07
2. Arttu Korkeasalo 20,91
3. Matti Sivonen 19,61
4. Senja Mäkitörmä 16,95
5. Anna Rauhala 16,55
6. Kaisa Kymäläinen 16,15
6 - 16
166,5 - 173,5

Kiekko
1. Eero Ahola 66,92
2. Joni Mattila 66,65
3. Veikko Laitinen 64,87
4. Sanna Kämäräinen 61,07
5. Salla Sipponen 58,36
6. Anita Hietalahti 57,90
6 - 16
172,5 - 189,5

Moukari
1. Max Lampinen 77,78
2. Waltteri Lahtinen 74,54
3. Daniel Ivanoff 74,18
4. Krista Tervo 70,18
5. Mia Strömmer 69,63
6. Merja Korpela 69,56
6 - 16
178,5 - 205,5

Keihäs
1. Oliver Helander 79,06
2. Eemil Porvari 75,10
3. Ari Mannio 74,24
4. Paula Huhtaniemi 64,90
5. Taina Uppa 64,06
6. Mikaela Ingberg 64,03
6 - 16
184,5 - 221,5

4 x 100 m
1. Naiset 43,41
2. Pojat 15 44,34
5 - 2
189,5 - 223,5

4 x 400 m
1. Naiset 3:34.51
Pojilla ei tuloksia
5 - 2
194.5 - 225,5


Vaikka tästä jättäisi pois ne 11 pistettä, jotka pojat saavat ilman tulosta, voittomarginaali olisi edelleen 20 pistettä. Todellisuudessa on selvää, että se olisi paljon enemmän. Toisin kuin tässä, pojat voittaisivat molemmat viestit, koska naisten viestitulos on maajoukkueen ja pojilla seurajoukkueen tekemä - neljänneksi paras poika on molemmissa lajeissa parasta naista nopeampi. Kestävyysmatkoilla pojat luultavasti ottaisivat muutaman pisteen lisää, nyt tulokset ovat vaatimattomia koska aikuisten juoksumatkat ovat erimittaisia kuin pojilla. Luultavasti parhaat naiskestävyysjuoksijat olisivat kuitenkin parempia kuin parhaat 15-vuotiaat pojat. 400 metrin aidoistakin saattaisi herua piste-pari lisää, jos aitakorkeus olisi sama.
Todellisuudessa jos viivalle saisi sekä kaikkien aikojen parhaat naiset että kaikkien aikojen parhaat 15-vuotiaat pojat, maaottelupisteiden ero poikien hyväksi olisi todennäköisesti noin 50 pistettä. Maaottelu päättyisi siis luultavimmin naisten tappioon kutakuinkin lukemin 185 - 235.

Sukupuolineutraalius on aika kaukana, kun 15-vuotiaat pojat ryöpyttävät naisia noin ylivoimaisesti.

Etenkin heittolajeissa kyyti on kylmää. Yksikään nainen ei pärjää kolmanneksi parhaalle pojalle yhdessäkään neljästä lajista. Kuulantyönnössä paras nainen olisi 15-vuotiaiden poikien joukossa sijalla 42, kiekonheitossa 12, moukarinheitossa 11 ja keihäänheitossa 37.
Mielenkiintoinen ilmiö nähdään pituussuuntaisissa hyppylajeissa. Pituudessa pojat ottavat kolmoisvoiton, mutta kolmiloikassa tilanne on täsmälleen päinvastainen eli naisten kolmoisvoitto. Selittäköön ken osaa, minä en.

5 kommenttia:

  1. Vanha kunnon Jaska! Tämän tapaisiakaan en ole muualta löytänyt. Mikä vahinko muuten että maaottelut pääsivät yleisurheilussa hiipumaan, tuskin Jaskakaan yhtä useampaa tuntee, ainakaan vuosittaista? Neutraalikin seuraisi sivusilmällä IA:n järjestämiä sensaatiomaisia uutuuksia: RUS-GER, FRA-GBR, USA-muu Amerikka. Luulisi sponsoreitakin löytyvän siinä kuin ikävystyttävään "timanttiliigaan". Ja saataisiin vihdoin vastaus polttavaan eksistentiaaliseen probleemaan: kannattaako kenenkään olla Belgian kolmanneksi paras kiekonheittäjä? -jussi n

    VastaaPoista
  2. "Mielenkiintoinen ilmiö nähdään pituussuuntaisissa hyppylajeissa.
    Pituudessa pojat ottavat kolmoisvoiton, mutta kolmiloikassa tilanne on täsmälleen päinvastainen eli naisten kolmoisvoitto.
    Selittäköön ken osaa, minä en."

    Voiko olla, että pojilla tapahtuu vielä tuossa iässä kehitystä pituudessa/muutoin joka vaikuttaa jotenkin kolmiloikan rytmiikkaan? (Onko tuo viimeinen edes oikea sana?)
    Vai onko lajikohtainen erikoistuminen pojilla/naisilla eriaikaista?

    Omilta teinivuosilta muistan, että peruskoulun liikuntatunnilla pituushyppy meni helposti mutta kolmiloikka oli ihan perseestä. :)

    VastaaPoista
  3. jussi n: Kiitoksia. Muita vakiomaaotteluita kuin Suomi-Ruotsi ei taida olla. Itse olen ollut pitkään sillä kannalla, että silloinen IAAF teki isoja strategisia virheitä pari-kolmekymmentä vuotta sitten ja yksi niistä oli joukkueaspektin (ts. maaottelut) hylkääminen. Eikä paluuta taida olla luvassa.

    Nimetön: Tuo voi olla yksi selitys. 15-vuotiaalle pojalle tulee äkisti kokoa lisää, jolloin motoriikka menee sekaisin.

    VastaaPoista
  4. Mitkä ovat naisten maailmanennätykset moukarissa ja kuulassa miesten välinein tehtynä? Vai onko niitä tilastoitu/kokeiltu?

    Onko naisten puolella kokeiltu jo 10-ottelua? Onko tietoa, mikä on 7-ottelijoiden oma mielipide, että haluaisivatko he myös 10-ottelun samoin juoksumatkoin kuin miehillä ja samoin pisteytyksin?

    Jääkiekosta tiedämme jo, että naismaajoukkueet saavat murskatappion 14-vuotiaita poikia vastaan. Onko vastaavia koeotteluita järjestetty esimerkiksi käsi-, kori-ja lentopallossa?

    VastaaPoista
  5. Trilisser: Ei ole tilastoitu, tuskin edes tosissaan kokeiltu. Välinepainot ovat niin paljon isommat. Naiset ovat kyllä miesten keihästä harjoituksissa kokeilleet, siinä kun muutos ei ole niin suuri. (Kuula ja moukari 4 kg -> 7,26 kg, kiekko 1 kg -> 2 kg, keihäs vain 600 g -> 800 g). Muistelisin että miesten keihäs lentää naiselta vähän toistakymmentä metriä vähemmän kuin naisten keihäs eli parhaat naiset heittävät miesten välinettä kuutisenkymmentä metriä. Mutta tämä perustuu muistikuvaan.
    Naisten kymmenottelusta on olemassa viralliset säännöt ja epäviralliset ennätykset. Käsittääkseni naisottelijat haluaisivat periaatteessa siirtyä kymmenotteluun, mutta käytännössä eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta missään tapauksessa halua. Syynä on seiväshyppy eli laji, jonka poistamista miestenkin ottelusta on esitetty ja jota ei missään tapauksessa otettaisi mukaan, jos kymmenottelu keksittäisiin nyt. Laji on kallis ja vaikea.
    En tiedä onko vastaavia koeotteluja järjestetty muissa lajeissa. Luulisi että on.

    VastaaPoista