tiistai 20. marraskuuta 2018

Mies parhaassa iässään, osa II


Kirjoitin muutama viikko sitten jutun, jossa tutkin minkä ikäisenä urheilija on parhaimmillaan. Jutussa oli otettu yleisurheilun olympialajeista (pl. kävelyt) vuoden 2018 tilastojen kunkin lajin Suomen paras suoritus jokaisesta ikäluokasta ja pisteytetty se IAAF:n virallisen taulukon mukaan. Sen jälkeen oli laskettu yhteen kunkin ikäluokan pisteet ja katsottu, mikä ikäluokka saavutti parhaan tuloksen.
Tarkemman kuvauksen menetelmästä voi käydä lukemassa osasta I.

Suomen tasolla tilanne oli ainakin kirjoittajaa itseään hämmästyttävästi se, että kärjessä olivat suhteellisen nuoret ikäluokat. Miesten paras ikäluokka olivat 22-vuotiaat, naisten ja yhteispisteiden 21-vuotiaat. Viiden parhaan ikäluokan joukkoon ei yltänyt yksikään yli 25-vuotiaiden ikäluokka kummassakaan sarjassa. Paras kolmosella alkava ikäluokka oli miesten sarjassa kahdenneksitoista tulleet 33-vuotiaat, yhteispisteissä sama ikäluokka oli kolmastoista.
Tutkimus kertoi huolestuttavaa kieltä siitä, että aikuisten ikäluokan yleisurheilu on Suomessa kapeammalla pohjalla kuin koskaan.

Samaa metodia käyttäen tutkin tällä kertaa koko maailman tilanteen. Eli jokaisesta lajista, jokaisesta ikäluokasta paras edustaja ja sitten yhteispisteet. Tällä kertaa rajasin ikäluokat 17-36 -vuotiaisiin (Suomen otos oli 12-40 -vuotiaat), koska maailman tasolla nuoremmista ja vanhemmista ikäluokista ei saanut läheskään kaikkia tuloksia selville eivätkä tämän haarukan ulkopuolelle jääneet ikäluokat olisi tuoneet käytännössä mitään merkittävää uutta tietoa. (Ei Suomessakaan saanut kaikkia tuloksia selville, mutta tätä kompensoitiin lisätutkimuksella jossa lajeista laskettiin vain 30/40 parasta pistemäärää kustakin ikäluokasta. Tämä oli maailman tasolla tarpeetonta, sillä aukkoja jäi vain pariin vanhimpaan ja nuorimpaan ikäluokkaan eikä mihinkään kahta enempää.)
Tulokset olivat nytkin hieman yllättäviä:


Yhteensä   Miehet   Naiset  
Synt.IkäPisteet Synt.IkäPisteet Synt.IkäPisteet
19912748220 19922624209 19912724067
19932547961 19972124167 19942423960
19942447956 19932524160 19952323804
19952347781 19912724153 19932523801
19922647777 19962224019 19902823792
19902847756 19942423996 19892923672
19962247600 19952323977 19962223581
19892947509 19902823964 19922623568
19972147458 19892923837 19883023384
19883046747 19982023580 19972123291
19982046497 19883023363 19863223044
19863246212 19863223168 19873122961
19873146087 19873123126 19982022917
19991945835 19853322971 19991922903
19853345472 19991922932 19853322501
20001843312 20001822236 19843421695
19843442984 19843421289 19823621609
19833542053 19833521235 20001821076
19823641138 20011719684 19833520818
20011740423 19823619529 20011720739

Päällisin puolin katsottuna tuloksissa yllätti kaksi asiaa:
(1) Parhaat ikäluokat olivat hämmästyttävän nuoria - miesten sarjan toinen oli 21-vuotiaiden ikäluokka. Yhteispisteissä ja naisissa ainoa kymmenen parhaan joukkoon päässyt kolmosella alkanut ikäluokka oli 30-vuotiaat. Miehissä näitä ei ollut ainuttakaan. Nuorten ylivalta ei kuitenkaan ollut yhtä vahvaa kuin Suomen tilastoissa.
(2) Yleisesti hyväksytty totuus on se, että naiset nousevat pinnalle nuorina, kun taas miehet kypsyvät myöhemmin. Näin ei kuitenkaan ole, sillä naisissa 20-22 -vuotiaat olivat alemmalla sijalla kuin vastaavat ikäluokat miehissä. Vastaavasti 27-32 -vuotiaat naiset olivat joka ikäluokassa ylemmällä sijalla kuin vastaavan ikäiset miehet. Naisten varhaisempi kypsyminen ei näkynyt edes alle 20-vuotiaissa, sillä kolmesta tutkimuksessa mukana olleesta ikäluokasta kahdessa vastaavan ikäiset miehet olivat parempia.
Toki nuorten menestystä saattaa pieneltä osaltaan selittää Afrikan luovuutta osoittava väestökirjanpito, sillä on joskus osoitettu ja vielä useammin epäilty juniorien arvokisoissa esiintyneiden urheilijoiden ikien olevan virheellisiä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin vahvasti selittävä tekijä, sillä tämä vaikuttaa vain muutamassa lajissa eikä voi aiheuttaa kokonaispisteisiin kuin pahimmillaan viidensadan pisteen eroja.
Toisaalta olisi mahdollista tutkia myös pelkästään Euroopan tilastoja vastaavassa mielessä siksi, että tunnetusti afrikkalaiset kypsyvät fyysisesti aiemmin. Tämä ei kuitenkaan luultavasti olisi mielekästä siksi, että nykypäivänä eurooppalaiset eivät enää välttämättä ole eurooppalaisia.

Tarkemmin katsoen paljastuu kuitenkin se, että erot kärki-ikäluokkien välillä ovat marginaalisia ja satunnaisia. Parhaat yhteispisteet olivat 27-vuotiailla, 48220. Yhdeksänneksi parhaan ikäluokan pisteet olivat 47458 eli alle 800 pisteen päässä. Siitä seuraavaan eli kymmenenteen olikin jo yli 700 pisteen rako. Sijoilla 1-9 ovat 21-29 -vuotiaat. Vielä tarkemmin katsoessa huomaa, että sijoilla 2-6 olevat ikäluokat ovat vain 205 pisteen sisässä. Kärjessä oleva vuonna 1991 syntyneiden ikäluokka lienee satunnainen tilastollinen poikkeama, sen marginaali kakkossijaan eli 1993 syntyneisiin on 259 pistettä.
Vaikuttaa siltä, että sijoilla 1-5 olevien 23-27 -vuotiaiden ikäluokkien keskinäinen järjestys on sattumaa. Siitä eteenpäin sijoitukset näet menevät jonkin aikaa nätisti pareittain siten, että parin muodostaa aina seuraava vanhempi ja seuraava nuorempi ikäluokka. Sijoilla 6-7 ovat 28- ja 22-vuotiaat, sijoilla 8-9 ovat 29- ja 21-vuotiaat, sijoilla 10-11 ovat 30- ja 20-vuotiaat. Seuraavat kolme sijaa miehittävät 32-, 31- ja 19-vuotiaat, sitten tulevat 33-vuotiaat ja 18-vuotiaat. 34-36-vuotiaat voittavat viimeisen tutkimuksessa mukana olleen ikäluokan eli 17-vuotiaat. Muutos on siis varsin järjestelmällistä, mikä oli odotettavissakin.

Miesten ja naisten pistesummia erikseen tarkasteltaessa sattuman merkitys kasvaa lajimäärän pienentyessä, mutta joitain päätelmiä voi toki tehdä.
Sattuman merkitystä kuvaa parhaiten 21-vuotiaiden ikäluokka. Jos minulta olisi etukäteen kysytty, kummalla sukupuolella tämä ikäluokka sijoittuu paremmin, olisin hetkeäkään epäröimättä vastannut "Ilman muuta naisilla" ja vilkaissut kysyjää ylenkatseellisesti mokomien itsestäänselvyyksien pohtimisesta. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sillä miehissä kyseinen ikäluokka oli toiseksi paras ja jäi naisissa peräti kymmenenneksi.
Miesten puolella ikäluokkien 21-28 eli kahdeksan parhaan vaihtelu on pientä. Piste-ero parhaan eli 26-vuotiaiden ja huonoimman eli 28-vuotiaiden välillä on vain 245. Tämä vaikuttaa varsin satunnaiselta vaihtelulta. Tästä eteenpäin satunnaisuus poistuu lähes kokonaan ja havaitaan sama vanhempi/nuorempi -vaihtelu kuin yhteistilastossa, tosin ei aivan yhtä järjestelmällisesti.
Naisten kärjessä vaihtelu on suurempaa ja satunnaisempaa. Satunnaisuutta voi arvioida esiintyvän 22-29 -vuotiaissa eli kahdeksan parhaan ikäluokan välillä. Kahdeksan parasta ikäluokkaa ovat siis keskimäärin vuotta vanhempia kuin miehillä. Keskinäinen marginaali välillä 1-8 on suurempi, 499 pistettä. Miesten paras ikäluokka eli 26-vuotiaat on naisissa vasta kahdeksas. Tästä eteenpäin sijoitukset etenevät taas vanhempi/nuorempi -järjestyksessä, mutta ei taaskaan yhtä järjestelmällisesti kuin kokonaistilastoissa. Esimerkiksi 32-vuotiaat voittavat 31-vuotiaat ja 19-vuotiaat häviävät 20-vuotiaille vain 14 pisteellä.

Kaiken kaikkiaan voidaan vetää se johtopäätös, että keskimäärin urheilijat ovat parhaimmillaan 23-27 -vuotiaina, hieman laajemmin sanottuna 21-29 -vuotiaina. 20-vuotiaiden ja 30-vuotiaiden ikäluokat ovat tästä jo selvästi jäljessä, ainoana poikkeuksena 30-vuotiaat naiset voittavat niukasti 21-vuotiaat. Näistä ikäluokista eteenpäin kypsymättömyys/parhaan iän ohittaminen näkyvät jo selkeästi tilastoissa. Yksilötasolla voi poikkeuksia tietysti esiintyä ja esiintyykin paljon, mutta yleistrendi on selvä.
Silmämääräisesti todeten heittolajeissa menestytään vanhempina kuin muissa lajeissa, 400-5000 metrin juoksumatkoilla taas nuorempina.

5 kommenttia:

  1. Entäs jos keskitytään kymppitonniin, maratoniin ja ultrajuoksuun? Olen ainakin kuullut, ettei näissä lajeissa nuoruus ole välttämättä etu, sillä räjähtävän voiman sijasta tarvitaan kestävyyttä ja itseasiassa varsin paljon henkistä kanttia jota liian nuorilla ei välttämättä ole.

    VastaaPoista
  2. Pitää paikkansa. Kyseessä ovat sekä henkinen kypsyminen kestämään pidempää yhtäjaksoista suoritusta että kyseisten suoritusten vaatima vuosien harjoittelun tuoma kuntopohja.

    VastaaPoista
  3. Itseäni kyllä kiinnostaisi siinä tapauksessa juttusarjan kolmas osa, jossa samat tutkimukset ja tilastot esitetään pitkänmatkanjuoksuista. Voisin olettaa, että sinulla on paitsi ensikäden kokemusta, myös käsitys mistä tieto on saatavilla. Eli, minkä ikäisenä maileri on parhaimmillaan?

    Blogisi on muutenkin hyvää luettavaa, mutta olet ainut jonka raapustuksia juoksemisesta jaksan ja jopa tykkään lukea. Itselläni kun noin muuten ei juuri ole kiinnostusta urheiluun. Jatka toki samaa rataa (pun intended).

    VastaaPoista
  4. taulukkojen informaatio olisi parempi esittää kuvaajina, silloin yhdellä silmäyksellä näkisi kokonaiskuvan datasta.

    jos tarves, niin voin heittää jonnekkin (mailiin, tänne kommentteihin) tässä jossain välissä ohjeet miten octavella (open source softa) piirustellaan kuvaajia datasta.

    VastaaPoista
  5. Tuumailija: Ihan ajatusta. Pitää miettiä miten tämän esittäisi. Äkkiseltään mieleen tulevat menetelmät vaatisivat sellaisen tilastodatan esiin kaivamista, joka onnistuisi helposti mutta olisi aikaavievää. Tässä jutussa datan sai nopeasti esiin. Aikani on valitettavasti rajallista.

    Ano: Hyvä idea. Ei tullut mieleen, kun itse hahmotan datan paremmin taulukosta kuin kuvaajasta. Jos tässä lähipäivinä ehdin, lisään kuvaajat näihin juttuihin. Sitä en vielä tiedä millä ohjelmistolla, mutta osaan homman kyllä, kiitoksia tarjouksesta.

    VastaaPoista