Heikko signaali tarkoittaa merkkiä, jota on ollut vaikea ennakoida. Yleensä sitä käytetään tilanteessa, jossa asia X on jo tapahtunut ja jälkeenpäin huomataan, että siihen oli olemassa merkit ilmassa, mutta kukaan ei niitä havainnut - tai ainakaan kukaan ei ottanut niistä varoittajia vakavasti.
Tässä kirjoituksessa käytän termiä heikko signaali merkitsemään asiaa, jossa näennäisesti laskien on olemassa tietty trendi, mutta tarkemmin dataa pilkkoessa huomaakin trendin sisällä olevan toisen trendin, joka antaa vastakkaisen signaalin. Eli kun data-aineisto D antaa ennusteen Y, niin aineistoa D pienempiin palasiin pilkkoessa huomaa sen sisällä olevan osa-alueen joka antaakin vastakkaisen ennusteen -Y. Tämän jälkeen oleellinen kysymys on se, kumpi näistä osa-alueista on voimakkaammassa kasvussa. Mikäli se on pienempi aineisto, saattaa ennusteen Y sijaan toteutua tulevaisuudessa -Y.
Tässä tilanteessa D:n osa-alue antaa heikon signaalin, joka saattaa tulevaisuudessa kääntää asian aivan päälaelleen tällä hetkellä vallitsevalta näyttävään trendiin nähden.
Tämä asia tuli mieleeni Hesarin erinomaisesta artikkelista Mihin maisterit menevät, jossa tutkittiin akateemisen koulutuksen keskittyneisyyttä postinumeroittain. Nykyään vallitseva konsensus on se, että akateemisuus keskittyy entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin ns. "syrjäseutujen" autioituessa. Siltä tämä epäilemättä näyttää, jos tutkii pelkästään isoja lukuja.
Pienistä luvuista saattaa paljastua toisenlainen totuus. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, kuinka käy. Mutta lasketaan. Alkujaan piti tietysti tarkistaa mikä on oman asuinkunnan Hornankuusen tilanne. Hieman yllätyin akateemisesti koulutettujen prosenttilukemasta, joka oli todella alhainen, noin puolet siitä mitä olisin lonkalta heittänyt. Totesimme Sallin kanssa kuuluvamme harvalukuiseen vähemmistöön. Mutta tarkemmin, postinumeroittain, katsoen paljastui yllättävä ilmiö. Hornankuusen keskustassa akateemisten osuus oli noussut vuodesta 2000 vuoteen 2018, mikä oli tietysti odotettavissa. Mutta syrjäkylillä tämä osuus oli kasvanut vielä enemmän.
Onko asia sittenkin niin, että autioituminen on saavuttamassa kliimaksin ja paluu maaseudulle on alkamassa? Jos asiaa miettii, niin kaupunkielämään kyllästynyt haluaa niin maalle kuin mahdollista. Rauhalliseen, hiljaiseen ja usein ennen muuta haittamamuttomaan ympäristöön. Tekemään etätöitä tai ainakin kohtuullisen matkan päähän kaupungista. Tämä on heikko signaali, joka ei vielä suuremmassa tilastossa näy. Jos tarkastellaan jotain Takahikiän kuntaa kokonaisuudessaan, aivan varmasti väestö vähenee. Luultavasti on jopa muuttotappiota. Mahdollisesti jopa akateemista muuttotappiota. Mutta mikäli tarkastellaan Takahikiän syrjäkyliä, siellä luultavasti on akateemista muuttovoittoa.
Päätin tutkia asian seuraavasti. Otetaan jokainen alle 10000 asukkaan kunta, jonka kuntakeskuksen etäisyys lähimpään vähintään 30000 asukkaan kaupungin keskustaan on yli 30 km. (Etäisyydet on mitattu linnuntietä, ei maantietä. Aineistosta on poistettu ilman maantieyhteyttä mantereeseen olevat kunnat.) Poimitaan kuntakeskuksen postinumeroalueella asuvien akateemisten osuus koko väestöstä. (Kuntakeskukseksi on katsottu asukasluvultaan suurin postinumeroalue, esimerkiksi Inarin kunnassa tämä ei ole Inarin kirkonkylä vaan Ivalo.) Sitten otetaan kunnan kaikki muut postinumerot ja lasketaan yhteensä niissä asuvien akateemisten osuus koko väestöstä, kun tunnetaan alueen väkiluku ja akateemisten määrä. (Tästä aineistosta puuttuu muutamia parinkymmenen asukkaan postinumeroalueita, joiden akateemisten määrää ei ilmeisesti intimiteettisyistä aineistossa annettu, mutta näiden vaikutus tuloksiin on käytännössä merkityksetön.)
Sitten verrataan näin saatuja lukemia vuoden 2000 tilanteeseen. Tässä on aineistossa pieni järjestelmällinen virhe, koska vuoden 2000 väkilukuja ei ole tiedossa - ainoastaan akateemisten prosentuaalinen osuus. Niinpä on oletettu väkiluku samaksi kuin vuonna 2018. Käytännön merkitystä tällä ei laskuihin ole, koska koko ajan puhutaan prosentuaalisista osuuksista eikä absoluuttisista määristä. Lopuksi katsotaan, miten korkeakoulutettujen osuus on muuttunut kyseisissä kuntakeskuksissa, kyseisten kuntien syrjäkylillä ja muualla maassa. Tästä arvioidaan sitten johtopäätöksiä.
Aineistossa oli kaikkiaan 154 Suomen 310 kunnasta eli aika tarkkaan puolet. Nämä kunnat ovat siis sellaisia, joiden väkiluku on alle kymmenentuhatta ja joiden kuntakeskus sijaitsee vähintään kolmenkymmenen kilometrin päässä lähimmästä yli kolmenkymmenentuhannen asukkaan kaupungin keskustasta. Taulukko on tämän kirjoituksen lopussa.
Oleellista ovat lopputulokset.
Vuonna 2000 pikkukylillä korkeakoulutettuja oli 1,38 %.
Vuonna 2018 pikkukylillä korkeakoulutettuja oli 3,34 %.
Vuonna 2000 kuntakeskuksissa korkeakoulutettuja oli 2,18 %.
Vuonna 2018 kuntakeskuksissa korkeakoulutettuja oli 3,80 %.
Vuonna 2000 muualla maassa korkeakoulutettuja oli 5,24 %.
Vuonna 2018 muualla maassa korkeakoulutettuja oli 9,84 %.
Vuonna 2000 koko maassa korkeakoulutettuja oli 4,90 %.
Vuonna 2018 koko maassa korkeakoulutettuja oli 9,09 %.
Absoluuttisesti, prosenttiyksikköinä laskien:
Pikkukylissä korkeakoulutettujen määrä kasvoi 1,96 prosenttiyksikköä.
Kuntakeskuksissa korkeakoulutettujen määrä kasvoi 1,62 prosenttiyksikköä.
Muualla maassa korkeakoulutettujen määrä kasvoi 4,60 prosenttiyksikköä.
Koko maassa korkeakoulutettujen määrä kasvoi 4,19 prosenttiyksikköä.
Jo tässä tilastossa näkyy se, että kunnissa pikkukylien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut voimakkaammin kuin kuntakeskusten. Tämä viittaa siihen, että hypoteesi syrjäkylille muuttamisen halukkuudesta näyttää olevan totta - pikkukuntiin muuttavat akateemiset haluavat asua mieluummin syrjässä kuin kuntakeskuksessa.
Varsinainen yllätys paljastuu prosentuaalisesta muutoksesta:
Pikkukylissä korkeakoulutettujen osuus kasvoi 142,03 %.
Kuntakeskuksissa korkeakoulutettujen osuus kasvoi 74,31 %.
Muualla maassa korkeakoulutettujen osuus kasvoi 87,79 %.
Koko maassa korkeakoulutettujen osuus kasvoi 85,51 %.
Pikkukylissä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on siis lähes 2,5-kertaistunut vain 18 vuodessa, 1,38 prosentista 3,34 prosenttiin. Koko maassa se on alle kaksinkertaistunut.
Tämä on selkeä "heikko signaali", mikä jää tilastoaineistossa helposti huomaamatta. Mahdollisesti tämä on signaali siitä, että etätyömahdollisuuksien parantuessa koulutettujen muutto maaseudulle tulee kiihtymään. Toistaiseksi vain harvalla tämä on mahdollista.
Yleisesti hyväksytty tosiasia tilastojen valossa on se, että koulutetut hakeutuvat kaupunkeihin. Kun aineistoa tutkii tarkemmin, paljastuukin toisenlainen heikko signaali. Ehkä ihmiset eivät haluakaan kaupunkeihin, vaan asuvat siellä vain olosuhteiden pakottamina.
Samaa signaalia voi tutkia tarkemmin ajamalla perjantai-iltana mitä tahansa valtatietä pitkin kohti Helsinkiä ja sunnuntai-iltana vastakkaiseen suuntaan. Saa ajaa kaikessa rauhassa, kun taas vastakkaiseen suuntaan on melkoiset ruuhkat. Kun ihmiset saavat vapaasti päättää missä ovat, virta vie pois pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulla asuu noin viidesosa suomalaisista. Jos edes viidesosa muualla asuvista pitäisi Helsinkiä yhtä mukavana paikkana kuin pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta maata, liikennevirran pitäisi olla täsmälleen sama molempiin suuntiin. Todellisuus on aivan muuta.
Kilpailevia hypoteeseja voi esittää. Ainoa mikä itselleni tuli mieleen, on se että ensimmäiset suurten ikäluokkien "maisterisukupolvet" ovat muuttaneet eläkeiässä takaisin kaupungista kotiseudulleen. Tämäkin on mahdollista, mutta en usko ilmiöllä olevan suurta painoarvoa tilastoissa. Tarkemman tiedon puutteessa sitä ei kuitenkaan voi täysin kumota.
Mahdollinen hypoteesi maallemuuttoon on myös ns. "Nurmijärvi-ilmiö" eli muutetaan kehyskuntaan ja käydään kaupungissa töissä. Tätä varten tein pienen lisäanalyysin.
Tutkin, onko kunnan etäisyydellä kaupunkikeskuksesta merkitystä ottamalla aineistosta mukaan vain ne kunnat, joiden etäisyys kaupungista oli 30-60 km. Erot olivat käytännössä merkityksettömiä - pikkukylissä korkeakoulutettujen osuus kasvoi 140,67 % (kaikissa aineiston kunnissa 142,03 %) ja kuntakeskuksissa osuus kasvoi 74,89 % (kaikissa aineiston kunnissa 74,31 %). Tämä kumosi sen ilmeisen hypoteesin, että syrjäkylille muuttajat olisivat ensisijaisesti niitä, jotka käyvät töissä kaupungissa.
Muutamia yksittäishavaintoja:
Aineistossa on 97 kuntaa, joissa akateemisesti koulutettujen määrä on prosenttiyksikköinä laskettuna kasvanut syrjäkylillä enemmän kuin kuntakeskuksissa. Päinvastainen ilmiö on 53 kunnassa. Neljässä kunnassa postinumeroalue kattaa koko kunnan.
Kun saman laskelman tekee suhteellisina osuuksina, niin akateemisesti koulutettujen määrä on prosentuaalisesti laskien kasvanut voimakkaammin syrjäkylillä kuin kuntakeskuksissa peräti 132 kunnassa (näistä kolme on sellaisia, että vuonna 2000 kyseisten kuntien syrjäkylillä ei asunut yhtään akateemisesti koulutettua, vuonna 2018 tällaisia kuntia ei ollut yhtään). Päinvastainen ilmiö vallitsee vain 18 kunnassa (lisäksi edelleen ne neljä kuntaa, joissa yksi postinumeroalue kattaa koko kunnan).
Suomen ylivoimaisesti akateemisin syrjäisen kunnan keskus on Utsjoella, jonka asukasluvusta peräti 11,37 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Seuraavana listalla on Uusikaarlepyy, vain 6,78 %. Yli kuuden prosentin pääsevät myös Enontekiö, Kristiinankaupunki ja Pälkäne.
Vähiten akateemisin kuntakeskus on Merijärvellä, 0,99 %. Alle kahden prosentin jäävät Karijoki, Siikalatva, Kivijärvi, Isojoki ja Rautavaara. Akateemisimmat syrjäkylätkin ovat Utsjoella, 10,11 %. Voitto on jälleen ylivoimainen, koska seuraavana on Muhos, 6,96 %. Yli kuuden prosentin pääsevät myös Luhanka, Inari, Luumäki ja Ristijärvi.
Vähiten akateemiset syrjäkylät ovat niin ikään Merijärvellä, 0,59 %. Alle prosentin jäävät myös Multia, Hyrynsalmi ja Laitila. Kokonaisuudessa prosentuaalisesti eniten akateemisia on tietysti Utsjoella, 10,66 %. Seuraava jää alle kuuden prosentin. Yli viiteen prosenttiin pääsevät Pälkäne, Inari, Kaskinen, Enontekiö, Kustavi, Jokioinen, Uusikaarlepyy, Orivesi, Luhanka ja Sodankylä.
Kokonaisuudessa prosentuaalisesti vähiten akateemisia on tietysti Merijärvellä, 0,87 %. Kaikkialla muualla mennään yli prosentin, alle kahden prosentin jäävät Karijoki, Rautavaara ja Kivijärvi. On kuitenkin huomattava, että tässä aineistossa ovat vain ne kunnat, joiden etäisyys lähimpään suurehkoon kaupunkiin on yli 30 km.
Taulukko kunnittain:
| Kunta | Lähin | Etäisyys | Osuus | Osuus | Osuus | Osuus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| kaupunki | km | 2018 | 2000 | 2018 | 2000 | |
| Keskusta | Keskusta | Kylät | Kylät | |||
| Alajärvi | Seinäjoki | 55 | 3,91% | 2,50% | 3,17% | 1,27% |
| Alavieska | Kokkola | 67 | 2,77% | 1,46% | 1,65% | 0,48% |
| Enonkoski | Joensuu | 72 | 3,44% | 2,32% | 2,53% | 1,29% |
| Enontekiö | Rovaniemi | 227 | 6,60% | 3,68% | 4,45% | 1,83% |
| Evijärvi | Kokkola | 54 | 2,71% | 1,76% | 2,49% | 1,60% |
| Haapajärvi | Kokkola | 108 | 3,84% | 2,36% | 1,74% | 0,66% |
| Haapavesi | Oulu | 97 | 3,19% | 2,23% | 1,31% | 0,39% |
| Halsua | Kokkola | 65 | 3,45% | 1,82% | 1,98% | 1,02% |
| Hankasalmi | Jyväskylä | 38 | 5,14% | 3,07% | 2,72% | 1,09% |
| Hanko | Salo | 63 | 4,99% | 2,70% | 4,78% | 2,48% |
| Hartola | Mikkeli | 67 | 3,32% | 1,86% | 3,08% | 0,97% |
| Heinävesi | Joensuu | 61 | 3,31% | 1,80% | 3,35% | 1,20% |
| Honkajoki | Pori | 61 | 3,57% | 2,50% | 2,25% | 1,23% |
| Humppila | Hämeenlinna | 59 | 3,35% | 1,30% | 5,99% | 2,93% |
| Hyrynsalmi | Kajaani | 63 | 2,48% | 1,31% | 0,98% | 0,41% |
| Ii | Oulu | 32 | 4,53% | 1,72% | 2,76% | 1,07% |
| Ikaalinen | Tampere | 48 | 4,76% | 2,76% | 3,61% | 1,36% |
| Ilomantsi | Joensuu | 62 | 3,10% | 2,32% | 1,81% | 0,89% |
| Inari | Rovaniemi | 251 | 5,12% | 2,09% | 6,76% | 2,50% |
| Isojoki | Pori | 70 | 1,66% | 0,85% | 2,78% | 0,93% |
| Isokyrö | Seinäjoki | 36 | 5,18% | 2,49% | 3,13% | 0,56% |
| Jokioinen | Hämeenlinna | 55 | 5,85% | 4,60% | 3,54% | 1,93% |
| Joroinen | Mikkeli | 61 | 3,81% | 2,82% | 3,38% | 1,78% |
| Joutsa | Jyväskylä | 57 | 3,06% | 1,94% | 2,69% | 1,00% |
| Juuka | Joensuu | 75 | 2,87% | 1,91% | 2,78% | 0,71% |
| Juupajoki | Tampere | 46 | 2,24% | 1,51% | 4,49% | 1,76% |
| Juva | Mikkeli | 37 | 3,68% | 2,01% | 5,17% | 1,39% |
| Jämijärvi | Pori | 60 | 2,72% | 1,27% | 1,52% | 0,37% |
| Kaavi | Kuopio | 40 | 2,26% | 1,52% | 1,50% | 0,84% |
| Kangasniemi | Mikkeli | 47 | 4,08% | 1,98% | 4,20% | 1,13% |
| Kannonkoski | Jyväskylä | 85 | 2,56% | 1,15% | 1,23% | 0,00% |
| Kannus | Kokkola | 39 | 3,52% | 2,05% | 2,25% | 0,66% |
| Karijoki | Seinäjoki | 79 | 1,24% | 0,71% | 1,90% | 1,48% |
| Karstula | Jyväskylä | 84 | 3,48% | 2,26% | 1,77% | 0,79% |
| Karvia | Seinäjoki | 73 | 2,15% | 1,35% | 2,24% | 0,93% |
| Kaskinen | Vaasa | 82 | 5,35% | 2,17% | 0,00% | 0,00% |
| Kauhava | Seinäjoki | 35 | 3,93% | 2,66% | 3,12% | 1,36% |
| Keitele | Kuopio | 73 | 3,02% | 1,56% | 2,27% | 0,54% |
| Kemijärvi | Rovaniemi | 78 | 4,85% | 3,14% | 2,80% | 1,47% |
| Keminmaa | Rovaniemi | 95 | 4,75% | 3,15% | 4,66% | 2,35% |
| Kemiönsaari | Salo | 32 | 4,50% | 2,19% | 5,22% | 2,12% |
| Keuruu | Jyväskylä | 53 | 4,48% | 2,57% | 3,10% | 1,54% |
| Kihniö | Tampere | 84 | 2,78% | 1,09% | 1,73% | 0,70% |
| Kinnula | Kokkola | 104 | 3,55% | 1,62% | 1,37% | 1,02% |
| Kittilä | Rovaniemi | 131 | 4,84% | 2,46% | 3,82% | 1,10% |
| Kiuruvesi | Kajaani | 86 | 2,85% | 1,68% | 2,70% | 0,87% |
| Kivijärvi | Jyväskylä | 102 | 1,57% | 0,94% | 3,28% | 0,00% |
| Kokemäki | Pori | 38 | 4,30% | 2,74% | 2,88% | 1,48% |
| Kolari | Rovaniemi | 125 | 3,29% | 1,74% | 3,01% | 1,06% |
| Konnevesi | Jyväskylä | 50 | 3,54% | 2,00% | 2,59% | 0,73% |
| Korsnäs | Vaasa | 40 | 4,31% | 2,76% | 3,94% | 1,73% |
| Kristiinankaupunki | Pori | 89 | 6,13% | 4,27% | 3,59% | 1,40% |
| Kuhmo | Kajaani | 87 | 3,52% | 1,72% | 2,38% | 0,29% |
| Kuhmoinen | Lahti | 70 | 3,97% | 2,66% | 2,42% | 1,78% |
| Kuortane | Seinäjoki | 33 | 5,89% | 2,97% | 3,56% | 1,12% |
| Kustavi | Turku | 51 | 5,22% | 1,82% | 0,00% | 0,00% |
| Kyyjärvi | Seinäjoki | 89 | 2,25% | 0,90% | 2,88% | 0,53% |
| Kärsämäki | Kajaani | 100 | 2,54% | 0,93% | 0,00% | 0,00% |
| Laitila | Rauma | 31 | 3,38% | 1,74% | 0,99% | 0,00% |
| Lapinjärvi | Porvoo | 38 | 3,90% | 2,78% | 4,52% | 2,11% |
| Lapinlahti | Kuopio | 52 | 3,94% | 2,52% | 3,39% | 1,43% |
| Lappajärvi | Seinäjoki | 63 | 4,56% | 2,71% | 3,48% | 1,14% |
| Leppävirta | Kuopio | 45 | 5,11% | 2,67% | 4,76% | 1,72% |
| Lestijärvi | Kokkola | 83 | 4,42% | 2,95% | 2,26% | 1,03% |
| Luhanka | Jyväskylä | 49 | 3,94% | 1,42% | 6,80% | 1,10% |
| Luumäki | Lappeenranta | 38 | 3,24% | 2,02% | 6,08% | 2,49% |
| Merijärvi | Kokkola | 81 | 0,99% | 1,26% | 0,59% | 0,23% |
| Merikarvia | Pori | 43 | 3,03% | 1,85% | 3,37% | 1,49% |
| Miehikkälä | Kotka | 47 | 2,81% | 2,22% | 2,56% | 0,84% |
| Muhos | Oulu | 34 | 4,31% | 2,38% | 6,96% | 2,32% |
| Multia | Jyväskylä | 52 | 2,89% | 1,22% | 0,67% | 1,21% |
| Muonio | Rovaniemi | 183 | 4,13% | 1,74% | 5,03% | 1,59% |
| Myrskylä | Porvoo | 31 | 3,60% | 1,57% | 2,29% | 2,42% |
| Mänttä | Jyväskylä | 63 | 3,33% | 2,96% | 2,58% | 1,22% |
| Mäntyharju | Mikkeli | 36 | 4,11% | 2,06% | 3,22% | 1,13% |
| Nurmes | Kajaani | 101 | 3,11% | 1,59% | 2,81% | 1,54% |
| Närpiö | Vaasa | 71 | 4,39% | 3,05% | 4,11% | 1,72% |
| Oripää | Turku | 50 | 3,04% | 0,99% | 4,67% | 1,51% |
| Orivesi | Tampere | 37 | 5,51% | 3,46% | 4,82% | 2,14% |
| Oulainen | Oulu | 87 | 3,50% | 2,20% | 3,33% | 0,85% |
| Outokumpu | Joensuu | 39 | 3,17% | 2,21% | 2,98% | 0,48% |
| Padasjoki | Lahti | 45 | 2,97% | 2,13% | 2,47% | 1,27% |
| Parikkala | Lappeenranta | 89 | 4,18% | 2,35% | 2,78% | 1,19% |
| Parkano | Tampere | 67 | 3,05% | 1,97% | 1,65% | 0,54% |
| Pelkosenniemi | Rovaniemi | 103 | 3,48% | 1,29% | 4,19% | 2,60% |
| Pello | Rovaniemi | 82 | 3,83% | 2,03% | 2,20% | 0,63% |
| Perho | Seinäjoki | 91 | 3,08% | 2,28% | 1,57% | 0,47% |
| Pertunmaa | Mikkeli | 45 | 2,83% | 1,24% | 2,01% | 0,81% |
| Pielavesi | Kuopio | 79 | 3,02% | 1,83% | 2,44% | 1,10% |
| Pihtipudas | Kuopio | 116 | 3,12% | 2,13% | 1,71% | 0,67% |
| Polvijärvi | Joensuu | 34 | 2,36% | 1,76% | 3,86% | 1,63% |
| Posio | Rovaniemi | 117 | 3,54% | 1,66% | 1,65% | 0,74% |
| Pudasjärvi | Oulu | 80 | 2,83% | 1,56% | 1,92% | 0,58% |
| Punkalaidun | Tampere | 57 | 3,31% | 1,78% | 3,37% | 1,60% |
| Puolanka | Kajaani | 70 | 3,32% | 1,57% | 1,88% | 0,90% |
| Puumala | Mikkeli | 51 | 4,72% | 1,76% | 4,62% | 0,90% |
| Pyhäjoki | Oulu | 83 | 3,51% | 1,98% | 1,94% | 0,51% |
| Pyhäjärvi | Kajaani | 102 | 3,29% | 1,79% | 2,37% | 1,52% |
| Pyhäntä | Kajaani | 68 | 2,96% | 1,27% | 1,98% | 1,23% |
| Pälkäne | Tampere | 34 | 6,06% | 3,60% | 5,27% | 2,59% |
| Pöytyä | Turku | 35 | 4,14% | 2,27% | 3,78% | 1,86% |
| Rantasalmi | Mikkeli | 68 | 4,64% | 2,22% | 3,57% | 1,14% |
| Ranua | Rovaniemi | 74 | 3,56% | 1,62% | 2,78% | 0,49% |
| Rautalampi | Kuopio | 52 | 4,23% | 2,28% | 3,31% | 1,69% |
| Rautavaara | Kuopio | 72 | 1,77% | 1,02% | 1,52% | 0,44% |
| Rautjärvi | Lappeenranta | 74 | 2,24% | 1,76% | 3,17% | 1,13% |
| Reisjärvi | Kokkola | 92 | 3,79% | 1,60% | 2,65% | 1,27% |
| Ristijärvi | Kajaani | 39 | 2,88% | 1,05% | 6,03% | 1,02% |
| Ruokolahti | Lappeenranta | 43 | 4,21% | 3,01% | 4,30% | 1,37% |
| Ruovesi | Tampere | 56 | 3,81% | 2,73% | 3,94% | 1,55% |
| Rääkkylä | Joensuu | 33 | 2,63% | 1,40% | 3,51% | 1,03% |
| Saarijärvi | Jyväskylä | 57 | 4,13% | 2,34% | 3,25% | 1,54% |
| Salla | Rovaniemi | 133 | 2,91% | 2,06% | 2,47% | 0,25% |
| Savitaipale | Lappeenranta | 30 | 4,75% | 3,07% | 2,40% | 0,46% |
| Savukoski | Rovaniemi | 137 | 5,57% | 2,80% | 3,02% | 1,40% |
| Sievi | Kokkola | 68 | 3,31% | 2,06% | 2,54% | 0,97% |
| Siikainen | Pori | 44 | 2,50% | 1,33% | 2,29% | 1,43% |
| Siikajoki | Oulu | 41 | 2,67% | 1,79% | 2,92% | 1,47% |
| Siikalatva | Oulu | 84 | 1,53% | 1,20% | 2,27% | 1,29% |
| Simo | Oulu | 74 | 3,54% | 2,21% | 3,79% | 1,08% |
| Sodankylä | Rovaniemi | 106 | 5,75% | 3,19% | 3,95% | 1,03% |
| Soini | Seinäjoki | 70 | 2,62% | 0,88% | 1,79% | 0,19% |
| Somero | Salo | 32 | 3,22% | 1,72% | 4,89% | 2,14% |
| Sonkajärvi | Kajaani | 62 | 2,60% | 1,39% | 2,04% | 0,99% |
| Sulkava | Mikkeli | 58 | 3,74% | 1,97% | 3,33% | 0,43% |
| Suomussalmi | Kajaani | 89 | 2,95% | 1,48% | 2,38% | 1,21% |
| Suonenjoki | Kuopio | 42 | 4,02% | 2,34% | 3,58% | 1,02% |
| Sysmä | Jyväskylä | 58 | 3,82% | 2,24% | 3,08% | 1,05% |
| Säkylä | Rauma | 44 | 5,14% | 4,02% | 2,81% | 1,78% |
| Taivalkoski | Oulu | 143 | 2,91% | 1,78% | 1,37% | 0,25% |
| Taivassalo | Turku | 38 | 4,44% | 1,98% | 0,00% | 0,00% |
| Tammela | Hämeenlinna | 42 | 4,68% | 2,85% | 3,64% | 1,76% |
| Tervo | Kuopio | 46 | 3,99% | 1,76% | 2,70% | 1,45% |
| Tervola | Rovaniemi | 61 | 3,37% | 2,55% | 2,32% | 0,53% |
| Teuva | Seinäjoki | 66 | 2,54% | 1,61% | 1,79% | 0,79% |
| Tohmajärvi | Joensuu | 52 | 3,09% | 1,30% | 3,88% | 1,25% |
| Toholampi | Kokkola | 55 | 3,42% | 2,11% | 2,23% | 0,70% |
| Tuusniemi | Kuopio | 42 | 3,48% | 1,89% | 2,51% | 0,98% |
| Urjala | Tampere | 46 | 3,37% | 3,07% | 2,99% | 1,37% |
| Utajärvi | Oulu | 52 | 2,54% | 1,58% | 2,18% | 0,44% |
| Utsjoki | Rovaniemi | 382 | 11,37% | 4,37% | 10,11% | 3,59% |
| Uusikaarlepyy | Kokkola | 45 | 6,78% | 3,11% | 3,39% | 1,54% |
| Vaala | Kajaani | 57 | 3,99% | 2,93% | 2,41% | 0,82% |
| Vehmaa | Turku | 39 | 3,03% | 1,33% | 3,03% | 1,07% |
| Vesanto | Kuopio | 65 | 2,41% | 1,33% | 5,12% | 1,34% |
| Veteli | Kokkola | 51 | 4,11% | 2,03% | 3,52% | 1,41% |
| Vieremä | Kajaani | 64 | 3,40% | 1,56% | 3,25% | 0,93% |
| Viitasaari | Jyväskylä | 93 | 3,90% | 2,17% | 2,81% | 1,13% |
| Vimpeli | Seinäjoki | 64 | 3,93% | 2,24% | 4,13% | 1,23% |
| Virolahti | Kotka | 44 | 3,79% | 2,52% | 2,60% | 1,28% |
| Virrat | Seinäjoki | 76 | 3,98% | 2,66% | 2,73% | 0,99% |
| Ylitornio | Rovaniemi | 94 | 3,73% | 2,09% | 2,64% | 0,64% |
| Ypäjä | Hämeenlinna | 68 | 3,42% | 2,13% | 2,67% | 1,88% |
| Ähtäri | Seinäjoki | 68 | 4,13% | 2,39% | 3,30% | 1,34% |
Minusta tässä kirjoituksessa on kiinnitetty huomiota aivan oikeaan asiaan. Näitä heikkoja signaaleja tukevat "kansainväliset megatrendit" eli Yhdysvaltojen kehitys.
VastaaPoistaYhä kasvava osa keskiluokkaa ymmärtää, että suurkaupungit eivät ole turvallisia paikkoja asua, kun poliisin rahoitusta pienennetään ja rikollisuus koskettaa tavallisia ihmisiä. Siksi monet ihmiset ovat elämänlaadun parantamiseksi valmiita muuttamaan hyvinkin kauas työpaikastaan.
Jos vaihtoehtona omille lapsille on enimmäkseen suomalaisista lapsista koostuva koulu tai monikulttuurinen vaihtoehto, houkutus välttää jälkimmäistä saattaa kasvaa monelle liian suureksi.
On monia yksittäisiä asioita, jotka tekevät elämänlaadusta Hornankuusen kaltaisessa paikassa parempaa kuin suuressa kaupungissa. Kaupungit ovat lisäksi osoittautuneet kulkutautien pesiksi.
Tässähän on myös pieni itseään ruokkiva kierre. Kuntaan muuttaa oletettavasti akateeminen lapsiperhe. Tarvitaan koulupaikka ja jossain kohtaa tarvitaan lisää opettajia, jolloin kuntaan muuttaa oletettavasti taas uusi opettaja ja tuo mukanaan akateemisen lapsiperheen...
VastaaPoistaAnonyyminsynonyymi: "Tässähän on myös pieni itseään ruokkiva kierre."
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa. Kaupungeista muuttavat liberaalit tuovat mukanaan oman aatteellisen painolastinsa eli muuttoliikkeen nettovaikutus ei ole välttämättä positiivinen vaan verrattavissa heinäsirkkaparven siirtymiseen paikasta toiseen.
Vasarahammer 1: Juuri tuota ilmiötä kaivelin tässä esiin.
VastaaPoistaAnonyyminsynonyymi: Jep. Laskeskelin kommenttisi innoittamana, että keskimääräisen opetusryhmän koko huomioiden omat lapseni ovat teettäneet pelkästään opettajille kotikunnissani jo kolmatta miestyövuotta.
Vasarahammer 2: Aivan niin. Helsingissä papereitapyörittelevä virkamies elättää siinä sivussa kaupankassaa ja päivähoitotätiä luomalla näille työpaikat.