Uutiskatsaus 8/2021

1. Vain katse puuttuu

Viisi tamperelaislukion abiturienttia pukeutui Sanna Mariniksi. Onneksi yhdennäköisyys jäi vain pukeutumiseen, muuten en olisi nukkunut viikkoon ainakaan ilman yövaloa. Tosin epäilen että jos noista viidestä arvottaisiin satunnainen pääministeri, mentäisiin silti parempaan suuntaan.


2. Joukon jatkona

Perussuomalaiset, nuo onnettomat sosiaalituella elävät alkoholisoituneet väkivaltaiset luuserit. Tätä kuvaa media on yrittänyt epätoivon vimmalla maalata. No, nyt löi jälleen kerran todellisuus näpeille. Tutkimuksessa kävi nimittäin ilmi, että suurituloisten ryhmässä perussuomalaisten kannatus on keskimääräistä suurempaa. Odottelemmekin median muuttavan mustamaalausstrategiaansa luusereista riistäjäkapitalisteihin. Tämä 70-lukulainen ilmaus olisikin sopivampi toimittajien oma puoluekannatusjakauma huomioiden.
Tunnustan muuten osasyyllisyyteni asiaan. Tehty tutkimus on Taloustutkimuksen tekemä ja satuin olemaan yksi haastatelluista.


3. Uuden-Seelannin malli

Uusi-Seelanti on onnistunut niittaamaan koronaluvut lähelle nollaa. Iltalehti kyseli, onnistuisiko sama Suomessa. Vaikea sanoa, mutta Uusi-Seelanti on noudattanut aika lailla samaa strategiaa jonka luonnostelin viime keväänä. Ja jota speissarihallitus ei toteuttanut, vaan on koko ajan johdonmukaisesti toteuttanut omalta kannaltaan parasta strategiaa. Eli epidemian tahallista ylläpitoa hiljaisella liekillä.


4. Koronan todellinen syy

Urheilu oli aika lailla seis viime keväänä koronan takia. Mm. jääkiekon SM-liiga keskeytettiin. Tämä oli kova paikka raumalaisille. Olihan Lukko parhaassa lennossa historiallisesti, runkosarjan kakkosena ja kuntokäyrä nousussa. Mestaruustoiveet olivat suurimmillaan sitten edellisen ja ainoan mestaruuden vuodelta 1963, kun sarja katkaistiin. Tänä vuonna Lukko johtaa runkosarjaa. Nyt keskeyttämisriski on taas kohonnut, kun koronaa pukkaa. Ehkä joku korkeampi voima on päättänyt, että Lukko ei saa voittaa mestaruutta. Ja jos ette muuten usko, niin missäs se Suomen pahin koronapesäke nyt olikaan?
Tämä onkin kova paikka sillekin lapsesta asti lukkofanille, joka riemuitsee jokaisesta vahvistuksesta ja runkosarjavoitosta vetämällä lipun salkoon, lyö heti kuukauden palkan vetoa mestaruuden puolesta jos Lukko voittaa kesän Pitsiturnauksessa yhdenkin pelin (muussa tapauksessa vain viikon palkan), vetää lipun puolitankoon Lukon pudottua pleijareissa ja pukeutuu juhannukseen asti säkkiin ja ripottelee tuhkaa päällensä jos Lukko ei edes pääse pleijareihin. Mitähän se mahtaa tehdä jos se mestaruus tulee? Mahdoton sanoa, se kun on vasta kuusikymppinen eikä muista vuotta 1963.


5. Tarkoitushakuista grafiikkaa

”Suomi hohtaa punaisena Euroopan koronakartalla”, hehkutti Iltis. Niinpä hohti. Mutta kartta ei kuvannut koronatartuntojen määrää. Se kuvasi niiden prosentuaalista kasvua. Kartalla esimerkiksi Venäjä ja Ranska olivat vihreällä, koska niissä tartuntojen määrä on ollut laskussa. Ruotsikin oli oranssilla, vaikka siellä koronatartuntojen määrä asukasta kohti on moninkertainen Suomeen nähden. Tällaiset kartat ovat tolkuttoman harhaanjohtavia. Onneksi kuka tahansa tilastotieteen alkeet osaava sen tajuaa. Eli suurimpaan osaan uppoaa kuin häkä.


6. Armollista menoa

Presidentti Niinistö ei ole liiemmin armahdusoikeuttaan käyttänyt. Nyt tuli ensimmäinen armahdus kahteen vuoteen ja todella oikeaan paikkaan. Viisikymppisen naisen ei tarvitse mennä pariksi vuodeksi vankilaan. Hän oli puukottanut väkivaltaista iranilaista aviomiestään ja oikeus oli katsonut tämän tapon yritykseksi. Ei siis itsepuolustukseksi tai edes hätävarjelun liioitteluksi. Olisi mielenkiintoista tietää, miten naisen olisi pitänyt oikeuden mielestä toimia? Jatkaa yhdessä lastensa kanssa turpiinottoa? Ottaa vielä yhden kerran turpiinsa ja lähteä sitten turvakotiin odottamaan, että mies löytää ja tappaa, kuten kulttuuriin kuuluu?


7. Koronan lieveilmiöitä

Koronan ankeina aikoina deittailukin on muuttunut. Ensitreffit sovitaan entistä useammin toisen osapuolen kotiin. Seurauksena on ollut useita raiskaustapauksia. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen mukaan kyseessä on ”pandemian ikävä lieveilmiö”. Oletan että tarkoittavat tässä yhteydessä pandemialla koronaa. Itselleni tulisi kyllä mieleen toinen pandemia, jonka lieve-ilmiöstä tässä lienee ennemminkin kyse, vaikka sitä ei tietenkään voida uutisessa suoraan sanoa.


8. Toistuva uutinen

Blaablaablaa ... Nematollah Nazari … jäkjäkjäk … kahdeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen … käläkäläkälä … törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä … päläpäläpälä … Rovaniemen hovioikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi, tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois.)


9. Kuinka pärjätä töissä

Hesarin toimittaja vietti vuoden Tampereen yliopistolla journalistiikan työelämäprofessorina. En tässä puutu enempää Tampereen yliopiston journalistiikan koulutusohjelmaan, ne tietävät joiden tarvitsee tietää. Hän kirjoittaa kokemuksistaan seuraavasti: ...työelämätaidoilla ei viitata nykyään siihen, että joku osaisi tehdä saappaan, näöntarkastuksen, kerrostalon piirustukset tai radio-ohjelman. Työelämätaidot ovat esimerkiksi itsensä johtamista, projektihallintaa, ajankäytön suunnittelua, tiimityötaitoja ja tietenkin loputonta itsensä kehittämistä.
Hän on aivan oikeassa. Itse tosin olen tiivistänyt saman asian toisin: Nykypäivän työelämässä asiaosaamista merkityksellisempää on se, että onnistuu antamaan itsestään kuvan osaajana osaamisen tasosta riippumatta. Aiemmin työelämässä menestyi osaamisella, nykyään siellä menestyy kehittämällä osaamiseksi uskottuja taitoja.
Lausuntomme tarkoittavat samaa asiaa, tosin itse en osaa lausua sitä yhtä positiivisella tavalla mutta minä en olekaan ammattikirjoittaja. Sen sijaan kirjoituksen loppukaneetin olen sanonut lähes täsmälleen samoin sanoin usealle kanssani saman koulutuksen saaneelle vastavalmistuneelle alaiselleni: Pomon työ on auttaa ja tukea. Mentoriksi voi pyytää melkeinpä ketä vain. Harvassa ovat ihmiset, jotka sanovat ”en ehdi”, jos katsot silmiin ja sanot tarvitsevasi sparraajaa tai haluavasi kehittyä asiassa X tai Y. Edelliselle sparrattavalleni hommasinkin tässä alkuvuodesta suosituksellani uuden työpaikan, kun omassa puljussa ei valitettavasti ollut pätevälle kaverille sopivaa paikkaa auki määräaikaispestin päättyessä.


10. Tuskien taipaleella

Vakiopuheenaihe koulukiusaaminen on noussut taas tapetille surullisen kiusaamissurmatapauksen myötä. Kortensa kekoon kantoi myös vanha vallankumouksellinen Ilkka Taipale puheenvuorossaan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Taipale totesi mm. näin: Hän totesi puheenvuorossaan muun muassa, että ”koulukiusaaminen on myös määritelmäkysymys”.
– Sitä tulee aina olemaan, jos määritellään kaikki koulukiusaamiseksi, eikä sitä kyetä kokonaan juurimaan, kun se liittyy hierarkiaan ja ihmisten välisiin suhteisiin, Taipale sanoi ja jatkoi sitten kertomalla olleensa Järvenpäässä väittelykilpailussa, jossa hänen tehtävänään oli puolustaa näkökantaa ”koulukiusaamisesta on myös hyötyä”.
– Erittäin monet, joita on kiusattu, heistä tulee vahvoja persoonallisuuksia. He pärjäävät paremmin kuin kiusaajat itse, Taipale totesi valtuustossa.
Hän sanoi, ettei pidä ottaa ”tällaista yksinkertaista voivottelukantaa kiusaamiseen, joka on täysin normaalia lasten välisissä suhteissa”.
Kuten odottaa saattoi, Taipale sai niskaansa melkoisen sontakuorman. Näinhän siinä yleensä käy, kun sanoo kuten epämiellyttävä asia on.
Vihjeeksi vanhemmille, jotka pelkäävät lastensa joutuvan koulukiusatuiksi. Jos teillä on mahdollisuus valita, mihin kouluun lapsenne laitatte, ottakaa selville millainen ohjelma koululla on kiusaamisen varalta. Mikäli rehtori kertoo, että heillä on ”Ei meillä kiusata” -ohjelma tms ja kiusaamisvastainen sovitteluryhmä, pysykää kaukana. Jos taas rehtori katsoo kysyjää kummastuneesti ja sanoo ottavansa kiusaajat puhutteluun ja toimivansa sen jälkeen tapauskohtaisesti, niin siinä on teille oikea paikka. Mussuttajat mussuttavat, toiminnan miehet tekevät. Kiusaamista ei millään ohjelmalla lopeteta. Kuten Taipale toteaa:
– Ja toiseksi sanon, että koulukiusaamista on ollut 25 vuotta, ja valtuustossa ei päätetä, loppuuko se Suomessa. Se on tunteisiin vetoava kysymys, josta en muista, puhuiko siitä 20 ihmistä ja kyllä se vähän rasittaa, kun yömyöhään keskustellaan aiheesta, joka ei johda operatiivisiin toimenpiteisiin.


11. Heimolaiset

En yleensä harrasta ”katso mikä piirroshahmo olet” -tyylisiä testejä. Tuli kuitenkin tehtyä testi, jossa kymmenellä asennekysymyksellä tutkittiin, mihin Suomen heimoista kuuluu. Vastailin ja ajattelin että eipä näillä kyllä kovin ihmeellistä tietoa ihmisestä saa. Vaan toisin kävi, testi kykeni arvaamaan kotimaakuntani - josta nostin kytkintä jo alle kaksikymppisenä palaamatta - täysin oikein. Kaipa ne juuret ovat ja pysyvät.


12. Mau ollaan sankareita kaikki

Suomen Kissaliitto myöntää vuosittain Sankarikissan arvonimiä kissoille, jotka ovat toiminnallaan pelastaneet ihmishenkiä tai auttaneet välttämään vakavia sairastapauksia. Tämänvuotisen palkinnon saajat ovat:
Tassu, herätti omistajansa tämän saatua vakavan sairauskohtauksen ja pelasti tämän kuolemasta verenhukkaan.
Günther, joka on koulutettu reagoimaan omistajansa mataliin verensokeriarvoihin.
Viipuri huomasi mikroaaltouunista tulevan savun hajun ja esti tulipalon syttymisen.
Kombo, joka kiinnitti isäntäperheensä huomion keittiön hanan liitosputken vuotoon ja esti vakavan vesivahingon syntymisen.


13. Cooperissa

Ilta-Sanomat paljastaa rockmies Jouni Hynysen salatun menneisyyden: mies on ollut nuoruudessaan kestävyysjuoksija! Hynynen kehuu jutussa juosseensa Cooperin testissä 19-vuotiaana vuonna 1989 tuloksen 3560 metriä ja harjoitelleensa vielä lukioaikana tosissaan keskimatkoilla.
Tunnetusti entiset coopertulokset paranevat noin kymmenen metriä vuodessa. Eli jos on parikymppisenä juossut kolmetonnia, on se muuttunut kolmikymppisenä muistoissa jo 3100 metriin ja viisikymppisenä 3300 metriin. Miten on Hynysen laita?
Tilastopajasta löytyy Hynyselle kaksi tulosta. Molemmat maastojuoksun SM-kisoista 16-vuotiaiden sarjasta. Vuonna 1985 sijoitus oli 82. ja 1986 69. Parhaan vertailukohdan saa vuoden 1985 kisasta, jonka voitti myöhempi estejuoksun nuorten MM-mitalisti Arto Kuusisto. Hynynen jäi Kuusistolle neljän kilometrin matkalla minuutin ja 44 sekuntia. Samana vuonna Kuusisto juoksi 3000 metriä radalla aikaan 8.47,63. Tämä on Cooper-vauhtina noin 4100 metriä. Mikäli oletamme Hynysen häviävän samassa suhteessa myös radalla, saamme hänen kolmentonnin Cooper-vauhdikseen noin 3560 metriä. Eli täsmälleen Cooper-ennätyksen. Tokihan vauhti hidastuisi kolmentonnin jälkeen vähän, mutta toisaalta Hynynen oli Cooperin juostessaan vanhempi. Eli julistamme Hynysen harvinaiseksi yksilöksi: mies ei valehtele edes nuoruusaikaista Cooperin tulostaan! (Niin ei tee kyllä allekirjoittanutkaan – isommat paineet on valehdella tämänhetkinen Cooperin tulos joka on rehellisesti sanoen toista kilometriä huonompi kuin 20 vuotta sitten. Siksi en sitä paljastakaan.)


Loppukevennys: Näärännäppyä pukkaa

Alaskalaisnainen meni ulkohuussiin asioille. Toimitus keskeytyi äkillisesti, kun perseestä näykkäistiin. Näykkäisijäksi paljastui karhu, joka oli närkästynyt siitä mitä nainen aikoi tehdä sen päälle. Haavat eivät olleet vakavia eikä oleellisille elimille aiheutunut pysyviä haittoja. Karhua ei saatu kiinni, mutta sen tunnistamisen luulisi olevan helppoa. On vain löydettävä kontio, jonka silmässä on näärännäppy. Vanha suomalainen kansanperinne näet tietää kertoa, että huussin alle piiloutuneille tirkistelijöille kehittyy tämä rasvapatti rangaistukseksi.