keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

20 perhettä


Jokin aika sitten sattui hyllystäni kouraan Pentti Lainelan kirja Tasavallan vahtimestari. Kirjoittaja oli sen vuonna 1978 julkaistessaan jäänyt eläkkeelle eduskunnan ylivahtimestarin virasta ja työskennellyt eduskunnan vahtimestarina neljäkymmentä vuotta. Eduskunnan silloisen toiminnan taustoja erinomaisesti valottavassa kirjassa on luku, jossa Lainela käsittelee kansanedustajien sukulaisuussuhteita. Niitä oli listattu joitakin kymmeniä. Olin lukenut kirjan viimeksi joskus parikymmentä vuotta sitten ja nyt uudelleen lukiessani tuli mieleen, että Lainelan listan voisi päivittää. Googlettamalla löytyi eduskunnan omilta sivuilta vastaava, osin täydennetty lista, joka oli kuitenkin puutteellinen ja sisälsi pari virhettä.

Ei auttanut muuta kuin ryhtyä perkaamaan läpi kaikki 2605 kansanedustajina vuodesta 1907 alkaen istunutta Wikipedian listasta. Tarvittaessa henkilötietojen selvittämisessä piti kaivella netin syövereitä ja Kuka kukin on -kirjoja eri vuosikymmeniltä.
Jos olisin etukäteen tiennyt, millainen savotta edessä on, en olisi siihen ryhtynyt. (En aloittaessani ollut tietoinen siitä, että kansanedustajia on todellakin ollut noin 2605 ja jokaisen Wikipedia-artikkeli piti silmäillä läpi.) Tuumasin kuitenkin, että "akka tieltä kääntyköhön" ja painelin loppuun asti.
En olisi uskonut, millainen määrä sukulaisuussuhteita löytyy. Laulun "20 perhettä" ei riitä alkuunkaan, politiikassa perheitä on enemmän kuin talouselämässä. Rajasin suhteet suoraan alenevaan polveen tai sisaruksiin ynnä appivanhemmuuteen. Veljen- ja sisarenpoikia ja -tyttäriä, serkuista puhumattakaan ei otettu listoille. Joitakin tällaisia tapauksia on kuitenkin mainittu olemassaolevan läheisemmän sukulaisuussuhteen yhteydessä, esimerkiksi jos edustajina on ollut kaksi veljestä, on saatettu mainita myös edustajana ollut kolmannen veljeksen poika.

"Nepotismi" ei tietenkään rajoitu kansanedustajiin. Vastaan tuli pilvin pimein tapauksia, joissa kansanedustajan lähisukulainen on ollut ministerinä, mutta ei koskaan kansanedustajana. Esimerkiksi Tellervo Koivisto oli kansanedustajana 1972-1975, vaikka Mauno Koivisto ei koskaan ollut. Näitä ei ole mainittu, paitsi joissakin esimerkkitapauksissa jotka ovat jo kansanedustajien sukulaisuussuhteen takia listalla. Näin siis ministeritasolla, puhumattakaan puoluesihteereistä, kunnanvaltuutetuista, ehdokkaana olleista, erityisavustajista ynnä muista.

Edustajuus tuntuu todellakin periytyvän. Toisaalta niin periytyy jossain määrin lahjakkuus ja sosiaalisuus, joiden luulisi olevan suotavia ominaisuuksia politiikassa. Samoin moni kasvaa politiikkaan pienestä pitäen, aivan kuin lääkäriperheen lapsista tulee usein lääkäreitä. Onko kyse sitten nepotismista vai ei, on vaikea sanoa. Tunnettu nimi auttanee äänestäjien suosion saavuttamisessa, samoin se jos sattuu perimään vanhempansa vaaliorganisaation. Esimerkiksi vuoden 1990 jälkeen eduskuntapaikasta on luopunut kuusi isää, joiden tytär on ollut sittemmin kansanedustajana. Viisi kuudesta tyttärestä on tullut valituksi samasta vaalipiiristä kuin isänsä samoissa vaaleissa, joissa isä on luopunut kansanedustajuudesta.

Sukulaisuussuhteet on niputettu tiettyjen täsmällisten otsikoiden alle. Esimerkiksi "isä ja poika" -otsikon alta eivät löydy kaikki isä-poika -parit. Mikäli samaa sukua on istunut kolmaskin sukupolvi, tämä on niputettu otsikon "isä, poika ja pojanpoika" alle. Sen sijaan "isä ja poika" -otsikon alta löytyvät tapaukset, joissa on ollut isä ja kaksi poikaa, koska sukulaisuussuhde on sama. Nämä kaksi poikaa taas eivät löydy "veljekset" -otsikon alta, koska jokainen henkilö mainitaan vain kerran. Täydellinen listaus sukulaisuussuhteiden lukumäärästä on alla sillä periaatteella, että "veli" (tai vastaava sukulaisuusnimitys) tarkoittaa henkilöä, joka on ollut jonkun eduskunnassa olleen veli (tai vastaava sukulainen):

Isä: 63
Äiti: 6
Isoisä: 7
Isoäiti: 2
Isoisoisä: 7
Isoisoäiti: 0
Poika: 48
Tytär: 25
Veli: 71
Sisko: 19
Appiukko: 9
Anoppi: 1
Vävy: 5
Miniä: 3
Aviopari: 38 (aviopuolisoita on yhteensä 75, koska yksi kansanedustaja on ollut naimisissa kahden muun kansanedustajan kanssa)

En vastaa näiden lukujen täsmällisyydestä, mutta ne ovat melko tarkkoja. Tämän jutun lopussa on vielä kaksi koostetilastoa, joista näkee missä puolueissa sukulaisuussuhteita on ollut eniten ja missä eduskuntavaaleissa on päästy eniten läpi "nepotismilla". Näihin pätee sama vastuuvapauslauseke eli niissä saattaa olla pientä huojuntaa, mutta melko tarkkoja lukujen pitäisi olla. Otan mielelläni vastaan lisäyksiä ja korjauksia nimiin, olen varma että tässä listassa on varmasti huolellisesta tiedonlouhinnasta huolimatta ainakin puutteita. Tilastoja en ryhdy enää täydentämään ja korjailemaan, koska ne ovat tietyissä tilanteissa joka tapauksessa hieman tulkinnanvaraisia.


Isä ja poika
35 tapausta, isiä 35 ja poikia 36, koska yhdellä on ollut kaksi poikaa edustajina. Näiden lisäksi muissa listoissa kuusi isä-poika -paria eli isä-poika -parejea yhteensä 42.

Eero Erkko, nuorsuomalaiset/edistyspuolue, 1907-1919
Eljas Erkko, edistyspuolue, 1933-1936

Heikki Kiiskinen, maalaisliitto, 1907-1908
Pentti Kiiskinen, maalaisliitto, 1938-1939

Johan Storbjörk, RKP, 1907-1917
Johannes Storbjörk, RKP, 1917-1917

Edvard Helle, SDP, 1907-1908, 1909-1910, 1919-1921
Veikko Helle, SDP, 1951-1983

Juho Erkki Antila, suomalaiset/kokoomus, 1907-1910, 1917-1919
Yrjö Antila, kokoomus, 1945-1951

Pekka Ahmavaara, nuorsuomalaiset/kokoomus, 1907-1917, 1917-1919
Arvi Ahmavaara, kokoomus, 1929-1930, 1945-1954

P.E. Svinhufvud, nuorsuomalaiset/kokoomus, 1907-1917, 1930-1931
Veikko Svinhufvud, maalaisliitto/keskustapuolue, 1958-1966

Antti Tuomikoski, suomalaiset, 1908-1909
Samuli Tuomikoski, kokoomus, 1929-1933

Viktor von Born, RKP, 1910-1914
Ernst von Born, RKP, 1919-1954

Eemil Linna, nuorsuomalaiset/edistyspuolue, 1913-1930
Antti Linna, kansanpuolue/LKP, 1962-1966

Kalle Suosalo, SDP, 1917-1917
Vilho Suosalo, SKDL, 1962-1966

Jalmari Linna, SDP, 1919-1922, 1927-1945, 1949-1951
Ilmari Linna, SDP, 1962-1970

Hannes Ryömä, SDP, 1919-1939
Mauri Ryömä, SDP/SKDL, 1936-1937, 1945-1958
Molemmat kuolivat kesken edustajakautensa. Kansanedustaja Erkki Ryömä oli Hannes Ryömän veljenpoika.

Karl Laurén, RKP, 1919-1922, 1924-1927, 1929-1930, 1936-1939
Per Laurén, RKP, 1962-1966

Hjalmar J. Procopé, RKP, 1919-1922, 1924-1926
Victor Procopé, RKP, 1958-1962, 1966-1975

Vihtori Vesterinen, maalaisliitto, 1919-1951
Paavo Vesterinen, keskustapuolue, 1975-1987

Juho Kankkunen, maalaisliitto, 1922-1924
Pekka Kankkunen, maalaisliitto, 1927-1929

Jaakko Liedes, STPV, 1924-1930
Pentti Liedes, SKDL, 1954-1966, 1970-1983, 1983-1985
Pojan edustajaurassa oli lyhyt katkos 1983, kun hän jäi vaaleissa niukasti eduskuntapaikasta (Wikipedian mukaan viiden äänen päähän, MMM 1985 sanoo kahden äänen). Oikeuden päätöksellä äänet laskettiin uudelleen muutaman kuukauden kuluttua, jolloin paikan saanut Heikki Mustonen putosi eduskunnasta (MMM 1985:n mukaan yhdellä äänellä). Mustonen nousi takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua kesken vaalikauden.

Mauritz Rosenberg, STPV, 1924-1930
Gösta Rosenberg, SKDL, 1945-1966
Isä-Mauritz siirtyi 1933 Neuvostoliittoon, jossa kumma kyllä selvisi Stalinin puhdistuksissa ehjin nahoin, oli mukana Terijoen hallituksessa ja kuoli Moskovassa 1941.

Eino Aaltio, maalaisliitto, 1929-1929
Sampsa Aaltio, kokoomus, 1979-1987
Isä oli kansanedustajana vain puoli vuotta noustuaan eduskuntaan varasijalta.

Urho Kekkonen, maalaisliitto, 1936-1956
Matti Kekkonen, maalaisliitto/keskustapuolue, 1958-1970

Rolf B. Berner, edistyspuolue, 1945-1951
Arne Berner, LKP, 1966-1971

Eero Kivelä, kokoomus, 1945-1948
Pekka Kivelä, kokoomus, 1993-1995

Veikko Vennamo, maalaisliitto/SMP, 1945-1962, 1966-1987
Pekka Vennamo, SMP, 1972-1975, 1979-1989
Ensimmäinen isä-poika -pari, joka oli yhtä aikaa eduskunnassa.

Juho Tenhiälä, kansanpuolue/LKP/keskustapuolue, 1951-1970
Hannu Tenhiälä, keskustapuolue, 1975-1992

Arvo Pentti, maalaisliitto/keskustapuolue, 1958-1970
Klaus Pentti, keskustapuolue, 2003-2011

Aaro Lintilä, keskustapuolue, 1962-1972
Mika Lintilä, keskustapuolue, 1999-

Ragnar Granvik, RKP, 1966-1978
Nils-Anders Granvik, RKP, 1999-2007

Pentti Mäki-Hakola, kokoomus, 1966-1995
Pertti Mäki-Hakola, kokoomus, 1999-2003

Erkki Häkämies, kokoomus, 1970-1979
Kari Häkämies, kokoomus, 1987-1998
Jyri Häkämies, kokoomus, 1999-2012

Jouni Mykkänen, kokoomus, 1970-1974
Kai Mykkänen, kokoomus, 2015-

Ole Norrback, RKP, 1979-1987, 1991-1999
Anders Norrback, RKP, 2019-

Jouko Skinnari, SDP, 1980-2015
Ville Skinnari, SDP, 2015-
Kun isä jäi pois, poika valittiin tilalle samasta vaalipiiristä.

Jyrki Yrttiaho, vasemmistoliitto, 2007-2015
Johannes Yrttiaho, vasemmistoliitto, 2019-


Isä, kaksi poikaa ja pojanpoika
Yksi tapaus.

Wilhelmi Malmivaara, suomalaiset/kokoomus, 1907-1920
Arvi Malmivaara, IKL, 1935-1939
Väinö Malmivaara, kokoomus, 1927-1930
Tatu Malmivaara, kokoomus, 1945-1948
Arvi ja Väinö olivat Wilhelmin poikia, Tatu oli Väinön poika.


Isä, poika ja pojantytär
Kaksi tapausta. Yhdessä edellisen kanssa nämä kolme ovat eduskunnan ainoat kolmessa suoraan alenevassa polvessa olleet tapaukset.

Elias Käkelä, SDP, 1914-1917
Valto Käkelä, SDP, 1945-1972
Anneli Kiljunen, SDP, 2003-

Rafael Paasio, SDP, 1948-1975
Pertti Paasio, SDP, 1975-1979, 1982-1996
Heli Paasio, SDP, 1999-2015


Isä, poika ja pojantyttärenpoika
Yksi tapaus.

Matti Lahtela, maalaisliitto, 1930-1958
Olavi Lahtela, maalaisliitto/keskustapuolue, 1958-1968
Mikael Jungner, SDP, 2011-2015
Kun isä-Matti luopui eduskuntapaikastaan, poika-Olavi valittiin tilalle samasta vaalipiiristä. Olavi Lahtela kuoli sairaskohtaukseen eduskunnassa kesken puheensa lääkärikansanedustajien antamasta ensiavusta huolimatta. Mikael Jungner on Olavi Lahtelan tyttärenpoika.


Isä, poika ja miniä
Yksi tapaus.

Matti Paasivuori, SDP, 1907-1936
Arvo Paasivuori, SDP, 1945-1948
Tyyne Paasivuori, SDP, 1954-1958, 1962-1974


Aviopuolisot ja poika
Kaksi tapausta.

Onni Hallsten, suomalaiset, 1908-1910, 1911-1917
Ilmi Hallsten, kokoomus, 1919-1922
R.G. Kallia, IKL, 1939-1944

Eino Kilpi, SDP/SKDL, 1930-1933, 1948-1962
Sylvi-Kyllikki Kilpi, SDP/SKDL, 1934-1958
Kalevi Kilpi, SKDL, 1962-1966
Vaimo loikkasi SKDL:ään 1946 ja miehelle ei jäänyt paljon muita vaihtoehtoja kuin tulla perässä seuraavana vuonna.


Isä ja tytär
13 paria. Näiden lisäksi seitsemän isää ja kahdeksan tytärtä muissa listauksissa eli yhteensä 21 isä-tytär -paria.

Severi Kurkinen, SDP, 1910-1917
Armi Hosia, kansanpuolue, 1954-1966

Levi Jern, RKP, 1922-1954
Elly Sigfrids, RKP, 1970-1979

Jussi Annala, maalaisliitto, 1930-1939, 1945-1951
Saara Mikkola, kokoomus, 1975-1987

Arvi Ikonen, maalaisliitto, 1950-1957
Tuula Kuittinen, keskustapuolue, 1991-1995

Arvo Sainio, SMP/SKYP, 1972-1975
Kike Elomaa, perussuomalaiset/siniset, 2011-
Arvo Sainio siirtyi SMP:n eduskuntaryhmän hajotessa SKYP:iin, sitten takaisin SMP:hen ja vielä kerran uudelleen SKYP:iin. Loikkiminen on mahdollisesti perinnöllinen ominaisuus, koska tytär siirtyi perussuomalaisten hajotessa viikoksi sinisiin ja sitten takaisin perussuomalaisiin.

Mikko Vainio, SMP, 1970-1975, 1983-1987
Anne Louhelainen, perussuomalaiset/siniset, 2011-2019

Heikki Perho, kokoomus, 1975-1991
Maija Perho, kokoomus, 1991-2007
Isän vaalipiirin edustajapaikka periytyi tyttärelle.

Kristian Gestrin, RKP, 1962-1979
Christina Gestrin, RKP, 2000-2015

Kari Urpilainen, SDP, 1983-1995, 1999-2003
Jutta Urpilainen, SDP, 2003-2019
Isän vaalipiirin edustajapaikka periytyi tyttärelle.

Armas Komi, keskustapuolue, 1991-1999
Katri Komi, keskustapuolue, 1999-2015
Isän vaalipiirin edustajapaikka periytyi tyttärelle.

Juhani Sjöblom, kokoomus, 1997-2007
Ruut Sjöblom, kokoomus, 2019-

Eero Heinäluoma, SDP, 2003-2019
Eveliina Heinäluoma, SDP, 2019-
Isän vaalipiirin edustajapaikka periytyi tyttärelle.

Timo Kalli, keskustapuolue, 1991-2019
Eeva Kalli, keskustapuolue, 2019-
Isän vaalipiirin edustajapaikka periytyi tyttärelle.


Isä, tytär ja vävy
Kolme tapausta.

Kalle Kustaa Pykälä, maalaisliitto, 1907-1915
Bertta Leppälä, maalaisliitto, 1917-1921
Juhani Leppälä, maalaisliitto, 1907-1908, 1917-1922, 1927-1951
Leppälät solmivat avioliiton 1919 ollessaan molemmat kansanedustajina.

Otto Wille Kuusinen, SDP, 1908-1910
Hertta Kuusinen, SKDL, 1945-1972
Yrjö Leino, SKDL, 1945-1951
Poliittisesti korkeimmalle isä-Otto nousi Neuvostoliitossa, jossa hän oli NKP:n keskuskomitean jäsen ja myös Terijoen nukkehallituksen pääministeri.
Hertta ja Yrjö menivät naimisiin 1945, mutta kelpo kommunisteina kehittivät keskinäisen linjariidan ja erosivat 1950.

Edwin Linkomies, kokoomus, 1933-1945
Sinikka Linkomies-Pohjala, kokoomus, 1970-1983
Toivo T. Pohjala, kokoomus, 1975-1987
Sinikka Linkomies ja Toivo T. Pohjala avioituivat 1983. Ei ole tiedossa tapahtuiko tämä vaimon ollessa vielä kansanedustaja.


Isä, tyttäret ja tyttären appiukko
Yksi tapaus.

Kyösti Kallio, maalaisliitto, 1907-1937
Filip Saalasti, maalaisliitto, 1910-1917
Kerttu Saalasti, maalaisliitto/keskustapuolue, 1948-1962, 1966-1970
Katri Kaarlonen, keskustapuolue, 1966-1972
Kerttu ja Katri olivat presidentti Kallion tyttäret. Filip Saalasti oli vuodesta 1936 lähtien Kerttu Saalastin appiukko.


Isä, tytär, vävy, tämän veli, veljen tytär ja tämän pojantytär ex-miehineen ja ex-miehen ex-vaimo
Yksi tapaus (olisikin hämmästyttävää jos löytyisi toinen samanlainen sekamelskayhdistelmä).

Kaarle Ojanen, suomalaiset, 1910-1911
Pentti Hiidenheimo, suomalaiset, 1914-1917
Elli Hiidenheimo, kokoomus, 1917-1922, 1924-1927
Artturi Hiidenheimo, kokoomus, 1919-1927
Saara Forsius, kokoomus, 1954-1972
Merikukka Forsius, vihreät/kokoomus, 1999-2011
Leena Harkimo, kokoomus, 1999-2015
Hjallis Harkimo, kokoomus/Liike Nyt, 2015-
Kaarlo Ojanen oli Ellin isä. Aviopari oli Elli ja Artturi, Pentti oli Artturin veli. Saara oli Artturin tytär ensimmäisestä avioliitosta Fanny Hiidenheimon kanssa. Saara Forsius sai nosteen vaaleissa läpimenoon hänen kieltäydyttyään avaamasta kassaholvia pankkiryöstäjälle. Merikukka on Saaran pojantytär, joka oli kansanedustajana ollessaan naimisissa Hjallis Harkimon kanssa 2004-2005. Leena Harkimo oli Hjalliksen kanssa naimisissa vuoteen 2003 asti. Hjallis Harkimolla oli siis samaan aikaan kaksi ex-vaimoa eduskunnassa, joten hän ymmärrettävästi pysyi sieltä poissa kunnes exät olivat pudonneet.


Äiti ja poika
Kolme tapausta, näiden lisäksi kaksi muissa listauksissa eli viisi äiti-poika -paria.

Eveliina Ala-Kulju, suomalaiset/kokoomus, 1907-1910, 1914-1919
Reino Ala-Kulju, IKL/kokoomus, 1933-1939, 1952-1954, 1959-1966

Anna Haapasalo, SDP, 1919-1922
K.F. Haapasalo, SDP, 1951-1975

Vuokko Rehn, keskustapuolue, 1995-1999
Olli Rehn, keskustapuolue, 1991-1995, 2015-2017
Rehnit tekivät sukupolvenvaihdoksen 1995, kun poika lähti europarlamenttiin ja äiti valittiin samasta vaalipiiristä kansanedustajaksi.


Äiti ja tytär
Yksi tapaus. Ei muissakaan listauksissa äiti-tytär -pareja eli tämä on ainoa laatuaan.

Elisabeth Rehn, RKP, 1979-1995
Veronica Rehn-Kivi, RKP, 2016-


Isoisä ja tyttärentytär

Vilho Kivioja, maalaisliitto, 1929-1945
Anna-Maja Henriksson, RKP, 2007-


Veljekset ja toisen tyttärenpoika

Heikki Ritavuori, edistyspuolue, 1914-1917, 1919-1922
Eero Rydman, edistyspuolue, 1927-1929, 1933-1936
Pekka Tarjanne, LKP, 1970-1977
Sisäministeri Ritavuori murhattiin itsenäisen Suomen historian toistaiseksi ainoassa kiistattomasti poliittisessa murhassa 14.2.1922. Pekka Tarjanne oli hänen tyttärenpoikansa.


Aviopuolisot ja tyttärenpoika, tämän isänisä ja aviomiehen veli

Sulo Wuolijoki, SDP, 1907-1914
Wäinö Wuolijoki, SDP, 1907-1909, 1919-1921, 1922-1926
W.W. Tuomioja, edistyspuolue, 1924-1929, 1930-1931
Hella Wuolijoki, SKDL, 1946-1947
Erkki Tuomioja, SDP, 1970-1979, 1991-
Siis: Sulo ja virolaissyntyinen Hella olivat aviopari 1908-1923. Heidän tyttärensä Vappu meni naimisiin myöhemmin pääministerinä olleen Sakari Tuomiojan kanssa, joka ei kuitenkaan koskaan ollut kansanedustaja, toisin kuin isänsä W.W. Heidän poikansa on Erkki. Wäinö oli Sulon veli.


Isoisoisä ja pojanpojantytär

Evert Eloranta, SDP, 1908-1918
Eeva-Johanna Eloranta, SDP, 2011-

P. V. Heikkinen, maalaisliitto, 1919-1921, 1924-1940
Hannakaisa Heikkinen, keskustapuolue, 2007-2011, 2015-
Ei ole varmaa tietoa, onko kyseessä nimenomaan isänisänisä, mutta sukunimistä päätellen on.

Manu Kontula, SDP, 1924-1927
Anna Kontula, vasemmistoliitto, 2011-


Isoisoisä ja tyttärenpojanpoika

Samuli Simula, maalaisliitto, 1945-1951
Vilhelm Junnila, perussuomalaiset, 2019-


Isoisoisä ja tyttärenpojantytär

Juho Ylikorpi, suomalaiset, 1907-1908
Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät, 2007-
Aivan varmaa ei ole, mutta Ylikorven Wikipedia-artikkelin sukunimistä päättelin kyseessä olevan tyttärenpojantytär eikä tyttärentyttärentytär.


Sisarustapaukset yksityiskohtaisesti jaotellen:
Veljespareja 30 (joista kaksi velipuoliparia)
Kolmen veljeksen sarjoja 2
Veli ja sisko 5
Siskospareja 4 (joista yhdet kaksoset)
Kolme veljeä ja sisko 1


Veljekset

G.G. Rosenqvist, RKP, 1907-1919
Vilhelm Rosenqvist, RKP, 1907-1909

Nestori Valavaara, SDP, 1907-1917
Iisakki Valavaara, SDP, 1919-1920
Iisakki oli neljä vuotta vanhempi, vaikka tulikin eduskuntaan vasta veljensä edustajauran jälkeen.

Juho Tulikoura, suomalaiset/maalaisliitto, 1907-1914
Aleksanteri Koskenheimo, kokoomus, 1930-1933
Veljesten alkuperäinen sukunimi oli Brandstacka.

Juho Komu, SDP, 1907-1917, 1917-1918
Yrjö Komu, SDP, 1917-1917, 1922-1927
Veljekset eivät istuneet yhtä aikaa eduskunnassa, koska vanhempi veli ei ollut lyhimmän aikaa eli vain muutaman kuukauden vuonna 1917 istuneen eduskunnan jäsen, mitä taas nuorempi oli. Seuraavissa vaaleissa Juho palasi eduskuntaan ja Yrjö putosi palatakseen 1922. Vapaussodan jälkeen vanhempi veli siirtyi Neuvosto-Venäjälle, jossa kuoli 1928.

William Koskelin, nuorsuomalaiset, 1907-1909, 1910-1911, 1917-1917
Artturi Koskenkaiku, SDP, 1919-1922, 1929-1930
Nuorempi veli suomensi nimensä.

Emil Perttilä, SDP, 1907-1908
Valfrid Perttilä, SDP, 1907-1909, 1910-1914
Perttilät olivat velipuolia. Emil siirtyi Yhdysvaltoihin, Valfrid Neuvosto-Venäjälle.

Artturi H. Virkkunen, suomalaiset, 1907-1909, 1910-1911, 1914-1917, 1917-1922
Paavo Virkkunen, kokoomus, 1914-1936, 1939-1945

Juho Lautasalo, SDP, 1908-1918
Oskari Salonen, SDP, 1933-1934
Veljeksillä oli 19 vuoden ikäero. Eri sukunimestä huolimatta heillä oli samat vanhemmat; tuohon aikaan Länsi-Suomessa sukunimet eivät olleet vielä useinkaan vakiintuneet.

Julius Saraste, suomalaiset, 1908-1909
Bruno Sarlin, edistyspuolue, 1919-1920, 1930-1936, 1945-1948
Velipuolilla oli 21 vuoden ikäero. Vanhempi veljes suomensi nimensä.

Nestori Aronen, SDP, 1909-1918
Toivo Aronen, SSTP, 1922-1923

Oskari Lahdensuo, maalaisliitto, 1910-1919
Jalo Lahdensuo, maalaisliitto, 1921-1928

Pekka Paavolainen, nuorsuomalaiset/kokoomus, 1914-1919
Erkki Paavolainen, kokoomus, 1924-1927, 1929-1933, 1936-1951
Veljeksillä oli 22 vuoden ikäero.

Antti Tulenheimo, suomalaiset/kokoomus, 1914-1917, 1922-1924, 1930-1933
Eino Tulenheimo, kokoomus, 1922-1927

Lauri Kuoppamäki, maalaisliitto, 1917-1917
Wäinö Mäkinen, maalaisliitto, 1922-1924
Eero Mäkinen, kokoomus, 1945-1951
Vanhin veljes oli muuttanut sukunimensä Kuoppamäeksi.

Rafael Erich, kokoomus, 1919-1924
Mikko Erich, kokoomus/SDP, 1919-1922, 1930-1933, 1939-1945

Antti Meriläinen, SDP, 1919-1922, 1930-1939
Matti Meriläinen, SKDL, 1945-1954, 1958-1962

Aarno Pesonen, maalaisliitto, 1919-1924
Yrjö Pesonen, maalaisliitto, 1919-1922

Olli Hirvensalo, maalaisliitto, 1922-1924, 1930-1951
Vilho Hirvensalo, edistyspuolue, 1924-1927

Olli Zitting, kokoomus, 1926-1927
Emil Rautaharju, kokoomus, 1930-1933
Nuorempi veljeksistä oli suomentanut nimensä.

Eino Pekkala, SSTP/SKDL, 1927-1930, 1945-1948
Mauno Pekkala , SDP/SKDL, 1927-1952
Molemmat veljekset olivat myös ministereinä. Mauno loikkasi kesken ministerikautensa SKDL:ään.

Kalle Kulmala, STPV, 1927-1930
Jalmari Kulmala, SKDL, 1945-1948

Väinö Kaasalainen, maalaisliitto, 1933-1939, 1951-1955
Nestori Kaasalainen, maalaisliitto/keskustapuolue, 1951-1972

Erkki Leikola, kokoomus, 1945-1951, 1954-1962
Aare Leikola, kansanpuolue, 1951-1958

Vilho Väyrynen, SDP, 1948-1962
Antero Väyrynen, SDP, 1962-1970
Nuorempi ei perinyt vanhemman paikkaa, koska olivat eri vaalipiirissä.

Heimo Linna, keskustapuolue, 1966-1987
Lauri Linna, SMP/SKYP, 1970-1975

Mauno Manninen, keskustapuolue, 1973-1983, 1983-1987
Hannes Manninen, keskustapuolue, 1995-2011
Maunon edustajauralla oli muutaman kuukauden katkos 1983, kun hän putosi vaaleissa mutta nousi muutaman kuukauden kuluttua varasijalta eduskuntaan Matti Ruokolan jätettyä paikkansa.


Veljekset ja yhden aviopuoliso

Yrjö Yrjö-Koskinen, suomalaiset, 1907-1909, 1910-1910
Sakari Yrjö-Koskinen, suomalaiset, 1907-1914
Iida Yrjö-Koskinen, suomalaiset/kokoomus, 1909-1914, 1917-1919
Lauri Yrjö-Koskinen, suomalaiset, 1911-1914
Veljesten ikäjärjestys oli Yrjö, Sakari ja Lauri. Iida oli Sakarin vaimo.


Veli ja sisar

Arvid Neovius, RKP 1907-1916
Dagmar Neovius, RKP, 1907-1909, 1910-1911, 1914-1917

Jussi Rainio, SDP, 1911-1913
Aino Forsten, SDP, 1917-1918
Molemmat sisarukset teloitettiin. Jussin ampuivat valkoiset vapaussodan lopussa ja Aino teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1937.

Eva Somersalo, kokoomus, 1924-1927
Arne Somersalo, IKL, 1933-1936
Arne oli ensimmäisen maailmansodan alkaessa opiskelemassa Saksassa ja liittyi maan armeijaan. Hän oli siinä mielessä poikkeuksellinen upseeri, että oli siis saanut sotilaskoulutuksensa Saksassa olematta jääkäri. Hän kaatui jatkosodassa everstiluutnanttina.

Juha Rihtniemi, kokoomus, 1958-1971
Irma Rihtniemi-Koski, kokoomus, 1975-1981
Molemmat kuolivat kesken edustajakautensa.

Janne Viitamies, SDP, 1995-1999
Pauliina Viitamies, SDP, 2007-2015


Siskokset

Iida Vihuri, SDP, 1922-1929
Kaisa Hiilelä, SDP, 1930-1958
Iida hukkui höyrylaiva Kurun haaksirikossa kesken edustajakautensa. Kolmannen siskoksen poika Reino Oittinen oli moninkertainen opetusministeri, mutta ei koskaan kansanedustajana.

Marja Lahti, keskustapuolue, 1954-1967
Irma Toivanen, LKP, 1970-1979

Leea Hiltunen, kristillisdemokraatit, 1991-1995, 1999-2003
Leena Rauhala, kristillisdemokraatit, 1999-2015
Kyseessä ovat eduskuntahistorian ainoat kaksoset.


Sisaruksia ja yhden aviomies

Uuno Brander, nuorsuomalaiset/edistyspuolue, 1907-1910, 1911-1917, 1924-1927, 1930-1933
Johannes Laine, nuorsuomalaiset, 1915-1917
Augusta Laine, nuorsuomalaiset/edistyspuolue, 1917-1922
Helena Brander, nuorsuomalaiset/edistyspuolue, 1918-1919
Akseli Brander, maalaisliitto, 1933-1951
Sisarusten ikäjärjestys oli Augusta, Uuno, Helena ja Akseli. Sisarussarjan isä Aksel Brander oli talonpoikaissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä. Johannes oli Augustan mies.


Aviopuolisot
Yhteensä 38 avioparia, osa eri listauksissa.

Anni Huotari, SDP, 1907-1910, 1911-1918, 1922-1927, 1932-1943
Anton Huotari, SDP, 1908-1910, 1911-1918
Seitsemän vuotta vaimoaan nuorempi aviomies hirttäytyi 1931.

Sandra Lehtinen, SDP, 1907-1910
J. K. Lehtinen, SDP, 1917-1918
Mies pakeni vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoon, jossa hän kuoli ilmeisesti vankileirillä 1937. Kymmenen vuotta vanhempi vaimo pysyi aluksi Suomessa, mutta asui Neuvostoliitossa 1933-1945.

Antti Mäkelin, SDP, 1907-1909, 1917-1918
Emmi Mäkelin, SSTP, 1922-1923
Molemmat puolisot istuivat vankilassa poliittisista syistä, tosin eri aikaan.

Albin Valjakka, SDP, 1907-1918
Hilma Valjakka, SDP, 1919-1930
Mies kuoli vapaussodan jälkeen vankileirillä, jonka jälkeen vaimo jatkoi hänen poliittista toimintaansa.

Hannes Gebhard, suomalaiset, 1907-1909
Hedvig Gebhard, suomalaiset/kokoomus, 1907-1909, 1919-1922, 1924-1929
Pariskunnan tytär Maiju Gebhard tunnetaan astiankuivauskaapin keksijänä.

Väinö Jokinen, SDP, 1908-1918
Alma Jokinen, SDP, 1908-1918
Molemmat pakenivat vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoon. Vaimo kuoli tuberkuloosiin 1939 ja mies koki luonnollisen kuoleman eli ammuttiin puhdistuksissa 1920.

Santeri Saarikivi, SDP, 1908-1909, 1910-1911
Lyydi Saarikivi, SDP, 1919-1922

Onni Tuomi, SDP, 1908-1918
Lempi Tuomi, SSTP, 1922-1923
Mies siirtyi vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoon, mutta vaimo pysyi Suomessa.

Julius Nurminen, SDP, 1917-1917
Anna Haverinen, SDP, 1922-1930
Mies kuoli vankileirillä vapaussodan jälkeen. Vaimo solmi uuden avioliiton 1920 eli oli edustajana ollessaan jo uusissa naimisissa.

Erkki Härmä, SDP, 1917-1918, 1948-1949
Laura Härmä, SSTP/SDP, 1922-1923, 1941-1944
Molemmat puolisot istuivat välillä poliittisista syistä vankilassa, mutta eri aikoina - kuten kansanedustajinakin.

Jalo Kohonen, SDP, 1917-1917
Hanna Kohonen, SDP, 1917-1918
Pariskunta pakeni Neuvosto-Venäjälle vapaussodan jälkeen. Hanna tuomittiin Stalinin vainoissa 1937 ja kuoli vankileirillä, mutta Jalo oli ehtinyt ryypätä itsensä hengiltä jo 1935.

Lauri Letonmäki, SDP, 1914-1917
Maikki Letonmäki, SDP, 1917-1917
Molemmat pakenivat vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoon. Maikki teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1937, mutta Lauri oli ehtinyt ennakoida ja ampui itsensä 1935 puolueesta erottamisen jälkeen.

Alpo Luostarinen, edistyspuolue/maalaisliitto, 1922-1927, 1930-1936
Aino Luostarinen, maalaisliitto, 1927-1930, 1936-1953
Avioparilla oli paikka eduskunnassa yhtäjaksoisesti 1922-1953, mutta ei missään vaiheessa yhtä aikaa.

Väinö Meltti, SDP/SKDL, 1941-1941, 1944-1945
Hellä Meltti, SKDL, 1961-1962

Matti Huhta, SKDL, 1945-1948
Tyyne Tuominen, SKDL, 1945-1948
Huhdan jouduttua puolueessaan epäsuosioon ja tultua erotetuksi 1950 Tuominen sai käskyn erota miehestään, minkä hän tekikin.

Johannes Virolainen, maalaisliitto/keskustapuolue, 1945-1983, 1987-1991
Kyllikki Virolainen, Keskustapuolue, 1977-1983
Pariskunta meni naimisiin molempien ollessa kansanedustajina 1981. Seuraavissa vaaleissa molemmat putosivat eduskunnasta. Osasyynä pidettiin suhteen aiheuttamaa skandaalia, sillä Johannes Virolainen ei vielä ollut eronnut ensimmäisestä vaimostaan suhteen alkaessa.

Anna-Liisa Korpinen, SKDL, 1951-1974
Rauno Korpinen, SKDL, 1972-1975
Anna-Liisa Korpinen oli kansanedustajana ollessaan sukunimeltään Tiekso-Isaksson ja Tiekso. Hän meni naimisiin Rauno Korpisen kanssa 1975. Ei ole tietoa siitä, solmittiinko liitto ennen vai jälkeen Korpisen edustajakauden päättymistä.

Juha Vikatmaa, kokoomus, 1970-1974
Eeva Kuuskoski, kokoomus/keskustapuolue, 1979-1995
Kuuskoski valittiin eduskuntaan kokoomuslaisena, mutta siirtyi keskustapuolueeseen seuraavana vuonna. Hänen isänsä oli entinen pääministeri Reino Kuuskoski, joka ei kuitenkaan koskaan ollut kansanedustaja.

Terhi Nieminen-Mäkynen, LKP, 1975-1983
Toivo Mäkynen, kokoomus, 1979-1983
Pari avioitui 1979, ei ole tiedossa tapahtuiko tämä molempien ollessa kansanedustajina vai ennen sitä.

Urpo Leppänen, SMP/Vade/LKP, 1979-1991
Sinikka Hurskainen, SDP, 1983-1999, 2003-2011
Pari meni naimisiin molempien ollessa kansanedustajia 1984 ja myös erosi kansanedustajina ollessaan 1990.

Paavo Lipponen, SDP, 1983-1987, 1991-2007
Päivi Lipponen, SDP, 2007-2015
Miehen jäädessä pois eduskunnasta vaimo valittiin tilalle samasta vaalipiiristä.

Tina Mäkelä, SMP, 1987-1995
Hannu Suhonen, SMP, 1991-1995

Kalevi Lamminen, kokoomus, 1987-1999, 2003-2007
Anne Knaapi-Lamminen, kokoomus, 1995-1999
Parin naimisiinmenoajankohdasta ei löytynyt tietoa, mutta päätellen siitä että vaimo oli vielä 1999 ehdokkaana nimellä Knaapi, avioliitto on solmittu vasta tämän jälkeen.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto, vihreät, 1999-2011
Timo Kaunisto, keskustapuolue, 2007-2011
Pari avioitui 2011 molempien kansanedustajuuden päätyttyä.

Antti Kaikkonen, keskustapuolue, 2003-
Satu Taiveaho, SDP, 2003-2011
Pari meni naimisiin molempien ollessa kansanedustajia 2008 ja erosi 2018.


Avopuolisot
Otetaan nyt yksi tällainenkin mukaan nykyajan merkeissä; enemmänkin saattaa olla.

Johanna Jurva, perussuomalaiset, 2011-2015
Jari Ronkainen, perussuomalaiset, 2015-


Aviopuolisot ja vävy

Kalle Häkkinen, suomalaiset/kokoomus, 1917-1919
Maija Häkkinen, kokoomus, 1929-1933
Toivo Hietala, kokoomus, 1958-1970


Appiukko ja vävy

Harras Kyttä, kansanpuolue, 1951-1964
Paavo Nikula, vihreät, 1991-1998


Appiukko ja miniä

Jussi Raatikainen, SDP, 1936-1951
Kaisa Raatikainen, SDP, 1970-1987
Jussi Raatikaisen poika, Kaisa Raatikaisen aviomies Erkki Raatikainen oli SDP:n puoluesihteeri, muttei koskaan kansanedustaja.


Epävarmoja tapauksia ja virhetietoja

Iisakki Hoikka ja Matti Hoikka, mahdollisesti veljekset.

John Hedberg ja Reinhold Hedberg eivät mitä luultavimmin ole velipuolia, vaikka eduskunnan sivuilla näin epäilläänkin. Miehillä on 22 vuoden ikäero ja he ovat kotoisin eri maakunnista. Molempien isän ammatti oli pappi ja nimi Fredrik Hedberg, mutta äiti on eriniminen. Lisäksi vanhemman miehen isän ammatiksi on merkitty kirkkoherra ja nuoremman kappalainen ja on aika epätodennäköistä, että virkaura olisi edennyt näin.

Jonas Castrén ja Zachris Castrén eivät ole velipuolia, vaikka eduskunnan sivuilla näin epäilläänkin. Iän ja kotiseudun puolesta tämä olisi mahdollista. Sekaannus syntyy siitä, että molempien isät olivat samannimisiä. Kyseessä olivat kuitenkin eri miehet, toinen kirkkoherra ja toinen kauppias. Sukua edustajat kylläkin olivat, nimittäin pikkuserkukset.


"Nepotismi" puolueittain

Seuraavaksi on laskettu tapaukset puolueittain. Puolueissa on huomioitu nimenmuutokset ja hajoamiset. Esimerkiksi maalaisliiton tapaukset on laskettu keskustapuolueeseen. Vasemmistoliittoon on laskettu SKDL, SSTP ja STPV sekä SDP siltä osin, kun koko vasemmisto kuului siihen.
Tilastot on laskettu seuraavilla periaatteilla:
1) "Nepotismipiste" tulee vain saman puolueen edustajina valituille. Jos edustaja on puolueesta A ja myöhemmin hänen poikansa valitaan puolueesta B, tätä ei lasketa.
2) Pisteen saa vain, jos ensimmäistä kertaa valituksi tullessaan eduskunnassa on jo ollut sukulainen. Esimerkiksi jos veljekset valitaan molemmat samaan aikaan ensikertalaisina, pistettä ei tule (ellei tietysti esimerkiksi heidän isänsä ole ollut aiemmin saman puolueen edustajana). Sukulaisuussuhteen on oltava olemassa. Esimerkiksi jos aviopari menee naimisiin vasta kansanedustajina ollessaan, pistettä ei tule.
3) Toisin sanoen normaalitilanteessa esimerkiksi isä-poika parissa tulee vain yksi piste, koska normaalisti isä on ollut edustajana ennen saman puolueen edustajana ollutta poikaansa. Jos he ovat eri puolueesta, pistettä ei tule.

Näin laskien puolueet "nepotistisuusjärjestyksessä" ovat:
SDP 31
Kokoomus 26
Keskustapuolue 21
Vasemmistoliitto 15
RKP 9
LKP 7
Perussuomalaiset 5
Kristillisdemokraatit 1

Nepotismi näkyy jakautuneen suhteellisen tasaisesti historiallisten voimasuhteiden mukaan.


"Nepotismin" aste vaaleittain

Tähän listaan on laskettu "nepotismipiste" jokaiselle vaalikaudelle edustajasta, jonka lähisukulainen on ollut aiemmin tai samalla vaalikaudella kansanedustajana. Luvut ovat, kuten alussa todettiin, suuntaa-antavia ja osin tulkinnanvaraisia, mutta melko tarkkoja:

1907 12
1908 15
1909 7
1910 10
1911 11
1913 14
1916 14
1917 15
1919 20
1922 18
1924 15
1927 13
1929 14
1930 17
1933 19
1936 16
1939 13
1945 26
1948 21
1951 19
1954 18
1958 20
1962 21
1966 15
1970 19
1972 15
1975 14
1979 16
1983 14
1987 9
1991 12
1995 8
1999 13
2003 16
2007 18
2011 20
2015 18
2019 22

Suurin lukema, 26, on vaalikaudelta 1945-1948. Nykyinen lukema 22 on historian toiseksi korkein. Yleisesti ottaen sotien jälkeen koettiin lievää laskua ja "nepotismipohjat" koettiin 1980-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen lukemat ovat olleet noususuuntaisia. "Nepotismipuolue" olisi ollut koko historian ajan kohtalainen ja nykyisellään jopa huomattava poliittinen voima.

4 kommenttia:


  1. Tere ! Huomasinpa,ammatillisista syistä(kö?), että Wilhelmi Malmivaaran toinenkin poika Väinö istui eduskunnassa 1927-1933. Sittemmin Oulun hiippkunnan piispana vv. 1943 - 1954. Siis Isä, poika-veljekset ja veljenpoika !!!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, virhe korjattu. Meni nuo Malmivaarat sekaisin. Tuloksena oli siis kuitenkin isä, veljekset ja toisen veljeksen poika. Korjasin samalla ne tilastot, joihin tämä vaikutti.

    VastaaPoista
  3. "Olavi Lahtela kuoli sairaskohtaukseen eduskunnassa kesken puheensa lääkärikansanedustajien antamasta ensiavusta."

    Aika tylyä kohtelua lääkärikansanedustajilta edustajakolleegaansa kohtaan?
    - Mahtoivatko olla samasta vaalipiiristä?

    Kaikiesta huolimatta. ;)

    VastaaPoista
  4. Nimetön: Sama tuli mieleen, mutta en iljennyt sitä juttuun kirjoittaa. Vihollisuuden asteethan ovat vanhan jutun mukaan: vihollinen, verivihollinen, puoluetoveri samasta vaalipiiristä. Ja tämä ei todellakaan ole mikään vitsi, tunnen ex-kansanedustajan jonka vihalla kilpailijaansa kohtaan ei todellakaan ole mitään rajaa.

    VastaaPoista