tiistai 19. tammikuuta 2021

Vuonna 1995


Tämän blogin vakioaiheisiin kuuluu yhteiskuntien toimivuuden tarkastelu. Olisi yhteiskuntatieteellisesti hyvin käyttökelpoista, jos kykenisi sopivista lähtökohdista ennustamaan yhteiskunnan menestystä.
Yhteiskunnan menestykseen vaikuttaa kaiken järjen mukaan suuresti sattuma, jonka vaikutusta on mahdoton ennustaa – ei sitä muuten sattumaksi sanottaisikaan. Lisäksi yleisesti tunnustettuja vaikutuksia on valitulla yhteiskuntajärjestelmällä sekä luonnonvaroilla. Yhteiskuntajärjestelmästä on helppo empiirisiin kokemuksiin vedoten todeta, että sosialistinen järjestelmä on tuottanut kehnoja tuloksia eivätkä muutkaan diktatoriset järjestelmät ole yleensä erityisen hyvin menestyneet. Luonnonvarojen vaikutuksesta ollaan montaa mieltä, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä huomattavat luonnonvarat tuottavat yhteiskunnalle vaurautta. Pitkällä tähtäimellä eli luonnonvarojen ehtyessä saattaa sitten käydä ohraisesti, kun on tuudittauduttu helppoon rahantuloon varautumatta tulevaisuuteen. Uskonnon merkitys yhteiskunnan menestykselle on sitten jo arempi asia käsiteltäväksi puhumattakaan väestönlaadun merkityksestä. Tässä blogissa ei kuitenkaan ole ennenkään kuvia kumarreltu, joten ei kuin mallintamaan vaan.

Erityisen hankala haaste on valita mittari, joka kuvaa yhteiskunnan menestymistä. Paras – jos kohta ei välttämättä edes hyvä – mittari tälle on asukasta kohti laskettu BKT. BKT:hen liittyvät ongelmat ovat sekä tilastojen luotettavuus että sen korrelointi todellisen hyvinvoinnin, mitä se sitten onkin, kanssa. Paremman puutteessa tämä on kuitenkin valittu mittariksi.
Tutkimusvuodeksi on valittu vuoden 1995 tilanne perustelluista syistä. Tämän vuoden BKT:t löytyvät kätevästi vuoden 1999 Mitä-Missä-Milloin -kirjasta. Koska halutaan tutkia myös yhteiskuntamallin toimivuutta, on järkevää tutkia tilannetta jossa sosialismin romahduksen jälkeinen vaikutus ei ole vielä juurikaan ehtinyt eliminoitua. Lisäbonuksena vuoden valinnassa on se, että vuonna 1995 kansat asuivat vielä omissa valtioissaan, jolloin väestö ja uskonnot eivät olleet vielä merkittävästi ehtineet monikulttuuristua.

Tutkimukseen otettiin jokainen maa, jonka väkiluku ylitti miljoonan. Tämä siksi, että sitä pienemmissä maissa satunnainen vaihtelu saattaa olla huomattavaa eivätkä tilastotkaan anna uskottavaa kuvaa. Sitä paitsi vanhan neuvostovitsin mukaan Monaco ei voi olla kommunistinen, koska niin suuri onnettomuus ei mahdu niin pieneen maahan.
Tutkittaviksi muuttujiksi otettiin neljä asiaa: luonnonvarat, yhteiskuntajärjestelmä, vallitseva uskonto ja väestön koostumus. Jokainen pisteytettiin välille 0-6.

Luonnonvarat pisteytettiin vain poikkeustapauksissa, joissa maan luonnonvarat suhteessa sen väestömäärään ovat huomattavan suuret. Käytännössä tämä koski öljyä, joissain tapauksissa muita kaivosteollisuuden tuotteita kuten kultaa. Saadakseen tästä pisteitä maassa täytyi olla todella poikkeukselliset luonnonvarat, pisteitä sai vain 25 maata 123:n jäädessä nollille. Esimerkkejä pisteytyksestä:
6 – Kuwait, valtavat öljyvarat
5 – Saudi-Arabia, valtavat öljyvarat mutta väestöäkin on
4 – Gabon, öljyvaroja
3 – Iran, öljyvaroja mutta paljon väestöä
2 – Namibia, kultaa ja muita kaivostuotteita
1 – Australia, kultaa mutta väestöäkin on
0 – Tanska, ei merkittäviä luonnonvaroja

Yhteiskuntajärjestelmä pisteytettiin subjektiivisesti sen mukaan, miten diktatorinen/sosialistinen se oli 1980-luvun lopussa. Esimerkkejä:
0 – demokraattinen, Ruotsi
1 – osin diktatorinen, Etelä-Afrikka
2 – diktatorinen, Libya
3 – diktatorinen sosialistisin piirtein, Burkina Faso
4 – sosialistinen, ex-Jugoslavia
5 – lievästi kommunistinen, Unkari ja useimmat itäblokin maat
6 – puhtaasti kommunistinen, ex-Neuvostoliitto


Uskonto pisteytettiin seuraavan taulukon mukaan laskemalla väestön keskiarvo. Esimerkkejä:
0 – protestanttinen, juutalainen, uskonnoton: Norja
1 – katolilainen, ortodoksinen: Bulgaria
2 – buddhalainen, shintolainen tms: Japani
3 – keskiarvolaskennan tulos: Sri Lanka
4 – hindulainen, animistinen: Intia
5 – keskiarvolaskennan tulos: Albania
6 – islamilainen: Algeria

Väestö eli kaikkein tulenarin muuttuja laskettiin myös keskiarvona seuraavin painotuksin. Esimerkkejä:
0 – pohjoiseurooppalainen: Saksa
1 – itäaasialainen, eteläeurooppalainen: Italia
2 – kaakkoisaasialainen, keskiaasialainen: Malesia
3 – eteläaasialainen, lähi-itäläinen, polynesialainen: Jemen
4 – Amerikan alkuperäiskansat, melanesialainen: Papua-Uusi-Guinea
5 – keskiarvolaskennan tulos: Haiti
6 – afrikkalainen: Senegal

Huomautus: Kaikki mahdolliset arviot tehtiin ennen BKT:n tarkistamista, ettei tämä tieto vaikuttaisi arvioinnin objektiivisuuteen.

Sen jälkeen laskettiin pisteet ynnäämällä yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon ja väestön pisteet sekä vähentämällä tästä luonnonvarapisteet. Esimerkiksi Angola sai yhteensä kymmenen pistettä (yhteiskuntajärjestelmä 4, uskonto 1, väestö 6 ja näiden summasta vähennetään yksi luonnonvarapiste).
Keskimääräinen pistemäärä oli 6,93 ja mediaanipistemäärä 7. Pienimmät pisteet sai Norja, -2 pistettä. Kaikki muut nollilla ja kaksi pistettä luonnonvaroista. Suurimmat pisteet olivat Somalialla, 17. Väestöstä ja uskonnosta kuusi pistettä molemmista, järjestelmästä viisi (edes kommunismi ei toiminut kunnolla Somaliassa) eikä luonnonvaroja. Lähes kaikki maat olivat välillä 0-14 pistettä siten, että kussakin pistemäärässä oli noin kymmenen maata. Yleisimmät pistemäärät olivat 3 ja 9, jotka molemmat olivat kahdeksallatoista maalla. Harvinaisimmat pistemäärät välillä 0-14 olivat 1,5 ja 12, kuusi maata kussakin. Tämän välin ulkopuolella esiintyneitä pistemääriä -2, -1, 15, 16 ja 17 oli kutakin tasan yksi kappale.

Seuraavassa pistetaulukko, maat lajiteltuna asukasta kohti lasketun BKT:n mukaiseen järjestykseen.
A = sijoitus BKT:n mukaan
B = maa
C = BKT/asukas
D = pistesumma
E = luonnonvarat
F = yhteiskuntajärjestelmä
G = uskonto
H = väestö
I = poikkeama pistesummassa
J = poikkeama sijoituksessa
Mikäli pistesumma ennustaisi täydellisesti maan menestystä, ne asettuisivat BKT:n mukaan nätisti samaan järjestykseen. Koska näin ei tietenkään ole, on poikkeaman vertailuun otettu kaksi työkalua sarakkeisiin I ja J.
Mikäli maat olisivat pisteidensä mukaisessa järjestyksessä, esimerkiksi sijoilla 3-12 pitäisi olla maiden jolla on nolla pistettä ja sijoilla 13-18 maiden jolla on yksi piste. Esimerkiksi sijalla 14 on kuitenkin nollan pisteen Kanada. Tällöin Kanadan kohdalla sarakkeessa I lukee -1, koska Suomi on sijoitusjärjestyksessä yhden kategorian ennustetta alempana.
Vastaavasti sarakkeessa J BKT:ssä sijalla 14 olevan Kanadan kohdalla lukee -2, koska se on kaksi sijaa alempana kuin sen pitäisi pisteidensä nojalla olla (alimpana olevan nollan pisteen maan pitäisi olla sijalla 12). Esimerkiksi sijalla 22 olevalla Espanjalla lukee sarakkeessa J nolla, koska sillä on kaksi pistettä ja tällaisten maiden pitäisikin olla jossain sijoilla 19-25. Sijalla 36 olevalla Unkarilla lukee sarakkeessa J 21, koska sillä on kuusi pistettä ja kuuden pisteen maiden pitäisi olla sijoilla 57-65, joten Unkari on 21 sijaa odotusarvon yläpuolella. (Vastaavasti Unkarilla lukee sarakkeessa I arvo 3, koska kuuden pisteen Unkari on sijalla, jolla pitäisi olla kolmen pisteen maa ja 6 – 3 = 3.)

ABCDEFGHIJ
1Sveitsi406300000022
2Japani3964030021424
3Norja31250-22000-2-2
4Tanska298900000000
5Saksa275100000000
6Yhdysvallat269800100100
7Itävalta268901001016
8Singapore2673030021318
9Ranska249901001014
10Belgia247100000000
11Alankomaat240000000000
12Ruotsi237500000000
13Suomi2058000000-1-1
14Kanada1938000000-1-2
15Kuwait1904046163329
16Italia190202001113
17Australia18720-11000-2-15
18Iso-Britannia187001001000
19Arabiemiraatit1740056263332
20Israel1592010010-1-2
21Irlanti1471010010-1-3
22Espanja135802001100
23Uusi-Seelanti1319000000-2-11
24Taiwan128403002112
25Portugali97402001100
26Etelä-Korea82203002100
27Kreikka821020011-1-2
28Slovenia820050410223
29Argentiina803020011-1-4
30Saudi-Arabia704065263327
31Libya651056263220
32Oman520065263325
33Uruguay517020011-1-8
34Libanon436080143545
35Chile416020011-1-10
36Unkari412060510321
37Malesia389051042214
38Tsekki387050500213
39Trinidad37704001315
40Brasilia36403001200
41Gabon34904411613
42Mauritius338060033315
43Meksiko33203001200
44Kroatia325060411213
45Etelä-Afrikka316034115-1-2
46Venezuela302012012-3-28
47Botswana30204402600
48Slovakia29506051029
49Viro28606060028
50Turkki278080062429
51Panama275030012-2-8
52Thaimaa274040022-1-2
53Iran268073262213
54Costa Rica261030012-2-11
55Peru231030012-2-12
56Latvia22706060011
57Venäjä22406161000
58Valko-Venäjä20707061018
59Namibia200052016-1-3
60Kolumbia191030012-3-17
61Liettua19007061015
62Tunisia1820100163445
63Paraguay169030012-3-20
64Ukraina16307061012
65Algeria1600112463553
66Kuuba158090612223
67Jamaika151040004-3-17
68Jugoslavia15107042100
69Jordania151090063220
70Bosnia ja Hgovina150090441219
71Romania14807051100
72Dominikaaninen tv146030012-4-29
73Ecuador139030012-4-30
74Guatemala134030012-4-31
75Bulgaria133090621214
76Papua-Uusi-Guinea116040004-3-26
77Syyria1120110263441
78Marokko111090063211
79Kazakstan1110110641339
80Filippiinit105030012-5-37
81Pohjois-Korea10009062118
82Indonesia9809006317
83Uzbekistan970140662656
84Moldova9208061100
85Turkmenistan920140662654
86Makedonia86070421-1-8
87Bolivia80030012-5-44
88Egypti790100163219
89Lesotho77070016-2-11
90Armenia7309061200
91Kirgisia710130652440
92Myanmar70070223-2-14
93Sri Lanka70070133-2-15
94Kongon tasavalta680110416224
95Albania670120651330
96Norsunluurannikko6609003600
97Kamerun6509012600
98Kiina6209062100
99Honduras60030012-6-56
100Irak6009336300
101Senegal600130166430
102Guinea550130166429
103Zimbabwe54081126-1-15
104Azerbaidzan48010365213
105Mauritania480130265426
106Pakistan460110263212
107Georgia44080611-2-19
108Angola41010141600
109Sambia40090126-1-3
110Ghana39090126-1-4
111Pt Guinea38072216-3-33
112Benin370120246213
113Liberia35090126-1-7
114Intia34080143-2-26
115Keski-Afrikka34010022600
116Tadzikistan340140662423
117Nicaragua33070412-3-39
118Laos320100622-1-1
119Gambia320130166212
120Mongolia31090621-2-14
121Togo31011014600
122Sudan30012026413
123Kamputsea270100622-1-6
124Kenia26080026-3-36
125Nigeria260100136-2-8
126Jemen26013046315
127Haiti25070115-5-49
128Guinea-Bissau25012015600
129Mali250160466418
130Uganda24080116-4-42
131Bangladesh240100163-3-14
132Vietnam240100622-3-15
133Madagaskar230120435-1-3
134Burkina Faso23013034600
135Niger22013016600
136Afganistan22014056313
137Nepal20080143-5-49
138Ruanda18090216-4-32
139Sierra Leone180110056-3-15
140Tsad180120156-2-10
141Malawi170100136-4-24
142Burundi16090216-5-36
143Somalia15017056635
144Kongon dt12081216-6-56
145Tansania12014044600
146Eritrea115140536-1-1
147Etiopia100150546-1-1
148Mosambik80140536-3-3


Sitten todellisiin tuloksiin. (Asiaa tunteville: tiedän, että tässä lasketaan korrelaatioita välimatka- ja järjestysasteikollisten muuttujien välillä, joka on jossain määrin ongelmallista. Välimatka-asteikollinen muuttuja BKT on kuitenkin vähemmän absoluuttinen ja järjestysasteikollisetkin suhteellisen tasaisin välein mahdollisissa mittaluvuissa, joka poistaa ongelmat suurelta osin.)

Mikäli laadittu pistesummamittari on hyvä, sen pitäisi antaa korrelaationa parempia ennusteita (eli enemmän nollasta poikkeavia) kuin yhdenkään yksittäisistä muuttujista verrattuna samaan perusarvoon.

Tutkitaan aluksi yksittäisten muuttujien korrelaatiota BKT:n kanssa.
BKT/asukas ja
luonnonvarat: 0,101
järjestelmä: -0,390
uskonto: -0,350
väestö: -0,510
BKT ja luonnonvarat eivät käytännössä korreloi lainkaan, lukuarvo on niin lähellä nollaa. Tämä oli odotettavissakin, sillä luonnonvarakerroin huomioitiin vain erityistapauksissa ja lähes kaikilla mailla tämän muuttujan arvo asetettiin nollaksi.
Kaikilla muilla muuttujilla korrelaatiota oli havaittavissa. Eli mitä enemmän tuli pisteitä, yleensä sitä kehnompi BKT maalla oli. Kaikkein selvimmin vaikutti väestönlaatu.
Sitten oleellinen eli mikä oli BKT:n ja pistesumman korrelaatio. Tulos on -0,670.
Tämä poikkeaa nollasta enemmän kuin mikään yksittäinen muuttuja, joka on merkki siitä että summamuuttuja on valittu ainakin oikeansuuntaiseksi.

BKT:tä paremmin korreloi sijoitus maiden välisellä listalla. Tämä aiheutuu siitä, että BKT:n erot ovat mittauksellisesti erittäin suuret; kehittyneiden teollisuusmaiden BKT on noin satakertainen Afrikan maihin nähden, kun taas järjestysasteikollisessa listassa näin suuria eroja ei pääse syntymään. Tämän takia järjestysasteikollinen muuttuja on tässä tilanteessa jopa parempi mittari vastoin tilastotieteen teorioita.
Sijaluku ja
luonnonvarat: -0,237
järjestelmä: 0,378
uskonto: 0,406
väestö: 0,705
Ainoastaan järjestelmä korreloi heikommin sijoituksen kuin BKT:n kanssa, sekin vain niukasti. Väestönlaadun korrelaatio on selvästi voimakkaampi sijoituksen kuin BKT:n kanssa. Luonnonvarat jää edelleen tilastollisen merkitsevyyden alapuolelle, joskin suhteellisen niukasti.
Lopuksi oleellinen eli sijaluvun ja pistesumman korrelaatio. Tulos on 0,829. Tämä on jo varsin kova korrelaatio.

Johtopäätös on se, että maiden menestykseen vaikuttavat väestönlaatu, käytetty yhteiskuntajärjestelmä ja vallitseva uskonto sekä jossain määrin luonnonvarat. Käytännössä kaikki muu on jo satunnaisen vaihtelun piikissä – tapahtuuko luonnonkatastrofeja, hyökkääkö naapurimaa tai jotain muuta vastaavaa.

Tästä voidaan laatia myös ennusteita, millaiselle tasolle voi nousta. Esimerkiksi maa, jonka väestö on eteläeurooppalaista, uskonnoltaan buddhalaisia ja elää ei-sosialistisessa diktatuurissa ilman suuria luonnonvaroja, saa pisteikseen 1 + 2 + 2 = 5 ja on luultavasti elintasoltaan sijoilla 51-56 eli jossain Costa Rican tasolla. Maa, joka on lievästi kommunistinen, protestanttinen ja pohjoiseurooppalainen (kuten Tsekki aikoinaan) saa myös viisi pistettä. Tsekki on sijalla 38 eli pärjännyt vähän paremmin. Maa, joka on islamilainen saa parhaimmillaan kuusi pistettä ilman luonnonvaroja ja nousee ennusteessa sijoille 57-65 eli suunnilleen vuosituhannen lopun kommunismista toipuvan Venäjän tasolle. Kuten myös afrikkalainen demokratia, jossa asukkaat ovat protestantteja.

Lopuksi vielä muutama erityisen poikkeava tapaus.
Kategoriamittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyvät Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka ovat peräti kuusi kategoriaa ennusteensa alapuolella. Viisi pykälää ennustettaan huonommin menestyvät Filippiinit, Bolivia, Haiti, Nepal ja Burundi. Ennusteeseen nähden parhaiten menestyvät Uzbekistan ja Turkmenistan, kuusi kategoriaa ennusteensa yläpuolella. Ehkä neuvostovalta suojeli islamin vaikutukselta, kaksi totaalista onnettomuutta yhteen maahan ei näytä mahtuvan tähän malliin. Täsmälleen ennustettuun kategoriaan napsahtaa 29 maata ja enintään kahden pykälän sisään ennusteesta osuu tasan sata maata eli yli kaksi kolmasosaa. Ei huonosti asteikolta, jossa on kaksikymmentä eri pykälää (-2 – 17) joista viisitoista (0 - 14) on yleisiä.

Sijoitusmittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyivät niin ikään Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka olivat 56 sijaa odotusarvonsa alapuolella. Parhaiten pärjäsi 56 sijaa odotusarvonsa yläpuolella ollut Uzbekistan. Luonnollisesti samat 29 maata kuin edellisessäkin mittarissa osuivat kohdilleen. 74 maata osui enintään kymmenen sijan päähän ennusteestaan ja vain 22 poikkesi ennusteestaan yli 30 sijaa.

Tämän ”tutkimuksen” pitäisi olla täysin turha. Pelkästään ympärilleen katsomalla pitäisi olla itsestään selvää, millaiset asiat tekevät maasta menestyvän ja millaiset tuhoavat sen menestyksen. Koska valitettavan usealle tämä ei kuitenkaan näytä olevan selvää, nämä laskelmat toivottavasti edes joitakin auttavat ajamaan tämän maan poliittisia päätöksiä oikeisiin suuntiin niin yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon kuin väestönlaadunkin suhteen tehtävissä valinnoissa.

7 kommenttia:

  1. Niin ja eikö blogisti muista sanontaa valhe, emävalhe, tilasto (saattoi olla poliitiikoki) .. :)

    -jpt-

    VastaaPoista
  2. Tuo, että kaksi valtavaa onnettomuutta ei mahdu samaan maahan voi hyvinkin tarkka arvaus. Nimittäin islam ei ole vain uskonto, vaan se on myös hallintojärjestelmä. Tässä hiukan hämää sanan "uskonto" käyttäminen asioista, jotka eivät ole saman kategorian asioita. Kävisikö tuohon (hallinto+uskonto) paremmin max(hallinto,uskonto)?

    VastaaPoista
  3. Eikös Lynn ja (se poikaansa älykkäämpi) Vanhanen näyttänyt jo parikymmentä vuotta sitten että ÄO:lla ja kansojen hyvinvoinnilla on vahva korrelaatio. Muut tekijät, kuten uskonto ja yhteiskuntajärjestelmä ovat vain johdonmukaista seurausta ÄO:sta.
    "IQ and the Wealth of Nations"
    Timppa

    VastaaPoista
  4. Muutamien maiden osalta voisin kyllä huomauttaa jotakin niistä pistemääristä, joita annoit niille toisaalta yhteiskuntajärjestyksen, toisaalta uskonnon perusteella.
    Yhteiskuntajärjestyksen osaltahan oli 0 = demokraattinen, 1 jo osin diktatorinen. Tämä tarkoitti tilannetta 1980-luvun lopulla. Kuitenkin olit merkinnyt Namibialle nollan, ikään kuin se olisi jo silloin ollut demokraattinen valtio. Ei ollut, silloinhan se oli vielä, YK:n päätöslauselmista huolimatta, Etelä-Afrikan hallinnassa ja apartheid-järjestelmä oli voimassa sielläkin. Chilenkin kohdalle olit merkinnyt nollan, vaikka siellä Pinochetin diktatuuri oli vallassa vuoteen 1990 saakka.
    Ja uskontojen osalta 0 tarkoitti uskonnottomia, protestantteja tai juutalaisia, 1 katolisia tai ortodokseja.
    Ison-Britannian kohdalle olit jostakin syystä merkinnyt siihen sarakkeeseen luvun 1, vaikka siellä valtauskontona on anglikaanisuus. Sekin on protestanttinen uskonsuuntaus, vaikka joissakin suhteissa onkin lähempänä katolisuutta kuin mikään muu protestanttinen kirkkokunta. Ja Skotlannissa valtauskontona on vanhastaan vielä selvemmin protestanttinen presbyteerisyys. Vain Pohjois-Irlannissa merkittävä osa väestöstä on katolilaisia.
    Toisaalta Belgialle olit tähän sarakkeeseen merkinnyt nollan, vaikka siellä sekä ranskan- että flaaminkielinen väestö on suurimmalta osaltaan katolilaisia.
    Ja koska myös juutalaisuutta vastasi luku 0, olisi Israelin kohdalle tietysti pitänyt merkitä myös luku 0, mutta olit merkinnyt siihen ykkösen.

    Tarkkaavainen lukija.

    VastaaPoista
  5. jpt: Asiaan liittyvää tulossa seuraavassa uutiskatsauksessa.

    Nimetön 14.45: Niin, islam on enemmän läpileikkaus kuin uskonto. Mietin samaa tätä tehdessäni, mutta päädyin kuitenkin tähän ratkaisuun.

    Timo: Lynn-Vanhanen. Tuo tutkimus, joka oli niin paha, että sitä moitittiin kaikesta mahdollisesta paitsi siitä ettei se olisi ollut totta - tai no, siitäkin, muttei fakta-argumentein.

    Tarkkaavainen lukija: Arviot olivat osittain suhteellisia. Namibian kohdalla päädyin nollaan, koska maa siirtyi niin nopeasti demokratiaan eli "1980-luvun loppu" oli viitteellinen aika. Sama juttu Chilen kohdalla. Ison-Britannian uskontojakauma on MMM 1999:n mukaan 21 % katolilaisia, 20 % anglikaaneja, 14 % presbyteriaaneja ja 11 % muslimeja. 34 % jää kertomatta ja on jätettävä huomioitta. Kun laskee tunnettujen painotetun keskiarvon, saadaan (21 + 0 + 0 + 6*11)/66 = 1,3 pistettä, joka pyöristyy yhteen pisteeseen. Israelin kohdalla sama juttu, 81 % juutalaisia, 15 % muslimeja, 3 % kristittyjä ja 2 % druuseja tekee (0 + 6*15 + 1 (lasketaan 1 % katolilaisiksi) + 3*2 (pistetään druuseille vaikka kolme pistettä))/101 = 0,96 pistettä, joka pyöristyy yhteen pisteeseen.
    Belgian kohdalla olen tehnyt virheen. En kuitenkaan enää yhden pisteen takia ryhdy laskelmia korjaamaan.

    VastaaPoista
  6. Niin, erityiskiitokset vielä Tarkkaavaiselle lukijalle huomioista. Kiva nähdä että näitä luetaan tarkkaan.
    Huomasin itsekin jälkeenpäin yhden virheen. Olin vahingossa ottanut Päiväntasaajan Guinean mukaan tutkimukseen, vaikka siellä ei vielä vuoden 1999 MMM:ssä ollut kuin 0,4 miljoonaa asukasta. Nykyään on 1,4 miljoonaa, mikä onkin erinomainen esimerkki siitä mikä on maailman ainoa todellinen ympäristöongelma.

    VastaaPoista
  7. Islamin luonteesta puheen ollen:
    Kuvaavaa on, että jo 1970-luvulla julkaistun Otavan suuren Ensyklopedian Islam-artikkeli alkaa: "Islam merkitsee ensisijaisesti uskontoa, mutta myös kulttuuria ja elämäntapaa. Toisaalta useat tutkijat ovat korostaneet islamin pohjaltaan poliittista luonnetta."
    Tämä ehdittiin kirjoittaa jo vuotta tai paria ennen kuin Iranin islamilainen vallankumous teki islamin "pohjaltaan poliittisen luonteen" uudella, entistä selvemmällä tavalla selväksi ja ajankohtaiseksikin.
    Tai olihan islamin poliittinen, vieläpä maailmanpoliittinen puoli ollut ilmiselvä aikaisemminkin, ensin varhaisten arabikalifien ja myöhemmin osmanien aikana, mutta välillä se oli näyttänyt jääneen taka-alalle.

    VastaaPoista