USA:n presidentinvaalit olivat jo aikapäiviä sitten. Yhä vääjäämättömämmin alkaa näyttää siltä, että Trump joutuu väistymään Valkoisesta talosta Bidenin tieltä. Tämänhetkisen isännän yritykset kumota vaalitulos eivät ole tuottaneet tulosta.
En seurannut vaaleja kovinkaan tiiviisti muiden kiireiden takia. Heränneet vilppiepäilyt toki kiinnostivat ja ajattelin, että voisinpa hieman kaivautua dataan ja analysoida, olisiko niissä tilastollisesti ottaen perää.
En aio tehdä perusteellista tilastoanalyysia, vaan otan pari yksinkertaista hypoteesia ja testaan niitä. Kirjoitan hypoteesit auki ennen kuin teen pienintäkään tilastojen esiin kaivamista, niin tarkastelu on mahdollisimman puolueeton.
Päätin verrata tämänkertaisia vaalituloksia neljän vuoden takaiseen. Pienellä etsinnällä löytyi data, josta saa esiin sekä vuoden 2020 tulokset että vuoden 2016 tulokset piirikunnittain. Tutkin asiaa seuraavasti:
Menettelytapa 1:
1. Otan tutkittavaksi vain kuusitoista Manner-Yhdysvaltojen osavaltiota (eli Alaska ja Havaiji suljetaan erikoistapauksina pois, vaikka ne valintakriteerin perusteella saattaisivat tähän kuulua): A: ne neljä, joissa Trumpin voitto oli suurin (Wyoming, Länsi-Virginia, Oklahoma, Pohjois-Dakota), B: ne neljä joissa Trumpin voitto oli pienin (Pohjois-Carolina, Florida, Teksas, Ohio), C: ne neljä joissa Bidenin voitto oli pienin (Georgia, Arizona, Wisconsin, Pennsylvania) ja D: ne neljä, joissa Bidenin voitto oli suurin (Vermont, Massachusetts, Maryland, Kalifornia). Prosentuaalisesti tietenkin.
2. Näistä osavaltioista tutkin piirikunnittain, miten paljon Trumpin äänimäärä kussakin piirikunnassa poikkesi osavaltion keskimääräiseen tulokseen nähden prosenttiyksikköinä.
3. Kaikissa tuloksissa on jätetty pois muut kuin kaksi pääehdokasta; prosenttilukemana on käytetty ainoastaan sitä lukemaa, jonka Trump sai Trumpin ja Bidenin/Clintonin yhteenlasketuista äänistä. Näin tulokset saadaan vertailukelpoisiksi.
4. Saatu lukema on siis Trumpin äänimäärän poikkeama prosenttiyksikköinä jokaisessa piirikunnassa osavaltion keskimääräisestä lukemasta.
5. Nämä luvut lasketaan erikseen vuoden 2020 ja 2016 vaaleista.
6. Mikäli osavaltiossa piirikuntien keskimääräinen poikkeama osavaltion keskimääräisestä tuloksesta on selvästi suurempi kuin toisissa vaaleissa oli, on syytä epäillä vilppiä.
Tämä hypoteesi perustuu siihen, että mikäli vilppiä on, sitä kannattaa tehdä vain mahdollisimman harvassa paikassa kiinnijäämisriskin minimoimiseksi. Tällöin ääniosuuksissa pitäisi olla piirikunnissa keskimääräistä enemmän hajontaa.
Hajonta voi tietysti olla satunnaista. Kuitenkin, jos tätä hajontaa on eniten kriittisissä osavaltioissa, joissa Biden voitti eli ryhmässä C, epäilykset heräävät.
Menettelytapa 2:
1. Tutkittavana samat osavaltiot piirikunnittain kuin äsken.
2. Muuttujana Trumpin ääniosuuden muutos piirikunnittain vuoden 2016 vaaleista vuoden 2020 vaaleihin.
3. Mikäli ääniosuuden muutoksessa on suurta vaihtelua piirikunnittain saman osavaltion sisällä, epäilykset heräävät.
Tämä hypoteesi perustuu siihen, että Trumpin kannattajamäärien voi olettaa muuttuvan osavaltion sisällä suhteellisen tasaisesti piirikunnittain. Mikäli tätä hajontaa on eniten kriittisissä ryhmän C osavaltioissa, epäilykset heräävät.
Menettelytapa 3:
1. Katsotaan, missä tutkittavan osavaltion piirikunnissa muutos vaaleista 2016 vaaleihin 2020 on suurin. Mikäli nämä muutokset tapahtuvat osavaltion asukasluvultaan suurimmissa piirikunnissa, herää epäilys.
2. Otetaan osavaltion piirikunnista ylöspäin pyöristäen ne 25 %, joissa muutos on suurin. Katsotaan, kuinka monta näistä kuuluu asukasluvultaan osavaltion ylimpään kvartiiliin eli 25 %:iin. Mikäli näitä on enemmän kuin neljäsosa suurimman muutoksen piirikunnista, se on epäilyttävää.
Tämä hypoteesi perustuu siihen, että pienemmissä piirikunnissa pitäisi olla enemmän satunnaista vaihtelua kuin suurimmissa. Samoin jos huijausta tapahtuu, se on viisaampaa tehdä suuremmissa piirikunnissa, koska niissä vaikutus on suurin.
Kaikki edelläoleva on siis kirjoitettu ennen kuin mitään tietoja on haettu saati sitten laskettu, poislukien kirjoitusvirheiden korjaukset. Halusin selvittää asian mahdollisimman puolueettomasti.
Tulokset olivat seuraavat. Jokaisessa taulukossa on ensimmäisessä sarakkeessa osavaltion nimi, toisessa mihin ryhmään osavaltio kuului (A = Trumpin selvimmät voitot, B = Trumpin niukimmat voitot, C = Bidenin niukimmat voitot, D = Bidenin selvimmät voitot) ja kolmannessa sarakkeessa tutkittava muuttuja. Osavaltiot on järjestetty tunnusluvun mukaan. Niiden alapuolella on vielä ryhmien keskiarvot tunnusluvun mukaan järjestettynä.
Menettelytapa 1:
Laskin jokaisesta tutkittavasta osavaltiosta piirikunnittaisen keskihajonnan osavaltion normaaliin tulokseen nähden. Alla olevassa taulukossa on tutkittavana muuttujana vuoden 2020 vaalien keskihajonnan ja vuoden 2016 vaalien keskihajonnan erotus osavaltion piirikunnissa. Positiivinen arvo tarkoittaa keskihajonnan kasvua, negatiivinen pienenemistä.
| Osavaltio | Ryhmä | Tunnusluku |
|---|---|---|
| Länsi-Virginia | A | 0,00932 |
| Oklahoma | A | 0,00748 |
| Wyoming | A | 0,00706 |
| Ohio | B | 0,00423 |
| Wisconsin | C | 0,00400 |
| Pennsylvania | C | 0,00271 |
| Georgia | C | 0,00095 |
| Pohjois-Dakota | A | 0,00043 |
| Vermont | D | -0,00074 |
| Florida | B | -0,00418 |
| Pohjois-Carolina | B | -0,00506 |
| Massachusetts | D | -0,00653 |
| Arizona | C | -0,00716 |
| Maryland | D | -0,00799 |
| Kalifornia | D | -0,01129 |
| Teksas | B | -0,02160 |
| Keskiarvo | A | 0,00607 |
| Keskiarvo | C | -0,00255 |
| Keskiarvo | D | -0,00664 |
| Keskiarvo | B | -0,00665 |
Tämän mukaan huolestuttavimmat tulokset olisivat tulleet ryhmän A osavaltioissa, joissa Trump voitti reiluimmin. Niissä piirikuntien keskihajonta kasvoi siis eniten vuoden 2016 vaaleihin nähden. Kaikissa muissa ryhmissä keskihajonta pieneni. Huijaaminen olisi kuitenkin ollut turhaa selvästi voitokkaissa osavaltioissa. Muissa osavaltioissa piirikuntien hajonta oli pienempää kuin neljä vuotta aiemmissa vaaleissa, ei suurempaa kuten huijauksessa olisi luultavasti tapahtunut.
Tämän mittarin mukaan ei ole mitään syytä epäillä vaalivilppiä.
Menettelytapa 2:
Katsotaan, kuinka Trumpin ääniosuus muuttui vuoden 2016 vaaleista vuoden 2020 vaaleihin. Tätä muutosta verrataan piirikunnittain osavaltion keskimääräiseen muutokseen laskemalla, kuinka suuri oli muutoksen keskihajonta. Mitä suurempi lukuarvo, sitä enemmän osavaltion piirikunnissa oli eroa osavaltion keskimääräiseen muutokseen.
| Osavaltio | Ryhmä | Tunnusluku |
|---|---|---|
| Teksas | B | 0,05082 |
| Arizona | C | 0,02753 |
| Kalifornia | D | 0,02500 |
| Florida | B | 0,02455 |
| Georgia | C | 0,02332 |
| Maryland | D | 0,02240 |
| Pohjois-Carolina | B | 0,02228 |
| Oklahoma | A | 0,01983 |
| Ohio | B | 0,01847 |
| Massachusetts | D | 0,01726 |
| Pohjois-Dakota | A | 0,01693 |
| Länsi-Virginia | A | 0,01539 |
| Wisconsin | C | 0,01449 |
| Pennsylvania | C | 0,01313 |
| Wyoming | A | 0,01170 |
| Vermont | D | 0,00721 |
| Keskiarvo | B | 0,02903 |
| Keskiarvo | C | 0,02194 |
| Keskiarvo | D | 0,01797 |
| Keskiarvo | A | 0,01596 |
Vaa’ankieliosavaltioissa hajonta oli suurinta. Suurempaa se oli Trumpia kannattavissa osavaltioissa kuin Bideniä kannattavissa. Ero tulokseltaan selviin osavaltioihin oli kohtuullisen suuri, mutta ei niin suuri että se olisi merkki huijauksesta.
Tämä mittari ei anna merkittävää syytä epäillä vaalivilppiä. Kuitenkin epäilyttävät osavaltiot ovat tilastossa kärjessä, mikä herättää huomiota.
Menettelytapa 3:
Katsotaan, missä osavaltion piirikunnista muutos vuoden 2016 vaaleista vuoden 2020 vaaleihin on ollut poikkeuksellisen suuri verrattuna osavaltion keskimääräiseen muutokseen. Otetaan osavaltion piirikunnista ylöspäin pyöristäen ne 25 %, joissa muutos on suurin. Katsotaan, kuinka monta näistä kuuluu asukasluvultaan osavaltion ylimpään kvartiiliin eli 25 %:iin. Kolmannessa sarakkeessa on tällaisten piirikuntien lukumäärä, neljännessä sarakkeessa kuinka monta niitä pitäisi olla jos niitä olisi täsmälleen niin monta kuin pitäisi. Viimeisessä sarakkeessa näkyy, kuinka moninkertainen poikkeama suurten piirikuntien odotusarvosta on. Nollatulos tarkoittaa täsmälleen odotusarvoa, positiivinen suurten piirikuntien yliedustusta, negatiivinen aliedustusta.
| Osavaltio | Ryhmä | Piirikuntia | Odotusarvo | Tunnusluku |
|---|---|---|---|---|
| Teksas | B | 23 | 15,5 | 0,484 |
| Pennsylvania | C | 6 | 4,1875 | 0,433 |
| Maryland | D | 2 | 1,5 | 0,333 |
| Ohio | B | 7 | 5,5 | 0,273 |
| Florida | B | 3 | 4,125 | -0,273 |
| Wisconsin | C | 3 | 4,5 | -0,333 |
| Georgia | C | 6 | 9,8125 | -0,389 |
| Pohjois-Dakota | A | 2 | 3,3125 | -0,396 |
| Pohjois-Carolina | B | 2 | 6 | -0,667 |
| Länsi-Virginia | A | 1 | 3,1875 | -0,686 |
| Oklahoma | A | 1 | 4,75 | -0,789 |
| Kalifornia | D | 1 | 14,5 | -0,931 |
| Wyoming | A | 0 | 1,4375 | -1,000 |
| Arizona | C | 0 | 0,9375 | -1,000 |
| Vermont | D | 0 | 0,875 | -1,000 |
| Massachusetts | D | 0 | 0,875 | -1,000 |
| Keskiarvo | B | -0,046 | ||
| Keskiarvo | C | -0,347 | ||
| Keskiarvo | D | -0,649 | ||
| Keskiarvo | A | -0,718 |
Etukäteen ajatellen kaikkien arvojen luulisi olevan negatiivisia, koska pienissä piirikunnissa satunnaisen vaihtelun pitäisi olla suurempaa. Peräti neljässä osavaltiossa oli kuitenkin yliedustus suurten piirikuntien määrässä. Toisaalta nämä kuuluvat kolmeen eri ryhmään, mikä ei viittaa huijaukseen.
Tämän mittarin perusteella huijausta ei tapahtunut, mutta sen mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Lopputulema siis on, että ainakaan tällä menetelmällä ei saatu mitään näyttöä huijauksesta – millään kolmella tutkimusasetelmalla. Ensimmäinen niistä antoi täysneutraalin tuloksen. Kahdessa muussa oli hieman poikkeamaa odotettuihin tuloksiin, mutta täysin satunnaisen vaihtelun rajoissa.
Tutkimusmenetelmän ilmeinen heikkous oli tietysti se, että vertailukohtana käytettiin vuoden 2016 vaaleja. Trumpin kannatus ja vastustus tuskin on muuttunut. Biden on kuitenkin erilainen ehdokas ja vetoaa osin eri äänestäjiin kuin Clinton. Voidaan esimerkiksi kuvitella, että jossakin piirikunnassa on runsaasti konservatiivisia feministejä, jotka varmasti äänestivät Clintonia, mutta eivät Bideniä vaan jättivät äänestämättä tai äänestivät jopa Trumpia.
Toinen heikkous on se, että piirikuntien koko ja lukumäärä ovat kovin erilaiset eri osavaltioissa. Joissakin on 14 piirikuntaa ja Teksasissa niitä on 254. Piirikuntien kokoerotkin ovat valtavat: Teksasin (ja koko Manner-Yhdysvaltojen) pienin piirikunta on 134 asukkaan Loving, kun taas suurimmassa eli Harrisissa (Houston) on 4,6 miljoonaa asukasta. Nämä aiheuttavat tietysti aineiston analysointiin ongelmia.
Kolmas heikkous on myös kokoon liittyvä. Jos huijausta tapahtui, sitä luultavimmin tapahtui suurten piirikuntien muutamalla äänestysalueella. Tämä huijaus uppoaa tilastoaineistossa melko hyvin näkymättömiin, mutta jos tutkisi äänestysalueiden suhteita piirikunnan sisällä samalla menetelmällä kuin tässä tutkittiin piirikuntia osavaltion sisällä, huijaus saattaisi paljastua.
Lisäksi olisi mielenkiintoista verrata Bidenin suoritusta Clintonin suoritukseen muissa osavaltioissa. Kävihän tässä jopa sellainen mielenkiintoiselta vaikuttava tapaus, että Biden sai Clintonia vähemmän ääniä kaikissa suurkaupungeissa, paitsi Milwaukeessa (Wisconsin), Detroitissa (Michigan), Atlantassa (Georgia) ja Philadelphiassa (Pennsylvania). Kaikki avainosavaltioissa, kolme niistä tässäkin tutkimuksessa mukana Bidenin niukkoina voittoina.
Joo, schade, mutta Trumpin republikaanit näyttävät alistuneen demokraattien painostuksen alle vaa´ankieliosavaltioissa, joten, ikävä kyllä Trump näyttää jäävän jyrän alle. Raha ratkaisee, missäpä muualla kuin USA:ssa !
VastaaPoistaMuistaakseni USA:n oikeuskaan ei ole löytänyt vaalivilppiä. Ei tästä varmaan enää Trumpin voittoa saada, jos nyt jotain ihan hurjaa ei löydy. Vaalivilpeissä on hankalaa se, että se pitäisi pitää tarpeeksi pienenä jotta paljastumisen riski olisi pieni, mutta samalla tarpeeksi iso jotta sillä on vaalituloksiin vaikutusta.
VastaaPoistaJos Trumpissa olisi miestä, niin hän myöntäisi reilusti tappionsa ja sillä hyvä. Yrittäköön neljän vuoden päästä uudestaan.
VastaaPoistaTrumpin kannatus ja vastustus tuskin on muuttunut.
VastaaPoistaTrump kasvatti äänisaalistaan kymmenellä prosentilla ja sai Yhdysvaltain historian suurimman elävistä ja olemassaolevista ihmisistä koostuvan äänipotin. Huijaus on juuri siksi niin naurettavan helppo huomata, että Dominionin koneiden algoritmit eivät riittäneet tuomaan Bidenille voittoa, vaan äänestyslipukkeita täytyi ruveta tehtailemaan pitkin yötä.
Jos tilastot kiinnostavat, niin hunttaa hetki tätä:
Obama voitti 2012 689 piirikuntaa.
Biden voitti 2020 477 piirikuntaa ja sai silti enemmän ääniä kuin Obama koskaan.
Millä planeetalla se on uskottavissa?
Alleviivattakoon vielä sitäkin, että ero Obamaan oli 13 miljoonaa ääntä, ei mikään muutama satunnainen.
VastaaPoistaJoissakin piirikunnissa äänestysprosentti ylitti sadan.
Nothing to see here?
Millä taodennäkösyydellä Kamala Harris on seuraaa pressa, jos Bidenillä ruppe terveyspettää ..
VastaaPoista-jpt-
Pareminkin pitäisi kysyä, millä todennäköisyydellä Bidenin terveys pettää?
VastaaPoistaToisaalta Sleepy Joe pärjäsi odotettua paljon paremmin suorissa väittelyissä Trumpia vastaan. Siihen asti oli nähty dementiaoireita:
Bidenin muisti pätki, eikä hän saanut katkoksen jälkeen enää ajatuksesta kiinni; oli pakko vaihtaa puheenaihetta. Eräällä videolla hän näytti kääntävän selkänsä mikrofoni kädessä yleisölle ja alkavan puhua lavan tyhjälle taustalle.
Oliko koronteeni tylsyttänyt Bidenin terän, joka teroittui vaalikamppailun tiimellyksessä?
Vai tuliko demarien puheille joku esittelemään hiljaisuudessa kehiteltyä lääkettä, jota ei missään nimessä voi päästää markkinoille:
se vaikuttaa parantavan dementiaoireet tehokkaasti - joksikin aikaa. Sen jälkeen potilaan tila heikkenee jyrkästi.
Oli miten oli, yhtä asiaa ei voida sivuuttaa vaalituloksen muotoutumista katsoessa:
BurnLootMurder.
Sehän kiihtyi vaaleja kohti, ja ratkaisun alla ilmoitettiin suoraan, että jos Trump voittaa, Washington pannaan paskaksi ja palamaan. Ja kas kummaa:
kun oikea ehdokas valittiin, katosi BLM kaduilta!
Ilmeisesti kaikki on mennyt lain mukaan ilman vilppejä.
VastaaPoistaAivan kuten 9/11 ja John Kennedyn murha. Asiat on tutkittu ja selvitetty, amerikkalaisella ammattitaidolla.
Pulinat pois, puheenvuoro tykeille. Showmies poistuu. Tilalle tulee realitya kaikilla arsenaaleilla. https://www.rt.com/op-ed/508991-caitlin-johnstone-biden-raytheon/
Kaikille: Noin realistisessa mielessä saattoi olla hyvä, että Biden voitti. Trumpin hallinnolle olisi voitu lyödä niin paljon kapulaa rattaisiin, että se ei olisi kuitenkaan saanut riittävästi aikaan. Nyt demareilla on neljä vuotta aikaa sössiä ja sitten republikaaneille toivottavasti tarjoutuu uusi mahdollisuus hoitaa asiat kuntoon. Lisäbonuksena on se, jos Biden joutuu dementian edetessä eroamaan ja Kamala Harrisista tulee lyhyeksi ajaksi presidentti. Silloin on saatu naispresidenttiyskin pois päiväjärjestyksestä eikä siitä tarvitse enää jatkossa huolehtia.
VastaaPoistaTerho Hämeenkorpi: Näinhän siinä näyttää käyvän.
Tuumailija: Tämä nyt oli vain yksi tapa tutkia asiaa, ja tällä ei näyttöä saatu.
Janne: Joo, eihän Trump ole neljän vuoden päästä kuin 78-vuotias eikä se ole ikä eikä mikään, kuten Biden todisti.
Tupla-J: En usko että yhdessäkään piirikunnassa äänestysprosentti olisi mennyt yli sadan. Se olisi niin törkeä virhe, että siihen tartuttaisiin heti. Sen sijaan yksittäisillä äänestysalueilla se olisi mahdollista.
Valitettavasti minulla ei ole kerta kaikkiaan aikaa pureutua tähän niin suurella teholla kuin haluaisin.
jpt: Veikkaan fifty-fifty. Mikä olisi ihan hyvä, yllä mainituista syistä.
Qroquius Kad: Jep, ilmeisesti neekerien sorto loppui kuin taikaiskusta sillä hetkellä kun Biden sai enemmistön.
Veijo Hoikka: Tutkittu on joo, verkonpaikkaajan tyylillä. Etsii, etsii, vaan ei toivo löytävänsä.
”Luku 12: USA:n vaalivilppiteoria: Tästä tein oman analyysini enkä havainnut jälkeäkään vilpistä.”
VastaaPoistaUSA:n presidentin vaalien uskottavuus on ilmeisesti niin keskeinen asia maailmanpolitiikalle, että siitä puhuttaessa on kaikkien pakko pitää naama peruslukemilla. Siksi Suomessakin media väittää kivenkovaan, että vaalivilpistä puhuminen perustuu salaliittoteoriaan.
Minun mielestäni vaalituloksen epäilyn yhdistäminen salaliittoteorioihin on se varsinainen salaliitto.
Ja itse asiassa Jaskan omakin analyysi, joka on tilastollinen, antaa tuloksia, joiden pitäisi johtaa jatkokysymyksiin. Esimerkiksi: ”Kävihän tässä jopa sellainen mielenkiintoiselta vaikuttava tapaus, että Biden sai Clintonia vähemmän ääniä kaikissa suurkaupungeissa, paitsi Milwaukeessa (Wisconsin), Detroitissa (Michigan), Atlantassa (Georgia) ja Philadelphiassa (Pennsylvania). Kaikki avainosavaltioissa, kolme niistä tässäkin tutkimuksessa mukana Bidenin niukkoina voittoina.”
Mutta ensin pitäisi määritellä, mitä vaalivilpillä yleensä tarkoitetaan. Luotettava media näyttää ajattelevan jotenkin niin, että vaalivilppiä ei ole ollut, mikäli vilpillisillä menetelmillä ei ole onnistuttu muuttamaan vaalin lopputulosta. Ja sen mielestä on selvää, että olipa sitten tapahtunut mitä hyvänsä, sillä ei ole ollut vaikutusta lopputulokseen yli 140 miljoonan äänen paljoudessa. - Tässä yhteydessä ei tietenkään sovi muistella vuoden 2000 vaalia, jossa lopputulos ratkesi runsaan 500 äänen marginaalilla.
Oma lukunsa on sitten, miksi covidin varjolla osavaltioissa sallittiin virkamiesten päätöksin poiketa osavaltiokohtaisia äänestyslaeista, joista säätäminen kuuluu perustuslain mukaan osavaltioiden lainsäätäjille. Monet kokivat senkin vaalivilpiksi, vaikka Korkein Oikeus ei suostunut ottamaan asiaa käsiteltäväkseen.
Noin joka tapauksessa synnytettiin tilanne, jota näytetään Dinesh D’Souzan dokumentissa Muulit. Muuli tarkoittaa henkilöä, joka on ”harvesteroinut” kanssaihmistensä ääniä, ja jotka sitten yön hämärässä kiertää pudottelemassa niitä erilaisissa paikoissa oleviin keräyslaatikoihin (dropboxes). Dokumentin videonauhoitteet ovat osavaltioiden viranomaisten taltioimia, joten jokaisella mahdollisuus arvioida, miltä toiminta omasta mielestä näyttää: yöllinen kulkija kaivaa repustaan monta tukkua ties mistä kerättyjä ääniä ja pudottaa ne keräyslaatikkoon. Jonkun ajan päästä hän on seuraavalla dropboxilla ja sama juttu.
Pertti Ilmari: Vaalivilppiteorian vahvin puoltaja on se, että demokraateilla oli sekä motiivi että luultavimmin kyky suorittaa se. Vahvin vastustaja on se, että luodinkestävää todistusaineistoa ei ole ja vaalivilpin olisi pitänyt tapahtua niin laajasti, että olisi ihme ellei jossain kohtaa olisi sössitty. Sarkastisesti sanoen: miten helvetissä maan asiat sotkevat demokraatit onnistuisivat hoitamaan vaalivilpin noin sujuvasti?
VastaaPoistaJaskan kysmykseen vastaus: demokraateilla on taito ja kyky hoitaa sekä maan asiat että vaalivilppi, mutta halua on vain jälkimmäiseen. Sitä on bolsevismi. Muistan ikäni, kun pistin nukkumaan vaali-iltana varmana tuloksesta. Ja seuraavan päivän vielä paremmin.
VastaaPoistaPS-lehdenjakaja
PS-lehdenjakaja: En olisi niin varma siitä taidosta ja kyvystä hoitaa maan asioita.
VastaaPoista